Ensimmäinen työviikko...

 ...oli aivan mahtava ja samalla ihan hirveä shokki elimistölle. Tämän 1,5 vuoden opintovapaan paras puoli on ollut siinä, ettei mulla ole ollut aikatauluja eikä kiire oikeastaan mihinkään. Kaikkeen on saanut rauhassa valmistautua. Aamuisin on saanut hengailla useamman tunnin rauhassa, ei ollut tarvinnut revetä joka paikkaan. Nyt kun yhtäkkiä piti ensinnäkin herätä herätyskelloon ja siitä sitten alkaa suorittamaan heti herättyään, että pääsee tunnin päästä työpaikalle, oli aika shokki. Ihmisen elämä on jatkuvaa seuraavan askeleen suorittamista. 

Tähän viikkoon vielä sattui useampi kouluilta ja tanssituntien aloitus, niin viikon ohjelma oli aikamoinen. Lyhyesti: maanantaina menin aamulla töihin ja töistä suoraan menin bussilla kouluun, jossa oli neljän tunnin luento ja josta olin kotona kello 22.00 ja sain ruokaa (oli viimeksi syönyt lounaan klo 11.00). Tiistai sentään oli normaali päivä ja olin toimistolla 8.30 – 17.00. Illalla tein ruokaa ja kävin lenkillä. Keskiviikkona olin työpaikalla iltapäivään asti, jolloin lähdin junalla Helsinkiin kouluun. Koulu loppui kahdeksalta ja lähdin hotelliin, missä yövyin. Ruokaa sain yhdeksältä ja luonaan olin syönyt 12.00. Torstaina olin päivän toimistolla, jossa näin PALJON ihmisiä, lähdin neljältä rautatieaseman lumikaaokseen vain todetakseni, että mun junaa ei tule ja sitten vain menin johonkin myöhempään junaan. Olin Tampereella puoli seitsemän, kävelin kotiin, vaihdoin treenivaatteet ja olin kello 19.00 tanssitreeneissä. Sieltä kotiuduin ja sain vihdoin ruokaa puoli ysin jälkeen (taas mentiin koko päivä pelkän lounaan voimin). En oikein osaa sanoa tähän mitään, mutta olipa aikamoista! Missä välissä ihmiset syövät, kun ne juoksevat paikasta toiseen.

Perjantaina tein etäpäivän ja otin hyvin rauhallisesti. Lopetin työt kello kahdelta ja lähdin myöhäiselle lounaalle mun vanhempien kanssa. Illalla oli vielä mun PT-pienryhmän treenit, mutta sitten sain huoahtaa. Tein ruokaa, kävin saunassa ja katsoin yhtä sarjaa. Tänään lauantaina ei onneksi ole mitään, enkä kyllä ole tehnytkään mitään. En edes vaihtanut yöpaitaa pois päältä :D

Väsymyksestä huolimatta olen tosi hyvällä fiiliksellä. Työt alkoivat tosi hyvin ja olen kovin optimistinen tästä uudesta toimenkuvasta. Tämän viikon haasteet olivat tiedossa ja tällaista ei ole tiedossa nyt uudestaan. Mutta olipa aikamoinen shokki tällaiselle kotona-hengailijalle.

Ja osittain mulla on jopa hieman sellainen sosiaalinen krapula. En tiedä, kuinka moni tähän pystyy samaistumaan, mutta näin yksinasuvana saattaa joskus mennä useampi päivä, ettet puhu kenellekään. Sitten kun yhtäkkiä viettää viikon niin, että joka päivä puhuu useampien eri ihmisten kanssa ja vielä välillä monen kanssa yhtaikaa, tulee sellainen puhumismorkkis. Alkaa liikaa miettimään, että mitä sitä nyt tuli sanottua ja oliko se nyt lainkaan fiksua. Jos suurin osa omasta kommunikaatiosta ihmisten kanssa on kirjallisessa muodossa, niin on outoa, kun kasvokkain puhuessa ei voikaan oikein kontrolloida sanomisiaan samalla tavalla. En tiedä saako tästä nyt kukaan yhtään kiinni, mutta etenkin koronan jälkeen olen havainnut itsessäni tällaista sosiaalista krapulaa. On outoa, kun joutuu koko ajan kommunikoimaan oikeiden ihmisten kanssa. En sano, että tämä on huono asia, ompa vain outoa. 

Lisäksi viikko tuntui superpitkältä. Jo keskiviikkona musta tuntui, että eikös nyt ole jo perjantai. Ei ollut. Hieman jännittää se, että minkälaisia tulevat viikot ovat ja miten oma kroppa sopeutuu. Itse työviikko töiden kannalta ei ollut mitenkään rankka, koska viikko meni ensisijaisesti kahvitellessa ja ihmisiä tavatessa. Joten vähän mietityttää, että miten hommat hoituu sitten, kun alkaa oikeasti olla töidenkin puolesta kiire. Mutta sen näkee sitten ja kuten sanoin, niin tällä hetkellä mulla on tosi hyvä fiilis. 

Ja mikä parasta; perjantaina oli jo ensimmäinen palkkapäivä!

Budjetointisuunnitelmia

Jos olen oikein laskenut niin tulen saamaan käteen noin 3.700 euroa mun uudessa tehtävässä. Lisäksi työhön kuuluu ainakin tässä alussa jonkin verran matkustusta, joten päivärahoja tulee jonkin verran, mutta tätä on mahdotonta arvioida, että kuinka paljon. En ole niin superinnostunut työmatkailusta, mutta koska haluan tehdä töitä kansainvälisellä alalla ja kansainvälisessä tiimissä, niin tämä tulee vähän niin kuin annettuna. Toivottavasti matkustus pysyy minimissään ja yritän vaikuttaa siihen niin paljon kuin vain mahdollista. Peruspalkan lisäksi työpaikallani maksetaan vuosibonuksia, mutta tänä vuonna en niitä tule saamaan (ehkä ihan pikkasen, mutta en laske tämän varaan). Mulla ei ole kesälomaa eikä täten kesälomarahoja tänä vuonna (lomaa ehtii kertyä nyt ehkä joku kuusi päivää), mutta yritän pitää kolme viikkoa lomaa kesällä. Tästä tulee olemaan suurin osa palkatonta. Eli budjettisuunnitelmat on hyvä tehdä jatkossakin.

Päätyöni palkan lisäksi saan osinkoja, hallituspalkkion taloyhtiöni hallituksessa työskentelystä sekä kesästä 2024 alkaen mulla tulee olemaan sivutyö, josta tulee jonkin verran lisätuloja – riippuen kuinka paljon töitä tulen tekemään (tämä on ymmärtääkseni hyvin itsestä riippuva, mutta asia selviää, kun pääsen oikeasti hommat aloittamaan). Oon tästä sivutyöstä tosi innoissani, olen haaveillut tästä jo vuosia ja tehnytkin ko työtä ilmaiseksi. Nyt saan työhön pätevyyden ja sitä kautta rahaa. 

Lisäksi töihin paluu tarkoittaa myös tiettyjen etujen palaamista mun elämään. Julkisen liikenteen poistan budjetista, koska me saadaan tähän rahaa töistä. Hauska side-note on, että latasin julkisen liikenteen kortin täyteen, kun jäin opintovapaalle ja siellä on nyt jäljellä joku 15 euroa. Eli mun ei tarvinnut opintovapaan aikana kertaakaan ladata korttia omalla rahalla. Lisäksi saan rahaa liikuntaan, kulttuuriin ja hierontaan. Lounasetu palaa ja mikä tärkeintä TYÖTERVEYS! Siis onhan mulla ollut koko ajan YTHS käytössä, mutta olen käyttänyt sitä vain kaksi kertaa, koska sinne on suhteellisen vaikea päästä (tai lähinnä ärsyttävä, et voi vaan varata aikaa vaan pitää ensin soittaa ja jättää soittopyyntö ja sitten sieltä soitetaan takaisin päivänä x ihan milloin vain eli sun pitää koko päivä päivystää puhelimen vieressä). Lisäksi mun koulu on Helsingissä eli periaatteessa mun pitäisi käydä Helsigin toimipisteellä, joka näin Tampereella asuvana ei ole kovinkaan kätevää. Onneksi etävastaanotto toimii myös YTHS:n kanssa. Mutta kaipaan työterveyttä, johon voi vain netistä varata ajan ja seuraavana päivänä kävellä vastaanotolle. Olen kyllä arvostanut näitä etuja jo aiemminkin, mutta nyt näiden arvostus on noussut kyllä maksimukseen. Niin ja vielä puhelinetu palaa eli puhelinlaskua ei tarvitse enää jatkossa maksaa (toki verotusarvo otetaan palkassa huomioon).  

Mun tämänhetkinen tavoite budjetille on jonkinasteinen hellittäminen. En halua olla enää niin tiukka itseäni kohtaan ja yritän ottaa vähän rennommin eli toisin sanoen säästää vähemmän. Olen aloittanut tämän blogin kirjoittamisen vuonna 2017 ja tuntuu, että joka vuosi mulla on ollut jonkinlainen säästösuunnitelma siitä lähtien.

• Vuonna 2017 aloitin säästämään vararahastoa, lisäksi säästin silloisen asuntoni ovi- ja lukkoremppaa varten ja lopulta säästin vielä Helsinkiin muutto varten.
• Vuonna 2018 säästin vararahaston loppuun ja muutenkin alkuvuosi oli yhtä sekoilua asuntovaihtojen keskellä Helsingissä. Loppuvuodesta myin Tampereen asuntoni, ostin uudiskohteen Helsingistä ja aloin säästämään sitä varten ekstraa jo olemassa olevien Tampereen asunnosta saamien rahojen päälle (koska Helsinki ja massiivinen asuntolaina).
• Vuonna 2019 alkuvuoden säästin edelleen asuntoon, kunnes kesällä pääsin muuttamaan asuntoon. Sen jälkeen tilanne (muistaakseni) seesteytyi ja pääsin seuraamaan Dave Ramsey askelia 4 ja 6 eli laitoin 200 euroa kuussa asuntosäästötilille ja jonkin verran sijoituksiin (en ihan noudattanut DR 15%, mutta muutamia satasia meni joka kuukausi (toki joskus meni huomattavasti enemmänkin jos tuli jotain ekstraa). Lisäksi säästin tulevaisuuden hankintoja varten, muistan että haaveilin ostavani Artekin mehiläispesä-valaisimen (haaveilen tästä edelleen, mutta en ole ostanut).
• Vuonna 2020 alkoi korona. Koska istuin kotona ja pörssit laskivat, niin kaikki liikenevä raha ja kaikki säästöt (paitsi ei tietystikään vararahasto) menivät sijoituksiin. Sinänsä hyvä – kaikki tänä aikana ostamani osakkeet (Fiskars, Marimekko, Nordea, Sampo, Tokmanni, UPM) ovat olleet koko tämän kahden vuoden laskumarkkinan plussalla. Mutta joka tapauksessa tungin kyllä kaiken liikenevän rahan pörssiin ja yritin säästää kaikesta muusta. Kesällä 2020 koronan takia palasin Tampereelle eli myin asuntoni Helsingissä ja ostin asunnon Tampereelta. Tein pienen pintaremontin asuntoon ja muutenkin rahaa meni muutto- ja asuntokauppasekoiluihin.  
• Vuodesta 2021 en oikein muista, että mitä tein. Todennäköisesti istuin kotona kuten me kaikki. Loppuvuodesta opintovapaasuunnitelmani alkoi hahmottumaan ja aloin säästämään opintovapaata varten. Tänä vuonna ostamani osakkeet eivät todellakaan selvinneet tästä kahden vuoden laskumarkkinasta ja ovat edelleen pahasti tappiolla. Näitä ovat Boliden, Kojamo, Kone, Valmet, YIT ja Modulight. 
• Vuonna 2022 säästin opintovapaata varten, kunnes jäin opintovapaalle lokakuussa ja aloin käyttämään säästöjäni.
• Vuonna 2023 opiskelin ja käytin elämiseen säästöjäni (ja aikuiskoulutustukea).

Nyt vuonna 2024 koen, että minulla on pitkästä aikaa taas mahdollista miettiä vähän vapaammin, että miten näitä rahojani haluan käyttää. Tai no, ennen kuin keksin taas jotain elämää mullistavaa (keittiöremontti vähän houkuttelee). Mutta siihen asti nyt kuitenkin.

Joka tapauksessa suunnitelmana olisi käyttää rahaa melko vapaasti. Haluan tehdä kuukausittaisia lisälyhennyksiä asuntolainaani ja olen päättänyt, että tämä summa on 300 euroa (koska tällä lisäsummalla mun asuntolaina on vuoden lopussa alle 140.000 euroa). Haluan jatkaa sijoituksia pääpainona rahastosijoittaminen ja nostan rahastoon meneviä summia nyt ainakin alussa 200 euroon. Lisäksi laitan 200 euroa sijoitussäästötilille ja tilanteen mukaan katson, että mitä niillä teen.

Näiden lisäksi en aio säästää. Ajattelin jossain määrin luopua nollabudjetin teosta ja jättää budjettiin ns liikkumavaraa. Laskeskelin tuossa mun peruselämääni niin se maksaa noin 2.500 euroa (vähän riippuen kuusta onko sähkölasku, liitonmaksu, harrastusmaksuja tms). Ja siis tähän mun peruselämäbudjettiin kuuluu jo ravintolat, siivous, sokerointi, budjetti tavarahankinnoille tms eli periaatteessa en tarvitse tämän ulkopuolelle mitään ellen sitten tee jotain matkaa, hanki jotain isompaa tms. TAI ylitä jotain kategoriaa kuten vapaa-aika (erittäin todennäköistä). Tavoite on fiksata budjetti tähän 2.500 euroon käyttörahaa plus 700 euroa säästöt. Kaikki muu saa hengailla käyttötilillä sen kuukauden ja jos jotain on jäljellä, niin siirrän mun sinking funds tilille. Otan sitten sieltä tarvittaessa, jos kuun aikana hankin jotain isompaa mihin mun nettotulot eivät riitä. Ja jos käytän rahat, niin sekin on ihan ok vaikka se ei budjettiin olisi kuulunutkaan.

Tämän hetkinen suunnitelma. Osa kursiivilla,
koska laskutus harvemmin kun kuukausittain,
niin olen jakanut noin kuukausisumman. 

Sitten vähän siihen, että mitä aion täällä blogissa jakaa. Kirjoittelin jo tuossa syksyllä, että mua on hieman alkanut ahdistamaan suoraan tulojen avaaminen täällä blogissa. Tähän on useampia syitä, joita en nyt ole jaksanut niin eritellä mielessäni, mutta ehkä isoimpana mua mietityttää, että kuinka avoimesti saan tuloistani puhua julkisesti. Hieman mietityttää, jos joku mun kollega eksyy tähän blogiin ja paljastaa mut muillekin. Voiko työnantaja kieltää paljastamasta tuloja? Tämähän olisi palkkojen läpinäkyvyyden ja tasa-arvon kannalta tosi hyvä juttu, mutta musta tuntuu, ettei työnantajat halua, että kollegat tietävät toistensa palkat. Joka tapauksessa tämä aiheuttaa mulle stressiä (varmaan turhaan, ymmärtääkseni työnantaja ei voi kieltää tulojen kertomista) ja tästä syystä olen päättänyt, etten enää entisenlailla avoimesti jaa mun tuloja.

Mutta menot jaan eli kaiken rahan mitä laitan kulutukseen. Lupaan myös jatkossa jakaa sellaiset menot, mitä maksan säästötileiltä. Näitä en ole aina jakanut. Mullahan on monesti mennyt rahaa budjetista sinking funds säästötilille ja tältä tililtä olen sitten aina välillä maksellut jotain yksittäistä isompaa kulua kuin vaikka tanssimaksut tai isommat vaateostot. En ole aina näistä erikseen budjettikatsauksissa raportoinut syystä mitä en oikein tiedä. Olen ehkä ajatellut, että ovat niin kuin mun perusbudjetin ulkopuolisia juttuja ja se raha on jo mennyt, kun aiemmin olen ne sinking funds tilille siirtänyt. Sinking funds tili kun ei sinänsä ole säästötili, vaan tili "myöhempää käyttöä varten”.

Lupaan kyllä ilmoittaa, jos joku kuukausi käytän rahaa enemmän kuin mun nettotulot ovat. Näin käynee aina silloin tällöin, kun teen jonkun isomman hankinnan tai matkan.

Ainakin nyt toistaiseksi ajattelin mennä tällaisella tyylillä. Katsotaan kuinka tämä alkaa sujumaan. En millään haluaisi jättää budjettikatsauksien julkaisua pois, koska ne ovat olleet vähän kuin punainen lanka tässä mun blogissa. Ja kun vuonna 2022 lakkasin näitä katsauksia julkaisemasta niin multa alkoi vähän kirjoitusinto hiipumaan tai suoraan sanottuna en keksinyt, että mitä sitten kirjoittaa :D Lisäksi itse edelleen tykkään tosi paljon muiden blogeista lukea avoimia budjetteja, koska musta on mielenkiintoista nähdä kuinka eri tai samalla tavalla me käytämme rahaa. Toki se tulopuoli on myös tosi mielenkiintoinen, mutta jos itse pitäisi valita, että onko budjetteja lainkaan vai ilman tuloja niin valitsisin ilman tuloja. Saahan siitä kulutuksesta jonkinlaisen käsityksen, että mitkä ne tulot ovat. 

Mutta kokonaisuudessaan olen tosi innoissani, että pääsen taas ”normaalisti” budjetoimaan ja sitä kautta käyttämään rahaa suht vapaasti. Ja jostain syystä mulla on jotenkin tosi paljon intoa ollut taas kirjoittaa tätä blogia. Kuvittelin vähän, että opintovapaan aikana olisin innostunut taas uudestaan, kun aikaa oli enemmän, mutta kyllä viime vuosi tökki edelleen aika pahasti ja aika hintsusti sain blogikirjoituksia aikaiseksi. Tai sitten ehkä tämä piristyvä pörssimarkkina inspiroi taas kirjoittamiseen. Ehkä kahden vuoden laskumarkkina sai oman kirjoitusinnon laskemaan. Musta tuntuu, että moni talousblogi on tässä kahden vuoden aikana poistunut kokonaan tai hiljentynyt todella hiljaiseksi, eikä samaan tahtiin uusia ole syntynyt. Mutta ehkä tämä nouseva pörssi taas saisi talousblogi-genrenkin aktivoitumaan! Tai sitten tämä on kuollut genre. Toivottavasti ei. 

S-pankin säästäjä-palvelu

Olen jo vuosia suunnitellut alkaa käyttämään s-tiliä ruokatilinä, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Loppusysäyksen tähän toi lopulta S-pankin muutos, että omia tilitietoja ei enää päässyt tarkastelemaan toisen pankin tunnuksilla vaan piti ladata itse S-pankin appi, jotta pysyit kartalla siitä, että paljonko siellä s-tilillä on rahaa. Tämä oli aika tuskainen prosessi, kun eihän mulla tietystikään ollut mitään pankkitunnuksia enää. Päädyin käymään s-pankin ovella sitten kolmeen kertaan; ensimmäisen kerran vain todetakseni, ettei sisään voi enää vain jonottaa vaan aika pitää varata netistä. Toisen kerran pääsin ihan sisälle asti, mutta en ollut tajunnut ottaa mukaan passia ja ajokortti ei enää kelpaa henkilöllisyyden todentamiseen (vaikka se luki ihan selvästi siinä ajanvarausvahvistuksessa). Kolmannella kerralla sain sitten ihan asiankin hoidettua ja nyt mulla on s-pankin mobiilipankki puhelimessani. Huikeaa!

Samalla aloin tutustumaan S-pankin säästämis- ja sijoittamisvaihtoehtoihin. Oman lyhyen selailun perusteella näyttää, että S-pankissa on aika vaatimattomat sijoitusmahdollisuudet. En sen suuremmin jaksanut niihin perehtyä, mutta kiinnostuin heidän tarjoamasta mikrosäästämismahdollisuudesta. Eli käytännössä siitä, että bonukset voi ohjata rahastoihin. Tähän asti olin käyttänyt bonukseni ihan perusasioihin aina kun sinne oli kertynyt joku järkevä summa.

Säästäjän rahasto pitää sisällään kaksi rahastoa, joista toinen on yhdistelmärahasto ja toinen osakerahasto. Voit itse valita painotuksen näiden rahastojen välillä, mutta molempiin on pakko sijoittaa. Itse valitsin niin että mulla menee 75% osakerahastoon ja 25% yhdistelmärahastoon. Kulut molemmille rahastoille on 0,5%. Kyseessä on rahastojen rahastot ja molemmissa on maanlaajuinen hajautus. Rahastot ovat aktiivisesti hoidettuja ja pääasiassa rahastojen kautta sijoitetaan S-pankin omiin rahastoihin (eli tätä kautta maksan enemmän kuluja kuin tuo 0,5%, mutta en nyt jaksa ajatella asiaa sen enempää). Yhdistelmärahastossa korkorahastoja on 80% ja osakerahastoja max 20% (tavoite lähempänä 10%). 

Tässä voi melko joustavasti itse päättää, että kuinka paljon ja milloin laittaa rahastoon rahaa. Itse tein siten, että rahastoihin menee kaikki bonukset ja lisäksi 1 euro, joka kerta kun höylään korttia (eli kun ostan ruokaa). Rahat siirtyvät ensin jonkinlaiselle välitilille, josta ne sitten laitetaan rahastoihin, kun 10 euroa on täynnä. Lisäksi rahastoihin voi tehdä lisäsijoituksia ilman ylimääräisiä kuluja koska vain. Voisi myös laittaa jonkun kk-summan bonusten ja muiden lisäksi, mutta toistaiseksi itse olen laittanut vain ne kortinhöyläys-eurot ja bonukset. Tavoitteenani on ns huomaamaton säästäminen, enkä halua mitään fiksattua summaa.

Avasin säästäjän kesäkuussa 2023 ja silloin laitoin 50 euron alkupanoksen. Sen jälkeen en ole tietoisesti laittanut ”omaa rahaa” vaan sijoitettava summa kertyy bonuksista ja kortinhöyläys-euroista. Rahaston arvo on nyt 153,96 euroa, josta tuottoa on 4,2%. Kuussa rahastoon menee 10-20 euroa 1-2 kertaa, riippuen vähän miten sitä rahaa kertyy. Aikavälillä heinä-joulukuu rahaa on mennyt rahastoihin 97,78 euroa. Molemmat rahastot ovat plussalla, osakerahasto hieman enemmän.

Musta tämä on aika kiva huomaamaton säästämisen muoto. Ymmärrän kyllä, että raha mikä menee rahastoihin, on omaa rahaani, mutta se ei tunnu siltä. Mielenkiinnolla seuraan, että miten säästöt kehittyvät. Ja katsotaan kuinka kauan s-pankki mahdollistaa tämän. Tiedostan myös, että rahastot eivät ole ne kulutehokkaimmat, mutta muita ei tarjota (tai voisi säästää ihan vain tilille), joten näillä mennään ainakin toistaiseksi. 

Tuhlaileva joulukuu

Käytin sitten "jonkin verran" rahaa joulukuussa. Olin tehnyt hyvin kiltin ja vaatimattoman budjetin marraskuun lopussa, mutta en tätä julkaissut, kun odotin tietoa työpaikasta ja siitä, että saanko alkaa tuhlaamaan… Tieto tuli ja tuhlaus alkoi. Ensin vain vaatimattomasti vähän nostin budjettisummia kuten joululahjoja, vapaa-aikaa ja hyväntekeväisyyttä, mutta sitten homma alkoi lähtemään käsistä ja päätin, että julkaisen koko totuuden vasta joulukuun jälkeen.

Ja tässä se nyt on. Otin säästötileiltä yhteensä 1.700 euroa ”vähän ekstraa” joulukuulle. Suurimmat rahareiät olivat:

• Vapaa-aika: kävin äärimmäisen huolettomasti ulkona lounaalla, ostelin take away kahveja tms. Yhtenä opiskelupäivänä Helsingissä sain menemään 80 euroa ja yhtenä viikonloppuna kavereiden kanssa Helsingissä sain menemään 200 euroa. Well done!
• Tavarat: ostin itselleni housut (120 euroa) ja uusia meikkejä 250 eurolla (jaiks, mutta siis otin Stockan palvelun, jossa meikkaaja meikkasi mut ja samalla suositteli, että mitä kannattaisi hankkia. Palvelun hinta olisi ollut 90 euroa, mutta jos ostaa yli 200 eurolla niin palvelu on ilmainen eli pakkohan se oli ostaa.. ja siis koen, että kaikki ostot on tarpeellisia, meikkivarantoni oli melko heikko ja vanha)
• Sijoitukset: ostin osakkeita ja useampaa rahastoa.

Muuten asiat menivät suht suunnitelmien mukaan. Jouluruokaan en saanut kulutettua suuremmin rahaa ja joululahjojenkin kanssa pysyin budjetissa. Oli tarkoitus laittaa rahaa hyväntekeväisyyteen enemmän, mutta se vähän unohtui kaikessa kiireessä (kun oli kiire tuhlata itseeni..). Tarvitsee nyt siihen keskittyä, joka tapauksessa on tarkoitus nostaa kuukausihyväntekeväisyyssummia, kun taas palaan töihin. En ole vielä päättänyt kuinka paljon vai jospa ottaisin neljännen kk-lahjoituskohteen vielä tähän mukaan.

Yllättäen säästötileille ilmestyi vuoden viimeisenä päivänä tilikorkoja ja ne kaikki laitoin mun sinking funds -tilille. Summat olivat oikein valtavia :D

Mutta olipa kivaa käyttää rahaa huolettomasti. Jotenkin tosi vapauttavaa.

Nettovarallisuus

Harvemmin päivitän tänne blogiin nettovarallisuutta, mutta seuraan sitä kyllä excel-taulukossani kuukausittain. Jos oikein blogiani pengoin niin viimeisin nettovarallisuuslaskelma löytyy helmikuulta 2020! Teksti löytyy täältä, jos jotain kiinnostaa vilkaista: Glendora&Raha: Nettovarallisuudesta (glendoraraha.blogspot.com)

Syy tähän on, että suurin osa mun nettovarallisuudesta on kiinni asunnossa, jossa asun ja tämän vuoksi koen, ettei nettovarallisuus ole kovinkaan validi luku mun taloudessa. Ja toisaalta asunnon arvo on arvaus niin kauan kunnes se on myyty. Mutta seuraan tätä joka tapauksessa omassa excelissäni, koska onhan se nyt mielenkiintoista. 

Etenkin tämän seuranta opintovapaan aikana oli mielenkiintoista! Tänä aikana oli useampi kuukausi jolloin nettovarallisuuden kehitys oli negatiivinen johtuen pörssin matelusta ja siitä, että käytin säästöjä elämiseen. Nettovarallisuus oli negatiivinen joulukuussa 2022, maalis-, touko-, syys- ja lokakuussa 2023. Alimmillaan -200 euroa, korkeimmillaan -2.000 euroa. 

Marraskuussa 2022 nettovarallisuuteni oli noin 222.600 euroa, joka jakaantui seuraavasti: 

• Asunnon nettoarvo 148.286 euroa
• Sijoitusvarallisuus 45.600 euroa
• Käteisvarat 28.700 euroa

Nyt tänään tammikuun 2024 alussa nettoravallisuuteni on noin 229.200 euroa, joka jakaantuu seuraavasti: 

• Asunnon nettoarvo 161.778 euroa
• Sijoitusvarallisuus 53.400 euroa (tämä nousu on ollut huimaa, marraskuun alussa oltiin vielä 47.000 eurossa, lokakuulta en näemmä ole pystynyt laittamaan mitään lukuja edes ylös)
• Käteisvarat vähän reilu 14.000 euroa

Ihan hyvältähän tilanne näyttää eli nettovarallisuus on kasvanut, vaikka on negatiivisia kuukausia välissä. Otin aloitustilanteeseen marraskuun alun tilanteen, koska lokakuussa sain ennakkoperintöä sekä töistä ylimääräisen bonuksen, joka nosti mun nettovarallisuutta yhdessä kuussa yli 10.000 eurolla. Eli ei olisi kovin validia vertailla lokakuun 2022 tilannetta tähän hetkeen. 

Omien excel-merkintöjen mukaan olen siirtänyt käyttötilille opintovapaa-säästötililtä 6.700 euroa ja sinking funds -tililtä vähän reilu 3.000 euroa aikavälillä loka 2022 - joulu 2023. Sinking funds -tilille olen myös laittanut lisää rahaa tänä aikana, koska muun muassa kesällä sain ihan normaalin palkan sekä lisäksi lomarahoja ja bonuksia (näistä laitoin myös asuntolainaan ja sijoituksiin). Eli tässä ei nyt voi tehdä ihan sellaista plus-miinuslaskua ylläolevien laskelmien välillä, koska tilanne on muuttunut aika isostikin tässä välissä. Olen käyttänyt käteistä myös asuntolainan lyhennyksiin (7.200 euroa) ja jonkin verran laittanut sijoituksiin. 

Näyttäisi siis siltä, että opintovapaan aikana kulutin 10.000 euroa säästöjäni ihan vain elämiseen. Lueskelin tässä kesän/syksyn 2022 kirjoituksia, jolloin olin varautumassa opintovapaaseen 6.000 euron säästöillä plus sinking funds tilin rahoilla, jossa oli tällöin 2.000 euroa. Ennakkoperinnön ja syyskuussa saamani ekstrabonuksen johdosta mun opintovapaasäästöt nousivat tuosta 6.000 eurosta ja mahdollistivat suhteellisen huolettoman rahankäytön opintovapaan aikana. Olen tästä tosi kiitollinen, vaikka siis hankalia tunteitahan säästöjen käyttö aiheutti, kuten ehkä joistain blogiteksteistä on voinut lukea. 

Nyt kyllä puhuin hieman liian aikaisin, koska joutunen vielä tässä alkuvuodesta jonkin verran mun opintovapaasäästöjä käyttämään. Saan siis nyt tällä viikolla joulukuulta vielä normi aikuiskoulutustuen, sitten tammikuun lopulla puolen kuun palkan, helmikuun alussa puolen kuun aikuiskoulutustuen ja vihdoin helmikuun lopussa täyden palkan. Tammikuussa tulee olemaan tosi paljon menoja, koska olen varannut gynekologin, kevään tanssitunnit lankeaa maksuun ja lisäksi otin PT-pienryhmävalmennuksen nyt alkuvuoteen. YTHS-maksu pitää maksaa, sitten tulee liiton lasku (ilman opiskelija-alea, koska palaan töihin) ja sähkölasku. Eli katsotaan kuinka tämä alkuvuosi menee. 

Säästöjä mulla on jäljellä 2.000 euroa opintovapaasäästötilillä ja sinking funds -tilillä 740 euroa. Sijoitussäästötilillä on 100 euroa ja samoin asuntosäästötilillä on 100 euroa. Lisäksi mulla on vararahasto 11.098 euroa (98 euroa sain korkoja loppuvuodesta, kun nämä rahat on määräaikaistalletustilillä). Toivottavasti nämä lähtisivät tästä taas nousuun nyt töihin paluun jälkeen. 

Sijoitusvuosi 2023

Vuonna 2023 laitoin rahaa pörssiin yhteensä 5.015 euroa, noin 420 euroa kuussa. En myynyt mitään koko vuonna. Säännöllisesti mulla meni 30 euroa maailma-rahastoon (Nordea maailma passiivinen), 10 euroa pitkän koron rahastoon (Nordea korkosäästö) ja 30 euroa USA-rahastoon (Handelsbanken USA indeksi). Huhtikuussa näemmä laitoin rahaa kerran myös yhteen omistamaani Aasia-rahastoon (Nordea aasialaiset tähdet). 

Osakkeita ostin seuraavasti: maaliskuussa Nordeaa (60 kpl) ja Valmetia (30 kpl), kesäkuussa Kreatea (50 kpl) ja Valmetia (10 kpl), elokuussa Valmetia (10 kpl) ja Kojamoa (20 kpl), lokakuussa Mandatumia (200 kpl, lisäksi sain 100 kpl:tta Sampon kylkiäisinä) ja joulukuussa Kojamoa (30 kpl). Mulla on AOT Nordeassa ja sen kulut ovat ilmaiset, jos teen jotain osakekauppaa aina kolmen kuukauden välein. Mandatum oli ainoa uusi ostos omaan salkkuun, muut olivat lisäyksiä.

Ostin myös muutamia uusia rahastoja. Ostin Nordeasta Korko A kasvu -rahastoa, joka on lyhyen koron rahasto. Mä olen vasta pikkuhiljaa opettelemassa näitä korkorahastoja, että miten ne toimivat ja mihin kannattaa sijoittaa. Mulla on ollut tuo pitkän koron rahasto kolme vuotta, mutta en ole oikein tajunnut siitä, että mikä se on. Mulla on ollut se siksi, että olisin edes jotenkin kartalla näissä - rahaa sinne olen laittanut vain kympin kuussa ja siellä on nyt joku 500 euroa. Rahasto on tappiolla, mutta siis on ollut aika mielenkiintoista seurata rahastoa nyt, kun korkohuippu on saavutettu ja korot ovat jossain määrin lähteneet laskuun. Tämähän tarkoittaa korkorahastoille, että ne lähtevät nyt nousuun. Eli tämä rahasto on noussut ja tappio vähenee päivä päivältä. Tein nyt koulua varten korkorahastoista projektityön ja tajusin tehneeni hieman väärinpäin: mulla olisi kannattanut olla tuo lyhyen koron rahasto nyt viime vuosina ja pitkän koron rahasto avata vasta tänä syksynä. Mutta oppia ikä kaikki. 

Lisäksi avasin S-pankkiin säästäjän. Tämä on S-pankin lanseeraama mikrosäästömahdollisuus; mulla menee s-bonukset rahastoon ja sen lisäksi joka kerta kun höylään s-korttia niin sinne siirtyy 1 euro. Laitoin alkupanoksen 50 euroa ja nyt rahastossa on 150 euroa. Tarkoitus on kirjoittaa tästä oma teksti, niin ei tästä nyt enempää. Mulla siis on ruokarahat s-tilillä ja maksan kaikki ruokakauppaostokset täältä, muuten en s-pankkia käytä. 

Osinkoja sain nettona 1450 euroa, brutto 1931 euroa. Mielenkiintoinen nippelitieto, että määrä on aikalailla täsmälleen sama kuin vuonna 2022. Vuonna 2024 tavoite on sama, mutta tästä lisää myöhemmin. 

Isoin sijoitustapahtuma vuonna 2023 kyllä oli lokakuussa alkanut Helsingin pörssin piristyminen. Ennusteita on ilmassa, että laskumarkkina olisi loppunut tähän ellei nyt jotain ennakoimatonta tapahdu. Katsotaan miten käy. Nykyinen laskumarkkina alkoi loppuvuodesta 2021 ja kyseessä on oman sijoitusurani pisin lasku. Tämä vuosi on sisältänyt epämiellyttäviä tunteita. Syksyllä oma salkku kääntyi tappiolliseksi, mikä ei ollut kivaa. Tämä loppuvuoden nousu on siksi tuntunut erityisen kivalta pitkästä aikaa. Mutta vuosi on ollut opettavainen. On voinut katsoa omia virheitään silmiin ja miettiä, miten tästä nyt alkaa tekemään muutoksia. Isommat virheet kohdallani ovat olleet liiallinen suomi-paino ja liikaa suoria osakkeita. Oma mielenkiintoni ei riitä siihen, että seuraan näin monia yrityksiä, mitä mun salkussa on. Mun tavoite aiemmin on ollut kasvattaa osinkomäärää, mutta alan olla vähän eri mieltä tänä päivänä. Vuoden 2024 tavoite on vähentää suoria osakesijoituksia ja kasvattaa indeksirahastojen ja etf:n osuutta. Lisäksi haluan jatkaa korkorahastoihin tutustumista ja sitä kautta niihin sijoittamista. Mutta vuoden 2024 tavoitteista tulee oma tekstinsä myöhemmin!

Alla graafia miten vuosi 2023 on mennyt, sijoitusvälilehdellä näkee tarkempia lukuja! 

Sininen viiva on sijoitusten arvo, oranssi viiva on sijoitettu raha.

                              

                                            Hyvää uutta (sijoitus)vuotta 2024 kaikille!