Vedenkulutuksesta

Näin loppuvuodesta saapui taas vesimaksuennakkojen tasauslasku ja pieneksi yllätyksekseni saan palautusta peräti 122 euroa. Olen saanut aina palautusta, kun olen asunut taloyhtiöissä, joissa maksetaan oikean kulutuksen mukaan, mutta tarvii sanoa, että yllätyin aika suuresti kun näin kuinka suuri palautus oli. 

Mun vesimaksuennakko on 18 euroa kuussa eli vuodessa 216 euroa vuodessa ja saan takaisin 122 euroa ja risat. Koko vuoden vesimaksu on ollut 93,14 euroa eli 7,76 euroa kuussa. Tämä on kyllä todella vähän. Ottaen huomioon, että vesimaksut Tampereellakin ovat nousseet joka vuosi aika paljonkin. 

Vuonna 2022 mun vedet maksoivat 116,81 euroa ja vuonna 2021 134,78 euroa. Eli olen onnistunut pienentämään noin 20 euroa per vuosi vaikka itse vesimaksu on kasvanut. 

Vuonna 2021 käytin yhteensä vettä 21,56 kuutiota, päiväkäyttö 59 litraa. Vuonna 2022 käytin vettä 18,84 kuutiota, päiväkäyttö 51,6 litraa ja nyt vuonna 2023 oon käyttänyt vettä 14,2 kuutiota eli päivässä 38,8 litraa. Tämä on kyllä tosi vähän ja alan epäilemään, että onko mun vesimittari rikki :D

Googlettelin vähän vedenkäytöstä yleisesti ja löysin Motivan tekemän tutkimuksen suomalaisten vedenkäytöstä vuosilta 2019 - 2020. Tutkimus löytyy täältä: Vedenkulutus - Motiva. 

Tutkimuksen perusteella suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus on 120 litraa päivässä. 7%:lla vastaajista oli alle 50 litraa vuorokaudessa. 1,5% vastaajista käyttää yli 300 litraa vuorokaudessa, joka nyt näin omaan korvaan kuulostaa aivan järkyttävältä summalta. Siis jotkut käyttävät yli 7 kertaa enemmän vettä kuin minä vuorokaudessa. En ymmärrä miten tämä on ylipäätään mahdollista, koska omasta mielestäni en mitenkään himmaile veden kanssa enkä tietoisesti säästä vettä. 

Viime talvena aloin kyllä kiinnittämään huomiota omaan vedenkäyttööni, mutta tämä johtui sähkönsäästöstä, ei vedensäästötarkoituksista, mutta ilmeisesti siinä sitten tuli tällainenkin sivuvaikutus. Suurimmat muutokset mitkä tein oli, että lyhensin suihkussa käyntiaikoja, lakkasin valuttamasta vettä esim hiusten pesun aikana ja lakkasin myös valuttamasta vettä ns lämpimäksi ja opettelin menemään suoraan kylmään veteen.

Vähän aloin miettimään, että mistä tämä mun alhainen vedenkäyttö johtuu ja päädyin seuraaviin. Olen aina ollut nopea suihkussa kävijä, koska vihaan suihkussa käymistä. En käytä hoitoainetta ja nykyään en edes pese hiuksia joka suihkukäynnillä (pesen shampoolla 1-2 kertaa viikossa). En käy suihkussa päivittäin ellei ole joku tarve eli urheilu tai joku tärkeä meno. Etenkin näin lomalla kun en poistu kotoa niin saattaa mennä useampi päivä, etten käy suihkussa lainkaan. Ja tosiaan mun suihkut kestää max 5 minuuttia ja tällöinkin nykyään en valuta vettä silloin kun peseydyn eli sanoisin, että valutan vettä 1-2 minuuttia per suihku. 

Oon aina tykännyt juoda huoneenlämpöistä vettä eli en valuta juomavettä kylmäksi (siis joo valutan hetken ettei nyt ole ihan seisonutta ja lämmintä, mutta aika nopeaa otan veden lasiin kun avaan hanan). Pesen pyykkiä ehkä keskimäärin 4 koneellista viikossa. Astianpesukonetta mielestäni pyöritän aika usein ottaen huomioon, että asun yksin, mutta siis teen tosi paljon ruokaa ja likaisia astioita kertyy aika paljon. Pyöritän astianpesukonetta 4-6 kertaa viikossa eli joskus jopa päivittäin. Plus olen se ihminen, joka esipesee astiat hanan alla ennen koneeseen laittamista, joten tässä suhteessa olen vedentuhlaaja.

Viimeiseksi en ole mikään supersiivoaja. Mulla käy neljän viikon välein siivoaja ja en välttämättä suuremmin siivoa tällä välillä. Yleensä imuroin tässä välissä kerran ja pesen vessan kerran (vain pöntön ja lavuaarin). En pyyhi pölyjä tällä välillä kertaakaan. Toki keittiötä siivoan useamman kerran viikossa, mutta eipä pintojen pyyhkimiseen sen kummemmin mene vettä. 

Onko mun tavat jotenkin tosi poikkeukselliset verrattuna teihin muihin? En koe, että ne olisi, mutta miten ihmeessä jotkut saavat kulutettua vettä moninkertaisesti. Varmasti jos on lapsia niin pyykkiä tulee ihan eri tavalla, mutta että seitsenkertaisesti (ja siis tutkimuksen määrät ovat per henkilö, ei per asuntokunta). Tuntuu tosi hämmentävältä. Toivottavasti nyt kenellekään ei tule kuvaa siitä, että olen koko ajan likainen sekä minä itse että mun koti :D 

Tai sitten mun mittari jotenkin laskee väärin. Oon kyllä hieman ihmeissäni tämän asian kanssa. 

Se tarvitsee vielä sanoa, että nyt kun olen muutamien vuosien aikana asunut asunnoissa, jossa vesi maksetaan kulutuksen mukaan niin en enää ikinä pysty muuttamaan asuntoon, jossa on kiinteä vesimaksu. Mun aikaisemmassa omistusasunnossa Tampereella maksettiin kiinteää vesimaksua ja se taisi olla loppuaikana jo 27 euroa. Ja muistan, ettei sekään riittänyt vaan todellinen kulutus jaettuna asukkailla oli joku 29 euroa. Katsoin ihan mielenkiinnosta etuovesta myynnissä olevien asuntojen vesimaksuja ja jos maksu oli kiinteä niin se pyöri siinä 25 euron luokassa, plus-miinus pari euroa. Korkein vesimaksu minkä löysin oli 30 euroa. Aika paljon ekstraa vuodessa saisin maksaa, jos kiinteää vesimaksua pitäisi maksaa. 

Hyvää joulua!

Mä poikkeuksellisesti päätin olla yksin kotona tämän joulun. Tapanina menen vanhempieni luokse, jossa on sitten muitakin sukulaisia, mutta joulun ja joulupäivän olen yksin kotona. Mulle joulu ei ole mitenkään hirveän merkityksellinen juhla ja aika pitkälti olen jouluna mennyt aina vähän muun porukan mukana, että mitä muut haluavat tehdä, koska itselläni ei ole ollut niin väliä, että mitä tehdään. Aika monta joulua olen viettänyt isommalla sukulaisporukalla ja ne ovatkin olleet tosi kivoja jouluja, mutta viime vuosina musta on alkanut tuntua siltä, että haluan ottaa joulun rauhoittumisen kannalta. 

Ja koen, että rauhoittuminen ei onnistu ellen ole siinä seurassa missä vietän suurimman osan ajastani kotona eli yksin. Suurimmalle osalle ihmisistä joulu aiheuttaa jonkinasteista stressiä, koska meillä on monilla kaikenlaisia odotuksia ja oletuksia, että miten päivän pitää mennä. Monelle on myös vaikea sanoittaa sitä, että mitä itse haluaa ja siksi tapahtuu paljon pettymyksiä, koska usein odotetaan, että muut arvaavat mitä joku toinen haluaa. Useimmiten arvaukset menevät väärin ja tapahtuu pettymys, joten paljon helpompaa olisi vain sanoa suoraan, että miten asioiden toivoo menevän. 

Tänä vuonna minä sanoin ja sanoin haluavani olla yksin kotona. Onneksi läheiseni ottivat tämän tosi hyvin vastaan. Joskus tuntuu vähän hassulta, että itse otan tosi kovaa syyllisyyttä tästä toiveestani olla eri juhlapyhinä yksin, ettei muille tule paha mieli, vaikka minähän se nimenomaan tässä yksin olen. Eivät läheiseni. On tosi hassua, että sen yksinolevan pitää mennä seuraan vain sen vuoksi, ettei niillä seurassa olevilla ole paha mieli siitä, että joku on (haluaa olla) yksin. Tämä on aikamoinen kehä :) 

Näin jouluna paljon puhutaan siitä, että jokaiselle pitäisi antaa mahdollisuus tehdä sellainen joulu kuin itse haluaa eikä esimerkiksi kiertää minuuttiaikataululla eri sukulaisten luona. Mutta näissäkin puheissa usein korostuu se, että esimerkiksi pariskunta haluaa olla kaksin kotona - en ole kertaakaan kuullut puhuttavan siitä, että olisi ok, jos joku haluaa olla yksin. Yksinolemista jouluna käsitellään lähinnä yksinäisyyden kautta. Luonnollisesti en itsekään toivo, että kukaan joutuisi olemaan yksin jouluna, jos näin ei halua. Mutta toivoisin, että meitä, jotka oikeasti mielellään ovat yksin niin sitä kunnioitettaisiin eikä siihen suhtauduttaisi säälivästi tai jotenkin oudoksuen. 

Koska oikeasti mulla on aika mukavaa juuri nyt. Viikolla itsellänikin on ollut kaikenlaisia jännityksiä tästä tulevasta joulusta, mutta jotenkin tänään muhun on laskeutunut sellainen tosi syvä rauha. Kävin aamulla kaverini kanssa Rauhaniemessä saunomassa ja avannossa ja kun sieltä tulin kotiin ja ymmärsin, että mulla ei ole seuraavaksi kolmeksi päiväksi yhtään mitään suunnitelmia tai menoja niin mut valtasi tosi levollinen olo. Mun ei tarvitse hötkyillä minnekään ja edessä on vain aikaa ja monia mahdollisuuksia mitä tehdä. Voin myös olla tekemättä yhtikäs mitään. 

Eli mukavaa joulua jokaiselle ja toivon, että jokainen saa viettää sen haluamallaan tavallaan ja haluamassa seurassa (tai ei-seurassa)! Ja voimia ja halauksia kaikille joiden joulu ei ole sellainen kuin toivoisi <3

Suoratoistopalveluista

Mun aamunrutiineihin kuuluu Ylen aamulähetys. Mun suosikkiosio on tämä jälki-X, suosikkeina jälkipörssi, jälkiviisaat, jälkinäytös ja jälkidigi. Joskus syksyllä jälkidigissä puhuttiin suoratoistopalveluista ja paljonko niihin menee rahaa. Olin ihan järkyttynyt, kun yksi panelisteista sanoi, että nyt tähän lähetykseen valmistautuessaan hän kävin läpi omat suorapoistopalvelutilauksensa ja peruutti ne, joita ei käytä. Panelisti sanoi, että säästi näillä peruutuksilla 50 euroa kuussa. Siis mitä ihmettä? Paljonko hänellä ylipäätään menee niihin, jos pienellä siivouksella saa 50 euroa säästöön kuussa. Olen edelleen järkyttynyt :D 

Mä olen aina ollut aika suoratoistopalveluvastainen. En ole halunnut itselleni mitään toistuvia suoraveloituskuluja. Olen se omituinen tyyppi, jolla ei ole (ollut) edes spotifytä. Moni tuntuu kyseenalaistavan, että onko ihminen edes ihminen, jos ei kuuntele spotifytä. Mulla ei siis ole mitään CD-levyjäkään tms, koska en yleensä kotona ollessa kuuntele musiikkia. Paitsi nyt viime aikoina olen kuunnellut, koska tosiaan - nykyään mulla on spotify ja maksan siitä kuukausimaksua. 

Tosiaan nyt joulukuussa 2023 mä huomaan, että mulla on hiipinyt säännöllisiksi kuluiksi seuraavat suoratoistopalvelut: spotify, bookbeat, podimo. Bookbeatin ja podimon kanssa oon tosi paljon kikkaillut, että irtisanon ne ja otan taas uudestaan. Podimon muun muassa juuri peruin, mutta heti sieltä iski tarjous, että sain puoleen hintaan seuraavat kolmen kuukautta niin palasin asiakkaaksi… Bookbeatista saan opiskelijahinnan, joten Bookbeat mulla on nykyään koko ajan. Ainoa kikkailu sen kanssa on, että otan lisätunteja, kun se perus 20 tuntia ei riitä (onneksi nyt joulukuussa se tuntuu riittävän). Spotifyssa ei kait pystykään kikkailemaan, joten sen nyt olen päättänyt pitää. Saan siitäkin opiskelijahinnan.

Ajattelin tässä vähän pöyhäistä historiaa, että miten ihmeessä tässä nyt on näin päässyt käymään.

Koronan aikana mä löysin podcastit. Siihen asti olin kuunnellut erinäisiä juttuja youtubesta liittyen lähinnä sijoittamiseen eli pääasiassa Inderesin ja Nordnetin videoita ja sitten Dave Ramseyn lähetyksiä. Koronan aikana podcastien kuuntelemiselle alkoi olla aikaa (ja ehkäpä ne yleistyivät siihen aikaan myös) ja aloin olla aika fanaattinen kuuntelija. Alkuun podit olivat melkein kaikki ilmaisilla alustoilla. Vuoden 2022 aikana podeja alkoi siirtyä maksullisille alustoille. Tämä herätti jonkin verran tunteita alussa. Olin kyllä koko ajan sitä mieltä, että on ihan reilua, että podin pitäjille maksetaan ihan oikeaa palkkaa eikä vain mainostuloja tms, mutta silti se vähän sapetti. Lopulta kun mun suosikkipodi kerhotalo siirtyi podimoon niin menin perässä. Samalla huomasin, että siellä oli muutama muukin hyvä podcast niin se koukutti pysymään. Syksyn 2022 sain podimon ilmaiseksi, mutta budjetistani näen, että joulukuusta 2022 alkaen olen maksanut 7,99 euron kuukausimaksua sinne. Nyt syksyllä laitoin sen pariksi kuukaudeksi poikki, sitten palasin kun en pystynyt olemaan ilman kerhotaloa, sitten taas katkaisin, mutta palasin heti kun sain tuon 50% tarjouksen. Katsotaan nyt kuinka tämän kanssa käy.

Mun menneistä budjeteista vähän kurkin tuota mun suoratoistopalvelujen ostohistoriaa. Näin, että toukokuussa 2022 olen ensimmäistä kertaa maksanut ekstra sisällöstä ja olen ottanut ruutuplussan. Jäin koukkuun ruutu+-sarjaan Erikoisjoukot ja mun oli pakko päästä katsomaan ne kaikki. Maksoin ruutuplussaa touko, kesä ja elokuun, sitten lopetin sen (sarja loppui). Kesällä 2022 näkyy myös ensimmäinen maksu bookbeatiin 0,10 euroa. Mä olen käyttänyt melkein kaikkien äänikirjapalveluihin ilmaiset kuukaudet ja sieltä aina tulee noita alehintoja joilla houkutellaan takaisin, kun olet palvelun katkaissut. Onneksi olen toistaiseksi tyytynyt vain bookbeatiin (ja podimossa saa myös 10h äänikirjoja) ja muita en ole sortunut jatkamaan ilmaisjakson jälkeen.

Mä en siis edes suuremmin pidä äänikirjoista, luen paljon mieluummin fyysisiä kirjoja. Ja osa äänikirjoista jää kuuntelematta, koska en voi sietää lukijaa (sivuhuomioni, että musta on ihan kohtuutonta, että jatkossa kirjailija joutuu jakamaan äänikirjapalvelun provikan lukijan kanssa, koska ainakin omalla kohdalla kirja jää kuuntelematta juuri lukijan vuoksi eli lukijalla on negatiivinen vaikutus kuuntelemiseen vaikka itse kirja olisi hyvä). Mutta saatavuus äänikirjoissa on vain niin paljon helpompi. Tykkään käyttää kirjastoja, mutta nykyään on vaikea saada sieltä kirjoja ilman jonoja ja aina ei jaksa jonottaa. Ja kun jää koukkuun johonkin kirjasarjaan niin on oikein kätevää kuunnella ne kaikki putkeen jostain palvelusta. Kesällä etenkin kuuntelin ihan todella paljon, muutamina kuukausina jopa 140 tuntia. Toki olin lomalla ja mulla oli aikaa.

Näin ne suoratoistopalvelut ovat hiipineet minunkin talouteeni. Juuri nyt pähkäilen netflixin kanssa, mutta siinä on vielä hidasteena se, että mun 13 vuotta vanhaan telkkariin ei saa nettiä ja en jaksa katsoa elokuvia padiltä. Varmaan siinä vaiheessa sorrun kyllä netflixiinkin, kun ostan uuden telkkarin.

Parasta näissä suoratoistopalveluissa kyllä on se, että sä voit kikkailla ton tilaamisen ja tilaamattomuuden kanssa. Ne on tosi helppo laittaa tauolle ja on tosi helppo palata asiakkaaksi. Itse koen tämän toimivaksi, koska ei tarvitse alkaa tappelemaan siitä, että saat irtisanottua tilauksen. Tästä syystä en tilaa mitään fyysistä lehteä, koska voi luoja sitä härdelliä, että saat tilauksen lopetettua. Enkä kestä sitä soittelua, kun yritetään saada uudestaan asiakkaaksi. 

Eli en sitten ollutkaan immuuni suoratoistopalveluille. Ja sinänsä koen kyllä, että saan rahoilleni vastinetta, joten ei mua edes suuremmin enää haittaa maksaa näistä kuukausihintaa. Sitä en kyllä tajua, että kuinka jollain voi vahingossa mennä maksuja ilman että enää käyttää ko palvelua. Jos näin käy joskus mulle niin tulen heti tänne tunnustamaan!

Lyhyt kommentti vielä tähän loppuun instan lanseeraamasta maksullisesta sisällöstä tänä vuonna. Nyt joulukuussa 2023 sanon, etten ikinä, ikinä maksaisi yhdellekään seuraamalleni insta-vaikuttajalle hänen sisällöstään. Tavallaan tässäkin kyllä symppaan ja komppaan heitä, että moni oikeasti ansaitsisi rahaa sisällöstään. Mutta se tosiasia, että nytkin kulutan aivan liikaa aikaa instassa, niin olisin itseasiassa ihan helpottunut jos sisältö menisi maksulliseksi eikä tarvitsisi aikaansa enää siellä ”tuhlata”. Plus moni insta-sisältö saa oman fiiliksen vähän huonoksi, joten jo nytkin kyseenalaista tosi paljon miksi tiettyjä tyyppejä seuraan. Niin ajatuskin siitä, että maksaisin siitä heille, on tosi vieras. Mutta katsotaan nyt, jos tulevaisuudessa kaikki menevät maksullisiksi niin alanko sitten ikävöimään heitä ja yhtäkkiä olekin valmis maksamaan insta-sisällöstä… Aika näyttää.

Ainiin ja paljonko mulla nyt menee näihin rahaa! Spotify on 6,99 euroa, bookbeat 4,99 euroa ja podimo 7,99 euroa. Yhteensä 19,97 euroa. Vuodessa 239,64 euroa. Onhan se jo rahaa. 

Palaan töihin

Marraskuun alussa tuli uusi toimenkuva hakuun mun nykyisessä työpaikassa. Alustavasti kiinnostuin paikasta ja aloitin soittelukierroksen kollegoille, että minkälaisesta paikasta on kyse. Lopulta juttelin ko tehtävän tulevan esihenkilön kanssa ja päätin hakea paikkaa. Olin alussa vielä aika epävarma tehtävästä ja mun sopivuudesta siihen, mutta etenkin ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen aloin todella innostua tehtävästä. Jopa niin paljon, että tässä on aika tuskainen kuukausi takana, kun on pitänyt odottaa lopullista päätöstä. Tehtävä oli siis ihan ulkoisessa haussa eli mä kilpailin ulkoisten hakijoiden kanssa. Haastattelukierroksia oli kaksi ja vihdoin viime viikolla sain tiedon, että mut valittiin.

Tehtävä on samassa organisaatiossa kuin mun edellinenkin, mutta tehtävä on aika eri tulokulmasta. Lähimmät kollegat ja muut organisaatiot tulee muuttumaan jonkin verran, mikä on tosi kiva. Tehtävä on ylempi kuin aiempi tehtävä eli saan enemmän palkkaa. Ja pääsen hyödyntämään mun opintoja, en tiedä olisinko uskaltanut hakea paikkaa ilman opintoja. Ehkä, mutta nyt ainakin koen, että opinnot tukevat tosi paljon tätä uutta tehtävää ja mulla on varmempi olo sen kanssa, että tulen pärjäämään. 

Palaan töihin tammikuun puolivälissä. Opintovapaatahan mulla olisi ollut vielä maaliskuun loppuun asti. Työnantajan puolesta olisi myös ollut ok jatkaa opintovapaata vielä, mutta toki toivoivat, että voisin aloittaa heti kuin vain mahdollista. Ja tämähän sopi mulle, koska HALUAN töihin. Jotenkin kaipaan töihin ihan tosi paljon (hehee, tarviikin lukea tämä lause uudestaan sitten vaikka ensi kesänä, että mitkä ovat fiilikset silloin) ja siksi sanoin, että voin kyllä aloittaa suht nopeaa. Oon myös tosi innoissani uudesta tehtävästä ja suoraan sanottuna tuntuisi tuskaisalta odotella tässä vielä monta kuukautta ennen kuin pääsisin aloittamaan.

Luonnollisestikin palkka on myös iso motivaatio työhaluihin. Olen niin onnellinen ja helpottunut, että alan saamaan taas palkkaa. Juttelin loppuviikosta HR:n kanssa ja saan ihan ok palkankorotuksen. Suoraan sanottuna isoin motivaattori tässä tehtävässä ei edes ole palkka ja periaatteessa olisin jopa voinut tehdä uutta tehtävää entisellä palkalla, mutta siis toki otan kaiken minkä saan. Ja koska toimenkuva on korkeammalle tittelillä ja vastuulla, niin onhan se nyt ihan reilua, että siitä saa myös enemmän palkkaa. Mutta siis isoin motivaattori on itse tehtävä: tehtävä on uusi, pääsen tekemään töitä laajemmalla skaalalla koko Eurooppaan ja tehtävä on selkeä- ja kapeareunaisempi. Ja pääsen oppimaan uutta! Pääsen tekemään asioita ihan eri näkökulmasta kuin aiemmin. Vaikka olin aika vakuuttunut reilu vuosi sitten, kun opintovapaalle jäin, että en haluaisi palata samaan työpaikkaan niin olen kyllä muuttanut mieltäni tämän asian kanssa. En vain halunnut missään nimessä palata vanhaan toimenkuvaan. En vain yksinkertaisesti viihtynyt siinä enää. Itse työpaikasta sinänsä pidän (kaikissa työpaikoissa on hyvät ja huonot puolet) ja pidän etenkin mun työkavereista. Joten kun tämä uusi mahdollisuus tuli esiin, niin innostuin.

No aika näyttää kuinka tässä käy, mutta toistaiseksi olen kyllä ihan superinnoissani. Jotenkin tuntuu, että miten tässä kävikin näin hyvä tuuri. Ensinnäkin, että opintovapaa oli mahdollinen, olen pitänyt opinnoistani ja saanut niitä hyvin eteenpäin, sain pitää vapaan kesän, uusi paikka avautui ja sain sen juuri sillä hetkellä, kun olin valmis palaamaan töihin. Olen kyllä tosi, tosi iloinen.

Alkuvuosi tulee olemaan hieman haasteellista budjetoinnin kannalta, koska tuun saamaan palkkaa ja aikuiskoulutustukea sekaisin. Ja siis haasteellista ihan positiiviselta kannalta, haaste on siis siinä, että tammikuun alussa saan joulukuun tuen, tammikuun lopussa puolen kuun palkan, helmikuun alussa puolen kuun tuen ja sitten vasta helmikuun lopussa oikean kuukausipalkan, jolla voin sitten elää seuraavan kuukauden. Eli saa vähän kikkailla miten kaiken jaksottaa. 

Isoin positiivisuus tässä on, että mun ei enää tarvitse enää säästää mun säästöjä ja mähän aloitin heti niitä tuhlaamaan ;D Oon oikein saanut tässä pidätellä itseäni, etten käytä heti kaikkea kerralla. Ei niitä nyt mitenkään niiiin suunnattomasti ole, mutta muutama tonni, jota ei tosiaan enää tarvitse säästää. Ensimmäisenä siirsin joulukuun budjettiin 500 euroa ekstraa, jonka allokoin joululahjoihin ja vapaa-ajanmenoihin. Olen aika huoletta käynyt ulkona lounaalla nyt, joten ravintoloihin on mennyt rahaa (heheh, koskas mulla ei niihin menisi rahaa). Muita hankintoja en ole vielä tehnyt, mutta siis pää raksuttaa koko ajan, että mitä voisin tehdä. Eikun ostinhan mä vähän Kojamon osakkeita nyt Nordean osakesäästöpäivänä, kun sai euron kuluilla. Muitakin sijoitusostoja olisi jonossa, mutta yritän nyt hillitä itseäni. Ei se raha ihan kaikkeen riitä.

Ja muutenkin mä yritän nyt ensi vuonna ottaa vähän rauhallisemmin säästämisen kanssa. En pidä itseäni mitenkään supersäästäjänä, mutta kyllähän tässä viime vuodet ovat menneet siihen, että olen yrittänyt koko ajan säästää mahdollisimman paljon. Vuoden 2022 säästin opintovapaaseen, vuodet 2020 ja 2021 olen säästänyt sijoituksiin vähän liikaakin, vuosina 2018-2019 säästin asuntoon, vuosina 2017-2018 säästin Helsinkiin muuttoa varten sekä mun vararahastoa. Oon jo hahmotellut uutta budjettia ja tavoite olisi laittaa 200 euroa asuntosäästöön (tällä summalla saan mun lainasumman vuoden 2024 lopussa seuraavaan tasakymmenlukuun) ja max 500 euroa sijoituksiin. No mutta joo, ei nyt vielä kannata liian tarkkaan suunnitella, suunnitelmalla on tapana muuttua matkalla.

Vähän on ajatukset nyt solmussa. Kevään opinnot pitää suunnitella uusiksi ja vähän miettiä, että miten opinnot töiden ohella hoitaa. Hieman se jännittää, mutta yritän olla tekemättä liikaa. Mulla on jo kasassa 120 op:ta, tarvitsen enää 60 op:ta ja sitten työharjoittelu (joka tulee toki nyt töitä tekemällä) ja oppari. Opparin teen työpaikalle, juttelin siitä jo esihenkilön kanssa. Mä oon nyt tehnyt noin 40 op:ta per lukukausi niin jos saisin sen 20 op:ta kasaan kevät 24, syksy 24 ja kevät 2025. Tuohon 40 opintopisteeseen en ole tehnyt mitenkään täysipäiväisesti hommia vaan suht vähillä tunneilla ne on tulleet kasaan ja olen vielä saanut hyviä arvosanoja. Pitää alkaa olla itselle vähän armollisempi arvosanojen kanssa, kaikkea ei tarvitse tehdä ihan viimeisen päälle. Jatkossa voi koulun kanssa mennä vähän siitä missä aita on matalin. Mutta katsotaan nyt kuinka kaikki menee. Just nyt oon vain iloinen, että pääsen palaamaan töihin ja itseä kiinnostavaa tehtävään!

Marraskuun neljäs viikko

Viikon aikana ei ollut suuria rahatapahtumia verrattuna edelliseen. Ei kyllä oikein muitakaan tapahtumia, sain flunssan ja olen ollut nyt sängyn pohjalla aika monta päivää. Vieläkään en ole terve, tauti ei parane eikä huonone. Rasittavaa. 

Sairastuminen varmaan vaikutti siihen, etten sitten sitä rahaa hirveästi käyttänyt. Siirsin kaikki budjetoidut ruokarahat s-tilille, mutta siellä on edelleen noin 90 euroa, joten en niitä kaikkia käyttänyt. Ei oikein ollut nälkä, enkä olisi jaksanut tehdä ruokaa. Tästä syystä Wolt-menot taas vähän nousivat, koska tilasin pariin kertaan Woltista ruokaa. Alkuviikosta olin Helsingissä koulussa suunnitelmien mukaan ja siellä kävin lounaalla, mutta muuten ei mennyt rahaa. 

Puhelin ja tietoturva menivät maksuun sekä otin tarjouksella taas podimon käyttööni muutamaksi kuukaudeksi, joten sieltä tuli 3,99 euron veloitus. Lisäksi icloud-tilamaksu meni 0,99 euroa. Tilille jäi joku 10 euroa ja siirsin sen sijoitussäästötilille. 

Eli lopulta ihan hyvinhän mä pysyin budjetissa tämän marraskuun. Vaikka teinkin kaikenlaista: olin keikalla, kaverin synttäreillä, kaverien luona brunssilla, ravintolassa brunssilla, saunomassa ja pari kertaa ravintolassa syömässä. Isoin ylitys oli tuossa vapaa-aikakategoriassa ja sen aiheutti ostamani 12-kerran kuntosalikortti. Olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka paljon vaikutti tämä viikkojulkaisujen tekeminen. Itsestä tuntuu, ettei vaikuttanut, mutta ehkä se alitajuisesti jotenkin vaikutti. Iso vaikutus voli kyllä myös viimeisen viikon sairastamisella, varmaan olisi tehnyt jotain viikonloppuna, jos olisin ollut terve. 

Joulukuu kyllä vähän mietityttää. Oon tehnyt jo budjettisuunnitelman (ja siis kuukausihan on jo alkanutkin), mutta tarvinnee tehdä vähän vielä muokkauksia. En usko, että tulen ihan pärjäämään sillä, mitä olen nyt suunnitellut. Mutta pyörittelen vähän numeroita ja yritän kirjoittaa niistä täälläkin!

Ja ainiin - meinasin unohtaa, että marraskuun vikalla viikolla sain yllättäviä tuloja, kun Tokmanni päätti maksaa "rästissä olevan" toisen osinkoerän eli tuloja oli suunniteltua enemmän. 

Paljonko maksoin ALVia marraskuussa?

Olen opiskellut koulussa aika paljon alv-asioita ja se sai mut kiinnostumaan, että kuinka paljon itse maksan alvia ostoksistani. Marraskuussa pidin kirjaa ostoksista ja laskin alvit niistä. En nyt mene vannomaan, että ihan 100% kaiken listasin, mutta aika lähellä. Yllätyin itseasiassa siitä, kuinka vähän ne alvit lopulta olivat. Toki marraskuu oli mulla aika sellainen "tiukka" kuukausi, en suuremmin ostellut mitään ylimääräistä, joten tämä ei nyt ole ihan paras mallinnus mun alveista. 

Suomessa on vähän tällainen hassu alv-kanta-härdelli eli meillä on monta eri alvia riippuen tuotteesta tai palvelusta. Yleinen ALV-kanta on 24%, mutta moneen asiaan on alennettu ALV-kanta. Tämä on joko 14%, 10% tai 0%. Aina välillä alveja myös muutellaan tietyksi ajaksi, esimerkiksi nyt alkuvuodesta 2023 julkisen liikenteen ALV oli muutaman kuukauden 0%. Ihan mielenkiinnosta katsoin myös Ruotsin ALV-asioita ja siellä näyttäisi olevan samanlainen käytäntö eli yleinen ALV-kanta on 25%, mutta sitten on alennettuja ALV-kantoja 0%, 6% tai 12%. Ja itseasiassa kun tutkin asiaa tarkemmin niin aika monessa maassa on tällaisia eri ALV-kantoja. Poikkeuksen esim Tanskassa on vain yksi ALV-kanta 25%, ei alennuksia. Nyt alkoi kiinnostamaan todella, että mistä nämä kaikki johtuvat, mutta se ei nyt ollut tämän kirjoituksen pointti niin jätän asian nyt tähän :) 

Tosiaan laskin oman osuuteni tästä ALV-potista marraskuulta ja se oli 123,72 euroa. Kuten jo kirjoitin niin minua vähän yllätti, ettei summa sen suurempi ollutkaan. Suurimmat kulut taloudessani on "alvittomia" kuten lainanlyhennys, lainankorot, sijoitukset ja vastike ja ennakkovesimaksu. Ihmettelin aika paljon tuota vastikkeen ja veden alvittomuutta. Hieman googlettelin tätä, mutta en oikein löytänyt itseäni tyydyttävää vastausta. Siis sen verran löysin, että "kiinteistön käyttöoikeuden luovutus on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta ja tämä verottomuus koskee myös kiinteistöosakeyhtiön perimiä hoitovastikkeita" (lähde: Tilisanomat.fi). Vero on jotenkin piilevää. Taloyhtiö toki maksaa erilaisia alveja ja vastikkeen pitää olla sen verran suuri, että nämä alv-maksut katetaan. Mutta vastikkeessa itsessään ei näy tätä alvia. Ellei sitten taloyhtiö ole jotenkin hakeutunut alv-velvolliseksi ja huoh sitten aivoni menivät solmuun...

Ei yhtään ollut energiaa alkaa tutkimaan asiaa tarkemmin. Mitä enemmän näitä alv- ja muita yritysveroasioita tutkii niin sen monimutkaisemmaksi se menee. Totean vain, että tämä yllätti minut. Vesilasku johtunee siitä, että maksan vesiennakkoa, joka sitten tasataan vuoden lopussa. Varmaan siinä laskussa on sitten joku alv (tai siis itse saan aina palautusta), mutta en nyt tästäkään nopealla googletuksella löytänyt mitään minkä olisin tajunnut :D

Mutta joo ihan mielenkiintoista oli näitä listata ja ylipäätään aina tarkistaa, että mikä alv-kanta on missäkin tuotteessa/palvelussa. En ole näitä aiemmin lainkaan miettinyt, koska itselleni se tuotteen/palvelun lopullinen hinta on se mikä katson. Olen ihan tyytyväinen, että Suomessa pääsääntöisesti kaikki hinnat ilmoitetaan alvillisina, koska päähän siinä menisi sekaisin, jos aina pitäisi alkaa kaupassa laskemaan lopullista hintaa ennen ostospäätöksen tekemistä. Toki laskutaito varmaan olisi parempi siinä tapauksessa. 

Ei mulla oikein mitään suurempaa pointtia tälle kirjoitukselle nyt ole tällä kertaa, kunhan vain ajattelin jakaa, että tällainen seuranta&laskelma tuli tehtyä. Mukavaa lauantaita kaikille :) 

Marraskuun kolmas viikko

Maanantaina lähti tililtä asuntolainan lyhennys korkoineen (tai siis korot asuntolainan lyhennyksineen :D) ja se on aina iso summa verrattuna tuloihin. Prosenteissa katsottuna 57% (eli aikuiskoulutustuesta). Kokonaisasumiskustannukset versus tulot on nyt noin 71% eli kovin kestävällä kannalla tää homma ei ole pidemmän päälle. Mulla olisi mahdollista maksaa vähemmän asuntolainaa, mutta ainakaan vielä en ole siihen lähtenyt. Käytän säästöjä erotuksen kattamiseen tällä hetkellä. Mutta hyvä tietää, että se mahdollisuus on, jos tulee jossain vaiheessa oikeasti tiukka paikka. Toivottavasti ei tule. 

Spotifyn kk-maksu lähti keskiviikkona tililtä. Siirsin 100 euroa ruokarahaa s-tilille. Vapaa-aikakulut nousivat, kävin kerran lounaalla ulkona ja kerran tilasin Woltilla ruokaa. Yleensä olen antanut itselleni luvan tilata Woltilla ruokaa kotiin vain kerran kuussa, mutta nyt eilen sunnuntaina mulla oli yhden kauhu-raportin palautus deadline ja istuin koko päivän koneen ääressä (olen siis jo työstänyt raporttia kolmisen viikkoa, mutta nyt oli pakko saada valmiiksi). Kaapissa ei ollut mitään ruokaa ja aikaa ei oikeastaan ollut lähteä kauppaan niin tilasin Woltilla. Itselläni on hieman ristiriitainen suhtautuminen Woltiin ja sen oikeudenmukaisuuteen, mutta en oikein ole osannut päättää, että onko sovelluksen käyttämättömyys oikea ratkaisu. Sen olen päättänyt, että jos tilaan, niin tippaan aina kuskia erikseen.  

Planin tyttösponssi kk-maksu tuli maksuun ja sitten ostin synttärilahjan mun kaverille. Kk-sijoitukset menivät tällä viikolla maksuun ja päädyin ostamaan myös yhtä uutta korkorahastoa - pääasiassa otin rahaa mun sijoitussäästötililtä, mutta tästä budjetista lähti 20 euroa tähän rahastoon. Yllätyskuluihin upposi junaliput Helsinkiin ja takaisin (koulun vuoksi) ja ostin itselleni ässäarpajoulukalenterin. 

Muuta ei tainnut sitten olla. Tilillä on vielä rahaa sellaiset 150 euroa täksi viikoksi. Siitä lähtee vielä puhelinlasku (sis tietoturva) 37 euroa. Ruokarahaa on tilillä sellaiset 90 euroa, mutta kaappi on ihan tyhjä, joten katsotaan pärjäänkö koko viikon. Pitäisi pärjätä, mutta mulle on tulossa viikonloppuna vieraita niin katsotaan. Yhden päivän olen siellä Helsingissä, joten sieltä tullee jotain kuluja. Yksi paita pitäisi ostaa joulukuun tanssiesityksiä varten, mutta on mahdollista, että ehkä saan lainattua tanssikoululta. Että katsotaan kuinka tässä käy! Alla tarkemmat luvut ja ensi viikkoon. 

Marraskuun toinen viikko

Suuria rahatapahtumia ei tällä viikolla ollut. Isoimpana oli, että lokakuun siivouslasku meni maksuun ja se näkyy tuolla palvelut-kategoriassa. Lisäksi siirsin jo 30 euroa Nordnetiin, josta mulla menee kuukausisäästö USA-rahastoon. Tavarakategoriassa meni seuraavia; silmätippoja apteekista kolmeksi kuukaudeksi, monenlaisia kynttilöitä ja joulukalenteri. WWF:n kuukausilahjoitus veloitettiin tililtä. Ravintolaruokaan meni rahaa; kävin yksi päivä lounaalla ja yksi ilta tilasin Woltista ruokaa.

Viikko oli siis rahankäytön suhteen melko rauhallinen, mutta muutoin aika kiireinen. Koulujuttuja on nyt todella paljon ja mun tanssiharrastusten joulunäytökset lähestyvät (eli koreoiden oppimisstressikäyrä nousee). Ensi viikko ei tule olemaan yhtään helpompi, koulujuttuja ja deadlineja on vielä enemmän ja lisäksi lauantaina on yksi tentti, yhdet synttärit ja yksi keikka. Eli rahanmenoa ei varmaan voi välttää. Katsotaan kuinka selviän!

Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille 😊 Alla tarkempia numeroita.

Marraskuun ensimmäinen viikko

Ajattelin ainakin aloittaa pitämään tällaista viikkopäiväkirjaa marraskuun kulutuksesta, nyt kun olen vähän kipuillut tämän kanssa, etten oikein pysy budjetissa. Eli katsotaan, että mihin ne rahat sitten menevät!

Ekan viikon jälkeen tilanne näyttää vielä ihan suhtkoht hyvältä. Vastike meni maksuun ja sitten siirsin 200 euroa ruokarahaa s-tilille. Bookbeatista mulla on opiskelijatili, jonka pitäisi olla 4,99 euroa, mutta tällä saa vain 20 tuntia. Olen tämän joka kuukausi ylittänyt (eli tuntien loppuessa ottanut lisätunteja ja maksanut erotuksen 11 euroa) – nyt mulla on yksi kirjasarja kesken ja tiedän, etten malta olla kuuntelematta niitä kaikkia tässä marraskuussa niin annoin mennä kalliimmalla hinnalla eli 17 eurolla (vaihdan joulukuuksi taas tuon 20 tuntia, toivossa on hyvä elää...). Tämä näkyy siis kategoriassa "puhelin, icloud, tietoturva", joka tulee ylittymään tässä kuussa. Tähän kategoriaan olen varannut 50 euroa ja siihen kuuluu puhelin+tietoturva 37 euroa, icloud 1 euroa, spotify 7 euroa ja bookbeat 5 euroa. Ehkä siihen voisi laittaa 10 euroa ekstraa varmuuden vuoksi. Aina välillä otan myös podimon kuukaudeksi käyttöön, joka on 8 euroa. 

Kategoria mikä näyttää jo nyt huolestuttavalta on tuo vapaa-aika. Yllättyneet nostakoot kätensä ylös :D Suurin kulu siellä on se, että otin tarjouksesta 12 kerran kortin mun lähisalille (ovh 165 euroa, nyt sai 99 euroa). Mulla on ollut ko salille ennenkin 12 kerran kortti ja olen vähän seuraillut, että koska se tulisi taas alennukseen. Käyn siellä pääasiassa jooga-tunneilla, joskus ihan salillakin (yleensä teen lihaskuntotreenin kotona). 

Muuten vapaa-aikakategoriassa on yksi brunssi sekä kävin Rauhaniemessä saunomassa ja sen jälkeen syömässä. Plus kävin kerran työkavereiden kanssa lounaalla. Mulla tosi paljon sosiaalisiin tilanteisiin liittyy ulkonasyöminen, joten en nyt oikein tiedä miten näitä karsisin. Kun kuitenkin kiva nähdä ihmisiä ja se nyt vain on mun elämää. Ja ilman satasen kuntosalikorttia olisin vielä hyvinkin budjetissa :) Seuraillaan tilannetta! Kivaa uutta viikkoa kaikille!

Marraskuun budjettisuunnitelma

Noniin. Tietysti heti kun syyskuussa kirjoitin, etten enää ylitä budjettiani, niin olen ylittänyt budjetit sekä syyskuussa että lokakuussa. Syyskuussa mentiin 300 euroa yli ja lokakuussa peräti 700 euroa. Syyskuun ylitykset johtuivat ihan omasta laiskuudestani liittyen ulkonasyömisiin ja muihin huithapelimenoihin. Lisäksi olen koko syksyn viikoittain käynyt koulussa Helsingissä ja en budjetoinut näitä mitenkään. Päiväreissu Helsinkiin kuitenkin maksaa junalippuina sekä eväinä/ulkonasyömisinä rahaa. Ja siis joo, olisin voinut ottaa vain eväitä ja tällöin matkat olisivat kustantaneet mulle vain junaliput, mutta ei niin ei. 

Lokakuussa mentiinkin sitten yli enemmän kuin isosti. Isoimmat syyt tähän oli, että kävin kampaajalla ja kasvohoidossa (200 euroa) ja ostin uusia vaatteita (200 euroa). Lisäksi vietin viikonlopun Helsingissä, kävin työkavereiden kanssa syömässä ja sitten oli pari teatterikäyntiä.

Rahoitin ylitykset säästötililtä. Siellä on vielä liikkumavaraa, joten tavallaan tuntuu tyhmältä sanoa ei ja olla käyttämättä rahaa, kun sitä kuitenkin on. Mutta samalla tuntuu vaikealta kustantaa tällaisia huithapelimenoja säästöistä. Toisaalta taas sitähän varten näitä säästöjä on, että opintovapaan aikana voin elää suht samanlaista elämää kuin ennen. En tiedä miksi tuntuu niin väärältä käyttää elämiseen näitä säästöjä.

Ehkä osa on pettymystä siihen, etten ole pystynyt elämään ns ”pienillä tuloilla”. Elämäntapainflaatio on iskenyt muhun ja sitä mukaa kun tulot ovat nousseet, on myös mun kulutus noussut. Ja tätä on tosi vaikea muuttaa. Tietystikään asiaa ei auta se, että asuntolainan lyhennys nousi isosti elokuussa, enkä suunnitelmistani huolimatta ole pystynyt maksamaan pienempää lyhennystä. Voisin siis maksaa vain korkoja, mutta en halua. Koska vielä säästötilillä on rahaa, niin tuntuu hölmöltä maksella pelkkiä korkoja. Mun nykyiset "tulot" (eli aikuiskoulutustuki ja säästöt) eivät oikein riitä siihen "elämäntyyliin" mihin olen itseni totuttanut. Samalla hieman jännittää, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Periaatteessahan mulla on mahdollisuus palata vanhaan työpaikkaani, mutta jotenkin se tuntuu vaikealta ajatukselta. Siis ihan mielelläni palaisin ko työpaikkaan, mutta en oikein vanhaan työtehtävään. Toki olen tässä ollut aktiivinen eri asioiden kanssa, joten vielä ei voi tietää, että miten asiat menevät. Omaan luonteeseeni vaan kuuluu ylenmääräinen tulevaisuuden stressaaminen, joten siksi tämä vaivaa. Mutta aika näyttää, katsotaan kuinka asiat menevät. 

Joka tapauksessa yritän nyt marraskuun elää alla olevan budjetin mukaan. Yritin tehdä budjetista aika löysän, jotta olisi pelivaraa. Marraskuussa ei myöskään ole mitään isompia menoja, ravaaminen Helsingissäkin loppuu ja on vain yksi kerta marraskuun lopussa, kun sinnepäin pitää mennä. Tai no "pitää", ihan mielelläni mä siellä käyn. On kiva nähdä muita ihmisiä ja päästä pois kotoa aina välillä!

Vakuutuksista

Ihmettelin tuossa taannoin erään kanssa-bloggaajan korkeita vakuutusmaksuja, ja hän avasikin niitä tässä hiljattain tarkemmin. Oli mielenkiintoista ja silmiä avaavaa itselle verrata miten eri lailla on tarpeen vakuuttaa itseään. Itse olen aina pitänyt itseäni sellaisena ”varman päälle” vakuuttajana, mutta en taida ollakaan. Tähän luonnollisesti vaikuttaa seuraavat kolme asiaa: minulla ei ole lapsia, minulla ei ole lemmikkieläimiä ja minulla ei ole autoa. Mun tarpeet vakuuttaa asioita on aika pienet. Vakuutusmaksut voivat todellakin kohota moninkertaisiksi erilaisissa tilanteissa!

Tässä yksi ilta kävin läpi aika tarkkaan mun nykyiset vakuutukset ja niiden tasot. Edellisen kerran kävin nämä läpi tuossa kolmisen vuotta sitten, kun mietin, että kannattaisiko mun kilpailuttaa vakuutukseni. Lopputulos oli, että ei kannata – en olisi saanut mistään samoja vakuutuksia merkittävästi halvemmalla ja samalla kaikkien vakuutusten korvaussummat olisi pienentyneet. Yllättäen esimerkiksi pysyvän tapaturman haitan korvaus maksimi oli jopa puoletkin pienempi monessa paikassa kuin mitä minulla on nyt. Tokihan se riippuu vakuutusyhtiöstä, että paljonko sieltä sitten oikeasti tulee. 

Kun nyt kävin läpi omat vakuutukseni niin ajattelin avata täällä blogissakin, että mitä vakuutuksia minulla on ja miksi minulla ei ole jotain suht yleisiä vakuutuksia (kuten henkivakuutus tai sairauskuluvakuutus). Tämä myös auttaa itseäni, jos alan suunnitella jossain vaiheessa vakuutuksien kilpailuttamista niin onpa jossain mustaa valkoisella, että mitä minulla juuri nyt on.

Mun kaikki vakuutukset ovat LähiTapiolasta, saan sieltä muutaman prosentin keskittämisbonusta ja sitten saan s-bonusta. Minulta löytyy kaksi vakuutustyyppiä: terveysvakuutus ja kotivakuutus. Nämä muodostuvat seuraavasti:  

Terveysvakuutuksen sisällä oleva tapaturmavakuutus

1) Tapaturman hoitoturva

Vakuutusmäärä max 21.773 euroa riippuen vahingosta. Ei omavastuuta. Tällä korvataan tapaturmasta johtuvia hoitokuluja kuten lääkärikäyntejä, lääkkeitä, tutkimuksia, leikkauksia, fysioterapiaa, sairaalan hoitopäivämaksuja. Korvaussumma maksetaan jälkikäteen laskua tai muuta tositetta vastaan.  Vakuutus on voimassa sen vakuutuskauden loppuun, jolloin vakuutettu täyttää 100 vuotta.  

Vakuutus on voimassa työ- ja vapaa-ajalla Suomessa. Ulkomailla vakuutus on voimassa max 12 kk matkan alkamisesta. Vakuutus ei kata rappeuman tai kuluman aiheuttamaa hoitoa, eikä hammashoitoa eikä kilpaurheilusta johtuvia tapaturmia. Tää hammashoito vähän yllätti ja tätä tarvitsee miettiä, pitäisikö lisätä. Tarkoittaa ymmärtääkseni käytännössä, että jos joku lyö multa hampaat kurkkuun niin joudun itse maksamaan niiden korjauksen. Kuulostaa kalliilta.

2)  Tapaturmainen pysyvä haitta (hinta 24,63 euroa/vuosi)

Vakuutusmäärä on max 201.949 euroa riippuen vahingosta. Ei omavastuuta. Tämä maksetaan silloin könttäsummana, kun haitta on muodostunut pysyväksi. Pysyvän haitan luokitteluun käytetään jotain valtioneuvoston haittaluokitusta, joka perustuu vamman laatuun, ei vakuutetun ammattiin tai harrastuksiin. Riippuen tästä luokituksesta vakuutussumma maksetaan tietyllä prosentilla. Tämä on kertakorvaus, kun pysyvä vamma ”todistettu” ja ”pysyvä”. Voimassa kunnes täytän 100 vuotta, mutta 70 vuotta täytettyä korvaus alenee max 100.000 euroon.

Kattaa pysyvän haitan korvauksen, mutta ei yli kolmen vuoden kuluttua ilmenevää pysyvää haittaa.

Tapaturman hoitoturva maksaa vuodessa 66,02 euroa ja tapaturmainen pysyvä haitta 23,63 euroa. Yhteensä noin 90 euroa.

Kotivakuutus

1) Koti-irtaimisto asuinhuoneistossa (laaja)

Omavastuu 500 euroa

Max korvaus 56.574 euroa. Kattaa seuraavia: rikkoutumista, vuotovahinkoja, tuli/savu, tulva, rikos, luonnonilmiö. Ei kata lemminkin, hyönteisten, vähittäin tapahtuvia, viruksen aiheuttamaa haittaa tietokoneelle, lukitsemattoman esineen varkautta, katoamista ja unohtamista. Voimassa Suomessa ilmoittamassani osoitteessa, mutta kattaa myös 12 kuukautta tilanteessa, jossa tilapäisesti irtaimisto on siirretty jonnekin muualle. Tällöin korvaus on max 10.000 euron arvosta.

2) Matkatavarat ulkomailla

Matkatavarat ulkomailla korvataan max 5.000 euroon, omavastuu 150 euroa. Voimassa vain ulkomaan matkoilla max 12 kk matkan alkamisesta.

3) Vastuuvakuutus

Max korvaussumma on 500.000 euroa ja oma vastuu 200 euroa. Voimassa kaikkialla maailmassa, mutta Suomen rajojen ulkopuolella max 12 kuukautta matkan alkamisesta. Tämä korvaa ulkopuolisille tapahtuneita henkilö- tai esinevahinkoja, joista olen korvausvelvollinen.  

4) Oikeusturvavakuutus

Max korvaussuma 10.000 euroa, omavastuu 15%.

Tämä korvaa lakimiesavun kustannuksia yksityiselämään liittyvissä riita, rikos, tai hakemusasioissa. Tämä on voimassa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tähän sisältyy myös tämä identiteettivarkausvakuutus eli jos olen kohteena identiteettivarkaudessa niin vakuutus korvaa tähän härdelliin liittyvien rikosasioiden hoitamisen.

Koti-irtaimisto maksaa 79,90 euroa vuodessa, oikeusturva 24,47 euroa, matkatavarat 5,96 euroa ja vastuuvakuutus 13,62 euroa. Yhteensä noin 110 euroa.

Yhteensä maksan vuodessa vakuutuksistani noin 200 euroa.

Huom! Näissä melkein kaikissa on maininta, ettei koske työajalla tapahtuvia asioita. Työajalla tapahtuvat vahingot ja tapaturmat pitää työnantajan vakuuttaa. Ymmärtääkseni siksi, että työnantaja on vastuussa siitä mitä meille tapahtuu työajalla. Omalla työpaikallani nämä ovat hoidettu. Yksityisyrittäjillä on tässäkin itse mietittävää.

 

Lisäksi mulla on vapaa-ajan matkavakuutus, mutta tämä on liittoni kautta. Tätä en ns maksa lainkaan, vaan kuuluu liiton jäsenmaksuun. Selvitin tätäkin tarkemmin liiton sivuilta ja sain selville seuraavaa.

Vapaa-ajan matkavakuutus

Voimassa äkillisen sairauden tai tapaturman varalle enintään 45 vrk:n kuluessa matkan alkamisesta.

Tämä sisältää tapaturman ja sairauden hoitokuluja ja lisäksi vielä matkan peruuntumis- ja keskeytymiskulujen korvausta sekä matkalta myöhästymisestä aiheutuvien kulujen korvausta. Oletan, että tämä matkalta myöhästymisen korvaaminen on vain siinä tapauksessa, etten pääse palaamaan suunnitelman mukaan sairastumisen vuoksi. Ei siksi, että nukun liian myöhään ja missaan lennon :D

Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa Suomesta alkavilla vapaa-ajan matkoilla.  Matka alkaa vakuutetun kotoa, työpaikalta, opiskelupaikalta tai vapaa-ajan asunnolta ja päättyy johonkin näistä. Ei ole voimassa kilpaurheilussa.

Ei ole omavastuuta, mutta en löytänyt max korvaussummia. Ehkä nämä ovat jotenkin tapauskohtaiset? Ainoan summan minkä löysin, oli matkan peruuntuminen max 5.000 euroa.

Koskee alle 69-vuotiaita liiton jäseniä.

 

Joka tapauksessa siinä oli omat vakuutukseni, mitkä olen kokenut tarpeellisiksi hankkia. Aina välillä mulle yritetään myydä henkivakuutusta, mutta kun sanon, ettei minulla ole lapsia niin vakuutusmyyjä hiljenee. Tosiasia on, ettei mun kuolema ns kosketa ketään. Koska minulla ei ole huollettavia niin minun ei kuolemani jälkeen tarvitse varmistaa kenenkään taloudellista hyvinvointia. Minun kuolemani ei taloudellisesti tule koskettamaan ketään. Asuntolainani pystytään kuittaamaan asuntoni myynnillä ja mun tileillä on tarpeeksi rahaa kattamaan kaikenlaisia kuluja. Ja itseasiassa tapaturmavakuutusta tankatessani yllätyin huomatessani, että jos kuolen tapaturmaisesti, niin sieltä olisi jokin vakuutussumma tulossa! Tarvitsee muistaa mainita tästä jollekin läheisistäni 😊 Se mitä minun pitäisi tehdä (ja on ollut jo aikomuksenakin pari vuotta) on testamentti ja se joku edunvalvonta-asiakirja (en muista tarkkaa nimeä). Ihan vain siksi, että läheisilläni ei mene aikaa ja energiaa asioiden etsimiseen vaan kaikki asiani olisivat kootusti yhdessä paikassa.

Vakuutus, mitä aina säännöllisesti pohdin, on sairauskuluvakuutus. Nytkin itseasiassa hetkellisesti säikähdin, kun avasin vakuutukseni ja tajusin, ettei terveysvakuutukseni sisällä sairauskuluvakuutusta, että mitä hittoa. Kunnes muistin, että tämä on ihan tietoinen päätös.

Tämä on yksi syy siihen, että sijoitan ja säästän rahaa. Koen, että on parempi itse hoitaa asia sen sijaan, että maksan x-summaa ulkopuoliselle taholle toivoen, että sitten kun tilanne tulee, niin ehkä saan sieltä rahaa. Oman ymmärryksen ja selvityksen mukaan (saa korjata, jos ymmärrykseni on väärässä) sairauskuluvakuutus tarkoittaa, että sinulle maksetaan x-summa könttänä kompensoimaan erilaisia kuluja, jos sairastut esimerkiksi syöpään. Olen työterveyden piirissä, joten saan apua ensihätään sieltä. Ja toiseksi luotan vielä sen verran suomalaiseen terveysjärjestelmään, että uskon saavani hoitoa sieltä. En luota vakuutusyhtiöihin ja heidän apuunsa siinä vaiheessa, kun olen sairas ja hädissäni. En usko, että minulla on siinä vaiheessa voimia alkaa tekemään selvityksiä vakuutusyhtiölle, että mikä on tilanteeni ja pyytämään oikeanlaisia diagnooseja, jotta saisin korvauksia. Haluan keskittyä paranemiseen ja minulle tuo enemmän turvaa, että tiedän rahojen löytyvän itseltäni. Osakkeiden myynti on paljon yksinkertaisempaa kuin vakuutusyhtiön kanssa neuvottelu siinä vaiheessa, kun olen sairas ja voimaton. Koska elän yksin, niin tämä olisi minun itseni kontolla, enkä usko jaksavani tätä, kun olen sairas. Nyt olen flunssassa ja ihan kodin ylläpitokin on raskasta näin perusflunssassa :D Ja siis ymmärtääkseni tässäkin rahat saadaan vasta jälkikäteen eli joka tapauksessa pitäisi itseltä löytyä jotain rahaa akuutisti…

Minulle kerran yritettiin myydä syöpävakuutusta, mutta kun tutustuin vakuutuspapereihin niin siellä oli todella paljon poikkeuksia, että missä syöpätilanteissa korvausta ei makseta. Sanoinkin vakuutusmyyjälle, että vakuutus vaikuttaa haasteelliselta, koska minun pitäisi osata sairastua juuri oikeaan syöpään ja oikealla tavalla. Sanoin, etten koe osaavani sitä. En halua maksaa vakuutusta ja sitten kun todella sairastun, niin tajuankin sairastuneeni sellaiseen syöpään mitä tämä vakuutus ei korvaa. Vakuutusmyyjä hiljeni ja keskustelu päättyi siihen. Tästä on kyllä useampi vuosi jo aikaa, joten toivottavasti vakuutukset ovat nykyään kattavampia.

Joka tapauksessa tässä vähän omia ajatuksiani vakuutusteni takana. Aikuiselämäni aikana olen ainoastaan kerran käyttänyt vakuutusta – omistin aikoinaan auton ja se piti kerran hinauttaa korjaamolle. Vakuutus hoiti hinauksen. Itse toki maksoin korjauksen :D Lapsuudenkodissani oli muinoin todella iso vesivahinko, joka johtui putken jäätymisestä pakkasella ja tähän saatiin kyllä korvaukset vakuutusyhtiöltä. Joten periaatteessa luotan kyllä vakuutusyhtiöihin, mutta jostain syystä olen erittäin skeptinen noiden sairauskuluvakuutuksen suhteen. Tarvitsee vähän pureskella asiaa.

Lokakuun budjettisuunnitelma

Lokakuu on nyt suunniteltu ja alla tarkempi suunnitelma. Laitoin tukihakemuksen eilen menemään ja en ole vieläkään saanut päätöstä. Tämä on hieman poikkeuksellista, koska aiemmin päätös on aina tullut sen päivän iltana, kun olen hakemuksen laittanut. Huolimatta onko pyhä vai arki. Mutta nyt työllisyysrahaston sivuilla oli teksti: ”meillä on ruuhkaa”. En ajatellut tämän koskevan myös maksamisia (luulin että tämä on automaattinen systeemi), mutta ilmeisesti sitten näin on, koska päätöstä ei ole tullut. Yleensä tuki on maksettu kuun 3. päivä kun sitä on hakenut 1. päivä riippuen päivästä. Jos 3. päivä osuu pyhälle niin raha on tullut sitten ensimmäisenä arkipäivänä. Sinänsä tällä ei niin väliä itselle, että mikä päivä tulee: mun tilillä on aina se 1.000 euroa pohjakassaa ja jos on tarkoitus käyttää säästöjä niin ne voi siirtää käyttötilille ihan koska itse haluaa. On vaan niin fiksoitunut omaan päähän, että uusi budjettikuukausi alkaa sinä päivänä, kun sinne tulee se "isoin potti". Tuntuu vähän hassulta aloittaa budjettikuukausi ilman, että rahaa tulee tilille. 

Tämä on tämä ero palkanmaksuun. Palkka tulee automaattisesti aina samana päivänä joka kuu (ainakin siis omissa työpaikoissa) ja jos päivä osuu pyhälle, niin palkka tulee pyhää edeltävänä arkipäivänä. Tuet tulevat aina jälkikäteen. Ja aikuiskoulutustuen kanssa tukea pitää itse muistaa hakea joka kuukausi. Onneksi itselleni tämä ei ole ongelma, koska olen kovin pedantti tämän rahan kanssa, joten ei ole ollut ikinä ongelma muistaa hakea tukea joka kuun ensimmäinen päivä. Omasta mielestäni tämä on ihan hyvä systeemi, koska samalla kun tukea hakee, niin järjestelmä katsoo edellisen kuun tulot ja laskee tuen oikean määrän riippuen muista saaduista tuloista. Näin ei ole riskiä siitä, että joutuisi palauttamaan tukia. Ja jotenkin se tuntuu ihan reilulta, että itse pitää nähdä vähän vaivaa tuen hakemiseen, koska se on ns ilmaista rahaa.

Nyt lokakuussa tulee myös toinen osinkokierros, joten osinkokertymä on myös ihan kiva (ja on tosi perseestä, ettei pääomatulot vaikuta tuohon aikuiskoulutustukeen, mutta se on toisen tekstin asia se..). Otan myös säästötililtä 500 euroa, joten ”tulot” ovat tosi hyvät. Syyskuussa tosiaan yritin selvitä ilman säästöihin kajoamatta, mutta en onnistunut (vaikka niin kehuin, etten nykyään enää ylitä suunniteltua budjettia, heh :D). Tästä lisää myöhemmin, mutta tässä vaiheessa tätä mun opintovapaata on pakko myöntää, että omalla kohdallani olen huomannut mahdottomaksi selvitä vain aikuiskoulutustuella. Tämä harmittaa mua aika paljon ja olen jossain määrin pettynyt omaan itsehillintääni rahan kanssa. Ehkä se on yhdistelmä sitä, että niitä säästöjä kuitenkin on, josta ottaa lisää ja toiseksi olen tässä vuosien aikana rakentanut oman kulurakenteeni aika isoksi ja tätä on ollut yllättävän vaikea muuttaa. Tässä on ollut vähän itsereflektoitavaa.

Lainanlyhennys on kyllä aika huima nyt, kun oma korkoni pomppasi 4,4%:n. Olin laskenut, että kk-summa olisi siinä 980 euroa, mutta laskin pari kymppiä väärin. Sinänsä ihan positiivista - olin siis laskenut, että lyhennys olisi 400 euroa ja korko melkein 600 euroa, mutta summa jakaantuukin näin, että lyhennys on n. 460 euroa ja korko n. 550 euroa. Tuleva sähkölasku myös hieman jännittää. Nyt on ensimmäinen kerta kun maksan korkeamman sähkön mukaan. Mähän siis päädyin kiinteähintaiseen sopimukseen (noin 9,5s/kWh) ja tällä hetkellä tämä näyttää ei-niin-fiksulta päätökseltä. Mulla oli tähän syyni, joita voi lukea tuolta aikaisemmasta tekstistä. Mutta toki päätös nyt hieman mietityttää, kun sähkönhinta on niin alhaalla ja kiinteiden sopimustenkin hinnat ovat siinä 8 sentin pinnassa. Sen takia tuo sähkölasku hieman jännittää. Olen ihan sujut asian kanssa, jos lasku pysyy tuossa satasen pinnassa, mutta jos olen laskenut jotenkin väärin ja lasku tulee olemaan paljon yli 100 euroa niin sitten kyllä hieman vituttaa (näin kauniisti ilmaistuna).

Vapaa-aikaan laitoin tuplat vs syyskuu, koska yllättäen en pysynyt vapaa-aikabudjetissa syyskuussa (tämä ikuinen akilleenkantapääni). Tämä johtui pitkälti siitä, että mun pitää nyt koulun vuoksi ravata kerran viikossa Helsingissä ja tämä aiheuttaa etenkin junalippukuluja, mutta myös jonkin verran on pakko päivän aikana syödä jotain matkalla. Toki otan myös eväitä, mutta reissut kestävät sellaisen 10 tuntia niin on hieman hankalaa rahdata sellaista ruokamäärää repussa (toki mahdollista, mutta jos ei ole pakko niin itse olen hieman laiska näin toimimaan).

Muuten ei mitään erikoista ole tiedossa. Sijoituksiin laitoin nyt pari sataa, koska kiinnostelee kovasti ostaa lisää Mandatumia tässä alkuvaiheessa, kun sitä Sampo-omistusten myötä ilmestyi omaan salkkuuni. Mielenkiintoista seurata tätä erkaantumista – jotain positiivista seurattavaa pörssissä pitkästä aikaa!

 

Sijoituskatsausta pitkästä aikaa

En ole kovin innokkaasti tänä vuonna kirjoitellut sijoituskatsauksia. Helsingin pörssi on nyt lasketellut noin kaksi vuotta syksystä 2021 alkaen ja myönnän, että tänä vuonna tämä lasku on tuntunut pahalta. Huolimatta siitä, että olen laittanut pörssiin lisää rahaa noin 15.000 euroa tammikuun 2022 jälkeen niin edelleen mun salkun kokonaissumma on aikalailla samoissa lukemissa kuin tammikuussa 2022. Ei tämä kivalta tunnu ei. Toki olen tämän tiedostanut, että laskukaudet kuuluvat sijoittamiseen, mutta ei se tätä sen helpommaksi tee. Kirsikkana kakun päällä suurin osa mun salkusta (noin 75%) on kiinni Suomessa suorissa osakesijoituksissa ja etenkin Helsingin pörssi on mörninyt. Mun USA- ja maailma-rahastoilla menee jo ihan ok, mutta niissä on vain noin 14% mun salkusta niin ei ole paljoa lohduttanut. Jonkin verran myös harmittaa se, että en ole pystynyt mitenkään paljoa laittaa tänä vuonna lisää rahaa sijoituksiin opintovapaan vuoksi. Nyt olisi ollut hyvä vuosi sijoittaa. Mutta tilanteet ovat mitä ovat ja elämää pitää elää sen hetken tilanteen mukaisesti. 

Olen Suomi-osakkeita ostanut sektori-hajautus perusteella eli olen yrittänyt haalia osakkeita salkkuuni viideltä eri sektorilta: kulutustavarat- ja palvelut, kiinteistöt, pankit ja rahoitus, teknologia ja teollisuus. Koen, että tämä on ollut suht toimiva. Aina joku sektori on alamaissa ja jollain menee paremmin. Toki juuri nyt jokainen sektori on alamaissa, mutta se lienee normaalia laskumarkkinassa. Suurinta hittiä on ottanut kiinteistösektori ja myönnän, ettei mun YIT-ostot taitaneet olla se fiksuin. Kojamoon ja Kreateen vielä uskon, vaikka pakkasella olen niidenkin kanssa. Kojamoa ostin jopa vähän lisää ja tarkoitus olisi ostaa vielä enemmän, jos saan jostain haalittua rahaa kasaan. YIT:n pelkään olevan vähän menetetty tapaus vaikkei sentään konkurssiriskiä heillä taida olla. Mutta huonolta näyttää rakentamissektorilla juuri nyt. Vuokramarkkinan uskon elpyvän tässä ja asunnoista voi jopa tulevaisuudessa tulla pulaa, koska uusia ei pystytä rakentamaan. Mutta katsotaan kuinka käy. 

Alla näkyy tilanne syyskuun alussa. Sentään kokonaisuuden kannalta ollaan nyt plussalla, mutta eipä kovin paljoa. Keväällä salkku pääsi jo 50.000 euron rajan yli, mutta nyt on jumiutunut tohon 47. - 48.000 euroon. Hiemanhan sitä on nyt väläytelty, että josko lasku olisi tässä, mutta katsotaan. Valitettavasti maailman tilanne on aika erikoinen ja vähän sellainen fiilis, että katsotaan nyt mitä tässä tulee vielä eteen. Aika paljon epävarmuuksia edessä. Pelottaa myös, että kuinka paljon hallaa tuo meidän nykyinen hallitus saa tilanteeseen. Talouskasvua ja työllisyyden parantumista on vaikea saada aikaan kepillä. Odotan tapahtumarikasta loppuvuotta monessa mielessä. 

 

Syyskuun budjettisuunnitelma

Olen vähän mietiskellyt mun budjettien jakamista tämän vuoden aikana. Siis sitä, että haluanko ylipäätään enää jakaa niitä ja jos haluan, niin miten. Ja samalla, kun olen tätä mietiskellyt, niin lakkasin näemmä jakamasta budjetteja lainkaan. Osittain tämä johtuu ihan saamattomuudesta, osittain juuri siitä syystä, etten ole oikein tiennyt, miten niiden jakamista haluan jatkaa. Jotenkin on alkanut tuntua liian henkilökohtaiselta jakaa omat menot euron tarkkuudella. Mä en myöskään oikeastaan halua kommentteja/mielipiteitä siitä, että käytänkö rahani lukijan mielestä oikeaan asiaan vai en. Se on kuitenkin mun oma asia. Eli siitä päästään kysymykseen, että miksi jakaisin budjetteja, jos en ole valmis vastaanottamaan kommentteja niihin liittyen?

Noh, budjetit ovat vähän olleet mun blogin punainen lanka ja tuntuu, että tämä on yksi syy blogin hiljenemiseen, kun lakkasin jakamasta niitä. Osaltani olen myös halunnut olla yhtenä esimerkkinä miten tällainen yksinasuva keski-ikäinen kaupunkilainen elää ja mihin käyttää rahansa. Henkkoht musta on tosi mielenkiintoista lukea muiden budjetteja ja nähdä, kuinka eri tavalla eri tilanteissa käytämme rahaa. Kaipaisin itse myös vertaistukea. Kaipaisin tosi paljon tähän talousblogi/talousinfluensseri-skeneen tällaisia yksinasuvia keski-ikäisiä lapsettomia ihmisiä, niin yritän itse olla yksi sellainen :) Itsestäni tuntuu, että kaikki talousvaikuttajat ovat lapsellisia, pariskuntia tai nuoria aikuisia (alle 30v). Mua tämä harmittaa, koska meitä yksinasuvia on Suomessa jo 1,3 miljoonaa ja on hieman harmillista, kuinka paitsiossa me olemme yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa (paitsi silloin kun puhutaan synnytystalkoista). Tämä näkyy myös tässä talousskenessä.

Yksi syy budjettien jakamattomuuteen on myös ollut haluttomuus jakaa tuloja tai ylipäätään mitään omaisuustietoja ns ”julkisesti”. En tiedä kuinka järkevää se on tänä some-kyttäys-aikana. Jostain kumman syystä oon vähän alkanut pelkäämään oman anonymiteetin menettämistä. Mietin jopa vuosi sitten insta-tilin perustamista tälle blogille, mutta päädyin siihen, että en halua. En suoraan sanottuna halua tästä blogista kovin julkista. Etupäässä kirjoitan itselleni ja juurikin sellaisista asioista, joista en syystä x osaa/pysty puhumaan kenenkään kanssa mun ”oikeassa elämässä”. Ajattelen talousasioita tosi paljon, niin on kiva purkaa niitä johonkin. Se, jos joku lukija saa tästä jotain itselleen ja tykkää näitä ajatuksia lukea, niin on kiva plussa tähän kirjoittamiseen, mutta ensisijaisesti kirjoitan itselleni.

Tällä hetkellä olen päätymässä sellaiseen ratkaisuun, että jatkossa jaan budjettisuunnitelmani (jonka edelleen siis teen joka kuukausi ja seuraan sen toteutumista) joka kuun alussa niin kauan kuin olen vielä opintovapaalla. Mietin asiaa uudestaan sitten, kun palaan palkkatöihin. En jaa enää budjettikauden toteumaa, koska pääsääntöisesti mun budjetit toteutuvat siten, miten ne olen suunnitellut. Välillä ylitän jonkun kategorian, mutta siinä tapauksessa alitan jonkun toisen kategorian eli homma tasaantuu. Lisäksi isommat hankinnat eivät näy mun budjetissa mitenkään, koska otan niitä varten rahat säästötililtä (siksi osa mun säästöistä menee aina ns käyttörahasäästötilille).

Alla siis syyskuun budjettisuunnitelma! Kesän huithapeliuden jälkeen palaan taas yhteiskunnan elätettäväksi eli hain aikuiskoulutustuen elokuulta. Se tulee tilille 5. syyskuuta. Saan veronpalautuksia 4. syyskuuta ja osinkoja pitäisi tulla Fiskarsilta ja Orthexilta. Säästöstä en ota syyskuussa mitään. Yritän kesän jälkeen pitää vähän tällaisen tiukemman kuukauden, koska kesällä käytin todella huolettomasti rahaa! Tästä on tarkoitus tehdä oma katsaus.

Budjetissa näkyy mun kohonneet lainakustannukset, tähän asti lainanlyhennykseen on mennyt 788 euroa, mutta nyt saan maksaa pari sataa enemmän. Lyhennys ei tule olemaan ihan noin korkea kuin nyt syyskuussa. Elokuussa lainanlyhennys meni vielä vanhan koron mukaan, vaikka korko oli jo noussut ja nyt pankki rokottaa mua siitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuosta reilusta tonnista MAKSAN KORKOJA 766 EUROA! Laina lyhenee vain jonkun 250 euroa. Jatkossa lyhennys tulee olemaan noin 980 euroa, josta laina lyhenee noin 400 euroa ja korkoja sitten loput (KAMALAA).

Vastike ei onneksi mun taloyhtiössä kevään yhtiökokouksessa noussut mitenkään paljoa. Ruokakauppasumman olen nostanut 300 eurosta 350 euroon. Tämä on tosi paljon rahaa ruokaan yhdeltä henkilöltä, mutta en halua pihistellä ruokakaupassa (kun ei ole pakko). Toivon, että summa on ylimitoitettu ja siitä jää säästöön. Olen siirtynyt käyttämään S-pankkia ruokaostoksien tekoon; siirrän s-tilille aina tietyn summan ja maksan aina sieltä. Idea vähän olisi, että sinne kertyisi huomaamattomasti ruokarahapuskuria eikä tili olisi ikinä nollilla. 

Palveluissa on sokerointi ja sitten mun siivouspalvelu palasi. Toistaiseksi siivous on vain aina neljän viikon välein. Katsotaan sitten, että onnistuuko palata kahden viikon välein tehtyyn siivoukseen, kun palaan töihin. Olen ollut tosi onnellinen, että tämä palvelu palasi elämääni. Ei ole parempaa tunnetta kuin, että joku edes kerran kuussa tekee kunnollisen siivouksen. Toki voisin tehdä sen itsekin, mutta en vain tee. Maksan mielelläni tästä palvelusta niin kauan kuin pystyn.

Budjetin ulkopuolisia kuluja tässä kuussa on syksyn tanssitunnit (380 euroa) ja kouluun liittyvä maksu (300 euroa). Maksan nämä mun käyttösäästötililtä, siksi ne eivät näy tässä budjetissa. Muuten syyskuulle ei ole mitään suuria menoja tiedossa. Monessa kategoriassa on bufferia, eli jos jotain yllättävää tulee, niin niihin on varauduttu.

Tällaisella suunnitelmalla siis syyskuuhun!

 

 

Kuulumisia

Mun ennätyspitkä kesäloma alkaa olla taputeltu. Aloitin loman toukokuun alussa (toukokuulla oli vielä yksi tentti ja sellainen pilipalikurssi, mutta nämä veivät aikaa noin kaksi päivää, joten niitä ei lasketa) ja lopetin loman nyt sunnuntaina. Elokuun alkupuolella mulla oli pari kouluiltaa (aloitin yhden toisenkin koulun tässä samassa), mutta näitä ei myöskään lasketa. Nyt maanantaina tein päänsisäisen muutoksen ja aloitin taas suunnitelmalliset viikot. Enkä nyt voi sanoa, että tämäkään viikko mitenkään rankka on ollut. Eilen maanantaina tein "töitä" noin kolmisen tuntia; kävin läpi, mitä kursseja on tullut valittua, tein syksyn aikataulutuksen, laitoin kalenteriin kaikki deadlinet ja viestittelin parin opettajan kanssa. Tänään aika meni kirjastolla hakemassa kirjoja, opettelemassa miten siellä tulostetaan ja luin yhtä tenttikirjaa. Aikaa meni se sama kolme tuntia kuin maanantainakin. Mun tavoite syksylle olisi opiskella arkisin noin 10 - 16 välillä pois lukien perjantait. Mun luennot on iltaisin eli ne tulee sitten päälle. Luentoja on noin kuutena iltana kuussa, joten mistään suuresta ponnistuksesta ei ole kyse. Pääasiassa nää mun opinnot tehdään omien aikataulujen ja suunnitelmien mukaan. 

Tarkoitus olisi myös nyt aktivoitua työnhaussa. Laitoin jo yhden hakemuksen elokuun alussa menemään, kun tuli tosi kiinnostava paikka vastaan, mutta sieltä ei ole kuulunut mitään. Ehkä hakemuksessa vähän välittyi se, että oikeasti en haluaisi vielä töitä, vaikka tosi kiinnostava työpaikka olikin. Tähän tuli tosiaan yksi toinenkin koulu päälle, joten en oikeastaan haluaisi töitä ennen ensi vuotta. Yritän nyt syksyllä tykittää näitä opintoja niin paljon kuin mahdollista ja yritys on tehdä enemmän kuin mitä tein viime talvena. Ja haluakin tähän on. En oikeastaan halua enää jatkaa tätä löysäilyä (mikä on ollut ihanaa, mutta aikansa kutakin) ja alan olla aika motivoitunut palaamaan jopa töihin. Työmotivaatiosta huolimatta olisi kuitenkin tosi hyvä vielä olla 100% opintovapaalla tämä loppuvuosi, niin saisin opinnot tosi hyvään vaiheeseen ja niitä voisi sitten jatkaa vähän rennommalla otteella töiden ohessa. 

Töistä kaipaan kuitenkin ihan tosi paljon työyhteisöä, ulkoapäin tulevia aikatauluja ja sitä ns tekemisen meininkiä. Niin ja kaipaan PALKKAA :D Tuleva talvi tulee olemaan tiukempi rahan puolesta kuin mitä mulla oli viime talvi ja mitä tämä kesä on ollut. Kaikki kulut ovat nyt nousseet ja samalla säästöt ovat huvenneet. Opintovapaasäästöjä on vielä jäljellä siten, että voin nostaa 500 euroa joka kuukausi aikuiskoulutustuen päälle plus sitten ihan loppuun pitäisi vielä jäädä 2.000 euroa, jolla olisi tarkoitus selvitä ennen kuin seuraava palkka tulee. Lisäksi mulla on käyttörahasäästötili, mutta se on varattu oikeastaan vain isommille kuluille kuten mun tanssitunnit. En haluaisi sitä tiliä täysin tyhjentää, koska sen päälle sitten on vain enää vararahasto (johon en tule koskemaan kuin äärimmäisessä hädässä). Henkisesti mulle olisi helpointa, että tämä opintovapaa tyhjentäisi vain ja ainoastaan sen opintovapaasäästötilin. Eli yritän nyt elää sen mukaisesti talven, mutta tämä kyllä tarkoittaa, että mitään suurempia juttuja en pysty itselleni kustantamaan. Ihan peruselämää luonnollisesti kyllä, mutta siis saan itseni aina välillä kiinni haaveilemasta jostain hotelli- & balettiviikonlopusta Helsingissä niin tällaiseen mulla ei tule olemaan varaa.

Aah kun odotan jo sitä aikaa taas, kun saan rahaa säästöön sen sijaan, että koko ajan otan sitä sieltä säästöstä. 

Joka tapauksessa kesä on ollut ihana. Olo on sellainen, että en ole tehnyt mitään, mutta samalla olen tehnyt ihan kaikkea. On ihanaa, kun on sellainen olo, että on lomaillut tarpeeksi ja oikein innostaa palata töiden/koulun pariin. Tällaista fiilistä ei oikein saavuteta sillä perinteisellä kolmen-neljän viikon kesälomalla. Enkä mä nyt oikein tiedä, olisiko joka kesä tarve näin pitkälle lomalle, mutta olisi ihanaa, jos vaikka aina viiden vuoden välein voisi pitää koko kesän vapaata. Tuskin on mahdollista, mutta saahan sitä aina haaveilla. 

Mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset siitä, että kohta kesä on ohi. En oikeastaan haluaisi sen jatkuvan, mutta vähän ahdistaa se kuinka pitkä tie on seuraavaan kesään. Rakastan syksyä ja sitä, että rutiinielämä alkaa kesän jälkeen, mutta vihaan alkutalven pimeyttä. En tiedä miten sitä taas kestää elää siinä pimeässä säkissä mitä myös marraskuuksi kutsutaan. Kesän valoisuus on niin ihanaa, kun tuntuu, että päivän aikana ehtii tehdä vaikka ja mitä. Ja siitä lähdenkin tästä nyt iltauinnille ja lopetan tämän koneen ääressä kököttämisen, kivaa elokuun loppua kaikille :) 

Valitsin kiinteähintaisen sähkösopimuksen vaikka pörssisähkö voisi tulla halvemmaksi

Kesäkuussa mun halvan sähkösopimuksen ilo loppui ja piti tehdä päätös, että otanko kiinteähintaisen sähkösopimuksen vai pörssisähkön. Päädyin kiinteähintaiseen ja kahden vuoden määräaikaiseen ja alla perusteluja päätökseeni. 

Asun Tampereella ja mulla on sähkösopimus Tampereen sähkölaitokselta vain ja ainoastaan yhdestä syystä; näin saan yhdellä laskulla sähkölaskun ja sähkönsiirtolaskun. Olen oikeastaan koko aikuiselämäni asunut kaukolämpökerrostalossa, jolloin suurin kustannus sähkölaskusta on juurikin tämä sähkön siirron osuus, joten on oikeastaan ihan sama mitä se itse sähkö maksaa. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa. Itselle on ollut helpointa, että nämä ovat samalla laskulla eikä tarvitse maksaa eri laskua sähköstä ja sähkön siirrosta.

Mun entinen sopimus oli näin, että sähkön kuukausimaksu oli 1,98 euroa (tämä oli ns puoleenhintaan), sähkönhinta 4,39 snt/kWh, sähkön siirron kuukausimaksu 3,98 euroa ja siihen sitten joku energiamaksu ja sähkövero lisäksi. Saan laskun kolmen kuukauden välein ja se on ollut 60-80 euron välillä riippuen kuinka paljon käytän saunaa. 

Viimeisin lasku huhti-kesäkuulta (huom tässä ALV halvennus oli 30.4. asti) oli yhteensä 63,73 euroa. Tämä jakautuu seuraavasti: 

• Sähkön myynnin kuukausimaksut 5,72 euroa
• Sähkön energiamaksut 18,98 euroa
• Sähkön siirron kuukausimaksut 11,94 euroa
• Sähkön siirron energiamaksut 14,43 euroa
• Sähkön siirron sähkövero 12,66 euroa

Tammi-maaliskuun lasku oli 79 euroa ja tästä sähkön energiamaksut olivat 24,48 euroa. Eli tästä näkee kuinka pieni osuus itse sähkönhinnalla on mun sähkölaskusta. Olen valmis siihen, että tämä tuplaantuu versus se, että alkaisin käyttämään aikaani sähkönhinnan seuraamiseen. Nyt kesällä, kun sähkönhinta on suht alhaalla koko ajan, tässä ei tietysti ole mitään taloudellista järkeä, mutta oman näkemykseni mukaan tulen hyötymään tästä talvella kun sähkönhinta nousee. Tulen maksamaan kuussa noin 10 euroa ylimääräistä vanhaan verrattuna ja tämä on mulle ok. Vaikka kävisi niin, että sähkönhinta ei nouse talvella niin korkeaksi kuin mun sopimus on nyt. Tässä haen helpoutta ja olen valmis siitä maksamaan. Tunnen itseni ja en ala pesemään pyykkiä tms yöllä sen takia, että sähkö on juuri silloin halpaa. 

Mun uusi sopimus on siis kahden vuoden määräaikainen, jossa sähkön kuukausimaksu on 3,98 euroa, sähkönhinta 9,50 snt/kWh. Sähkön siirron kuukausimaksu on 3,98 euroa. Sähkön siirron energiamaksua ja veroa en näe, suoraan sanottuna en tiedä mistä tämä tulee ja pysyykö se samana joka kuukausi. Joka tapauksessa tämä on kohta, johon en voi vaikuttaa mitenkään, joten se ei mua niin kauheasti kiinnosta.

Tällaiseen ratkaisuun minä päädyin. Onko muita kerrostaloasujia, jotka ovat valinneet kiinteän hinnan helppouden vuoksi vai aloitteko seuraamaan pörssisähköhintoja? 

Tilannepäivitys asuntolainaan ja sen korkoihin

Ajattelin kirjoitella vähän mun asuntolainasta tässä nousevien korkojen maailmassa ja fiiliksistä tilanteen suhteen. Joku ehkä vielä muistaa mun vuoden takaisin panikoinnin siitä, että mihin mun korko asettuu. Tekstin löytää täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/2022/08/korkotuomio-langetettu.html

Näin jälkikäteen asiaa katsottuna sain vielä tosi kohtuullisen koron ja olen siitä hyötynyt, kun korot ovat jatkaneet nousuaan. Olen keskittynyt viimeisen vuoden asuntolainan ylimääräisiin lyhennyksiin. Oma logiikka takana on, että juuri nyt on ollut järkevää tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, koska suurin osa rahasta menee itse lyhennykseen eikä korkoon. Mun korontarkistuspäivä on nyt tänään 3.8. ja lyhennys tulee olemaan aika paljon nykyistä korkeampi seuraavan vuoden ajan.

Olen ottanut asuntolainaa kolme vuotta sitten 180.000 euroa. Vuosi sitten elokuussa 2022 lainaa oli jäljellä 165.000 euroa. Helsingissä asuessani laitoin tosi säntillisesti joka kuukausi 300 euroa ekstraa asuntolainaani (Helsingin asuntoon), mutta kun kolme vuotta sitten palasin Tampereelle ja ostin täältä asunnon niin fokus vähän meni hukkaan. Keskityin enemmän sijoittamiseen, kun jotenkin olin alkanut ajattelemaan, että ei ole järkevää laittaa asuntolainaan ekstraa, kun korot ovat alhaalla. Tänään olen asiasta eri mieltä ja toivoisin jatkaneeni säännöllisiä ylimääräisiä lainalyhennyksiä sijoittamisen sijasta, mutta se nyt meni, miten meni. Jälkiviisaus on mukavaa, mutta turhaa. Joka tapauksessa elokuussa 2022 päätin aktivoitua ylimääräisten lainanlyhennysten kanssa.

Elokuussa 2022 lainaa oli jäljellä siis 165.000 euroa ja tänään sitä on jäljellä 150.450 euroa. Peruslyhennysten (noin 600 euroa kuussa) lisäksi olen tehnyt lisälyhennyksiä 7.200 euron arvosta. Musta tämä on aika hyvä suoritus ottaen huomioon, että olen ollut opintovapaalla. Oikeastaan vähän mietityttääkin, että miten mä nyt tällain onnistuin. Isoimmat summat meni viime syksynä – sain silloin töistä ekstrabonuksen, mulla oli asuntosäästötilillä muutama tonni ja sitten sain vähän lahjarahaa vanhemmiltani. Toisen ison summan (3.000 eur) onnistuin laittamaan nyt heinäkuussa, koska sain kesäkuussa odotettua enemmän työbonuksia viime vuodelta ja tyhjensin asuntosäästötilini melkein tyhjäksi (siellä on enää 100 euroa, oon pitänyt siellä noin 1.000 euroa varuilta, jos kotona menee jotain rikki esim tv tai pesukone, mutta nämä nyt käytin).

Tavoitteenani oli saada lainamäärä 150.000 euroon kun 4%:n korko napsahtaa nyt elokuussa. Olen melkein tässä ja tulen alittamaan 150.000 euroa elokuun lyhennyksen yhteydessä, jolloin laina lyhenee vielä sen 600 euroa (uusi korko tulee käytäntöön vasta syyskuussa). Viime elokuussa kävi pienoinen säkä, että sain vielä alle prosentin koron, mutta nyt käy toisinpäin ja taidan napata vuodeksi sen korkeimman koron. EKP teki vielä nyt heinäkuussa 0,25 yksikön koronnosto, mutta alkoi vihjailemaan, että tämän jälkeen koronnostoja ei välttämättä enää tarvitsisi. Eli tämän kesän korkohuippu on mahdollisesti korkein mikä tässä koronnosto-vaiheessa nähdään ja minä pääsen nauttimaan tästä seuraavan vuoden :D

Mulla on 12 kuukauden euribor, enkä ole tätä vaihtamassa. Mulla oli nopea neuvottelu pankin kanssa, että olisiko mahdollista vaihtaa lyhyempään euriboriin ilman, että muihin lainaehtoihin tarvitsisi koskea. Vastaus oli kaunis ei, jota kyllä jo uumoilinkin. Näin opintovapaalla tulot nollissa ei ole isoa neuvotteluvalttia hihassa. Moni on saanut vaihdettua lyhemmän euriborin ilman muita kuluja ihan Nordeastakin eli on hyvin selvää, etten saanut vaihdettua, koska tulot ovat tällä hetkellä olemattomat.

12 kk euribor oli 2.8. 4,081. En usko, että yksi päivä tuo tähän suuria muutoksia ja se tarkoittaa mulle kokonaiskorkoa siinä noin 4,5% (marginaali on 0,39%). Tämä tarkoittaa 150.000 euron lainalla vajaata 1.000 euron lyhennystä kuussa, jossa 600 euroa menee korkoihin, 400 euroa lyhennykseen. Huimaltahan tämä kuulostaa, kun tässä on yksi vuosikymmen maksettu korkoa vain muutamia kymppejä. Yllättäen olen kuitenkin aika neutraali asian kanssa. Ainoa mikä tässä harmittaa on se, että tämä käy juuri mun opintovapaan aikana, mutta vaikea näitä on kovin tarkkaan suunnitella. En aio nyt loppu opintovapaan aikana tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, mahdollisesti maksan vähemmän joku kuukausi, jos näyttää tiukalta. Pitäisi kyllä onnistua maksamaan koko lyhennys joka kuukausi, mutta onneksi on se vaihtoehto, että voin maksaa vähemmän. Ylimääräisiä lyhennyksiä jatkan sitten, kun palaan töihin keväällä 2024. Tavoite on, että asuntolainaa on vuoden 2024 lopussa max 140.000 euroa jäljellä.

Mulla on vahva usko siihen, että korot tulevat vuoden sisällä jonkin verran laskemaan. Oma arvioni on siihen 3%:n luokkaan ja elän toivossa että elokuussa 2024 lyhennykseni taas pienenee. Nollakorkoihin en usko ja pidän tätä myös hyvänä asiana. Olihan tuo nollakorkomaailma aika erikoinen. Joka tapauksessa en ole huolissani omasta tilanteestani, mulla tulee olemaan tiukkaan vain ja ainoastaan opintovapaan vuoksi. Mulla on se etuoikeus, että keväällä voin palata suht hyväpalkkaiseen työhöni (tai vastaavaan, tarkoitus olisi hakea uusia töitä, mutta kuvio on hieman vielä auki) ja tulen taklaamaan korkeamman asuntolainan korot ihan hyvin. Sanoisin, että selviäisin noin 1.500 euron lyhennyksestä ihan ok ilman, että suuremmin näkyisi mun arjessa. Mulla ei ole asunnon lisäksi mitään isoja menoja elämässäni (ei autoa, ei lapsia, ei muita lainoja, ei mökkiä, ei eläimiä tms), joten olen valmis maksamaan asunnosta ns korkeampaa hintaa (suosituksethan ovat 25-30% kk tuloista, 1.500 olisi noin 40% mun tuloista - tähän tulee toki muut asumisen kulut vielä päälle).

Mielenkiintoista on seurata, että mitä tapahtuu asuntomarkkinoilla seuraavan vuoden - kahden aikana. Olen tyytyväinen, että olen vanha omistusasuja (eli asunnossa on jo noin puolet omaa pääomaa ja puolet lainaa) eikä ole juuri nyt tarvetta vaihtaa asuntoa. Olen suht luottavainen, että asunnot kyllä liikkuvat edelleen, jos hinta on kohdillaan. Iso haaste on, että moni myy asuntoaan sillä hinnalla mikä se olisi ollut vuosi sitten, eikä ole valmis hyväksymään sitä, ettei niitä summia enää saa. Seuraan aika tiiviisti oman asuinalueeni myyntejä ja asunnot, joissa on kova hinta, seisovat. Asunnot, joissa on järkevä hinta, menevät edelleen suht nopeaa kaupaksi. Hyvänä esimerkkinä seinänaapurini, joka tuli myyntiin hyvin kohtuullisella hinnalla. Asunto meni vajaassa viikossa. Kohtuullisella hinnalla tarkoitan sellaista, että sillä neliöhinnalla oma asuntoni olisi 307.000 euroa ja moni laskuri arvioi asuntoni 320. – 340.000 euron arvoiseksi (epäilen, että laskurit eivät ole vielä päivittänee itseään tämän päivän hintoihin). Korkeimmalla neliöhinnalla, mitä tässä mun naapurustossa viimeisen parin vuoden aikana on saatu, asuntoni arvo olisi 380.000 euroa (tähän en tietystikään usko). Korkeimmalla neliöhinnalla, mitä mun taloyhtiöstä on myyty vuoden sisällä (sama kerros, melkein samat neliöt), asunnostani saisi 326.000 euroa. Itse olen pitänyt asuntoni arvona 300.000 euroa, joka on asunnon ostohinta + varainsiirtovero + pieni pintaremppa, minkä tein, kun muutin tähän.

Summa summarun – olen tyytyväinen, etten ole juuri nyt myymässä asuntoa ja pihistellään nyt sitten ensi talvi ihan kunnolla korkeiden asumiskustannusten kanssa. Ehkä tästä saan hyvää blogisisältöä & inspiraatiota ja aktivoidun taas täälläkin! 😊

Rahantuhlauspäivä

Pitkästä aikaa oli kunnon rahantuhlauspäivä kaupungilla. Hieman jännittää listata kaikki, mitä tänään tuhlasin, niin ajattelin tehdä postauksen nyt julkisesti teidän kaikkien lukijoiden kanssa :D 

Olen siis jo kesälomalla. Mulla on vielä yhdestä kurssista pari juttua tekemättä, jotka tulee viemään 2-3 päivää. Tekisin mielelläni ne jo heti nyt, mutta vika luento (ainoa jäljellä oleva) on ensi viikon keskiviikkona ja tentti avautuu vasta 22.5. eli ei auta muuta kuin odotella. Tenttiin ei mitenkään tarvitse lukea, vähän teen harjoituksia ennen tenttiä, mutta ne ei nyt paljoa tule viemään aikaa. Yksi pilipalikurssi on vielä toukokuun vikalla viikolla, mutta se on vain yksi opintopiste ja koskee jotain omaa hyvinvointia. Sunnuntai-iltana siis päätin, kun tein tän viikon suunnitelmaa ja katsoin säätiedotusta, että mä aloitankin jo kesäloman! Käytännössä olen jo toukokuun lomalla niin tein asiasta ihan virallista oman pään sisällä. Aika huikeeta. Loma kestää sinne elokuun alkuun / puoliväliin asti. En ole ihan varma, koska opinnot taas elokuussa alkaa, mutta just nyt en jaksa hirveästi vaivata sillä päätäni! 

Kesäloma tarkoittaa usein rahantuhlausta ja siinä mä kunnostauduin tänään oikein urakalla. 

Aamulla kaikki alkoi siitä, kun lähdin kampaajalle. 52 euroa. Siitä menin lounaalle, 12,70 euroa. Sen jälkeen haahuilin Stockalla ja ostin kaksi paitaa, 114,28 euroa. Sitten mulla oli piilolinssisovitus, sovitus ja 5 kpl testilinssejä maksoi yhteensä 10 euroa. Jos linssit on hyvät, niin voin netistä tilata sitten enemmän lisää. Jos linssit eivät ole hyvät, voin varata uuden ajan ja testataan toisia.

Tämän jälkeen lähdin Jyskiin ostamaan maton liukuesteitä - ostin 3 kpl, yhteensä 12 euroa. Tosin näitä ei tarvinnutkaan maksaa, koska mulla oli iänikuisen vanha lahjakortti Jyskiin ja siellä oli kuin olikin vielä rahaa. Seuraavana oli vielä vuorossa apteekki, johon vein vanhoja lääkkeitä kierrätykseen ja ostin aurinkorasvan kasvoille, 21,90 euroa. Koska tässä ei vielä ollut tarpeeksi niin ostin jäätelöannoksen, 7,90 euroa. Nyt olen kotona ja yritän olla tuhlaamatta enää rahaa tänään. Onneksi ruokaa on kaapissa. 

Yhteensä nämä kaikki teki 218,78 euroa (en laskenut liukuesteitä). No ei nyt niin paha. Mutta sen verran, että varmaan pitää ottaa säästöistä, en oikein osannut budjetoida kaikkea. Siksi niitä säästöjäkin on tällä hetkellä, että voi aina välillä ns elää yli tulojensa. Aikuiskoulutustuki riittää mun kohdalla ihan hyvin peruselämiseen, mutta tällaisiin tuhlailupäiviin/ekstraosteluihin tuki ei kyllä riitä. Eikä sen mun mielestä tarvitsekaan riittää. 

Muuten asiat ovat aika hyvällä mallilla. Opintoja olen saanut tehtyä nyt reilussa puolessa vuodessa (loka22-huhti23) aika paljon, yhteensä tulen saamaan 78 opintopistettä ekan vuoden aikana (tutkinto on 210 op). Ajallisesti näiden tekeminen on vienyt ehkä noin puolet ns normityöajasta. Pääsääntöisesti olen opiskellut neljänä päivänä viikossa, noin 4-6 tuntia päivässä. Oon tykännyt opinnoista tosi paljon. Jonkin verran tulevaisuus stressaa. En haluaisi palata vanhaan työtehtävääni (vanha työpaikka olisi ihan ok, jos olisi mahdollista vaihtaa toimenkuvaa), mutta samalla pelottaa, etten tule saamaan uutta paikkaa yhtä hyvillä eduilla ja palkalla. Eduilla tarkoitan etupäässä bonuksia, henkilökuntaetuja ja työn vapautta. Tarkoitus on ensi syksynä laittaa cv, linkedin tms kuntoon ja aloittaa alustava työnhaku. Mulla oli alkuvuodesta koulun uravalmentajan kanssa tapaaminen ja hän ainakin oli hyvin optimistinen mun tulevasta työllistymisestä. Oon nyt suuntautumisen valinnut niin, että en ihan täysin aloita alusta vaan aika paljon mulla on jo kokemusta entisen toimenkuvan kautta. En haluaisi mitenkään aloittaa ihan alusta, koska opintojen myötä myös mun kunnianhimo on alkanut kasvaa. 

Mutta yritän nyt kesän aikana olla stressaamatta tästä asiasta. Opintovapaa kestää vielä noin vuoden vielä, joten on tässä aikaa. Ja pahin skenaariohan on vain palata vanhaan työhön ainakin hetkellisesti. Jos saan lähettää universumille toivomuksen niin saisin uuden työpaikan alkuvuodesta 2024. Ensi syksyn toivoisin, että voisin vielä keskittyä 100% opintoihin niin saisin ne tosi pitkälle eikä jäljellä jäisi kuin opinnäytetyö (jonka toivottavasti voisin tehdä sitten tulevalle työpaikalle) ja muutamia syventäviä kursseja, jotka voin tehdä töiden ohessa. 

Rahatilanne on myös ihan hyvä. Toki lievästi ahdistaa se, kun säästöt pienenee, mutta sehän on tämän opintovapaan tarkoituskin. Ihan riittävästi on vielä jäljellä opintovapaan loppua varten. Kesällä saan yhden täyden palkan, lomarahat (50% palkasta) ja bonukset (arviolta 50% palkasta). Kesäkuun alussa saan vielä aikuiskoulutustuen toukokuulta, joten näillä pärjään tosi hyvin kesän ja pitäisi saada vähän säästöönkin. Kesällä ei ole suunnitelmissa tehdä mitään kallista (no okei, yksi ulkomaan matka, mutta se oli suunnitelmissa/tiedossa jo ennen opintovapaata ja siihen on omat rahat säästössä). Päätavoite yrittää pysähtyä nauttimaan siitä, että on paljon vapaata ilman aikatauluja. 

Eli asiat ovat aika mallillaan, kunhan nyt en enempää tämän päivän kaltaisia rahantuhlauspäiviä kesälomalla harrasta :D Kivaa toukokuuta kaikille, alkavia jääkiekon MM-kisoja ja etenkin Euroviisuja! 

Mitä syön – viikon seuranta

Maaliskuun ruokakuluseurannan aikana pidin myös viikon mittaisen ruokapäiväkirjan. Ruokapäiväkirja ihan itselleni omaksi mielenkiinnoksi, mutta samalla lukijoilla ehkä mielenkiintoista saada referenssiä siihen mitä ja kuinka paljon syön verraten siihen paljonko sitä ruokaa ostan. Viikko kuvaa aika hyvin mun perusviikkoa - syön 4 tai 5 kertaa päivässä aika säännöllisesti. Herkkuja syön valitettavan usein, mutta en mielestäni mitenkään isoja määriä kerralla. Nyt tähän ei sattunut yhtään ravintolasyömisiä tai -juomisia, mutta mulle on aika tavallista että syön ulkona viikon aikana (etenkin lounaita työaikana). Nyt toki opintovapaan aikana ei ihan yhtä usein, joten useammin tulee näitä viikkoja kun ei ole yhtään kertaa ravintolasyömistä/kotiintilaamista/kotiinhakemista. Urheilen 3-5 kertaa viikossa, mainitsin aina tekstissä urheilinko sinä päivänä. 

Päivä 1 tiistai

Aamupala klo 9.00 – kahvi, leipä juusto/kinkku/vihanneksia ja rahkaa mustikoilla ja banaanilla. Toinen kuppi kahvia, kun pidettiin aamu-teams mun ulkomailla asuvan kaverin kanssa.

Lounaan söin siinä puoli yksi, söin vielä kaapissa olevaa butterchickenia ja riisiä sekä kaapin jämät kurkkua, paprikaa ja tomaattia. Join vielä kupin kahvia ja yhden leivän oivariinilla.

Päivällisen söin puoli kuusi, söin jääkaapin jämiä – pinaattiletun, lihaperunasoselaatikkoa, raejuustoa ja porkkanaraastetta. Ennen päivällistä kävin vajaan tunnin hölkkälenkillä. 

Iltapala puoli ysin uutisten aikaan puuroa keitettynä vanilja-alproon banaanin, mansikoiden ja pähkinöiden kanssa. Lisäksi vichya kuivahtaneella sitruunalla.

Pääasiassa juon aina vettä ruokien kanssa ja lisäksi juon vettä pitkin päivää. Aina kun herään, niin ensimmäisenä juon vettä ja viimeisenä kun menen nukkumaan, juon lasillisen vettä. Mun asunto on täynnä puolijuotuja vesilaseja ja vesipulloja. En osaa sanoa paljonko juon vettä kokonaisuudessaan. Oman kokemuksen mukaan paljon, mutta voinhan olla väärässä. Joka tapauksessa aterioiden kanssa juon useimmiten vettä, mainitsen erikseen, jos juon jotain muuta. 

Päivä 2 keskiviikko

Aamupala klo 9.00 – kahvi, leipä juusto/kinkku/tomaattia ja kreikkalaista jugurttia mansikoilla ja mustikoilla. Join vielä toisen kupin kahvia vähän myöhemmin.

Lounas ennen yhtä, ei kauhean houkuttelevan näköistä, mutta söin lihaperunasoselaatikon lopun (tämä ruoka EI parane vanhetessaan) ja lisäksi vain kirsikkatomaatteja, koska mitään vihanneksia ei enää jääkaapissa ollut. Seurana mun all-time-favorite-daughter-emily-vloggaaja ja hänen vanhat vlogit, koska on lopettanut vloggaamisen. Mutta mä pidän edelleen!

Välipala klo 16 proteiinirahka, pähkinöitä, appelsiini ja kaksi luumua ennen kauppaan lähtöä.

Söin vielä leivän kuudelta, koska olin menossa kavereille katsomaan telkkaria ja he lupasivat tehdä ruokaa, joten piti vielä vähän aikaa kestää ennen päivällistä.

Vähän ennen kasia söin tomaattikeittoa ja valkosipulipatonkia, jälkkäriksi omena-crumblea. Lisäksi join kupin teetä ja napostelin vähän pähkinöitä ja kuivattua ananasta.

Päivä 3 torstai

Aamupala klo 9.00 – kahvi, leipä juusto/kinkku/tom/kurkku ja vesimelonia. Toinen kuppi kahvia meni myös.

Lounas vasta kahden jälkeen, lähempänä puolta kolmea. Tämä meni vähän myöhäiseksi, koska innostuin tekemään koulujuttuja ja en malttanut lopettaa ja sitten kun maltoin niin mun piti vielä kokata se ruoka. Tein uunissa bataatteja ja sen seuraksi paistettua delikauraa, tomaattia ja paprikaa sekä salaatiksi tein kurkkuchili-salaatin.

Kävin salilla ja salin jälkeen söin vesimelonia ja vähän kreikkalaista jugurttia. Kuten kuvista näkee niin en jaksanut suuremmin asetella ruokia vaan söin suoraa leikkuulaudalta ja purkista.

Seiskan jälkeen söin varsinaisen ruoan uunifetapastaa ja herkkuhimoissani kaivoin kaapista joulusuklaata ja keitin teetä.

Ysiltä söin iltapalaa, kreikkalaista jugurttia, itsetehtyä mustikkakeittoa, ruisleipä.

Päivä 4 - perjantai

Aamupala puoli yhdeksän: yksi kuppi kahvia ja leipä juusto/kinkku/kurkku/paprika.

Lounas puoli kaksitoista, uunibataattia ja delikauraa, kurkkuchilisalaattia.

Olin töissä käymässä ja siellä join yhden jälkeen kahvikupin kauramaidolla.

Päivällinen viiden jälkeen uunifetapastan jämät (tämäkään ruoka EI parane vanhetessaan) ja jälkkäriksi teetä ja karkkia.

Iltapala joskus ysiltä perinteinen leipä juusto/kinkku/kurkku/paprika ja kaksi porkkanaa.

Päivä 5 lauantai

Aamupala yhdeksän jälkeen puuroa mustikkakeitolla, leipä juusto/kinkku/kurkku/paprika, smoothie (alpro vanilja, banaani, mansikkaa, rahkaa, pinaattia) ja kahvi.

Puolen päivän aikaan keitin toisen kupin kahvia ja söin loput karkit eiliseltä. Aamupala oli sen verran isompi ettei oikein ollut nälkä, näin mulla käy aika usein viikonloppuisin kun on enemmän aikaa eikä tarvitse niin syödä kellon mukaan.

Kolmen maissa söin lounaan, loput bataatti+delikaura-systeemistä.

Reilun tunnin kävelylenkin jälkeen menin saunaan ja saunajuomana oli mangolimsa noin kuuden maissa.

Kasin jälkeen söin tortilloita uunitofulla, kaalisalaatilla ja tomaattisalaatilla. Lisäksi tein vesimeloni basilika salaattia, mutta sitä en laittanut tortillan väliin :D Söin kolme tortillaa, joka oli hieman liikaa. Mä aina taistelen sen kanssa, että kaksi vai kolme. Kaksi tuntuu vähältä etenkin jos on nälkä, mutta kolme on aina auttamatta liikaa. Join vaniljakokista ruoan kanssa.

En enää syönyt mitään iltapalaa, yleensä viikonloppuna päivällinen menee sen verran myöhäiseksi, ettei enää iltapalalle ole tarve. 

Päivä 6 sunnuntai

Aamupala klo 11… Kellojen siirto! En ole aamuihminen ja pääasiassa herään yhdeksältä. Viikonloppuisin saattaa venähtää, jos valvon pidempään katsoen jotain leffaa. Kiitos kellojen siirron heräsin klo 11. Jotenkin vähän tuskaista. Mutta joka tapauksessa; aika perinteisellä mentiin kahvia, kreik jugurttia, appelsiini, ruisleipä, juusto/kinkku/vihanneksia.

Lounas puoli kolmelta, söin kaksi tortillaa eilisillä täytteillä ja vesimeloni-basilika-salaatin loput.

Puolen tunnin juoksulenkin jälkeen viiden maissa välipalana lauantain smoothien jämät ja yksi leipä voilla.

Päivällinen meni vähän myöhäiseksi eli puoli ysiin. Tein kaalilaatikkoa ja aloitan teon aina liian myöhään, kun en muista kuinka kauan laatikon pitää olla uunissa. Kauan! Mutta oli sen arvoista, tuli todella hyvää. Rakastan kaalilaatikkoa.

Illalla Huuhkajien pelin aikana söin vielä muutaman rivin joulusuklaata.

Päivä 7 maanantai

Aamupala klo 10 (kellojen siirto, katsotaan koska saan rytmin kuntoon koska siis nythän mun EI tarvitse herätä, joten tosi vaikea pakottaa itseään) kahvia, kreikkajugurtti, mustikkakeittoa, ruisleipä perinteisillä.

Lounas puoli kaksi kaalilaatikko ja salaattia

Kolmen jälkeen kuppi mustaa kahvia taloyhtiön hallituksen kokouksessa.

Viiden jälkeen lisää kaalilaatikkoa. Olisi vielä tortilloja mutta tää kaalilaatikko on niin hyvää, etten malta olla syömättä. En ottanut kuvaa, koska oli ihan samannäköinen kuin lounas miinus se salaatti. Keskityin vain kaalilaatikon syömiseen. 

Illalla ysin maissa vielä yksi paistettu kananmuna kinkulla, kurkkua, tom, paprikaa, porkkanaa ja leipä oivariinillä sekä sitruunavettä.