sunnuntai 29. syyskuuta 2024

Syyskuun kulutus

Onneksi syyskuu on melkein ohi. On ollut aika kamala kuukausi. Töissä aika kiire, koulu alkoi ja sairastuin perinteiseen syysflunssaan, joka vei mut sängyn pohjalle reiluksi viikoksi. Syyskuun vielä kruunasi viikon työmatka, joka oli kyllä yksi raskaimmista pitkään aikaan (reissu missä ei ole aikaa syödä, ei nukkua, ei ajatella ja hälinä ympärillä on viiden päivän ajan sellaiset 18 tuntia vuorokaudesta - plussana kaiken päälle kokouspaikka oli ihan kamala ja pelkään että huoneessani oli luteita, joka aiheutti nyt kotona aikamoisen ruljanssin matkatavaroiden kanssa). Tulin to-pe välisenä yönä ja vielä näin sunnuntainakin olen ihan tööt. Onneksi lokakuu ainakin näyttää helpommalta - ei yhtään työmatkaa tiedossa, eikä mitään omaa menoa tiedossa. 

Rahaa myös kului jotenkin tosi paljon. En edes oikein tajua mihin kaikki meni, mutta jotenkin sitä vain kului. Onneksi sain aika isot veronpalautukset, joten kuukausi jäi ihan hyvin plussalle. 

Perusmenot oli kohtuulliset ja pitkästä aikaa mulla ei mennyt paljoa mitään rahaa suoratoistopalveluihin! Vain spotifyn kuukausimaksu meni. Muut irtisanoin hetkellisesti eli Podimon, Netflixin ja Bookbeatin. Podimon ja Bookbeatin olen ottanut takaisin, koska sain hyvät tarjoukset ja niitä kaipailin, mutta Netflix taitaa kyllä mun kohdalla olla aika turha. 

Ravintolaan meni taas paljon rahaa, mutta vapaa-aikaan vasta menikin. Suurin osa kuluista johtui PMMP:n paluukeikasta Helsingissä plus ostin Nokia areenalle samaisen bändin keikalle lipun. Lisäksi siellä oli muita kulttuurimenoja. Palveluissa on siivous, sokerointi ja sitten syksyn tanssitunnit ja otin salikortin. Tavaroissa on kosmetiikkaostoja ja yksi paita*. Yllätyskuluissa on junalippuja. En jostain syystä osaa budjetoida junalippuja Helsinkiin, joita ostan siis koulupäivien takia niin aina tökkään ne yllätyskuluihin. Eihän ne mitään yllätyksiä ole. Ehkä kategorian nimeksi voisi vaihtaa "muut-kulut". 

Pitkäaikaissäästöön sain 700 euroa, joten tämän saldo on nyt 4.500 euroa. 



*Paidan ostin sitä hemmetin työmatkaa varten, eikä itseasiassa ollut ainoa ostos sitten lopulta. Mulla oli kaikki vaatteet jo mietittynä kunnes viikko ennen matkaa tulee erilliset vaateohjeet eri illoille, joten kaikki meni uusiksi. En jaksaisi yhtään vaate-teemallisia työpaikan tapahtumia. 

lauantai 7. syyskuuta 2024

Asuntolaina

Otin nykyiseen asuntooni asuntolainaa 180.000 euroa neljä vuotta sitten (elokuussa 2020). Tämä on kolmas asuntolainani. Ensimmäisen asuntolainan otin vuonna 2008 ja määrä oli 110.000 euroa. Toisen asuntolainan otin vuonna 2019 ja määrä oli 218.000 euroa. Toiseen ja kolmanteen asuntolainaan liittyy Helsinkiin muuttoni vuonna 2018, joka aiheutti aikamoisen sekoilun asuntojen kanssa ja en päätynyt maailmankaikkeuden järkevimpiin taloudellisiin päätöksiin. Hieman karu tosiasia on, että jos olisin pysynyt ensimmäisessä asunnossani (joka oli tosi kiva ja hieman ikävöin asuntoa vieläkin, kun siitä ohi kävelen) niin olisin jo asuntolainavelaton. 

No mutta en ole. 

Helsingissä asuessani, kun mulla oli tuo 218.000 euron asuntolaina, lyhensin lainaani joka kuukausi vähän ekstraa. Kun palasin Tampereelle ja otin nykyisen asuntolainan, niin unohdin tämän oikeastaan kokonaan. En oikein muista mitä ajattelin. Joka tapauksessa heräsin asuntolainan lyhentämiseen hopeassa tahdissa, kun korot lähtivät nousuun pari vuotta sitten loppuvuodesta 2022. Silloin aloin taas tekemään lisälyhennyksiä asuntolainaan, koska halusin saada lainasumman alemmaksi ennen kuin korkeat korot iskevät. Mulla on 12 kk euribor* ja korontarkistus on aina elokuun alussa. Vuonna 2022 mun korko oli vielä suht maltillinen, alle 1%, mutta elokuussa 2023 nappasin korkeimman mahdollisen vähän yli 4%. Nyt elokuussa 2024 sain 3,3% koron. 

Mun lainassa on 22 vuoden takaisinmaksuaika. Lisälyhennykset lyhentävät takaisinmaksuaikaa, ei summaa. Otin siis lainan vuonna 2020 ja alkuperäinen suunnitelma oli, että laina olisi maksettu takaisin elokuussa 2042 (olisin tällöin 62 vuotias). Nyt lisälyhennysten ansiosta takaisinmaksupäivämäärä on toukokuu 2041. Mutta mun tavoite on vuosi 2035 jolloin olisin 55-vuotias. 

Nostin siis asuntolainaa 180.000 euroa ja sitä on nyt jäljellä vähän reilu 142.000 euroa. Oon tehnyt tällaisen taulukon, jossa voin seurata lainan lyhentymistä: 


Tästä näkee, että olen aika alussa lainan maksuni kanssa, joka on vähän masentavaa. Mun tavoite on lyhentää joka vuosi vähintään 10.000 euroa lainaa. Jotta tämä toteutuu, niin mun pitää tehdä joka kuukausi 300-400 euron lisälyhennys normilyhennyksen lisäksi. Vuonna 2023 lyhensin lainaa 10.900 euroa. Tänä vuonna summaa jäänee vähän alle, mutta silti tulen alittamaan 140.000 euroa tänä vuonna: 


Vuonna 2025 mun tarvitsee lyhentää lainaa vähintään 9.700 euroa, jotta alitan 130.000 euroa. Jos joka vuosi alitan uuden 10.000-luvun niin saan maksettua asuntolainan tällaisella aikataululla: 


Tästä näkee, että tavoite vuosi 2035 ei ihan toteudu tällä taktiikalla eli jossain vaiheessa mun pitää vähän nopeuttaa tahtia. En nyt ole suuremmin miettinyt, että miten - toivottavasti joku vuosi taivaasta tippuisi rahaa laittaa isompi ekstra summa lyhennyksiin, mutta katsotaan. Ei tämä laina nyt kuitenkaan parissa vuodessa lopu, joten tässä voi tapahtua aikalailla ihan mitä vain. Ja mähän myös aina välillä haaveilen uudesta asunnosta eli voin pilata tämän kaiken ostamalla uuden asunnon :D 

No mutta tällaisella suunnitelmalla etenen tällä hetkellä ja iso toive olisi kyllä olla asuntolainavelaton. Toisi aika paljon vapautta budjettiin ja tulevaisuuden valintoihin. 


*Kysyin muuten pankistani, että olisiko mahdollista vaihtaa lyhempään euriboriin. Olisihan se toki, mutta käsittelymaksu olisi 250 euroa ja marginaali nousisi. 6 kk euriborin kanssa marginaali olisi 0,47% ja 3 kk 0,51%. Nyt mun marginaali on 0,39%. Sanoin ei kiitos. Tavallaan en odottanutkaan, että koronmuutos onnistuisi, mutta tavallaan vähän ärsyttää kun samalla on lukenut kuinka jotkut ovat pystyneet vaihtamaan korkonsa täysin ilman mitään kuluja tai marginaalimuutoksia. Olisi tosi mielenkiintoista tietää, että minkälaisella asiakasprofiililla tällainen on mahdollista. Oma kokemus pankkien kanssa aina on, että ihan mitä vain yrität niin mikään ei onnistu ilman suuria kustannuksia. Olen kateellinen :D 


keskiviikko 4. syyskuuta 2024

Yksin lomailu Suomessa

Olin kesälomalla yksin Turussa neljä päivää ja kolme yötä. Ajattelin kirjoittaa, että mitä yksin matkustavana Suomi-lomailu maksaa. Kallistahan lomailu on kaikkineen, mutta yleensä vähän kalliimpaa, kun matkustat yksin. Toki monenlaisella budjetilla voi matkustaa ja mun matkabudjetti on melko löysä. Eli kun matkustan niin en pihistä, enkä mieti oikeastaan kuluja lainkaan.

Olin yötä Sokos Seurahuoneella ja otin yhden hengen huoneen tarjouksesta etukäteen, 3 yötä aamiaisella 345 euroa. Menin junalla ja otin sekä menopaluu matkaan ekstra-luokan, junamatkat maksoivat yhteensä 53,90 euroa (olen opiskelija eli opiskelijahintaiset liput).

Muita hankintoja etukäteen oli Samppalinnan kesäteatterilippu 30,50 euroa (opiskelija ja halvin lippukategoria). 

Mitä paikan päällä sitten kulutin? 

Keskiviikko

Lähdin klo 12.00 junalla Tampereelta ja ostin evääksi sub-leivän 4,90 euroa. Ekstra-luokassa sai ilmaiseksi kahvia ja vettä.

Turussa mua vastassa oli mun kaveri, vietiin mun tavarat hotellille ja ensin mentiin Ett Hem -museoon. Maksoin museokortilla. Seuraavaksi mentiin Luostarinmäelle, jossa maksoin sisäänpääsyn museokortilla, mutta lisäksi 4 euroa opastusmaksun, kun sattui juuri alkamaan. Illalla mentiin vielä jokirantaan syömään 35 euroa. Ennen hotellille menoa kävin ostamassa flip-flop-kengät 32,99 euroa ja kävin torilla juomassa lasin viiniä 12 euroa.

Torstai

Aamupalan jälkeen kävin hotellin salilla ja sen jälkeen menin jalkahoitoon 59 euroa. Hengailin päivän kaupungilla, kävin kirjastossa ja kauppahallissa ja käytin rahaa syömisiin ja juomisiin (yksi olut jokirannassa, jäätelö jossain missä en muista, kauppahallissa kahvi ja leipä) yhteensä 23,20 euroa.

Näin mun yhtä toista Turun seudulla asuvaa kaveria, mentiin pitsalle 25 euroa ja sen jälkeen Samppalinnaan kesäteatteriin (liput ostettu jo aiemmin). Väliajalla join yhden sherryn ja ostin vesipullon yhteensä 11 euroa. Teatterin jälkeen käytiin vielä kakulla ja viinillä, 17,90 euroa.

Perjantai

Perjantaina lähdin aamupalan jälkeen kävelemään Turun linnaan, jossa vietinkin seuraavat kolme tuntia. Osallistuin kahdelle opastetulle kierrokselle, joista toinen maksoi 4 euroa (sisällä) ja toinen oli ilmainen (ulkona). Sisäänpääsy taas museokortilla. Paluumatkalla keskustaan kävin Suomen joutsenessa ja maksoin museokortilla. Kävin jokilaivassa syömässä, yhteensä 40 euroa. Paluumatkalla hotellille ostin jäätelön ja kahvin kojusta 9,5 eur. Hotellilla otin päikkärit, jonka jälkeen lähdin uimaan Samppalinnaan 8 euroa. Uinnin jälkeen kävin hotellilla suihkussa ja menin syömään hotellin ravintolaan. Viimeisen illan kunniaksi söin pitkän kaavan mukaan ja illallinen maksoi 69,10 euroa.

Lauantai

Ennen kotiinlähtöä olin vielä sopinut, että menen käymään mun kaverilla Turun lähellä. Kävin torilta ostamassa tuliaisia yhteensä 20,80 euroa. Bussilippuun meni 3 euroa. Mun kaveri perheineen heitti mut Turun juna-asemalla sitten myöhemmin ja palasin kotiin. Paluumatkalla en enää käyttänyt rahaa.

Reissussa käytin rahaa yhteensä 775,80 euroa, josta toki suurimman osan vei hotelli ja junaliput 398,90 euroa. Tekeminen eli teatteri, jalkahoito, uinti ja opastusmaksut maksoivat 105,50 euroa. Syömisiin ja juomisiin meni 247,60 euroa. Kaverin vierailuun ja tuliaisiin 23,80 euroa. En laskenut flip-floppeja matkan kuluihin, olisin ostanut kengät joka tapauksessa jostain – nyt vain sattui olemaan aikaa kierrellä kauppoja ja löytyi sopivat.

Onhan rahamäärä, mikä matkaan meni, iso, mutta en mä oikein osaa asiaan mitenkään sen suuremmin analysoida. Oli tosi kiva reissu, pidän Turusta ihan tosi paljon ja viihdyn siellä hyvin. Oli kiva nähdä kahta kaveria, jotka sielläpäin asuvat ja viettää heidän kanssaan aikaa. Toki jollain valinnoilla voisi säästää, mutta en oikeastaan tiedä, että miksi :D Lähtökohtaisesti yksin matkustamisessa kalliimpaa oikeastaan on vain majoitus. Majoitus on itseasiassa ihan samanhintaista yhdelle kuin kahdella ja siksi mä usein otan suorilta aina kahden hengen majoituksen ja maksan sen 10-20 euroa enemmän kuin mitä maksaa yhden hengen huone. Yhden hengen huoneet ovat vähän epämukavan pieniä ja tosiaan hintaero on naurettavan pieni. Nyt jostain syystä tarjouksesta otin tuon yhden hengen huoneen, joka hieman kyllä kadutti. Ilmeisesti mulla oli joku hetkellinen pihiyden hetki huonetta varatessa, mutta hotellilla harmitti vähän. Huone oli kiva, mutta ahdas liikkua. Muistiin seuraavaa kertaa varten, että ei kikkailla yhden hengen huoneilla vaan otetaan se kahden hengen huone vaan suorilta ja maksetaan se muutama kymppi enemmän. Mutta tosiaan muuten se matkustus on aika samanhintaista ja kysehän on omista valinnoista, mitä siellä matkalla tekee.

Itse pidän yksinmatkustamisesta. Koen sen paljon rennompana kuin porukassa (ei tarvitse joustaa mistään :D). Hankalinta yksinmatkustamisessa on syöminen tai siis kivoihin ravintoloihin meneminen (kaikki kahvilat tms pikaruokapaikat on ihan jees). Välillä on tosi kiva olla yksinkin syömässä kivassa ravintolassa ja sanoisin, että tämä riippuu ihan siitä kuinka ravintolan henkilökunta suhtautuu yksin syömään tulevaan. Silloin on tosi kivaa, kun tarjoilu toimii ja mua huomioidaan ihan samalla tavalla kuin porukassa syöviäkin. Joskus käy niin, että yksinsyövä tungetaan johonkin nurkkapöytään (vaikka luulisi että ne porukassa olevat haluaisivat mieluummin sen rauhallisen pöydän) ja vähän "unohdetaan" palvella. Silloin tulee hieman epämukava olo. Vessassa käynti on myös hieman hankalaa ja usein sanonkin tarjoilijoille, että hei mä olen hetken poissa, etteivät kerää ruokia tai luule, että karkasin. Usein myös käyn vessassa ensin ennen kuin tilaan mitään, mutta tällöinkin usein sanon ensin, että tulen kyllä tilaamaan, mutta käyn ensin "tuolla".

Itse en ole mikään kovin sosiaalinen tapaus, enkä etsi juttuseuraa yksin matkustaessani. Mä tykkään tosi paljon seurailla ympäröivää elämää, joskus luen kirjaa, joskus kuuntelen jotain podia, joskus sometan. Viestittelen myös kavereiden/läheisten kanssa, jota en hirveästi tee kotona enkä silloin kun on muita ihmisiä seurassa. Hakeudun aina aika rauhallisiin paikkoihin. Käyn paljon museoissa ja osallistun erilaisille kierroksille, käyn teatterissa/leffassa, urheilen, kiertelen erilaisia alueita, käyn hoidoissa. Matkustan edelleen myös muiden ihmisten kanssa ja pidän siitäkin. Mutta käyn kyllä vähintään kerran vuodessa yksinkin jollain lomalla. Tällä hetkellä mieluummin kotimaassa (koska lentäminen stressaa mua ja lennän muutenkin ihan liikaa jo työni puolesta), joskus olen kyllä käynyt yksin ulkomaillakin. Mutta rennompaa yksinmatkustus on ehkä kotimaassa. Olen jo alkanut suunnittelemaan ensi kesän yksinreissua; haaveena olisi vähän Imatran valtionhotelli, mutta katsotaan mihin päädyn! 

sunnuntai 1. syyskuuta 2024

Elokuun kulutus

Elokuu oli siten hieman poikkeuksellinen, että tuloina oli melkein pelkästään peruspalkka. Aika usein saan jotain palkan päälle kuten päivärahoja tai osinkoja, mutta nyt ei palkan päälle tullut kuin 1,61 euroa. Tämä oli käyttötilin korkoja, joita Nordea alkoi maksamaan taas viime kesänä. Oon vähän tässä miettinyt omien tilien määrää jonkin verran, että onko niitä järkeä olla niin montaa kuin mulla on nyt. Mulla on tilejä mun pääpankissa yhteensä 7, joista yksi on käyttötili (jonka korko on nyt 0,25%) ja 4 etutiliä (korko 0,4% - 1,4% riippuen paljonko tilillä on rahaa). Lisäksi mulla on kaksi pidempiaikaista säästötiliä, joista toisella on mun vararahat, korko on 3,25% ja tilin jakso 12 kk. Toisella on mun pitkäaikaissäästörahat (Glendora&Raha: Säästösuunnitelma (glendoraraha.blogspot.com)), korko on 3,6% ja tilin jakso on 3kk. Yksi noita etutileistä on tyhjänä nyt, mutta en halua sitä lopettaakaan, koska sitten en saa sille niitä korkoja (vai saanko?), jotka maksetaan vuoden lopussa. Tilillä on ollut kuitenkin rahaa jonkin verran tässä alkuvuodesta, siellä oli mun opintovapaasäästörahat, jotka muuttuivat pitkäaikaissäästörahoiksi ja ovat nyt tuolla korkeampikorkoisella tilillä. Muuten kolmella etutilillä yhdellä on mun asuntolainan-ekstralyhennys-rahat, yhdellä sijoituksiin tarkoitettuja säästöjä ja yhdellä päivittäiskäyttösäästörahat. Itse koen tämän olevan selkeämpää näin, että eri tarkoituksiin tarkoitetut rahat ovat erikseen, mutta korkojen kannalta olisi järkevämpää olla samalla. Mutta ainakin toistaiseksi nyt näin vielä. 

Mutta sitten siihen kulutukseen. Hämmentävää kyllä - juuri heinäkuun kulutusseurannassa kirjoitin, etten enää pysy budjetissa, niin sitten yhtäkkiä elokuussa alitinkin koko budjetin. Ihmeiden aika ei ole ohi. Ajattelin jo, että oliko elokuussa vuoden alin kulutus, mutta ei nyt sentään. Vuoden alin kulutus näyttäisi olevan maaliskuu, jolloin käytin rahaa 2.577 euroa. 

Pakollisissa muuten meni ihan jees, paitsi suoratoistot taas ylittyivät (mulla alkaa olla ongelma) ja ruokakauppaan meni taas yli 400 euroa (aika karua). Voisi yrittää tuota ruokakauppaa kyllä nyt syksyllä vähän yrittää saada kuriin. Mulle ei nyt ole ihan selvää, että miksi näin paljon menee rahaa ruokaan. Ensisijaisesti syytän marjoja ym tuorejuttuja, mutta ei kait nekään nyt ihan täysin ainoita syyllisiä voi olla. Vaikka esimerkiksi alkoholia ja karkkia en juuri nyt osta oikeastaan lainkaan, koska olen tehnyt tässä kesän aikana ruokaremonttia ja makeanhimo on oikeastaan kadonnut. Ei kait nyt yksin marjojen ja vihannesten lisääminen ruokavalioon voi näin paljon vaikuttaa ruokakauppalaskuun? Olen myös aika pitkälti jättänyt pois lihan (kanaa välillä) ja ehkä sitten kasvisproteiinit ovat kalliimpia (ensisijaisesti käytän tofua, delikauraa, vöneriä ja sitten juustoja (halloumi ja feta ensisijaisesti)). Mutta hei, kalaa ostan nykyään myös enemmän, joten varmaan sekin nostaa ruokakauppalaskua! Lisäksi olen vaihtanut kaikki jugurtit ym rasvattomiin ja sydänmerkkituotteisiin ja juurikin pari päivää sitten kauhistelin kaupassa, että Valion kreikkalainen jugurtti rasvattomana maksaa EUROn enemmän kuin 2% rasvalla. Eli yksi litran Valion kreikkalainen jugurtti maksaa mun ruokakaupassa 3,85 euroa. Onhan se nyt kallista. 

Sitten ne muuttuvat kulut. Ravintoloihin meni pari sataa euroa, joista 50 euroa oli edelliskuun lounaita (vähennetään palkasta jälkikäteen). Muuten vapaa-aika/lomaan meni vain yksi kesäteatterilippu. Oon aika ylpeä itsestäni, että onnistuin kesän aikana käymään 4 kertaa kesäteatterissa: 2 kertaa Tampereella, kerran Valkeakoskella ja kerran Turussa. Vaikka muuten vähän tuntuu, etten oikein mitään tänä kesänä ole tehnyt, kuin ollut töissä ja tehnyt koulujuttua. Juuri sain pari viikkoa sitten viimeisen kesäkurssin valmiiksi ja viikkoa sitten alkoi jo syyslukukausi. Hyvin töiden- ja kouluntäyteinen tulee olemaan myös talvikausi 2024-25, mutta sitä se nyt on. Onneksi sain toisen koulun valmiiksi kesäkuussa niin ei ole kuin yksi koulu (mutta itseasiassa nyt on sitten kaksi työpaikkaa, mutta onneksi toista työtä voi tehdä hyvin joustavasti omien aikataulujen mukaan eli juuri nyt ei ollenkaan :D). 

Palveluissa on sokerointi, kasvohoito ja siivous. Tavaroissa on oikeastaan vain vaatteita ja yhden kengät. Hyväntekeväisyyskategoriassa perus kk-lahjoitukset ja sitten tein ylimääräisen lahjoituksen lääkärit ilman rajoja järjestölle Gazan tilanteen vuoksi. 

Pitkäaikaissäästöön sain 200 euroa, joten siellä on nyt 3.800 euroa. 


  

Heinäkuun kulutus

Hieman myöhässä, mutta alla heinäkuun budjettikauden kuluista!  

Maksoin 900 euroa ekstraa asuntolainaan. Vastike ja vesi normi. Suoratoistoihin taas meni rahaa, yritin irtisanoa osan, mutta otin ne sitten takaisin. Ha :D Ruokakauppaan meni aika paljon rahaa, mutta selittyy sillä, että ostan huoletta marjoja ja kotimaisia vihanneksia torilta, jotka ovat KALLIITA. Muta kerrankos sitä kesä on. Ravintolaan meni yllättävän vähän rahaa! 69 euroa edellisen kuun lounaisiin, 20 euroa Woltiin ja vajaa 60 euroa kahvilaan tms. 

Toki tämä selittyy sillä, että heinäkuussa pidin kaksi viikkoa lomaa ja olin kahdella lyhyellä lomareissulla ja näiden ravintolakulut menivät matkabudjetista. Eli vapaa-aika/lomakategoria onkin sitten korkeampi ja siellä on yksi kolmen yön reissu Turussa ja yhden yön reissu Porissa. 100 euroa meni juhannukseen, jolloin olin kaverin mökillä. Palveluissa on sokerointi, siivous ja hammaslääkärikäynti. Tavaroissa on apteekista lääkkeitä, ihonhoitotuotteiden osto (puhdistusmaito, kasvovesi, yö- ja päivävoide) sekä yhdet kengät. Hyväntek/lahjat on perus kk-lahjoitukset ja sitten yksi syntymäpäivälahja. Yllätyskuluissa on parkkimaksu. 

Kuten alla olevasta toteumasta näkee niin en pysy oikeastaan enää lainkaan budjetissa. Ehkä tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, mutta toistaiseksi asia ei mua vaivaa. Tykkään silti tehdä jonkinlaisen suunnitelmaan budjettikuukauden alussa ja sitten on kiinnostavaa tehdä koonti kuun lopussa, että näkee miten meni (plus tietää paljonko voi siirtää säästötileille). Tällä hetkellä vaikka käytän suht huoletta rahaa, niin silti saan säästöön. Heinäkuussa tulot olivat normaalia suuremmat bonusten vuoksi, niin en oikein siksikään jaksanut kiinnittää suuremmin huomiota kulutukseen. Katsotaan, jos loppuvuodesta yrittäisi olla taas tarkempi näiden kanssa (toki en mä koskaan hirveän tarkka ole pystynyt olemaan, mutta sentään vähän parempi kuin juuri nyt!). 

Pitkäaikaissäästöön meni 1.000 euroa ja siellä oli heinäkuun lopulla 3.600 euroa. 



torstai 4. heinäkuuta 2024

Palkkiorahasto

Työpaikkani on antanut mahdollisuuden laittaa tulospalkkiot jatkossa palkkiorahastoon. Tähän asti tulospalkkio on maksettu aina kerran vuodessa palkan yhteydessä. Jatkossa saamme itse päättää, että laitammeko 0%, 25%, 50%, 75% vai 100% palkkiorahastoon eli siis henkilöstörahastoon. Tulospalkkion voi myös pyytää ihan normaalisti "käteisenä", mutta tähän rahastointiin liittyy merkittäviä etuja, joita yritän nyt avata tässä. Itselleni asia on vielä suhteellisen uusi, joten pieni disclaimer tähän, että alla oleva on oma tämänhetkinen ymmärrys asiasta. Tietoa karttuu matkan varrella lisää :) 

Rahaston omistaa yrityksen henkilöstö. Palkkiorahaston kautta työntekijä vai saada palkkionsa jopa 48% suurempana verrattuna käteisnostoon, koska palkkiorahastoon siirrettäessä palkkioista ei tarvitse maksaa henkilösivukuluja eikä veroja. Rahastosta nostettavista varoista 20% on verovapaata (varoja ei saa nostaa kerralla kaikkea, vaan max 15% vuodessa).

Olen aika innostunut asiasta. Jopa niin innostunut, että ilmoittauduin vapaaehtoiseksi palkkiorahaston hallitukseen ja ihan puheenjohtajaksi asti. Palkkiorahaston hallitus valittiin kolmeksi vuodeksi. Rahoja ei saa rahastosta ulos kuin joko sen 15% vuodessa rahaston arvosta (josta 20% on verovapaata) tai kaiken, jos jäät eläkkeelle, työsuhde loppuu tai kuolet (no tässä tapauksessa perilliset saavat). Eli mitenkään vapaasti rahat eivät ole nostettavissa, mutta toisaalta saat myös valita, että paljonko sinne rahastoon laitat rahaa vuosittain.

Otetaan käytännön esimerkki, että mitä tämä tarkoittaa. Omalla työpaikallani maksetaan vuosibonuksia, jotka kohdallani ovat olleet jotain 6.000 – 8.000 euroa per vuosi. Ne ovat vuosipalkka jaettuna 12,6 ja sitten mahdollisilla %korotuksilla (eli 103% tms) riippuen miten tavoitteet ovat toteutuneet. Osa bonuksista on toki sidottu yrityksen liikevaihtoon ja sen toteutumiseen.

Koska työnantajan ei tarvitse maksaa palkkiorahastoon laitetuista rahoista työnantajansivukuluja, voi työnantaja maksaa työntekijälle enemmän. Oma työpaikkani maksaa peruspalkkion päälle 15% ja lisäksi myös maksaa henkilöstörahaston kaikki kulut (ei itse sijoitusrahaston kuluja vaan esim pankkikulut). Eli saamme palkkion verottomana ja siihen päälle 15%. Mielestäni kuulostaa ihan hyvältä diililtä.

Tänä vuonna laitoin 100% bonuksista palkkiorahastoon. Lähinnä siksi, että minua kiinnostaa seurata, miten homma toimii ja toiseksi olen ollut töissä vain 2,5 kuukautta työpaikkani fiskaalivuodesta, joten tavoitepalkkiosumma 1.869 euroa ei ole niin suuri, että sitä kannattaisi mitenkään pilkkoa. 

Mitä sitten käytännössä saan? Saan siis tämän 1.869 euroa verottomana ja sen päälle 15% eli yhteensä 2.149 euroa, joka siis siirretään palkkiorahastoon ja sijoitetaan. Saamme valita muutaman rahaston välillä, joissa korot ja osakkeet ovat eri painotuksilla. Jos ottaisin rahat käteisenä, niin saisin käteen noin 1.200 euroa. Todennäköisesti sijoittaisin tämän summan joka tapauksessa niin näen vain järkeväksi, että sijoitan summan palkkiorahaston kautta ja saan 44% enemmän. Rahat ovat nyt rahastossa ja jännä seurata, että mikä on kehitys. Voihan tämä olla ihan pannukakku :D

Tässä pitää erityisesti ottaa huomioon, etten saa kaikkia rahoja ulos tarpeen tullen. Joka vuosi saan max 15% ja tästä 2.150 eurosta se tarkoittaisi noin 320 euroa. Mutta jos en ota mitään niin ulosotettava summa kumuloituu vuosi vuodelta, kun sijoitussumma kasvaa. Ja ulosotettavasta summasta 20% on verovapaata, otti sen ulos miten vaan (eli vaikka koko summa, jos työsuhde loppuu tai jäät eläkkeelle). Lopusta maksat ansiotuloveroprosentin verran, mutta sinun tarvitsee muistaa toimittaa muutosverokortti (tähän on joku ihan erillinen verokortti).

Tosiaan bonukseni ovat normaalisti siinä 6.000 – 8.000 euroa ja näissä tilanteissa 15%:n korotuksella pystyisin laittamaan rahastoon 6.900 – 9.200 euroa vs jos ottaisin rahat käteisenä niin saisin 3.800 – 5.100 euroa. Ja huom! ansiotuloveroprosenttini on jatkossa pienempi, koska ansiotulot "laskevat". 

Todennäköisesti tulevina vuosina en tule laittamaan koko bonusta palkkiorahastoon vaan jonkin prosentin. Riippuu käteisen rahan tarpeesta. Tänä vuonna en rahoja tarvitse niin tämä on hyvä vuosi aloittaa. Mielenkiinnolla seuraan, että kuinka rahaston arvo vaihtelee. Itse valitsin hyvin osakepainotteisen rahaston, mutta sen voi vaihtaa sitten myöhemmin, kun/jos oma riskinottohalukkuus pienenee.

Mielenkiintoista! Onko muilla kokemuksia palkkiorahastoista? Ilmeisesti nämä ovat viime vuosina enenemissä määrin lisänneet suosiotaan ja verotusta/lainsäädäntöä on myös muutettu näille suosiollisemmaksi (älkää kysykö miten, en muista :D).  

torstai 20. kesäkuuta 2024

Kesäkuun kulutus

Kesäkuun budjettikaudella (20.5. - 19.6.) tuloja oli palkka, Mandatumin osingot ja päivärahoja. 

Kuluja asuntolaina, vastike, vesi, suoratoistopalveluita, netti, vakuutus ja ruokakauppa. Nyt meni ruokakauppaan paljon rahaa, mutta oon ostanut tosi paljon marjoja ja kaikenlaista kallista. 

Ravintolaan meni alle budjetoidun! Vapaa-aika/lomakategoriassa oli suuhygienisti (maksoi 200 euroa, miten ihmeessä tuokin on noin kallista nykyään? Olin huoneessa sisällä 30 minuuttia) ja talviuintipaikan vuosimaksu. Palveluissa perus: siivous ja sokerointi. 

Tavarakategoria paukkui yli; ostin kosmetiikka ja vaatteita. Ja sitten apteekista lääkkeitä. Lisäksi ostin uuden verhon olohuoneeseen. Hyväntek/lahjat tms kategoriassa perushyväntekeväisyyskohteet, useampi kollegan muistamislahja ja sitten yhden yhdistyksen jäsenmaksu. 

Yllätyskuluissa EM-veikkauskisan maksu (jee, jalkapallo on taas täällä!) ja sitten työvarusteita mun uutta sivutyötä varten. Jonka opinnot siis sain valmiiksi! Eli läpäisin loppukokeen ja valmistuin. Kyllä mä varmaan paljastan, että mikä tämä mun sivuhomma on - meitä ei vain ole kovin montaa Tampereella, niin oon tämän kanssa kipuillut. Syynä myös se, että oon ollut tosi epävarma valmistumisesta, joten en ole asiaa halunnut sen enempää avata, jos olisinkin törttöillyt loppukokeen. Mutta oma tekstinsä sitten siitä! 

Tulot riittivät menoihin ja sain rahaa myös asuntolainasäästöön, sijoituksiin ja peräti 100 euroa mun pitkäaikaissäästöön! Siellä on nyt yhteensä 2.600 euroa. 

sunnuntai 9. kesäkuuta 2024

Tienaako päivärahoilla?

"Päivärahalla työnantaja voi korvata työntekijälle työmatkan aiheuttaman elantomenojen lisäyksen. Verohallinto määrää, mikä on verovapaan päivärahan enimmäismäärä. Verohallinto ei määrää, että työnantajan pitää maksaa päivärahaa. Se, mitä työnantaja maksaa, perustuu työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työnantajan käytäntöön. Päiväraha on tarkoitettu korvaamaan työmatkasta aiheutunutta kohtuullista ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäystä."

"Verohallinnon kustannuspäätöksessä on vahvistettu kaksi eri verovapaan päivärahan enimmäismäärää: kokopäiväraha (yli 10 tuntia kestävä työmatka) ja osapäiväraha (yli 6 tuntia kestävä työmatka)."

"Päivärahan verovapaus edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä siitä paikasta, josta matka on tehty. Työmatka voi alkaa asunnolta, työasunnolta, toissijaisella työskentelypaikkakunnalla olevasta majoituspaikasta taikka varsinaiselta tai toissijaiselta työpaikalta."

Ylläolevat ovat suorat lainaukset veronmaksajien sivuilta: Päivärahat - Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi) (Luettu 9.6.2024)

Yritin myös etsiä internetin ihmeellisestä maailmasta tietoa, että mistä lähtien Suomessa on maksettu verovapaita päivärahoja ja miksi alun perin näitä on alettu maksamaan. Ainakaan nopealla googlauksella en tätä tietoa löytänyt. Käytäntö on ymmärtääkseni melko erityinen Suomessa. Kollegoiltani olen oppinut sen verran, että Ruotsissa päivärahoja maksetaan, jos työmatka kestää yön yli. Tanskassa ei makseta ilmeisesti lainkaan (kollegoideni mukaan), mutta mitä googletin niin siellä on jonkinlaisia kompensointeja kuten esim ruoka. Sveitsissä ei makseta, mutta siellä työntekijä voi syödä työnantajan piikkiin tietyllä maksimi rahasummalla per päivä (en nyt muista paljonko tämä summa on). 

Säännöt tuntuvat melko epämääräisiltä ja varmasti tähän vaikuttaa myös se, että eri yrityksissä on erilaisia käytänteitä. Itselleni itseasiassa tuli uutena tietona, että Suomessa ei ole lain mukaan pakko maksaa päivärahaa vaan se tulee työehtosopimuksista ja muista yleisistä käytänteistä. 

Omalla työpaikallani päivärahat ovat aina maksettu. Päiväraha maksetaan joko puolikkaana tai kokonaisena riippuen matkan pituudesta ja siitä, kuinka monta ateriaa työnantaja tarjoaa matkalla. 

Kun palasin tammikuussa töihin niin aloin pitämään kirjanpitoa, että paljonko saan päivärahoja ja paljonko käytän omaa rahaa syömisiin matkan aikana. Työnantajani maksaa kaikki muut kulut, kuten majoituksen ja matkustuksen (lennot, junat, taksit - ihan kaikki siirtymiset). Mielestäni päivärahakäytäntö on reilu ja hyvä olla olemassa, koska työmatkoilla tosiaan ylimääräisiä kuluja tulee ulkona syömisistä. Omilla työmatkoilla aina osa aterioista on työnantajan maksamia - pääasiassa kaikki ne ateriat, jotka syödään kokouksen yhteydessä kuten lounaat, mutta kaikki varsinaisen matkustamisen aikana tapahtuvat ateriat maksetaan itse. 

Mulla oli nyt alkuvuodesta poikkeuksellisen paljon työmatkoja johtuen uudesta tehtävästäni. Sain joka kuulta päivärahoja ja yhteissumma oli 763,5 euroa. Kuluja näillä työmatkoilla oli yhteensä 304,70 euroa. Eli jäin siis 458,80 euroa plussalle. Ihan kiva. Luku itseasiassa hieman yllätti, oletin että olisin kuluttanut enemmän rahaa omiin syömisiin. 

Jatkossa mulla ei tule olemaan näin paljoa työmatkustamista (mikä on hyvä!) niin en odota päivärahoja enää joka kuulta. En oikein pidä työmatkustamisesta kahdesta syystä: mielestäni yritysten etenkin pitäisi karsia työmatkustamista ja sen aiheuttamaa ympäristöhaittaa ja toisena syynä on henkilökohtainen ominaisuuteni, etten jaksa enää hirveästi matkustaa. Matkustaminen aina rikkoo rutiinin, nukun huonosti, en pääse liikkumaan ja syön epämääräisesti. Parin päivän työmatkasta toipuminen vie aina päiviä. Nuorena matkustin paljon ja asuinkin vuosia ulkomailla, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä hankalampana matkustamisen koen. 

Mutta vastaus otsikon kysymykseen niin kyllähän niillä päivärahoilla tienaa. Etenkin kun ne saa verovapaana. Eli henkilöt, jotka matkustavat vaikka viikoittainkin niin kyllähän iso osa tuloista saattaa tulla päivärahoina. Jotkut myös tekevät useamman matkan viikossa. En kyllä ymmärrä, että miten he jaksavat, mutta meitä ihmisiä on erilaisia. Itse olen vähän tällainen "jaksamattomampi" yksilö :) 

sunnuntai 2. kesäkuuta 2024

S-pankin säästäjäpalvelu katsaus

Kirjoittelin tammikuussa aloittaneeni S-pankin säästäjäpalvelun Glendora&Raha: S-pankin säästäjä-palvelu (glendoraraha.blogspot.com) ja ajattelin päivittää tilannetta tänne blogin puolellekin. 

Avasin palvelun kesäkuussa 2023 ja tammikuussa 2024 siellä oli reilut 150 euroa. Mulla säästäjään menee bonukset ja sitten 1 euro aina kun maksan s-pankin debit-kortilla. Rahat menee ensin sellaiselle keräilytilille ja aina kun 10 euroa tulee täyteen niin summa sijoitetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 1-2 kertaa kuussa sijoituksiin menee 10-20 euroa. 

Tällä hetkellä sijoituksen arvo on 241 euroa ja rahastot ovat yhteensä 8,4% plussalla. Omaa rahaa olen laittanut sinne 222 euroa, mutta kuten aiemmassa tekstissä totesin niin ei tämä tunnu omalta rahalta. Eli edelleen olen sitä mieltä, että mukavan huomaamaton ja kivuton säästämisenmuoto. Mutta joo, ei tällä rikastumaan pääse. 

perjantai 31. toukokuuta 2024

Toukokuun kulutus

Toukokuussa tuloja oli palkka, osinkoja, Tori-myynti ja päivärahat. 

Menoja oli vaikka ja mitä. Laina, korot, vastike, sähkölasku, liitonlasku, suoratoistot ja netti. Ruokakauppaan meni jotenkin ihmeen vähän rahaa, mutta se kyllä näkyy jo nyt uuden budjettikuukauden aikana, kun ensimmäisten 10 päivän aikana oon käyttänyt ruokakauppaan jo 200 euroa. 

Ravintolaan meni paljon, josta isoimpana melkein 200 euroa vappuna. Kävin kaveriporukalla "hyvin syömässä" ja sitten mentiin Tampereen Tavara-asemalle 40v diskoon. Sitä ennen lyhyt käynti samppanjabaarissa, joten mitenkään halpa ilta ei ollut kyseessä. Muuten oli edelliskuun lounasveloitus (vähennetään palkasta suoraan, meillä on epassi käytössä), muita ravintola- ja kahvilakuluja, kävin Ilveksen pelissä uudella Tammelan stadionilla (on muuten hieno, oon jo käynyt pari kertaa) eli siihen liittyviä ravintolamenoja ja pari kertaa tilasin Woltista.

Vapaa-ajassa on junalippuja, työmatkakuluja (en kyllä oikein tiedä miksi ne tähän kategoriaan laitoin, lähinnä ravintolakuluja), ne Ilveksen peliliput ja mun Helsingin matkan muita kuluja. Palveluissa sokerointi, kampaaja, PT, museokortin uusiminen ja siivous. 

Tavaroissa silitysrauta (vanha hajosi), apteekkiostoksia, päivävoide, hiuksiin lämpösuoja, Ilves-fanihuivi, paita, toppi ja yksi vähän kalliimpi hankinta tätä mun uutta "sivu-uraa" varten (jos nyt ikinä valmistun tuosta koulusta, loppukoe vielä jäljellä ja stressaa ihan järjettömästi). Tuon hankinnan varmaan voi vähentää verotuksessa sitten. Pitäisi se kevytyrittäjyys saada aikaiseksi, mutta en pysty ajattelemaan asiaa ennen loppukoetta. Mietin sitten vasta. 

Sitten ihan vain perushyväntekeväisyysmenot ja joku ekstra siellä oli myös, mutta en enää muista, että mikä. 

Tulot riittivät ihan hyvin menoihin, sain lisäksi säästöön ja sijoituksiin rahaa. En kylläkään yhtään mun säästötavoitteeseen. Kulut on kyllä aika kovat mulla tällä hetkellä ja pientä kulukuuria olen jo aloittanut. Mm irtisanoin Podimon ja Bookbeatin ainakin nyt kesän ajaksi. Katsotaan pystynkö olemaan ilman. Netflix ja Spotify jäivät. Spotifyta en tule irtisanomaan, mutta ehkä Netflixin joksikin aikaa. Nyt kyllä odotan vielä Bridgertonin kolmoskauden loppuosaa ennen kuin sen teen. 

Turnauskestävyys koulun ja työn yhdistelmässä alkaa olla aika lopussa. Toisen koulun kurssit sain tehtyä (tai no on vielä yksi kesäkurssi ja työharjoitteluraportti...), mutta tuon toisen koulun loppukoe stressaa ihan älyttömästi. On todella laaja kokonaisuus ja vaatii ihan tosi paljon opiskelua (ja ulkoa muistamista) ja en enää yhtään jaksaisi. No vielä tämä viikonloppu ja sitten yksi viikko. Toivottavasti selviän. Samalla töissä on alkanut olla paljon töitä. Kolme kuukautta se ns rauhallinen aika kesti, mutta nyt kyllä muistan todella hyvin minkälaista tämä työnteko oikein olikaan. Siis edelleen tosi kivaa, mutta eihän niitä töitä ehdi työajan puitteissa tekemään. Ja tällä hetkellä en ehdi tekemään yhtään ylitöitä koulun takia, joten tästä stressi. Onneksi työmatkoja ei ole kesällä lainkaan. Ja lämpimästä kelistä kyllä nautin! 


tiistai 21. toukokuuta 2024

Säästösuunnitelma

Kirjoitin tuossa tammikuussa, että haluan hellittää mun budjetin kanssa, enkä asettaa itselleni mitään isoa säästösuunnitelmaa. Tosin samassa tekstissä jo suolasin itseni kirjoittaen loppuun, että ”keittiöremontti vähän kiinnostelee”. Ja niinhän se kiinnostelee! Niin kiinnostelee myös autohallipaikan ostaminen ja sen vuokraaminen. Tulevaisuudessa uskoisin, että tulen tarvitsemaan auton, mutta toivottavasti en vielä pariin vuoteen. Mutta kiinnostelisi sen hallipaikan ostaminen jo nyt ja sen vuokraaminen.

Tätä varten kysyin pankista lainatarjousta. Mun taloyhtiön alla on siis parkkihalli ja sinne pääsee suoraan hissillä. Halli on melkein Tampereen keskustassa, joten kk-vuokra liikkuu siinä 100 euron pinnassa. Vaihtoehtoina olisi ostaa parkkioikeus tai sitten ihan yksilöity parkkipaikka. Parkkioikeuden saisi noin 15.000 eurolla, parkkipaikan 25.000 – 30.000 eurolla riippuen vähän paikan sijainnista ja koosta. Itse tähtään ns kalleimpaan eli haluaisin yksilöidyn parkkiruudun, joka on tarpeeksi leveä, siihen on helppo ajaa auto ja hyvällä sijainnilla (eli sama kerros kun mihin hissi tulee). Olen valmis maksamaan sen 30.000 euroa.

Kysyin lainatarjousta omasta pääpankistani Nordeasta, mutta plaah ja plaah. En vain pysty (toki jos olisi ihan pakko, mutta nythän ei ole). Kysyin lainaa 25.000 eurolle ja 20 vuoden laina-ajalle. Marginaali olisi 2,45% ja siihen saisi yhdistää minkä koron tahansa (euriborin tai primen). Koron saisi myös vaihtaa maksutta koska vain. Perustamiskuluja tms ei olisi, mutta kuukausittainen palvelumaksu olisi 6 euroa. Tehtiin alustava laskelma kolmen kuukauden euriborilla, jolloin kuukausisummaksi tulisi 190 euroa ja kokonaiskorot tulisivat olemaan 19.000 euroa (kokonaiskorko olisi siinä 7%). Eli maksaisin oikeastaan tuplat ko lainasta… En tiedä oliko tämä hyvä lainatarjous vai ei, mutta itse kyllä päätin, etten tähän lähde. Myyn mieluummin vaikka sijoituksiani (tosin sekin ajatus tekee hieman kipeää).

Autohallipaikan lisäksi keittiöremontti houkuttaa. Neljä vuotta sitten, kun tähän muutin, vaihdoin keittiön kaapinovet, mutta tämä ei ollut kovin onnistunut. Ihan ok ne ovat, mutta jokin tökkii. Kerrostalo, missä asun, on rakennettu vuonna 2012 ja siis keittiö on ihan ok kunnoltaan. Astianpesukone hajosi heti, kun olin muuttanut, joten sen olen uusinut, mutta muuten koneet toimivat hyvin. Lisäksi ostin keittiöön Ikeasta saarekkeen, koska laskutilaa keittiössä on ihan järjettömän vähän. Mielestäni keittiö on aika ruma (vähän sellainen sillisalaatti), mutta isoin ongelma on toiminnallisuus. Hieman hämmentää kuinka vuonna 2012 on vielä tehty toiminnallisuuksiltaan noin hankala keittiö. Esim keittiössä ei ole lainkaan isoja vetolaatikoita vaan sen sijaan kapeita ja syviä kaappeja. Olen yhden keittiöremontin tehnyt vuonna 2009 ja jo silloin hankin sinne pääasiassa isoja vetolaatikoita ja kapeaan kohtaan apteekkarin vetokaapin. Syvät kaapit ovat ihan järjettömän epäkäytännöllisiä. Lisäksi keittiössä on keraaminen liesi ja Helsingin asunnossa ehdin jo tottua induktiolieteen. Yhä jopa neljän vuoden jälkeen tuskastun keraamisen lieden hitauden kanssa! Lisäksi tosiaan laskutilan vähyys on ongelmallinen. En haluaisi isoa saareketta, mutta se on välttämättömyys, koska teen paljon ruokaa ja tarvitsen paikan missä valmistella se ruoka! Tästä syystä myös haluaisin panostaa keittiööni, koska käytän sitä paljon. Tiedostan kyllä, että 12 vuotta vanhan keittiön täysremontti on vähän turhaa… Toistaiseksi olen päättänyt joka tapauksessa odottaa vielä ainakin vuoden (eli kesään 2025) ja miettiä, että mitä haluan tehdä.

Toki miettiminen ei ole ainoa syy vaan myös se, että näihin hommiin pitää säästää rahaa. Keittiöremonttiin en etenkään halua ottaa lainaa, koska se ei tuota mitään. Autohallipaikkaan olisin voinut lainaa ottaa, jos yhtälö olisi ollut toimiva (mutta 100 euroa vuokraa ja 190 euroa lainakulut ei oikein toimi mitenkään päin, vaikken mitään tarkkoja laskelmia en lähtenyt edes tekemään).

Eli uusi säästösuunnitelma here we come! Mulla jäi opintovapaasäästöjä 2.000 euroa ja olen sinne nyt lisännyt rahaa huimat 500 euroa. Tämä tili on tämän säästösuunnitelman lähtöpiste. Tavoitesumma on nyt aika random, koska mulla ei ole vielä edes selkeää tavoitetta, että mihin rahan käytän (se keittiö vai autopaikka), mutta asetan nyt alustavasti tavoitteeksi 15.000 euroa ja olisiko deadline sitten toukokuu viimeinen päivä 2025. Eli tasan vuosi aikaa. Tämä tarkoittaa reilua 1.000 euroa per kuukausi ja ei mulla kyllä ole hajuakaan, kuinka tämä tulee onnistumaan :D Huhtikuussa sain säästöön noin 1.200 euroa, mutta toukokuussa en tule saamaan kuin jonkun kämäsen satasen. Mun pitää varmaan miettiä uudestaan, että paljonko laitan sijoituksiin (nyt on mennyt noin 300-400 euroa kuussa) ja paljonko laitan ylimääräistä asuntolainalyhennykseen (nyt 300 euroa kuussa). Mahdollisesti tulen myymään jotain mun suoria osakesijoituksia. Mulla on ollut suunnitelmissa jo pidempään keventää suorien Suomi-osakkeiden määrää ja siirtää rahat maailma/USA-indekseihin tai ETF:n. Mulla on jo selkeänä päässä ne osakkeet, jotka haluan myydä, mutta en vain ole oikein saanut mitään aikaiseksi. Ehkä nyt on aika aktivoitua tämän kanssa ja osan rahoista siirrän ihan perussäästöön ja vain osan indekseihin. 

No mutta tästä tämä lähtee. Aloitussaldo on 2.500 euroa ja yritän tehdä tänne blogiin aina kuukausipäivityksen, että miten homma etenee!

sunnuntai 19. toukokuuta 2024

Huhtikuun kulutus

Nämä mun budjettikatsaukset tulevat näköjään aika isolla viiveellä, mutta laitan nyt kuitenkin tänne vielä huhtikuunkin, vaikka toukokuu on myös budjettikauden osalta oikeastaan jo valmis. Koulu alkaa nyt onneksi pikkuhiljaa helpottaa ja pitkästä aikaa mulla on ns vapaapäivä eli kokonainen päivä, kun ei tarvitse olla töissä tai tehdä koulujuttuja! Ei koulut vielä ohi ole, mutta sentään pikkuhiljaa vähenee. 

Kiire alkaa näkymään myös kulutuksessa. Tai ehkä pikemminkin huolimattomuus. Olen ottanut kaiken irti siitä, ettei tarvitse niin kiinnittää huomiota siihen rahaan ja paljonko sitä käyttää (kohta taas kyllä tarvitsee, koska olen keksinyt itselleni uuden säästötavoitteen, mutta siitä myöhemmin). Ja vaikka huhtikuussa käytin rahaa ihan tuhottomasti niin silti ei tarvinnut ottaa säästöstä mitään vaan tulot kattoivat menot (jei!). Tuloja oli palkka, osingot ja päivärahat. Säästöistä otin kyllä ylimääräistä asuntolainan lyhennystä varten, mutta periaatteessa ei olisi tarvinnut - loppujen lopuksi siis siirtelin vain rahoja eri säästötilien välillä (asuntosäästötililtä pitkäaikaiselle säästötilille). Tällä hetkellä laitan joka kuukausi 300 euroa asuntolainasäästöön ja sitten kolmen kuukauden välein lyhennän asuntolainaa 900 eurolla ekstraa. En tiedä onko tässä mitään järkeä eli miksi en joka kuukausi tee ylimääräistä 300 euron lyhennystä. No mutta eipä tarvitse joka kuukausi manuaalisesti muokata lyhennyssummaa vaan riittää kolmen kuukauden välein.

Asuntolaina lyheni siis enemmän kuin normaalisti. Vastike ja vesi normi. Mun suoratoistopalvelukulut alkavat päästä käsistä, joten näiden kanssa pitää olla tarkempi jatkossa. Mulla on näitä nyt liikaa. Taidan mennä vähän toiseen ääripäähän näiden kanssa - ensin mulla ei ollut vuosiin mitään ja nyt niitä alkaa olla jo ruuhkaksi asti. Tässä kategoriassa on myös mukana Elisan netti ja tietoturva, mutta yksistään suoratoistopalveluihin mulla meni huhtikuussa rahaa 52 euroa. Jaiks, aika paljon! 

Ruokabudjetti vähän ylittyi, mutta ihmeellistä kyllä ravintolabudjetti alittui. Ei tapahdu kovin usein tällaista ihmettä. Vapaa-aika/loma-kategoriassa oli Helsingin junalippuja, HSL-lippuja, yksi keikka, yksi jalkapallopeli ja lippu vappujuhliin. Palvelut ylittyivät huikeasti, mutta tämä johtuu PT:stä minkä palkkasin. Maksan kahdessa erässä eli toukokuussa tämä kategoria on vielä korkea. Muita palveluita siellä oli siivous ja kasvohoito. Tavaroissa oli vaaka ja kasvovesi.  

Muuten sitten ei ollutkaan mitään ihmeellistä. Huhtikuusta en oikein muista muuta kuin että oli kylmä ja kiire. Mä en oikein pidä aikataulutetusta elämästä ja nyt tämä alkaa käymään voimille. Mutta ei enää paljon jäljellä. Mun toisesta koulusta sain vikan tentin eilen tehtyä. Mulla on sinne vielä yksi kesäkurssi, mutta sen deadline on vasta heinäkuun lopussa, joten en keskity siihen vielä. Toinen koulu loppuu 8.6., kun on viimeinen siihen liittyvä näyttö. Jos sen läpäisen niin pääsen aloittamaan mun sivutyöt, mikä on aika jännää. Mun pitäisi jonkinlainen yrittäjä-hommeli siihen kehittää (varmaan joku OP-kevytyrittäjyys tyylinen ratkaisu), mutta en ole vielä oikein jaksanut suuremmin perehtyä asiaan. Tarkoituksena ei juuri nyt ole näitä sivutöitä alkaa tekemään mitenkään aktiivisesti; tämä on vähän sellainen pidemmän tähtäimen suunnitelma. Mutta nyt mulla tulee olemaan ko hommaan pätevyys, joten katsotaan miten asia lähtee etenemään. 

Uudessa työssä viihdyn edelleen tosi hyvin. Homma tuntuu paranevan koko ajan. Jonkin verran ahdistaa se kuinka hidas olen kaikessa, mutta eiköhän se kuulukin tähän alkuun ja opetteluvaiheeseen. On vain hassua olla samassa työpaikassa, jossa ennen on hallinnut hommansa ihan 100% ja nyt yhtäkkiä olen ihan pihalla kaikesta. Yritän noudattaa omaa neuvoani, mitä olen uusille kollegoille ja alaiselleni sanonut, että pääasiassa hommiin kunnolla sisäänpääsy vie vuoden. Pitää nähdä kokonainen vuosi, että näkee kaikki vuoden aikana tapahtuvat hommat ja tekee ne ainakin kerran. Sitten on vasta oikeastaan mahdollisuus alkaa hahmottamaan isompia kokonaisuuksia ja alkaa miettiä asioiden kehittämistä. Toki tämä on varmasti hyvin alakohtaista, mutta oman kokemuksen mukaan asia menee näin yritysmaailmassa, missä hyvin moni asia on kalenteriin sidottu. 

Alla taas tarkempia numeroita. 


perjantai 12. huhtikuuta 2024

Maaliskuun tulot ja menot pienellä viiveellä

Maaliskuun budjettikausi loppui jo tuossa 20.3., mutta nyt vasta katsausta. Tämä kevät on kyllä kiireinen, en oikein muuta osaa sanoa. Toukokuussa pitäisi helpottaa, mutta ei se oikeasti niin ole. Oikeasti helpottaa vasta heinäkuussa, mutta jotenkin on henkisesti helpompaa kun joka kuukausi sanon itselleni, että ensi kuussa helpottaa. No. Toukokuussa ei ole enää koulua viikonloppuisin. Kait. Elämässä on juuri nyt paljon asioita, joita ei oikein voi ennustaa.

Mutta siihen budjettiin. Maaliskuussa tuloja oli palkka, Koneen osingot ja päivärahoja.

Menot pysyivät yllättäen hyvin kurissa (nyt huhtikuussa ei ole pysyneet :D). Perusmenot laina, korot, vastike, suoratoistopalvelut, tietoturva ja ruoka. Ravintola meni yli, mutta se nyt ei ole mikään uusi juttu. Suurimmat kulut siellä oli yksi ilta, kun kävin kavereiden kanssa ravintolassa ja parilla (yli 100 euroa), työmatkoilla ostetut ruoat (130 eur) ja take away ruokaan tuhlasin 60 euroa. Vapaa-aika-kategoriassa on 10 euroa retkiluisteluun ja loput junalippuja Helsinkiin. Joskus käyn Helsingissä työn vuoksi ja joskus koulun vuoksi, työjunamatkat maksaa työnantaja, koulujunamatkat minä itse.

Palveluissa hieronta, sokerointi, siivous sekä kävin ihotautilääkärillä. Tavaroissa on apteekkiostokset; kolmen kuukauden lääkkeet ja ostin D-vitamiineja ensimmäistä kertaa vuosiin. Tammikuussa työterveyshoitaja sanoi, että mun olisi hyvä syödä D-vitamiinia ja heti maaliskuussa muistin käydä niitä ostamassa. Eipä niitä nyt juuri enää ole järkeä alkaa syödä, mutta onpahan valmiina kaapissa ensi talvea varten.

Hyväntekeväisyydessä on peruskohteet ja sain vihdoin korotettua summat 10 eurosta 20 euroon. Tai no Planin tyttösponssi on vain 18 euroa, kun heidän sivuillaan sai valita vain 18 tai 25 euron välillä niin valitsin 18 euroa. Muut kohteet mulla on siis WWF ja Pela. Lisäksi lahjoitin mun eurovaaliehdokkaan kampanjaan. Yllätyskuluissa on parkkimaksu.

Tulot kattoivat tosi hyvin menot ja oli kiva kuukausi, kun sain hyvin säästöön ja sijoituksiin. Huhtikuussa ei tule näin käymään ja tässä jännään, että se selviänkö ilman säästötiliin kajoamista. Mutta sen näkee sitten kun huhtikuun on taputeltu. Alla tarkempia lukuja menoista.

Aurinkoista kevään odotusta!



keskiviikko 6. maaliskuuta 2024

Työmatkalla

Vaikka elämässä on parhaillaan sellaista hyvää kiirettä, niin vähän harmittaa, että se vie aikaa tältä blogilta nyt, kun mulla pitkästä aikaa olisi kirjoitushaluja! Mutta tosiaan olen tällä hetkellä niin vähän kotona, että en hirveästi jaksa konetta avata vain blogin vuoksi. Joudun avamaan oman koneen kuitenkin jo aika usein kahden koulun vuoksi, niin suljen sen heti vain kun mahdollista. 

Mutta nyt olen työmatkalla Tukholman liepeillä ja mulla on hyvin poikkeuksellisesti vapaailta. Eli koska olin yökkärissä hotellin sängyssä jo ennen kello kahdeksaa niin tuli onneksi mieleeni, että nythän olisi aikaa kirjoitella blogiin jotain. Yleensä mun työmatkat on juoksemista paikasta toiseen ja huoneessa ehdin käydä lähinnä nukkumassa ja jos oikein hyvä säkä käy, niin ehdin käydä vaihtamassa vaatteet ennen illallista. Nyt olin tämän ekan päivän ihan vain toimistolla mun ruotsalaisen kollegan kanssa, kenen tehtäviä olen ottanut haltuun eli on ollut suhteellisen rentoa ja saan illan olla vain keskenäni. Huominen ja perjantai menee kyllä juostessa, joten ei huolta :) 

Puhuttiin tänään mun kollegan kanssa päivärahakäytännöistä eri maissa. Ruotsissa ei yhdestä matkapäivästä makseta mitään korvausta; erillinen korvaus tulee vain, jos matka kestää yön yli. Ehkä se on ajateltu, että yhden päivän kestävät työmatkat ovat kotimaassa ja niistä ei katsota tulevan mitään ylimääräisiä kuluja. Joka on kyllä hieman virheellinen ajattelumalli. Ylimääräisiä kuluja tulee kyllä heti kun poistut omalta kotialueelta (oman kokemukseni mukaan). 

Plus itse olen monesti aiemmin ollut täällä Ruotsin toimistolla siten, että aamulla sisään ja illalla ulos. Etenkin toimii näin päin, koska me suomalaiset voitetaan aikaerossa, kun tullaan tännepäin (sillähän ei ole mitään väliä, että ollaan sitten kotona monesti vasta yöllä:D). Se, onko järkevää lennellä yhdeksi päiväksi toiseen maahan, on sitten ihan eri kysymys (ei todellakaan ole) ja tätä ei onneksi enää oikeastaan tapahdu. Onneksi virtuaaliyhteydet nykyään toimii ja tarvetta tällaisille päivälentelyille ei enää ole. Ei ehkä ollut aiemminkaan, mutta silloin ei tiedetty paremmin (tai ei siis ajateltu). 

Mulla on nyt aika paljon matkustamista tässä uuden työn alkuvaiheessa ja kyllähän ne verottomat päivärahat ovat mukavia. Toki kuluja tulee myös ihan eri tavalla työmatkoilla kuin kotona ollessa eli itse näen päivärahat tarpeellisina ja reiluina. Olen yrittänyt vähän budjettiini eritellä matkakulut ja tarkoitus olisi tehdä jonkinlainen katsaus, että kattaako ne päivärahat ne menot tai jäänkö plussalle (ja kuinka paljon).

Koska suoraan sanottuna voin sanoa, että mun mielestäni Ruotsin päiväraha ei kyllä kata kuluja Ruotsisa. Ruotsin päiväraha on yllättävän pieni (esim vertailuna Ruotsi on 64 euroa ja Viro on 75 euroa, en tajua) ja usein etenkin päiväreissuilla jäi kyllä suoraan sanottuna miinukselle. Jos on vain päivän reissussa niin ainoat hetket syödä on aika pitkälti lentokentillä ja sekä Helsinki-Vantaa että Arlanda ovat aivan törkeän kalliita kenttiä. Muistan joskus, että otin Arlandassa jonkun lämpimän leivän ja oluen niin hinta oli sellaiset vaatimattomat 40 euroa. Että mitä!!??!?!

Esimerkkinä tähän nyt mun tämän päivän kulut. Lähdin Tampereelta seitsemän junalla ja ostin asemalta aamupalan - kahvi ja sämpylä noin 8 euroa. Lento lähti kymmeneltä ja kentältä ostin kahvin ja mysli/jugurtin noin 9 euroa (eli kahvi pahvimukissa oli neljä euroa ja jugurtti+pienen pieni määrä mysliä 5 euroa). Kentältä ostin myös vesipullon 2,5 euroa (vesi oli sentään taxfreessä halvempi kuin kahviloissa, joissa vesipullo maksoi 3,90 euroa!?) sekä tuliaisia toimistolle (tämä oli toki täysin vapaaehtoista). Olin yhdentoista maissa toimistolla ja kävin kollegan kanssa lounaalla; kollegani onneksi kuittasi lounaan (yksi ilmainen ateria ei vielä puolita päivärahaa). Työpäivän jälkeen kävin läheisessä ravintolassa syömässä; noin 30 euroa. Kävin vielä kaupassa ostamassa karkkia ja dödön, mutta näitä en nyt tietystikään laske päiväkulutukseen. Joka tapauksessa mulla on tän päivän aikana kulunut semmoiset 50 euroa ns ekstraan ja käteen jää se 64 euroa. En katsonut mitä lounas maksoi, mutta varmaan itseasiassa juuri tämän 15 euroa eli päiväraha olisi kattanut juuri ja juuri nämä kuluni. Eli ei näillä päivärahoilla rikastumaan pääse vaikka ne "kivoja" ovatkin. 

Toki olisin voinut tehdä aamulla eväät mukaan ja säästää näin 10-15 euroa. Joskus olen työmatkoilla eväitä tehnytkin, mutta en aio tehdä näin nyt. Mulla on tällä hetkellä varaa maksaa noita syömisiä matkan varrella ja koska se helpottaa mun elämää, niin miksi en nyt niin tekisi.  

Tämä nyt oli aikamoista tajunnan virtaa, toivottavasti saitte edes vähän pointista kiinni. Kaikkein tärkein pointti koko asiassa tietysti on se, että onko työmatkustus lentäen järkevää lainkaan. Tämä on iso asia minkä kanssa itse painin. Mä olen koko elämäni tehnyt kansainvälistä työtä ja haluan jatkaa sitä. Mietin tätä kyllä paljon opintovapaalla, koska en haluaisi enää lentää. Mutta en tiedä miten ratkaista asia. Ja en näe ratkaisuksi sitä, että kiellän itseltäni kansainvälisen työn. Enemminkin haluaisin olla mukana muuttamassa meidän tapaa tehdä kansainvälistä työtä ilman jatkuvaa matkustelua. Edelleen matkustetaan tosi paljon turhaan ja kaikki tällainen pitäisi karsia. Pitäisi myös antaa mahdollisuus hitaaseen matkustamiseen eli esim junalla. Mutta pikkuhiljaa (tosin maapallolla ei taida olla aikaa mihinkään baby stepseihin). 

sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Raha tulee, raha menee...

Edessä on siis tammi-helmikuun menokatsaus. Nyt kun olen palannut töihin ja mun palkkapäivä on joka kuun 20. niin palaan budjettikuukauteen 20.X. - 19.X. Tammi-helmikuun menin ns yhdellä budjetilla, joka siis päättyi 19.2. En onnistunut budjetoinnissa lainkaan. En oikein jaksanut keskittyä siihen, että mitä kuluja on tulossa ja että kuinka moni kulu tulee tuplana. Joten siksi aika iso heitto suunnitelman ja toteuman välillä. Positiivinen uutinen joka tapauksessa on se, että tulot riittivät kattamaan menot eli ei tarvinnut koskea säästöihin kulutuksen vuoksi. Tuloja oli 1,5 kuukauden verran aikuiskoulutustukea ja 0,5 kuun palkka. Lisäksi sain vesimaksupalautuksia viime vuodelta. 

Pari sanaa tähän väliin aikuiskoulutustuesta. Mulla jäi käyttämättä aikuiskoulutustukea 1,5 kuukauden edestä. Mutta positiivinen uutinen - huolimatta siitä, että hallitus on päättänyt poistaa aikuiskoulutustuen niin mulla itseasiassa on vielä mahdollisuus käyttää nämä "käyttämättä jääneet" kuukaudet myöhemmin. Kunhan vain käytän ne samaan tutkintoon, mihin alun perin tukea sain. Toki tämä pitää vielä varmistaa, että asia todella menee näin. Itse ajattelin, että keväällä 2025, kun on tarkoitus kirjoittaa opinnäytetyötä, niin voisin olla vielä kuukauden opintovapaalla kirjoitusta varten. Voisin ottaa tämän myös vaikka kahden viikon pätkissä. Pitää vähän suunnitella. Mutta nyt niihin menoihin. 

Menojahan oli ihan valtavasti. Syitä on monia, mutta ensisijaisesti kaksi: moni kertaluontoinen juttu tuli maksuun ja käytin rahaa ihan huoletta. On ollut tosi kivaa käyttää rahaa "huolettomasti". Oon jotenkin ihan tosi helpottunut, että tulot taas riittävät menoihin eikä tarvitse ottaa rahaa säästötililtä. On jostain syystä todella vapaa olo.  

Laina ja korot tulivat vain kerran maksuun, vastike kahdesti. Puhelinlaskun maksoin viimeistä kertaa, mutta vaihdoin samalla kotinettini nopeampaan, joten suurta muutosta tästä ei loppupelissä jatkossa tule. Suoratoistoja meni Spotify, Netflix (sorruin nyt ottamaan tämän ja RAKASTAN), Bookbeat ja Podimo (osa näistä kahdesti). Sähkölasku oli yli satasen ja tässä näkyy saunainnostus. Liiton maksu tuli maksuun täytenä (tästä sai pienen opiskelija-alennuksen opintovapaalla). 

Erotin taas kerran ravintola- ja muun vapaa-aika kulut toisistaan. Kuten alta näkyy suurin osa rahoista meni ravintolaan. Muista vapaa-aikakuluista suurimman osan haukkasi TRE-HKI junaliput (123eur), lisäksi oli kaksi HSL-lippua ja sitten käytin kaksi kertaa taksia. 

Palvelu/harrastus-kategoriaan meni valtava summa. Siellä on kaksi siivouskertaa, yksi sokerointi, YTHS-maksu, gynekologikäynti (20 minuuttia ja 253 euroa OMG!), kevään tanssitunnit, PT pienryhmä (10 kertaa), yksi hieronta ja yksi kampaaja. 

Tavaroissa on lääkkeitä, kirja, foamroller, hoitoaine, luomiväri ja VAATTEITA sekä yhdet kengät. Ostin vaatteita yhteensä noin 560 eurolla. Nämä sisältää yhdet kengät, kaksi neuletta, yksi neuletakki ja kolme t-paitaa. Aikamoista, mutta en nyt jaksa sen kummemmin selitellä ostoksia. Koin kaikki tarpeellisiksi. 

Hyväntekeväisyys/lahjat-kategoriassa on kk-lahjoitukset, yksi läksiäislahja ja sitten lahjoitin Pekka Haaviston pressakampanjaan. Lisäksi tänne laitoin Suomen osakesäästäjien ja Yksin asuvat ry:n vuosimaksut. En oikein tiedä oliko oikea kategoria, mutta tänne ne nyt meni. 

Rahaa meni tammi-helmikuussa ihan kiitettävästi, mutta olihan kyseessä melkein kaksi kuukautta, joten omasta mielestäni ihan ymmärrettävääkin :D Ja oli tosi monta sellaista kertaluonteista kulua; tosin näitä kertaluonteisia kuluja voi tulla kyllä vielä jatkossakin, että en nyt tiedä kuinka voin näihin vedota. Kampaajalla todennäköisesti alan käymään useammin, koska leikkasin lyhyet hiukset. Mulla on yleensä aina pitkät hiukset, koska en jaksa käydä usein kampaajalla. Mutta nyt kaipasin vähän muutosta ja pidän kyllä tästä lyhyestä tosi paljon. Se vain vaatii kampaajalla käyntiä varmaan ainakin kolmen kuukauden välein. 

Töissä on edelleen kivaa. Töitä alkaa riittämään, joten ihan pelkkää kahvittelua päivät eivät enää ole. Nyt maaliskuussa on aika paljon työmatkoja, joka tuo haasteita opintoihin. Mutta onneksi toinen koulu loppuu tossa huhtikuun paikkeilla niin kalenteri vähän väljentyy. Alkuvuosi on ollut kyllä tosi tiukka aikataulun puolesta, mutta en tunne mitenkään itseäni stressaantuneeksi tai kiireiseksi. Pitkästä aikaa muiden ihmisten seurassa oleminen jopa tuo mulle vähän lisää energiaa, eikä vain vie sitä pois. Jännää. Tähän voi kyllä vaikuttaa yksi lääkitys, mitä aloin ottamaan alkuvuonna. Tarkoituksena olisi itse asiassa kirjoittaa tästä vähän enemmän, kun lääkkeen vaikutukset alkavat varmistua. Tämä koskee kuitenkin oikeastaan meitä kaikkia keski-ikäisiä naishormoneilla varustettuja ihmisiä ja aiheesta puhutaan aivan liian vähän. Mutta tästä todennäköisesti lisää, kun omat ajatukset ja kokemukset asian kanssa selkiytyvät! 

Kivaa uutta viikkoa kaikille ja alla tarkempia lukuja! 





lauantai 20. tammikuuta 2024

Ensimmäinen työviikko...

 ...oli aivan mahtava ja samalla ihan hirveä shokki elimistölle. Tämän 1,5 vuoden opintovapaan paras puoli on ollut siinä, ettei mulla ole ollut aikatauluja eikä kiire oikeastaan mihinkään. Kaikkeen on saanut rauhassa valmistautua. Aamuisin on saanut hengailla useamman tunnin rauhassa, ei ollut tarvinnut revetä joka paikkaan. Nyt kun yhtäkkiä piti ensinnäkin herätä herätyskelloon ja siitä sitten alkaa suorittamaan heti herättyään, että pääsee tunnin päästä työpaikalle, oli aika shokki. Ihmisen elämä on jatkuvaa seuraavan askeleen suorittamista. 

Tähän viikkoon vielä sattui useampi kouluilta ja tanssituntien aloitus, niin viikon ohjelma oli aikamoinen. Lyhyesti: maanantaina menin aamulla töihin ja töistä suoraan menin bussilla kouluun, jossa oli neljän tunnin luento ja josta olin kotona kello 22.00 ja sain ruokaa (oli viimeksi syönyt lounaan klo 11.00). Tiistai sentään oli normaali päivä ja olin toimistolla 8.30 – 17.00. Illalla tein ruokaa ja kävin lenkillä. Keskiviikkona olin työpaikalla iltapäivään asti, jolloin lähdin junalla Helsinkiin kouluun. Koulu loppui kahdeksalta ja lähdin hotelliin, missä yövyin. Ruokaa sain yhdeksältä ja luonaan olin syönyt 12.00. Torstaina olin päivän toimistolla, jossa näin PALJON ihmisiä, lähdin neljältä rautatieaseman lumikaaokseen vain todetakseni, että mun junaa ei tule ja sitten vain menin johonkin myöhempään junaan. Olin Tampereella puoli seitsemän, kävelin kotiin, vaihdoin treenivaatteet ja olin kello 19.00 tanssitreeneissä. Sieltä kotiuduin ja sain vihdoin ruokaa puoli ysin jälkeen (taas mentiin koko päivä pelkän lounaan voimin). En oikein osaa sanoa tähän mitään, mutta olipa aikamoista! Missä välissä ihmiset syövät, kun ne juoksevat paikasta toiseen.

Perjantaina tein etäpäivän ja otin hyvin rauhallisesti. Lopetin työt kello kahdelta ja lähdin myöhäiselle lounaalle mun vanhempien kanssa. Illalla oli vielä mun PT-pienryhmän treenit, mutta sitten sain huoahtaa. Tein ruokaa, kävin saunassa ja katsoin yhtä sarjaa. Tänään lauantaina ei onneksi ole mitään, enkä kyllä ole tehnytkään mitään. En edes vaihtanut yöpaitaa pois päältä :D

Väsymyksestä huolimatta olen tosi hyvällä fiiliksellä. Työt alkoivat tosi hyvin ja olen kovin optimistinen tästä uudesta toimenkuvasta. Tämän viikon haasteet olivat tiedossa ja tällaista ei ole tiedossa nyt uudestaan. Mutta olipa aikamoinen shokki tällaiselle kotona-hengailijalle.

Ja osittain mulla on jopa hieman sellainen sosiaalinen krapula. En tiedä, kuinka moni tähän pystyy samaistumaan, mutta näin yksinasuvana saattaa joskus mennä useampi päivä, ettet puhu kenellekään. Sitten kun yhtäkkiä viettää viikon niin, että joka päivä puhuu useampien eri ihmisten kanssa ja vielä välillä monen kanssa yhtaikaa, tulee sellainen puhumismorkkis. Alkaa liikaa miettimään, että mitä sitä nyt tuli sanottua ja oliko se nyt lainkaan fiksua. Jos suurin osa omasta kommunikaatiosta ihmisten kanssa on kirjallisessa muodossa, niin on outoa, kun kasvokkain puhuessa ei voikaan oikein kontrolloida sanomisiaan samalla tavalla. En tiedä saako tästä nyt kukaan yhtään kiinni, mutta etenkin koronan jälkeen olen havainnut itsessäni tällaista sosiaalista krapulaa. On outoa, kun joutuu koko ajan kommunikoimaan oikeiden ihmisten kanssa. En sano, että tämä on huono asia, ompa vain outoa. 

Lisäksi viikko tuntui superpitkältä. Jo keskiviikkona musta tuntui, että eikös nyt ole jo perjantai. Ei ollut. Hieman jännittää se, että minkälaisia tulevat viikot ovat ja miten oma kroppa sopeutuu. Itse työviikko töiden kannalta ei ollut mitenkään rankka, koska viikko meni ensisijaisesti kahvitellessa ja ihmisiä tavatessa. Joten vähän mietityttää, että miten hommat hoituu sitten, kun alkaa oikeasti olla töidenkin puolesta kiire. Mutta sen näkee sitten ja kuten sanoin, niin tällä hetkellä mulla on tosi hyvä fiilis. 

Ja mikä parasta; perjantaina oli jo ensimmäinen palkkapäivä!

lauantai 13. tammikuuta 2024

Budjetointisuunnitelmia

Jos olen oikein laskenut niin tulen saamaan käteen noin 3.700 euroa mun uudessa tehtävässä. Lisäksi työhön kuuluu ainakin tässä alussa jonkin verran matkustusta, joten päivärahoja tulee jonkin verran, mutta tätä on mahdotonta arvioida, että kuinka paljon. En ole niin superinnostunut työmatkailusta, mutta koska haluan tehdä töitä kansainvälisellä alalla ja kansainvälisessä tiimissä, niin tämä tulee vähän niin kuin annettuna. Toivottavasti matkustus pysyy minimissään ja yritän vaikuttaa siihen niin paljon kuin vain mahdollista. Peruspalkan lisäksi työpaikallani maksetaan vuosibonuksia, mutta tänä vuonna en niitä tule saamaan (ehkä ihan pikkasen, mutta en laske tämän varaan). Mulla ei ole kesälomaa eikä täten kesälomarahoja tänä vuonna (lomaa ehtii kertyä nyt ehkä joku kuusi päivää), mutta yritän pitää kolme viikkoa lomaa kesällä. Tästä tulee olemaan suurin osa palkatonta. Eli budjettisuunnitelmat on hyvä tehdä jatkossakin.

Päätyöni palkan lisäksi saan osinkoja, hallituspalkkion taloyhtiöni hallituksessa työskentelystä sekä kesästä 2024 alkaen mulla tulee olemaan sivutyö, josta tulee jonkin verran lisätuloja – riippuen kuinka paljon töitä tulen tekemään (tämä on ymmärtääkseni hyvin itsestä riippuva, mutta asia selviää, kun pääsen oikeasti hommat aloittamaan). Oon tästä sivutyöstä tosi innoissani, olen haaveillut tästä jo vuosia ja tehnytkin ko työtä ilmaiseksi. Nyt saan työhön pätevyyden ja sitä kautta rahaa. 

Lisäksi töihin paluu tarkoittaa myös tiettyjen etujen palaamista mun elämään. Julkisen liikenteen poistan budjetista, koska me saadaan tähän rahaa töistä. Hauska side-note on, että latasin julkisen liikenteen kortin täyteen, kun jäin opintovapaalle ja siellä on nyt jäljellä joku 15 euroa. Eli mun ei tarvinnut opintovapaan aikana kertaakaan ladata korttia omalla rahalla. Lisäksi saan rahaa liikuntaan, kulttuuriin ja hierontaan. Lounasetu palaa ja mikä tärkeintä TYÖTERVEYS! Siis onhan mulla ollut koko ajan YTHS käytössä, mutta olen käyttänyt sitä vain kaksi kertaa, koska sinne on suhteellisen vaikea päästä (tai lähinnä ärsyttävä, et voi vaan varata aikaa vaan pitää ensin soittaa ja jättää soittopyyntö ja sitten sieltä soitetaan takaisin päivänä x ihan milloin vain eli sun pitää koko päivä päivystää puhelimen vieressä). Lisäksi mun koulu on Helsingissä eli periaatteessa mun pitäisi käydä Helsigin toimipisteellä, joka näin Tampereella asuvana ei ole kovinkaan kätevää. Onneksi etävastaanotto toimii myös YTHS:n kanssa. Mutta kaipaan työterveyttä, johon voi vain netistä varata ajan ja seuraavana päivänä kävellä vastaanotolle. Olen kyllä arvostanut näitä etuja jo aiemminkin, mutta nyt näiden arvostus on noussut kyllä maksimukseen. Niin ja vielä puhelinetu palaa eli puhelinlaskua ei tarvitse enää jatkossa maksaa (toki verotusarvo otetaan palkassa huomioon).  

Mun tämänhetkinen tavoite budjetille on jonkinasteinen hellittäminen. En halua olla enää niin tiukka itseäni kohtaan ja yritän ottaa vähän rennommin eli toisin sanoen säästää vähemmän. Olen aloittanut tämän blogin kirjoittamisen vuonna 2017 ja tuntuu, että joka vuosi mulla on ollut jonkinlainen säästösuunnitelma siitä lähtien.

  • Vuonna 2017 aloitin säästämään vararahastoa, lisäksi säästin silloisen asuntoni ovi- ja lukkoremppaa varten ja lopulta säästin vielä Helsinkiin muutto varten.
  • Vuonna 2018 säästin vararahaston loppuun ja muutenkin alkuvuosi oli yhtä sekoilua asuntovaihtojen keskellä Helsingissä. Loppuvuodesta myin Tampereen asuntoni, ostin uudiskohteen Helsingistä ja aloin säästämään sitä varten ekstraa jo olemassa olevien Tampereen asunnosta saamien rahojen päälle (koska Helsinki ja massiivinen asuntolaina).
  • Vuonna 2019 alkuvuoden säästin edelleen asuntoon, kunnes kesällä pääsin muuttamaan asuntoon. Sen jälkeen tilanne (muistaakseni) seesteytyi ja pääsin seuraamaan Dave Ramsey askelia 4 ja 6 eli laitoin 200 euroa kuussa asuntosäästötilille ja jonkin verran sijoituksiin (en ihan noudattanut DR 15%, mutta muutamia satasia meni joka kuukausi (toki joskus meni huomattavasti enemmänkin jos tuli jotain ekstraa). Lisäksi säästin tulevaisuuden hankintoja varten, muistan että haaveilin ostavani Artekin mehiläispesä-valaisimen (haaveilen tästä edelleen, mutta en ole ostanut).
  • Vuonna 2020 alkoi korona. Koska istuin kotona ja pörssit laskivat, niin kaikki liikenevä raha ja kaikki säästöt (paitsi ei tietystikään vararahasto) menivät sijoituksiin. Sinänsä hyvä – kaikki tänä aikana ostamani osakkeet (Fiskars, Marimekko, Nordea, Sampo, Tokmanni, UPM) ovat olleet koko tämän kahden vuoden laskumarkkinan plussalla. Mutta joka tapauksessa tungin kyllä kaiken liikenevän rahan pörssiin ja yritin säästää kaikesta muusta. Kesällä 2020 koronan takia palasin Tampereelle eli myin asuntoni Helsingissä ja ostin asunnon Tampereelta. Tein pienen pintaremontin asuntoon ja muutenkin rahaa meni muutto- ja asuntokauppasekoiluihin.  
  • Vuodesta 2021 en oikein muista, että mitä tein. Todennäköisesti istuin kotona kuten me kaikki. Loppuvuodesta opintovapaasuunnitelmani alkoi hahmottumaan ja aloin säästämään opintovapaata varten. Tänä vuonna ostamani osakkeet eivät todellakaan selvinneet tästä kahden vuoden laskumarkkinasta ja ovat edelleen pahasti tappiolla. Näitä ovat Boliden, Kojamo, Kone, Valmet, YIT ja Modulight. 
  • Vuonna 2022 säästin opintovapaata varten, kunnes jäin opintovapaalle lokakuussa ja aloin käyttämään säästöjäni.
  • Vuonna 2023 opiskelin ja käytin elämiseen säästöjäni (ja aikuiskoulutustukea).

Nyt vuonna 2024 koen, että minulla on pitkästä aikaa taas mahdollista miettiä vähän vapaammin, että miten näitä rahojani haluan käyttää. Tai no, ennen kuin keksin taas jotain elämää mullistavaa (keittiöremontti vähän houkuttelee). Mutta siihen asti nyt kuitenkin.

Joka tapauksessa suunnitelmana olisi käyttää rahaa melko vapaasti. Haluan tehdä kuukausittaisia lisälyhennyksiä asuntolainaani ja olen päättänyt, että tämä summa on 300 euroa (koska tällä lisäsummalla mun asuntolaina on vuoden lopussa alle 140.000 euroa). Haluan jatkaa sijoituksia pääpainona rahastosijoittaminen ja nostan rahastoon meneviä summia nyt ainakin alussa 200 euroon. Lisäksi laitan 200 euroa sijoitussäästötilille ja tilanteen mukaan katson, että mitä niillä teen.

Näiden lisäksi en aio säästää. Ajattelin jossain määrin luopua nollabudjetin teosta ja jättää budjettiin ns liikkumavaraa. Laskeskelin tuossa mun peruselämääni niin se maksaa noin 2.500 euroa (vähän riippuen kuusta onko sähkölasku, liitonmaksu, harrastusmaksuja tms). Ja siis tähän mun peruselämäbudjettiin kuuluu jo ravintolat, siivous, sokerointi, budjetti tavarahankinnoille tms eli periaatteessa en tarvitse tämän ulkopuolelle mitään ellen sitten tee jotain matkaa, hanki jotain isompaa tms. TAI ylitä jotain kategoriaa kuten vapaa-aika (erittäin todennäköistä). Tavoite on fiksata budjetti tähän 2.500 euroon käyttörahaa plus 700 euroa säästöt. Kaikki muu saa hengailla käyttötilillä sen kuukauden ja jos jotain on jäljellä, niin siirrän mun sinking funds tilille. Otan sitten sieltä tarvittaessa, jos kuun aikana hankin jotain isompaa mihin mun nettotulot eivät riitä. Ja jos käytän rahat, niin sekin on ihan ok vaikka se ei budjettiin olisi kuulunutkaan.

Tämän hetkinen suunnitelma. Osa kursiivilla,
koska laskutus harvemmin kun kuukausittain,
niin olen jakanut noin kuukausisumman. 


Sitten vähän siihen, että mitä aion täällä blogissa jakaa. Kirjoittelin jo tuossa syksyllä, että mua on hieman alkanut ahdistamaan suoraan tulojen avaaminen täällä blogissa. Tähän on useampia syitä, joita en nyt ole jaksanut niin eritellä mielessäni, mutta ehkä isoimpana mua mietityttää, että kuinka avoimesti saan tuloistani puhua julkisesti. Hieman mietityttää, jos joku mun kollega eksyy tähän blogiin ja paljastaa mut muillekin. Voiko työnantaja kieltää paljastamasta tuloja? Tämähän olisi palkkojen läpinäkyvyyden ja tasa-arvon kannalta tosi hyvä juttu, mutta musta tuntuu, ettei työnantajat halua, että kollegat tietävät toistensa palkat. Joka tapauksessa tämä aiheuttaa mulle stressiä (varmaan turhaan, ymmärtääkseni työnantaja ei voi kieltää tulojen kertomista) ja tästä syystä olen päättänyt, etten enää entisenlailla avoimesti jaa mun tuloja.

Mutta menot jaan eli kaiken rahan mitä laitan kulutukseen. Lupaan myös jatkossa jakaa sellaiset menot, mitä maksan säästötileiltä. Näitä en ole aina jakanut. Mullahan on monesti mennyt rahaa budjetista sinking funds säästötilille ja tältä tililtä olen sitten aina välillä maksellut jotain yksittäistä isompaa kulua kuin vaikka tanssimaksut tai isommat vaateostot. En ole aina näistä erikseen budjettikatsauksissa raportoinut syystä mitä en oikein tiedä. Olen ehkä ajatellut, että ovat niin kuin mun perusbudjetin ulkopuolisia juttuja ja se raha on jo mennyt, kun aiemmin olen ne sinking funds tilille siirtänyt. Sinking funds tili kun ei sinänsä ole säästötili, vaan tili "myöhempää käyttöä varten”.

Lupaan kyllä ilmoittaa, jos joku kuukausi käytän rahaa enemmän kuin mun nettotulot ovat. Näin käynee aina silloin tällöin, kun teen jonkun isomman hankinnan tai matkan.

Ainakin nyt toistaiseksi ajattelin mennä tällaisella tyylillä. Katsotaan kuinka tämä alkaa sujumaan. En millään haluaisi jättää budjettikatsauksien julkaisua pois, koska ne ovat olleet vähän kuin punainen lanka tässä mun blogissa. Ja kun vuonna 2022 lakkasin näitä katsauksia julkaisemasta niin multa alkoi vähän kirjoitusinto hiipumaan tai suoraan sanottuna en keksinyt, että mitä sitten kirjoittaa :D Lisäksi itse edelleen tykkään tosi paljon muiden blogeista lukea avoimia budjetteja, koska musta on mielenkiintoista nähdä kuinka eri tai samalla tavalla me käytämme rahaa. Toki se tulopuoli on myös tosi mielenkiintoinen, mutta jos itse pitäisi valita, että onko budjetteja lainkaan vai ilman tuloja niin valitsisin ilman tuloja. Saahan siitä kulutuksesta jonkinlaisen käsityksen, että mitkä ne tulot ovat. 

Mutta kokonaisuudessaan olen tosi innoissani, että pääsen taas ”normaalisti” budjetoimaan ja sitä kautta käyttämään rahaa suht vapaasti. Ja jostain syystä mulla on jotenkin tosi paljon intoa ollut taas kirjoittaa tätä blogia. Kuvittelin vähän, että opintovapaan aikana olisin innostunut taas uudestaan, kun aikaa oli enemmän, mutta kyllä viime vuosi tökki edelleen aika pahasti ja aika hintsusti sain blogikirjoituksia aikaiseksi. Tai sitten ehkä tämä piristyvä pörssimarkkina inspiroi taas kirjoittamiseen. Ehkä kahden vuoden laskumarkkina sai oman kirjoitusinnon laskemaan. Musta tuntuu, että moni talousblogi on tässä kahden vuoden aikana poistunut kokonaan tai hiljentynyt todella hiljaiseksi, eikä samaan tahtiin uusia ole syntynyt. Mutta ehkä tämä nouseva pörssi taas saisi talousblogi-genrenkin aktivoitumaan! Tai sitten tämä on kuollut genre. Toivottavasti ei. 

maanantai 8. tammikuuta 2024

S-pankin säästäjä-palvelu

Olen jo vuosia suunnitellut alkaa käyttämään s-tiliä ruokatilinä, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Loppusysäyksen tähän toi lopulta S-pankin muutos, että omia tilitietoja ei enää päässyt tarkastelemaan toisen pankin tunnuksilla vaan piti ladata itse S-pankin appi, jotta pysyit kartalla siitä, että paljonko siellä s-tilillä on rahaa. Tämä oli aika tuskainen prosessi, kun eihän mulla tietystikään ollut mitään pankkitunnuksia enää. Päädyin käymään s-pankin ovella sitten kolmeen kertaan; ensimmäisen kerran vain todetakseni, ettei sisään voi enää vain jonottaa vaan aika pitää varata netistä. Toisen kerran pääsin ihan sisälle asti, mutta en ollut tajunnut ottaa mukaan passia ja ajokortti ei enää kelpaa henkilöllisyyden todentamiseen (vaikka se luki ihan selvästi siinä ajanvarausvahvistuksessa). Kolmannella kerralla sain sitten ihan asiankin hoidettua ja nyt mulla on s-pankin mobiilipankki puhelimessani. Huikeaa!

Samalla aloin tutustumaan S-pankin säästämis- ja sijoittamisvaihtoehtoihin. Oman lyhyen selailun perusteella näyttää, että S-pankissa on aika vaatimattomat sijoitusmahdollisuudet. En sen suuremmin jaksanut niihin perehtyä, mutta kiinnostuin heidän tarjoamasta mikrosäästämismahdollisuudesta. Eli käytännössä siitä, että bonukset voi ohjata rahastoihin. Tähän asti olin käyttänyt bonukseni ihan perusasioihin aina kun sinne oli kertynyt joku järkevä summa.

Säästäjän rahasto pitää sisällään kaksi rahastoa, joista toinen on yhdistelmärahasto ja toinen osakerahasto. Voit itse valita painotuksen näiden rahastojen välillä, mutta molempiin on pakko sijoittaa. Itse valitsin niin että mulla menee 75% osakerahastoon ja 25% yhdistelmärahastoon. Kulut molemmille rahastoille on 0,5%. Kyseessä on rahastojen rahastot ja molemmissa on maanlaajuinen hajautus. Rahastot ovat aktiivisesti hoidettuja ja pääasiassa rahastojen kautta sijoitetaan S-pankin omiin rahastoihin (eli tätä kautta maksan enemmän kuluja kuin tuo 0,5%, mutta en nyt jaksa ajatella asiaa sen enempää). Yhdistelmärahastossa korkorahastoja on 80% ja osakerahastoja max 20% (tavoite lähempänä 10%). 

Tässä voi melko joustavasti itse päättää, että kuinka paljon ja milloin laittaa rahastoon rahaa. Itse tein siten, että rahastoihin menee kaikki bonukset ja lisäksi 1 euro, joka kerta kun höylään korttia (eli kun ostan ruokaa). Rahat siirtyvät ensin jonkinlaiselle välitilille, josta ne sitten laitetaan rahastoihin, kun 10 euroa on täynnä. Lisäksi rahastoihin voi tehdä lisäsijoituksia ilman ylimääräisiä kuluja koska vain. Voisi myös laittaa jonkun kk-summan bonusten ja muiden lisäksi, mutta toistaiseksi itse olen laittanut vain ne kortinhöyläys-eurot ja bonukset. Tavoitteenani on ns huomaamaton säästäminen, enkä halua mitään fiksattua summaa.

Avasin säästäjän kesäkuussa 2023 ja silloin laitoin 50 euron alkupanoksen. Sen jälkeen en ole tietoisesti laittanut ”omaa rahaa” vaan sijoitettava summa kertyy bonuksista ja kortinhöyläys-euroista. Rahaston arvo on nyt 153,96 euroa, josta tuottoa on 4,2%. Kuussa rahastoon menee 10-20 euroa 1-2 kertaa, riippuen vähän miten sitä rahaa kertyy. Aikavälillä heinä-joulukuu rahaa on mennyt rahastoihin 97,78 euroa. Molemmat rahastot ovat plussalla, osakerahasto hieman enemmän.

Musta tämä on aika kiva huomaamaton säästämisen muoto. Ymmärrän kyllä, että raha mikä menee rahastoihin, on omaa rahaani, mutta se ei tunnu siltä. Mielenkiinnolla seuraan, että miten säästöt kehittyvät. Ja katsotaan kuinka kauan s-pankki mahdollistaa tämän. Tiedostan myös, että rahastot eivät ole ne kulutehokkaimmat, mutta muita ei tarjota (tai voisi säästää ihan vain tilille), joten näillä mennään ainakin toistaiseksi. 

perjantai 5. tammikuuta 2024

Tuhlaileva joulukuu

Käytin sitten "jonkin verran" rahaa joulukuussa. Olin tehnyt hyvin kiltin ja vaatimattoman budjetin marraskuun lopussa, mutta en tätä julkaissut, kun odotin tietoa työpaikasta ja siitä, että saanko alkaa tuhlaamaan… Tieto tuli ja tuhlaus alkoi. Ensin vain vaatimattomasti vähän nostin budjettisummia kuten joululahjoja, vapaa-aikaa ja hyväntekeväisyyttä, mutta sitten homma alkoi lähtemään käsistä ja päätin, että julkaisen koko totuuden vasta joulukuun jälkeen.

Ja tässä se nyt on. Otin säästötileiltä yhteensä 1.700 euroa ”vähän ekstraa” joulukuulle. Suurimmat rahareiät olivat:

  • Vapaa-aika: kävin äärimmäisen huolettomasti ulkona lounaalla, ostelin take away kahveja tms. Yhtenä opiskelupäivänä Helsingissä sain menemään 80 euroa ja yhtenä viikonloppuna kavereiden kanssa Helsingissä sain menemään 200 euroa. Well done!
  • Tavarat: ostin itselleni housut (120 euroa) ja uusia meikkejä 250 eurolla (jaiks, mutta siis otin Stockan palvelun, jossa meikkaaja meikkasi mut ja samalla suositteli, että mitä kannattaisi hankkia. Palvelun hinta olisi ollut 90 euroa, mutta jos ostaa yli 200 eurolla niin palvelu on ilmainen eli pakkohan se oli ostaa.. ja siis koen, että kaikki ostot on tarpeellisia, meikkivarantoni oli melko heikko ja vanha)
  • Sijoitukset: ostin osakkeita ja useampaa rahastoa.

Muuten asiat menivät suht suunnitelmien mukaan. Jouluruokaan en saanut kulutettua suuremmin rahaa ja joululahjojenkin kanssa pysyin budjetissa. Oli tarkoitus laittaa rahaa hyväntekeväisyyteen enemmän, mutta se vähän unohtui kaikessa kiireessä (kun oli kiire tuhlata itseeni..). Tarvitsee nyt siihen keskittyä, joka tapauksessa on tarkoitus nostaa kuukausihyväntekeväisyyssummia, kun taas palaan töihin. En ole vielä päättänyt kuinka paljon vai jospa ottaisin neljännen kk-lahjoituskohteen vielä tähän mukaan.

Yllättäen säästötileille ilmestyi vuoden viimeisenä päivänä tilikorkoja ja ne kaikki laitoin mun sinking funds -tilille. Summat olivat oikein valtavia :D

Mutta olipa kivaa käyttää rahaa huolettomasti. Jotenkin tosi vapauttavaa.




keskiviikko 3. tammikuuta 2024

Nettovarallisuus

Harvemmin päivitän tänne blogiin nettovarallisuutta, mutta seuraan sitä kyllä excel-taulukossani kuukausittain. Jos oikein blogiani pengoin niin viimeisin nettovarallisuuslaskelma löytyy helmikuulta 2020! Teksti löytyy täältä, jos jotain kiinnostaa vilkaista: Glendora&Raha: Nettovarallisuudesta (glendoraraha.blogspot.com)

Syy tähän on, että suurin osa mun nettovarallisuudesta on kiinni asunnossa, jossa asun ja tämän vuoksi koen, ettei nettovarallisuus ole kovinkaan validi luku mun taloudessa. Ja toisaalta asunnon arvo on arvaus niin kauan kunnes se on myyty. Mutta seuraan tätä joka tapauksessa omassa excelissäni, koska onhan se nyt mielenkiintoista. 

Etenkin tämän seuranta opintovapaan aikana oli mielenkiintoista! Tänä aikana oli useampi kuukausi jolloin nettovarallisuuden kehitys oli negatiivinen johtuen pörssin matelusta ja siitä, että käytin säästöjä elämiseen. Nettovarallisuus oli negatiivinen joulukuussa 2022, maalis-, touko-, syys- ja lokakuussa 2023. Alimmillaan -200 euroa, korkeimmillaan -2.000 euroa. 

Marraskuussa 2022 nettovarallisuuteni oli noin 222.600 euroa, joka jakaantui seuraavasti: 

  • Asunnon nettoarvo 148.286 euroa
  • Sijoitusvarallisuus 45.600 euroa
  • Käteisvarat 28.700 euroa

Nyt tänään tammikuun 2024 alussa nettoravallisuuteni on noin 229.200 euroa, joka jakaantuu seuraavasti: 

  • Asunnon nettoarvo 161.778 euroa
  • Sijoitusvarallisuus 53.400 euroa (tämä nousu on ollut huimaa, marraskuun alussa oltiin vielä 47.000 eurossa, lokakuulta en näemmä ole pystynyt laittamaan mitään lukuja edes ylös)
  • Käteisvarat vähän reilu 14.000 euroa

Ihan hyvältähän tilanne näyttää eli nettovarallisuus on kasvanut, vaikka on negatiivisia kuukausia välissä. Otin aloitustilanteeseen marraskuun alun tilanteen, koska lokakuussa sain ennakkoperintöä sekä töistä ylimääräisen bonuksen, joka nosti mun nettovarallisuutta yhdessä kuussa yli 10.000 eurolla. Eli ei olisi kovin validia vertailla lokakuun 2022 tilannetta tähän hetkeen. 

Omien excel-merkintöjen mukaan olen siirtänyt käyttötilille opintovapaa-säästötililtä 6.700 euroa ja sinking funds -tililtä vähän reilu 3.000 euroa aikavälillä loka 2022 - joulu 2023. Sinking funds -tilille olen myös laittanut lisää rahaa tänä aikana, koska muun muassa kesällä sain ihan normaalin palkan sekä lisäksi lomarahoja ja bonuksia (näistä laitoin myös asuntolainaan ja sijoituksiin). Eli tässä ei nyt voi tehdä ihan sellaista plus-miinuslaskua ylläolevien laskelmien välillä, koska tilanne on muuttunut aika isostikin tässä välissä. Olen käyttänyt käteistä myös asuntolainan lyhennyksiin (7.200 euroa) ja jonkin verran laittanut sijoituksiin. 

Näyttäisi siis siltä, että opintovapaan aikana kulutin 10.000 euroa säästöjäni ihan vain elämiseen. Lueskelin tässä kesän/syksyn 2022 kirjoituksia, jolloin olin varautumassa opintovapaaseen 6.000 euron säästöillä plus sinking funds tilin rahoilla, jossa oli tällöin 2.000 euroa. Ennakkoperinnön ja syyskuussa saamani ekstrabonuksen johdosta mun opintovapaasäästöt nousivat tuosta 6.000 eurosta ja mahdollistivat suhteellisen huolettoman rahankäytön opintovapaan aikana. Olen tästä tosi kiitollinen, vaikka siis hankalia tunteitahan säästöjen käyttö aiheutti, kuten ehkä joistain blogiteksteistä on voinut lukea. 

Nyt kyllä puhuin hieman liian aikaisin, koska joutunen vielä tässä alkuvuodesta jonkin verran mun opintovapaasäästöjä käyttämään. Saan siis nyt tällä viikolla joulukuulta vielä normi aikuiskoulutustuen, sitten tammikuun lopulla puolen kuun palkan, helmikuun alussa puolen kuun aikuiskoulutustuen ja vihdoin helmikuun lopussa täyden palkan. Tammikuussa tulee olemaan tosi paljon menoja, koska olen varannut gynekologin, kevään tanssitunnit lankeaa maksuun ja lisäksi otin PT-pienryhmävalmennuksen nyt alkuvuoteen. YTHS-maksu pitää maksaa, sitten tulee liiton lasku (ilman opiskelija-alea, koska palaan töihin) ja sähkölasku. Eli katsotaan kuinka tämä alkuvuosi menee. 

Säästöjä mulla on jäljellä 2.000 euroa opintovapaasäästötilillä ja sinking funds -tilillä 740 euroa. Sijoitussäästötilillä on 100 euroa ja samoin asuntosäästötilillä on 100 euroa. Lisäksi mulla on vararahasto 11.098 euroa (98 euroa sain korkoja loppuvuodesta, kun nämä rahat on määräaikaistalletustilillä). Toivottavasti nämä lähtisivät tästä taas nousuun nyt töihin paluun jälkeen. 

maanantai 1. tammikuuta 2024

Sijoitusvuosi 2023

Vuonna 2023 laitoin rahaa pörssiin yhteensä 5.015 euroa, noin 420 euroa kuussa. En myynyt mitään koko vuonna. Säännöllisesti mulla meni 30 euroa maailma-rahastoon (Nordea maailma passiivinen), 10 euroa pitkän koron rahastoon (Nordea korkosäästö) ja 30 euroa USA-rahastoon (Handelsbanken USA indeksi). Huhtikuussa näemmä laitoin rahaa kerran myös yhteen omistamaani Aasia-rahastoon (Nordea aasialaiset tähdet). 

Osakkeita ostin seuraavasti: maaliskuussa Nordeaa (60 kpl) ja Valmetia (30 kpl), kesäkuussa Kreatea (50 kpl) ja Valmetia (10 kpl), elokuussa Valmetia (10 kpl) ja Kojamoa (20 kpl), lokakuussa Mandatumia (200 kpl, lisäksi sain 100 kpl:tta Sampon kylkiäisinä) ja joulukuussa Kojamoa (30 kpl). Mulla on AOT Nordeassa ja sen kulut ovat ilmaiset, jos teen jotain osakekauppaa aina kolmen kuukauden välein. Mandatum oli ainoa uusi ostos omaan salkkuun, muut olivat lisäyksiä.

Ostin myös muutamia uusia rahastoja. Ostin Nordeasta Korko A kasvu -rahastoa, joka on lyhyen koron rahasto. Mä olen vasta pikkuhiljaa opettelemassa näitä korkorahastoja, että miten ne toimivat ja mihin kannattaa sijoittaa. Mulla on ollut tuo pitkän koron rahasto kolme vuotta, mutta en ole oikein tajunnut siitä, että mikä se on. Mulla on ollut se siksi, että olisin edes jotenkin kartalla näissä - rahaa sinne olen laittanut vain kympin kuussa ja siellä on nyt joku 500 euroa. Rahasto on tappiolla, mutta siis on ollut aika mielenkiintoista seurata rahastoa nyt, kun korkohuippu on saavutettu ja korot ovat jossain määrin lähteneet laskuun. Tämähän tarkoittaa korkorahastoille, että ne lähtevät nyt nousuun. Eli tämä rahasto on noussut ja tappio vähenee päivä päivältä. Tein nyt koulua varten korkorahastoista projektityön ja tajusin tehneeni hieman väärinpäin: mulla olisi kannattanut olla tuo lyhyen koron rahasto nyt viime vuosina ja pitkän koron rahasto avata vasta tänä syksynä. Mutta oppia ikä kaikki. 

Lisäksi avasin S-pankkiin säästäjän. Tämä on S-pankin lanseeraama mikrosäästömahdollisuus; mulla menee s-bonukset rahastoon ja sen lisäksi joka kerta kun höylään s-korttia niin sinne siirtyy 1 euro. Laitoin alkupanoksen 50 euroa ja nyt rahastossa on 150 euroa. Tarkoitus on kirjoittaa tästä oma teksti, niin ei tästä nyt enempää. Mulla siis on ruokarahat s-tilillä ja maksan kaikki ruokakauppaostokset täältä, muuten en s-pankkia käytä. 

Osinkoja sain nettona 1450 euroa, brutto 1931 euroa. Mielenkiintoinen nippelitieto, että määrä on aikalailla täsmälleen sama kuin vuonna 2022. Vuonna 2024 tavoite on sama, mutta tästä lisää myöhemmin. 

Isoin sijoitustapahtuma vuonna 2023 kyllä oli lokakuussa alkanut Helsingin pörssin piristyminen. Ennusteita on ilmassa, että laskumarkkina olisi loppunut tähän ellei nyt jotain ennakoimatonta tapahdu. Katsotaan miten käy. Nykyinen laskumarkkina alkoi loppuvuodesta 2021 ja kyseessä on oman sijoitusurani pisin lasku. Tämä vuosi on sisältänyt epämiellyttäviä tunteita. Syksyllä oma salkku kääntyi tappiolliseksi, mikä ei ollut kivaa. Tämä loppuvuoden nousu on siksi tuntunut erityisen kivalta pitkästä aikaa. Mutta vuosi on ollut opettavainen. On voinut katsoa omia virheitään silmiin ja miettiä, miten tästä nyt alkaa tekemään muutoksia. Isommat virheet kohdallani ovat olleet liiallinen suomi-paino ja liikaa suoria osakkeita. Oma mielenkiintoni ei riitä siihen, että seuraan näin monia yrityksiä, mitä mun salkussa on. Mun tavoite aiemmin on ollut kasvattaa osinkomäärää, mutta alan olla vähän eri mieltä tänä päivänä. Vuoden 2024 tavoite on vähentää suoria osakesijoituksia ja kasvattaa indeksirahastojen ja etf:n osuutta. Lisäksi haluan jatkaa korkorahastoihin tutustumista ja sitä kautta niihin sijoittamista. Mutta vuoden 2024 tavoitteista tulee oma tekstinsä myöhemmin!

Alla graafia miten vuosi 2023 on mennyt, sijoitusvälilehdellä näkee tarkempia lukuja! 

Sininen viiva on sijoitusten arvo, oranssi viiva on sijoitettu raha.

                              


                                            Hyvää uutta (sijoitus)vuotta 2024 kaikille! 

  

Syyskuun kulutus

Onneksi syyskuu on melkein ohi. On ollut aika kamala kuukausi. Töissä aika kiire, koulu alkoi ja sairastuin perinteiseen syysflunssaan, joka...