Millaisilla säästöillä varaudun opintovapaaseen?

Suunnitelmissani on aloittaa opintovapaa syyskuusta 2022 alkaen. Aion hakea maksimi 2 vuotta opintovapaata, mutta pelkästään opiskella (ja nostaa aikuiskoulutustukea) olisi tarkoitus syyskuu 22 – toukokuu 23. Eli 9 kuukautta. Kesäksi 2023 haaveilen vähän saavani kesätöitä, mutta katsotaan miten tämä nyt menee. Syksyllä 2023 tavoite on jatkaa opiskeluja, mutta haluaisin tähän sitten jonkun osa-aikatyön tai –töitä opintojen oheen. Haen monimuoto-opintoihin, joten töissäkäynti opintojen ohella on mahdollista. Haen tradenomi-opintoihin, jotka kestävät 3,5 vuotta mutta kaksi ensimmäistä vuotta on ns pelkkää opiskelua sitten tulee työharjoittelu, opinnäytetyö tms jolloin tavoite on olla sitten takaisin työelämässä täysipainotteisesti. Ja toki kesällä 2024 tarvitsee tehdä päätös nykyisen työpaikkani kohtalosta eli palaanko vai irtisanoudunko. Tavoite on keväällä 2024 alkaa hakemaan ”vakitöitä” ja riippuen mitä siitä seuraa määrittelee sen, että palaanko vanhaan paikkaani. Se ei ole tavoite, mutta vaikea tietää että mikä tilanne on kahden vuoden päästä. Nämä ovat kaikki täysin vasta suunnitelmia, näen todellisuuden sitten vasta kun opinnot oikeasti alkavat.

Säästötavoite opintovapaata varten on 5.000 euroa. Koossa on nyt 3.000 euroa ja saan lopun kasaan tässä kevään ja kesän aikana. Olen marraskuusta alkaen laittanut 500 euroa joka palkkapäivä tähän säästöön ja tarkoitus on laittaa 500 euroa vielä touko-kesä-heinä-elokuussa. Kesäkuussa tulee bonukset, joten todennäköisesti laitan silloin enemmän eli summa lienee kasassa jo kesä-heinäkuussa. Tästä summasta on tarkoitus joka kuukausi ottaa 500 euroa aikuiskoulutustuen lisäksi, jotta kuukausikäyttörahaa minulla on sitten noin 2.000 euroa.

Lisäksi säästän asuntotilille 1.000 euroa (siellä on nyt 200 euroa eikä mulla ole tälle mitään suurta säästösuunnitelmaa – laitan sinne aina vähän hiluja ja sitten bonuksista täydennän loput) ihan vain sitä varten, jos jotain akuuttia tapahtuu kuten joku kodinkone menee rikki, puhelin hajoaa, tulee joku yllättävä kulu tai vahinko kotona, johon tarvitsen käteistä nopeasti.

Lisäksi mulla on edelleen 11.000 euron vararahasto katastrofeihin, mutta näihin rahoihin ei ole tarkoitus koskea opintovapaan aikana. Ellei tosiaan se suuri katastrofi tule.  

Varaudun siis yhteensä 6.000 eurolla ekstra-käteistä opintovapaaseen. Hieman jännittää, että onko tämä tarpeeksi. Tällä hetkellä elämäni maksaa noin 2.500 euroa kuussa, joten 2.000 euron budjetti hieman jännittää. Toki selvää on, että monesta asiasta tulen luopumaan opintovapaan aikana kuten hotelliöistä ja uusista vaatehankinnoista (toki jotain pitänee hankkia, jos hajoaa tms). Luovun myös siivouksesta, jolla saan heti 200 euroa kuluja pienemmäksi (tämä itseasiassa päätettiin minun puolestani, kun siivoojani ilmoitti jäävänsä äityislomalle heinäkuusta alkaen!). Maksan myös asuntolainaa 200 euroa vähemmän kuussa niin tsädäm tässähän on jo 400 euroa säästöä kasassa! Plus muita kaikkia pikkujuttuja, tarkka opintovapaa-ajan budjetti on vielä draft-vaiheessa. 

Haasteellisin kuukausi tulee olemaan elo-syys-loka. Saan viimeisen palkan työpaikaltani 20.8. Syyskuu on ensimmäinen opiskelukuukausi, jolta voin saada aikuiskoulutustukea eli oman ymmärryksen mukaan se maksetaan lokakuun alkupuolella riippuen siitä kuinka nopeaa hakemus menee läpi. Varaudun siihen, että rahaa tulee vasta lokakuun puolivälissä eli elokuun palkkani pitäisi riitää melkein kaksi kuukautta. Jännäksi menee tämäkin. Onneksi syys-lokakuussa tulee vielä vähän osinkoja, jotka eivät vaikuta aikuiskoulutustukeen.

Kesälle 2022 mulla ei ole mitään matka/lomasuunnitelmia eli jos ihan täysi paniikki iskee päälle niin pystyn laittamaan aika paljon enemmän säästöön. Näin inflaatioaikana ei vain ihan hirveästi huvita säilöä rahaa pankkitilille, joten toivottavasti mitään suurta paniikkia ei iske ja pystyn luottamaan siihen, että selviän tämänhetkisellä varautumisella. 

Q1 sijoituskatsaus

Terveiset sairastuvalta! Korona iski vihdoin minuunkin ja näin erinomaisena työntekijänä aloitin sairastamisen välittömästi pitkäperjantain aamuna, jotta sain maksimoitua sairastamisen loma-aikaan :D Oireina itselläni on ollut kuume (siinä 38 astetta), päänsärky, lievä nuha/yskä/kurkkukipu ja sitten lisäksi rintakipuja/närästystä. Rintakipujen vuoksi vietin lauantai-illan päivityksessä seurannassa, mutta onneksi oli väärä hälytys. Mulla on sukurasite sepelvaltimotautiin niin siksi otin vakavasti oireet ja hakeuduin aika nopeaa päivystykseen. Tänään tiistaina on ensimmäinen kuumeeton päivä, mutta olo on vastaavasti täysin voimaton. Katsotaan kauanko tämä fiilis kestää. Harmittaa ihan suunnattomasti tämä sairastuminen kevään tanssiesitysten (joihin en nyt todennäköisesti pysty osallistumaan) ja hyvin alkaneen juoksukoulun puolesta, mutta toisaalta kyllä tämä tauti jossain vaiheessa pitää sairastaa. Hyvä että on nyt sitten sairastettu. 

Positiivisena puolena voidaan nähdä, että vihdoin löysin aikaa tehdä sijoitusten ensimmäisen kvartaalin katsauksen! Otin luvut ylös maaliskuun vikana päivänä ja tilanteen näkee alla. 

Ja kuten kuvasta näkyy niin salkkuni on ottanut hittiä eikä toistaiseksi ole osoittanut mitään toipumisen merkkejä. Salkkuni arvo oli vuoden 2021 lopussa lähempänä 46.000 euroa ja ekan kvartaalin aikana olen laittanut uutta rahaa salkkuun noin 3.400 euroa ja silti ollaan pari tonnia alempana. Ei kovin hyvältä siis näytä, mutta näitäkin aikoja on hyvä kokea. Katsotaan toivutaanko tässä jotenkin tämän vuoden aikana vai vasta myöhemmin. 

Ensimmäisen kvartaalin aikana ostin lisää Konetta, Valmetia, YIT:tä ja Bolidenia. Ainoa onnistunut* osto näistä oli Boliden, joka on saanut nousua johtuen raaka-aineiden hintojen noususta. Uutena ostin salkkuuni Kreatea vahvistaakseni infra-kiinteistö-osuutta. Ostin juuri ennen osingon irtoamista, jotta sain vielä osingon ja tarkoitus on nyt ostaa lisää osingon irtoamisen jälkeen. Odottelen vain palkkapäivää, että tulisi lisää rahaa tilille :) 

Päädyin myymään Fortumin osakkeeni. Toki myöhästyin tässä ja pahasti oman päättämättömyyteni vuoksi. Ensin ajattelin, että pidän Fortumin osakkeet huolimatta tilanteesta, mutta lopulta päädyin myymään. Myin ne aika pohjalla (16,61eur), mutta olin ostanut ne myös aika pohjalla koronadipistä 14,71 eurolla, joten jäin vähän voitolle. Uskon kyllä, että Fortum jollain aika välillä nousee kuopastansa ja uskon, että pystyvät muuttamaan strategiaansa uuteen suuntaan, mutta tämä tulee viemään vuosia. Omassa tilanteessani en halunnut jäädä odottelemaan vaan päätin ottaa rahat irti Fortumista ja sijoittaa ne USAn markkinalle. 

Olen jo (liian) pitkään yrittänyt saada aikaiseksi aloittaa sijoittamisen USA:n suoraan (olen jo mukana maailma-rahaston kautta), mutta olen pähkinyt, että miten. Olisin halunnut alkaa ostaa suoria USA-osakkeita, mutta olen tajunnut, ettei minulla ole aikaa eikä osaamista sellaiseen (eli ei aikaa perehtymiseen, jotta voisin kerryttää osaamista). Joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi USA-indeksi, mutta en sitäkään ole saanut aloitettua. Ukrainan ja Venäjän välinen sota ja maailman kriisi herätti minut nyt vihdoin, että salkkuni on aivan liian Suomi-painotteinen ja että on aika alkaa lisäämään hajautusta. Tavoite on että Suomi-osakkeet olisivat vain noin 40% salkustani, mutta tällä hetkellä ne ovat noin 85%. Huoh. Siirsin Fortumista saadut 1.000 euroa Nordnettin ja aloin ostamaan USA-indeksiä (Handelsbanken USA Indeksi). En toki tuhlannut kaikkea kerralla vaan olen nyt tässä aina parin viikon välein laittanut 100 euroa sisään. 

*Tarkoitan, että onnistunut lyhyellä aikavälillä, koska osake lähti aika välittömästi nousuun oston jälkeen. Uskon, että muutkin ostoni ovat onnistuneita pitkällä aikavälillä (2-3 vuotta), en muuten olisi niitä lisää ostanutkaan. 

Maaliskuun palkkakauden tulot ja menot

Pitkästä aikaa budjettikatsausta! Nämä ovat vähän jääneet väliin ihan puhtaasti jaksamishaasteiden vuoksi. Itselleni teen kyllä joka kuukausi loppukoonnin ja suunnittelen uuden kuun budjetin, mutta en niitä ole jaksanut excelin lisäksi mitenkään kirjallisesti avata. Aika samalla kaavalla menen joka kuukausi – tulot ovat siinä 3.000 euron yläpuolella, säästöön menee rahaa, jossain kategoriassa ylitän budjetin ja jossain alitan.

Nyt alkaa osingonmaksuaika, joten seuraavana neljänä kuukautena pitäisi tulla osinkoja peruspalkan lisäksi. Jos kaikki yhtiöt maksavat osingon hallituksen ehdotuksen mukaisesti  niin mun pitäisi saada tänä vuonna osinkoja reilut 1.400 euroa nettona. Aika siistiä J Vielä mielenkiintoisempaa on, että kohdalleni taitaa sattua ensimmäinen osake-split: Marimekon hallitus on ehdottanut että kutakin osaketta kohti annetaan neljä uutta osaketta (ns Split tai ns maksuton osakeanti). Tämä päätetään yhtiökokouksessa 12.4. ja jos tämä saa vihreää valoa niin kaikki uusien osakkeiden kirjaus osakkeenomistajien aot:lle tapahtuu 19.4.2022 (osake pitää olla osakkeenomistajan omistuksessa 14.4.). Toivottavasti toteutuu! Oon tosi innoissani seuraamassa, että miten tämä oikein toimii käytännössä. 

No mutta sitten asiaan.

Maaliskuussa maksettiin talvilomarahat ja siksi palkkaa tuli kiva summa. Lisäksi sain osinkoja Koneelta ja Marimekko maksoi vihdoin osingon vuodelta 2020.

Pakollisia kuluja ei ollut tässä kuussa kuin lainat, vastike ja ruoka. Ruokakulut oli poikkeuksellisen alhaiset – johtuen siitä että helmikuussa onnistuin tuhlaamaan liki 400 euroa (?!?!) ruokakauppaan :D En tiedä miten tässä onnistuin, mutta selkeästi ruokaa oli sitten pakkasessa ja kaapissa riittävästi niin sain pitkästä aikaa ruokakauppalaskun 200 euron tuntumaan. Olen myös taas palannut työmatkustelun maailmaan (en pidä yhtään) ja täten en ole ollut niin paljoa kotona syömässä.

Vapaa-aika oli itseasiassa suht kohtuullinen, mutta sitä nosti 180 euron kevään harrastusmaksu. Muuten rahaa meni perinteisesti ulkonasyömiseen, kahvitteluun tms. Lisäksi pari HSL-lippua, avantouintisaunamaksu, retkiluistinvuokraus ja kuluja Tukholman työmatkalta oli myös mukana.

Palvelut alittuivat, koska kuukauden toinen siivous peruuntui itsestäni riippumattomista syistä. Tavarat ylittyivät, koska tilasin isomman pumpsin ihonhoitotuotteita kerralla. Kehystytin myös yhden taulun (on ollut jo vuoden projekti) ja ostin uuden pipon ja nahkahanskat. Nahkahanskat olivat jo toiset tänä talvena à olen nyt kahdesti hukannut toisen parin Helsingin julkisissa liikennevälineissä. Ärsyttävää! Jos parin perään haluaa kysellä niin saa maksaa 5 euroa jotain ihme kyselymaksua ja sitten vielä lähetyskustannukset jos nyt sattuu tavara löytymään.. Halvempaa siis ostaa uudet. Ärsyttää! Molemmat hanskat oli hyvät.

Lahja tuli vähän yllättäen yhdelle kollegalle. Sinänsä ihan ok muistaa kollegaa mutta hieman tämä ärsytti kun homma tuli vähän ns käskynä että ”maksa tämä summa”. En pidä tällaisesta toimintatavasta, mutta no. Nyt oli kyse sen verran läheisestä kollegasta, että rahasumma sinänsä oli ihan ok antaa – en vain pidä siitä oletuksesta, että jokaisella on mahdollisuus joka hetki laittaa jonkun toisen määräämä summa rahaa keräyksiin. Muutenkin näin yksineläjänä tuntuu välillä kohtuuttomalta olla aina se antava osapuoli kaikkiin keräyksiin, lahjoihin, juhliin tms.

Hyväntekeväisyyteen meni poikkeuksellisesti vain kahteen kk-lahjoistuskohteeseen plus ekstraa Ukrainan tilanteen takia. 

500 euroa meni opintovapaasäästöön (nyt kasassa on 2.000 euroa) ja sijoituksiin meni isompi summa kuin olin suunnitellut. Myin myös Fortumin osakkeeni ja sijoitin ne toisiin kohteisiin, joten AOT:llani oli tässä kuussa äksöniä. Tämä Ukrainan sota on viimeistään saanut minut aktivoitumaan hajautuksen suhteen – olen tiedostanut että salkkuni on aivan liian Suomi-painotteinen, mutta olen vain itsepäisesti ostanut lisää suomi-osakkeita. Kaikki mun rahastot ovat kansainvälisiä, mutta laitan niihin aivan liian vähän rahaa. Nyt sain myös vihdoin avattua USA-indeksirahaston ja laitoin sinne isompia summia. Osingot ovat kivoja, mutta Suomi on aivan liian pieni ja reunamarkkina, että pelkästään Suomi-hajautus riittäisi. Nyt suuntaan enemmän pois Suomesta. Suomi osakkeiden paino mun salkusta on 85% ja tavoite on 40%. Eli tässä on vielä tehtävää.

Muutoin kuukausi oli aika tavanomainen rahan kanssa. Palkkapäivän selkeästi huomaa itselläni siitä, että käytän enemmän rahaa kuun alussa. Sitten loppukuussa sekä tietoisesti että tiedostamatta himmailen ja käytän vähemmän rahaa. Jotenkin kun raha tilillä alkaa vähenemään niin tulee tunne, että sitä pitää kontrolloida. Alkukuusta kun rahaa on enemmän niin sitä käyttääkin helpommin. Kaippa tämä on psykologista.

Käytin tässä kuussa elämiseeni 2.037 euroa. Just ja just ollaan opintovapaa-budjettini rajoissa. Säästöön en olisi saanut yhtään mitään, mutta ehkä se ei ole opintovapaalla tarkoituskaan. Helmikuussa käytin 2.296 euroa, joten rahat olisi loppuneet kesken. Tammikuussa 2.581 euroa. Hieman tässä on siis tekemistä, mutta onneksi suunta on alaspäin! 

Eipä tässä muuta tällä kertaa. Tarkemmat luvut taas tuttuun tapaan excelissä alla.    

Mites ne raha-asiat opintovapaalla?

Opintovapaa tarkoittaa palkatonta vapaata töistä. Olen edelleen vakituisessa työsuhteessa, mutta poissaolevana ja täten menetän luonnollisesti palkan ja kaikki muut työhön liittyvät edut. Kohdallani se merkitse: 

• Ei tule enää kuukausipalkkaa
• Ei tule enää vuosibonuksia (paitsi itseasiassa viideltä kuukaudelta jotka ehdin olla töissä ennen opintovapaan alkua. Bonukset maksetaan kesäkuussa 2023)
• Ei tule enää päivärahoja
• Menetän puhelinedun (tarkoittaa puhelinliittymän ja itse laitteen)
• Menetän työläppärini
• Menetän työterveyspalvelut
• Menetän lounasedun
• Menetän työhyvinvointiedun (200 euroa)
• Menetän liikunta&kulttuuriedun (400 euroa)
• Menetän työmatkaedun (300 euroa)

Menetän siis aika paljon. Toki hyvinkin ymmärrettävää, koska lopetan töiden tekemisen.

Millä rahalla ajattelin sitten tulla toimeen?  

Ensimmäisen vuoden aion hakea aikuiskoulutustukea. Aikuiskoulutustukea voi saada kun täyttää seuraavat kriteerit:

• On ollut työelämässä vähintään 8 vuotta
• On ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 1 vuoden
• Jää osittaiselle tai kokonaan palkattomalle opintovapaalle
• Asuu Suomessa ja kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin (huom opintovapaan voi myös saada ulkomaisia opintoja varten, mutta tällöin ei siis saa aikuiskoulutustukea)
• Koulutus kuuluu aikuiskoulutustuen piiriin
• Ei saa aikuiskoulutustuen maksamiseen estävää etuutta

Tarkemmin löytyy täältä: https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/tuen-saamisehdot/

Aikuiskoulutustuki on ansiosidonnainen ja laskurin mukaan itse tulen saamaan noin 2.000 euroa kuussa. Tämä kait tarkentuu sitten kun varsinaisen ennakkohakemuksen laittaa sisään. Jostain luin, että aikuiskoulutustuki olisi 60% palkkatuloista, mutta 2.000 euroa ei kyllä ole 60% palkkatuloistani :D Ennakkoveroprosentti aikuiskoulutustuelle on 20%, mutta tätä voi itse muokata tarpeen mukaan. Oletan että saisin käteen noin 1.500 euroa, mutta tosiaan tuota veroprosenttia pitää katsoa uudelleen sitten syksyllä.

Jälkikommentti 14.3.; olen tässä väärässä. tämä 250 euroa oli ennen 1.8.2020. Nyt kaikki tulot vaikuttavat tuen määrään, tätä pitää vielä selvitellä. Tuen lisäksi saan tienata 250 euroa bruttona. Jos tienaan enemmän niin saan soviteltua aikuiskoulutustukea (tuki haetaan nykyään aina jälkikäteen). Alkuun ei ole tarkoitus tehdä töitä opintojen ohella, mutta ehkä yritän jotain pientä löytää. En vielä tiedä mitä se voisi olla. 

Positiivinen yllätys oli, että osingot eivät vaikuta aikuiskoulutustuen määrään. Hieman erikoista tämä on, koska opintotukeen vaikuttaa ymmärtääkseni hyvinkin vahvasti jopa ihan vain pelkät sijoitukset aot:lla, puhumattakaan osinkotuloista. Mutta siis en valita, olen tyytyväinen.

Aikuiskoulutustuki haetaan tosiaan jälkikäteen ja se pitää hakea joka kuukausi erikseen. Ensin haetaan ennakkopäätös ja sitten aina joka kuun alussa voi hakea edellisen kuun tuen. Käsittelyyn ja maksuun mennee muutama päivä (jos homma menee ilman ongelmia); jostain olin lukevinani että tuen saa viimeistään kuun puolessa välissä. Esimerkkinä siis syyskuun tuen voin hakea lokakuun ensimmäinen päivä ja se maksetaan viimeistään lokakuun puolivälissä. Ennen tämä on ollut ilmeisesti erilainen järjestelmä, jossa tuki on haettu etukäteen tietylle ajanjaksolla, mutta nyt se tosiaan haetaan joka kuukausi erikseen. Mielestäni tämä on ihan hyvä systeemi; näin voi ottaa heti huomioon jos on saanut ansiotuloja tai jotain muita tukeen vaikuttavia rahoja niin ei tarvitse mitään palautusrumbaa hoidella.

Kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että saan viimeisen palkan 20.8. Syyskuun tuen saan viimeistään lokakuun puolivälissä eli tässä pitää varautua noin 1,5-2 kuukauden ei-tuu-rahaa-mistään-oloon. Säästän tätä varten. 

Tarkoitus on muutenkin säästää 5.000 ekstraa euroa ensimmäistä 10 kuukautta varten. Tarkoituksena olisi ensimmäinen vuosi vain opiskella, eikä tehdä töitä siinä ohella (paitsi ellei löydä jotain ns tosi pientä ja vaivatonta). Ajatus on, että aikuiskoulutustuen lisäksi otan 500 euroa säästöstä joka kuukaudelle, jolloin mulla olisi käytettävissä kuussa noin 2.000 euroa kuussa. Tämän hetkisillä menoilla tämä tulee olemaan tiukkaa, mutta puretaanpa vähän osiin tätä mun kulutusta.  

Mun peruseläminen tänä päivänä kuukaudessa maksaa seuraavasti:

• Asuntolaina 720 euroa
• Vastike + vesi 220 euroa
• Sähkö 30 euroa
• Vakuutukset 20 euroa
• Ruoka 300 euroa
• Siivous 200 euroa
• Liiton maksu 33 euroa
• Sokerointi 75 euroa
• Hyväntekeväisyys 45 euroa

Yhteensä noin 1.650 euroa. Nämä ovat siis säännölliset kulut jotka eivät muutu. Lisäksi on vapaa-aikamenoja, harrastusmaksuja, ravintolakuluja, kampaajaa, kosmetologia, hierojaa, harrastuksia, lomia ja kaikenlaista ekstraa/adhoc-kulua – mutta nämä kulut ovat säädeltävissä.

Myös peruselämäkulut ovat säädettävissä ja niitä pitääkin miettiä kriittisesti. Mennään ensin helpoimmat läpi:

• Minulla on joustolyhennys asuntolainassani ja voin säätää lainamäärää kuukausittain. Opintovapaanajan suunnitelmissani olisi maksaa noin 500 euroa per kuukausi. Mahdollisesti välillä jopa vähemmän jos on tiukka kuukausi.
• Vastike-, vesi- ja sähkökuluille en sinänsä voi mitään eli näillä mennään. Sama on vakuutusmaksun kanssa.
• Ruokakuluja voisin pienentää, mutta en halua. Pois jää joka tapauksessa lounasruokailut (tosin en nyt ole pariin vuoteen muutenkaan hirveästi syönyt lounaita ulkona) ja ravintolaruokailut vähenevät niin kotiruokaan menee enemmän rahaa (plus ruoanhinnannousu...). Muutenkin haaveilen enemmästä kokkailusta ja eri ruokien opettelusta niin haluan tähän varautua. Joten toistaiseksi ainakin menen samalla budjetilla. Mahdollisesti voisin pitää jotain nuukakuukausia.
• Liitossani on mahdollista ilmoittautua opiskelijajäseneksi ja tällöin kk-maksu on 21 euroa kuussa
• Hyväntekeväisyyden olen jo päättänyt, että pienennän jokaisen kohteen summaa viidellä eurolla eli opintovapaan ajan maksan 30 euroa hyväntekeväisyyteen kuussa

Nämä tekevät yhteensä siis noin 1.100 euroa. Nämä koen että tässä on ns aivan pakolliset kulut. Tähän pitää vielä lisätä puhelinlasku, jota en siis nyt maksa itse. Oletan sen olevan siinä 20-30 euroa. Lisäksi tullee vielä jotain opiskelijamaksuja, ainakin YTHS-maksu minkä tulen ehdottomasti maksamaan (koska menetän siis työterveyden).  

Sitten ne kaksi ”pakollista” kulua, joiden kanssa olen ollut hieman epävarma...

• Siivous. Minulla käy kahden viikoin välein siivooja ja se helpottaa valtavasti elämääni. Rehellisesti sanottuna en tiedä mitä tämän kanssa teen. Uskoisin, että opintovapaalla minulla on enemmän energiaa ja aikaa siivota myös itse, mutta silti. Haluaisin kovasti pitää siivouksen, koska siis vaikka maksan 200 euroa kuussa ensin niin verotuksessa saan tästä takaisin niin että maksan noin 100 euroa kuussa. Tai itseasiassa tänä vuonna summa taitaa olla vain 80 euroa, koska kotitalousvähennyskorvausta nostettiin. Tässä isoin haaste on, että raha tulee vasta jälkikäteen. Yksi vaihtoehto on että vaihtaisin siivouksen neljän viikon välein tapahtuvaksi, mutta en tiedä suostuuko siivoojani tähän. Tarvitsee miettiä. Kaikkein järkevintä ja taloudellisinta olisi lopettaa tämä kokonaan. Luultavasti päädyn tähän, mutta toistaiseksi yritän vielä löytää porsaanreiän miten saisin pidettyä siivoojani.
• Sokerointi. Tällä hetkellä käyn kerran kuussa ihokarvojen sokeroinnissa. Tästä en voi luopua, koska ihoni on niin herkkä ettei esim terällä sheivaus ole vaihtoehto. Vaihtoehto ei myöskään ole antaa karvojen kasvaa :D Vaihtoehto on harventaa väliä kerran kuussa – 6-7 viikon välein tapahtuvaksi talviaikaan. Kesäaikaan pidän tiuhemman välin. 

Eli tästä jää noin 50-60 euroa kuussa vielä tuon 1.100 euroa + puhelinlaskun lisäksi. Plus mahdolliset opintoihin liittyvät kulut, mutta en nyt laske niitä tässä, koska en tiedä mitä ne ovat.

Eli jos nyt jotain joku tästä sepostuksesta ymmärsi jotain niin peruselämisen kulut olisivat opintovapaalla 1.200 euroa.

Lisäksi minulle jäisi 800 euroa sitten käytettäväksi muuhun elämiseen. Isoin kulu tulee olemaan tanssituntini, joista en tule luopumaan. Tosin näistä vähän juttelin vanhempieni kanssa ja he olisivat halukkaita kustantamaan tanssiharrastukseni opintovapaan ajan. Tämä olisi tosi kiva. Mutta tulee olemaan jossain määrin tiukkaa sopeuttaa elämäni siten, että tuo 800 ekstraa riittää. Koska siis tuo tulee pitämään sisällään esim ihonhoidot (kosmetologi ja tuotteet), vaatehankkinnat, lahjat, mahdollisen matkustuksen ja mitä ikinä ihmisellä nyt tähän elämiseen menee. Ehdottomasti on tehtävissä, mutta koska olen viime vuosina tienannut ihan hyvin niin olen tottunut käyttämään rahaa aika huoletta. 

Sitten on vielä sijoittaminen. Tällä hetkellä olen laittanut kuussa 500 – 1000 euroa sijoituksiin. Tähän minulla ei luonnollisesti tule olemaan varaa. Ajatuksena on jatkaa rahastosijoituksia edelleen opintovapaalla, mutta pitää miettiä että millä summalla. Tulee olemaan haasteellista olla sijoittamatta enää aktiivisesti ja siksi mulla onkin hahmottumassa tähän vähän itselleni radikaali suunnitelma. Tästä lisää myöhemmin.

Rehellisesti sanottuna hieman jännittää. Itsekin olen tipahtanut tähän elämäntapainflaatioon eli mitä enemmän rahaa on tilillle tullut sitä kalliimpia juttuja olen alkanut ostamaan.. Henkisesti tulee olemaan vaikeaa kun yhtäkkiä ei olekaan rahaa kaikkeen mihin aiemmin oli. Lisähaasteen tuo se, kun muilla ympärillä edelleen on. Lisäksi pieni stressi kalvaa siitä, että minkälaisen työpaikan tulen opintojen jälkeen saamaan ja mikä palkka siinä tulee olemaan. Ja ja ja.. Aina välillä kaikenlaiset huolet nousee pintaan.  

Mutta.

Ensimmäistä kertaa elämässäni yritän olla optimistinen enkä aina odottaa pahinta. Tähtään kerrankin ylöspäin enkä alaspäin tai suoraan eteenpäin. Haluan nähdä tämän mahdollisuutena parantaa tulevaisuuden työelämääni ja tulojani. Tarkoitus on hetki hengähtää työelämän keskellä, mutta se ei tarkoita sitä, että tulevaisuus tulisi olemaan vain pelkkää downgreidausta. Vähän kuin mietelauseessa jonka bongasin instassa hetki sitten:

                                  ”if you get tired, learn to rest, not to quit”

 

Rankkoja aikoja

En oikein tiedä mitä kirjoittaa, mutta tekee mieli kirjoittaa.

Tänään mun kollega Lähi-Idässä kysyi, että “How do you feel about the situation there in Europe?”.

Kysymys oli vaikea. Olen ollut tästä Euroopan tilanteesta ihan tosi tolaltani kuten me kaikki. Mutta samalla tajuan, ettei Eurooppa ole ainoa missä on sota meneillään. Etenkin kun kysymys tulee ihmiseltä, joka on jo pidempään asunut konflikti-alueella niin tuntui tosi pikkumaiselta alkaa itkemään kun kerrankin joku on kehdannut tulla sotimaan ”mun kotiin”. Yritin diplomaattisesti sanoa, että tunteet ovat sekavat ja onhan se aina järkytys kun sota tulee lähelle. En oikeasti tiennyt oikein mitä sanoa. 

Koska luonnollisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa minua enemmän kuin sota Syyriassa. Konflikti Afganistanissa. Olen järkyttynyt molemmista ja kaikista niistä konflikteista ja käynnissä olevista sodista, joista en edes tiedä. Sota ei ole ikinä hyvä. En pysty ymmärtämään niin vallanhimoisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tappamaan pönkittääkseen omaa egoaan tai saadakseen pari neliöitä lisää ”omaan maahansa”.

Luen ja katson aika fanaattisesti uutisia. Tajuan, että pitäisi tauottaa, mutta aina kun yritän niin en vain pysty. Yksi ilta teamseilin Sveitsissä asuvan ystäväni kanssa ja noin tunnin kohdalla hätkähdimme molemmat vähän, ettei oltu katsottu uutisia lainkaan. Oli hämmentävä. Öisin olen onneksi saanut nukuttua ja iltaisin uutisten jälkeen olen ollut pystynyt olla katsomatta uutisia. Pahalta tuntuu, ettei kaikki pääse yöksi eroon näitä uutisia. Unohdan yöksi ja aamulla taas muistan kun avaan aamu-television.

Tuntuu aika syylliseltä, mutta siitä huolimatta olen sijoittanut vähän ekstraa viime viikolla ja tänään. Olen ostanut lisää jo omistamiani rahastoja ja yhtä uutta (USA indeksi jota olen miettinyt kauan). Mulla ei oikeastaan olisi ollut ylimääräistä rahaa, mutta mulla oli asuntosäästötilillä 1.000 euroa ja palkasta olen pystynyt aika hyvin napsaisemaan, koska mitään suuria menoja ei ole tällä palkkakaudella tiedossa. Niinhän sitä sanotaan, että ”Osta silloin kun veri virtaa kaduilla.” Aika karua. Tuntuu pahalta, mutta silti olen laittanut ostotoimeksiannot menemään. Olen myös laittanut ekstra-rahaa hyväntekeväisyyteen. Helpoin tapa halata omaa syyllisyydentuntoani, mutta toivottavasti siitä rahasta on jotain konkreettista apuakin.

Seuraan paljon sijoittaja-somea (youtube, insta, twitter, face) ja tällä hetkellä melkein kaikki ottavat ensin esiin sodan inhimillisen puolen ja sitten mennään asiaan. Tämäkin herättää tunteita. Jotenkin tulee itsellekin helpompi olo, kun toinen osoittaa myötätuntoa tilannetta kohtaa ennen asiaan menemistä. Tulee itsellekin enemmän sellainen olo, että ihan ok katsoa tätä analyysia sodan aiheuttamasta kurssien laskemisesta vaikka toisaalla ihmisiä kuolee.

Oma salkkuni oli korkeimmillaan tammikuun alussa 46.000 euroa ja nyt tänään laitoin luvut exceliin ja sain tulokseksi 42.000 euroa. Olen tänä vuonna laittanut pörssiin rahaa 2.500 euroa, joten olen tässä nyt lasketellut sellaiset 6.500 euroa (näin lyhyellä matikalla). Ei tämä oikeastaan tunnu missään. Ainoa mistä olen pitkällä tähtäimeillä ”huolissani” (eli menetänkö rahani) on Fortum. Mielenkiinnolla odotan 3.3. julkaistavaa Q4 ja 2021 katsausta, uskoisin että ottavat kantaa myös tämän hetkiseen tilanteeseen. Miinuksella osakkeistani on Kone, Valmet ja YIT. Tänään tipahti miinukselle vielä lisäksi TietoEvry. Rahastoista maailma- ja usa-rahastot ovat plussalla, kehittyvät markkinat- ja aasia-rahastot ovat miinuksella (nämä ovat kyllä tuskailleet jo aiemminkin Kiinan tilanteesta johtuen). Kehittyvät markkinat –rahastossa näytti olevan 0,02% Venäjän osuus. Uskon ja toivon, että salkunhoitaja myy tuon osuuden, mutta itse en ala koko rahastoa myymään tuon pienen osuuden vuoksi.

Alan tässä nyt varmaan vähän siivoaan ja teen iltapalaa. Katsoin, että Kenen kotona? alkaa ysiltä. Toivottavasti saisi ajatukset ihan muualle. Tässä on nyt viikon sisään pari työmatkaa tulossa, tavallaan ei huvittaisi lainkaan, mutta ehkä hyvä saada ajatukset ihan johonkin muualle. Työmatkoilla ei ainakaan ehdi ajattelemaan yhtään mitään.

Julkaisen nyt tämän tekstin ihan raakaversiona. Jos alan hiomaan oikeinkirjoitusta ja sitä, että onko nyt jokainen ajatus ja lause ihan loppuun asti ajateltu niin en ikinä saa tätä julkaistua. Toivottavasti ei ole pahoja kirjoitusvirheitä ja anteeksi jos teksti sisältää jotain ihan älyttömiä ajatuksen kulkuja.

 Voimia kaikille, etenkin teille joita tämä koskettaa henkilökohtaisesti <3

Korot nousevat? Mitä teen?

Lyhyt vastaus

En mitään. Maksan kiltisti isompaa lainanlyhennystä nousseiden korkojen verran.

Pitkä vastaus

En jotenkin osaa ottaa pulttia korkojen noususta. Minusta on itsestäänselvää, että korot nousevat joku päivä – jokainen ylimääräinen vuosi miinus/nollakoroilla on vain plussaa. Kun syksyllä 2018 nostin uuden (ison) asuntolainan niin olin varautunut korkojen nousuun vuoden-kahden sisällä. Nyt on vuosi 2022 ja taas varaudun korkojen nousuun vuoden-kahden sisällä. Nähtäväksi jää, että nousevatko ne nyt ihan oikeasti vuoden-kahden sisällä (tällä hetkellä monen arvio on, että euribor on plussalla tämän vuoden lopussa). Ja kun nousevat niin kuinka paljon.

Vähän omaa historiaani: olen nostanut ensimmäisen asuntolainani marraskuussa 2008. Marginaali oli 0,43% ja laina sidottiin 6 kuukauden euriboriin, joka oli tällöin noin 4%. Korkohistoriasta* sen verran, että euribor-korot taisivat olla korkeimmillaan kesä-syksyllä 2008 (korkeimmillaan lokakuussa 2008 ja vuoden euribor oli 5,53%)  ja jo alkuvuodesta 2009 euriborit (maaliskuussa 2008 vuoden euribor oli 1,21%) lähtivät laskuun päätyen lopulta miinukselle. Vuonna 2008 nostamassani asuntolainassa oli vielä vanha ehto, että korot vähensivät marginaalia eli kun euribor meni miinukselle niin marginaalini pieneni sitä mukaa. En muista/tiedä prosentteja, mutta loppuaikoina maksoin max 10 euroa korkoa per kk-erä. Myin tällä lainalla maksetun asunnon vuonna 2018. Ehdin kutakuinkin 10 vuotta nauttia historiallisen alhaisista koroista. Ajatuskin siitä, että olisin ottanut jonkun korkokaton tai korkoputken, kauhistuttaa minua. Olisin menettänyt paljon rahaa.

Nykyisen asuntolainani nostin kesällä 2019; marginaali on 0,39% ja laina sidottiin 12 kuukauden euriboriin. Tällä hetkellä maksan korkoja kuussa 50-60 euron välissä. Jos euribor12 nousee 1%:n niin korko nousee 45 euroa eli noin 100 euroon. Jos euribor12 nousee 2%:n niin oma korkoni nousee 122 euroa eli yhteensä korko olisi 170 – 180 euroa. Jos euribor12 nousee 3%:n niin oma korkoni nousee noin 200 euroa eli yhteensä 250-260 euroa. Käyttämäni laskuri löytyy täältä: Pitääkö asuntovelallisen huolestua inflaatiosta? Kokeile‌ ‌laskurilla,‌ ‌miten‌ ‌koronnousu‌ ‌vaikuttaa‌ ‌lainakuluihisi (yle.fi)

Vertailuna ensimmäisen asuntolainani alussa maksoin korkoja noin 500 euroa kuukaudessa (plus itse lyhennys jonka muistan olleen 367 euroa). Nettopalkkani oli tällöin kuitenkin alle 2.000 euroa (heh tarkistin:, marraskuun 2008 palkkakuitin mukaan mulle oli maksettu 1.759 euroa) joten jos selvisin silloin niin enköhän selviä nytkin.

Yksi vaikuttava tekijä huolettomuuteeni on, että asunto (tai siis oma koti ja siellä viihtyminen) on minulle prioriteetti numero yksi. Olen valmis maksamaan tästä paljon. Tämä tuli todettua Helsingissä asuessani, missä lopulta päädyin maksamaan yli 1.000 euron kuukausivuokraa, jotta sain asua paikassa missä viihdyn. Olen valmis pihistämään muista asioista, mutta asumiseen haluan käyttää rahaa. Minulla ei ole autoja, kalliita harrastuksia, ei elektronisia laitteita tai muita kalliita välineitä, en haaveile (paljon) matkustamisesta, minulla ei ole lemmikkiä (enkä sellaisesta haaveile) eikä minulla ei ole lapsia (en niitä pysty saamaan). Joten olen valmis käyttämään rahaa asumiseen ja tätä kautta myös asuntolainan korkojen maksamiseen.

Jostain syystä minun on myös vaikea uskoa, että korot nousisivat yhtäkkiä 6%:n. Mahdollisesti nousevat, mutta kyllä se tulee viemään useamman kuin yksi – kaksi vuotta ja tähän ehtii valmistautua. Ja jos korot nousevat jossain vaiheessa todella korkealle niin uskoisin, että valtio tulee taas vastaan veronalennusten muodossa... Nythän viime vuosien aikana asuntolainan korkojen verohyötyä on heikennetty vuosi vuodelta (poistuu kokonaan vuonna 2023), mutta jotenkin olen aika varma, että tämä korkovähennys palautetaan (tai vastaava) jos tarve vaatii. Reiluahan tämä ei ole, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa asuntoa, mutta niin tämä yhteiskunta tuntuu toimivan. Aika monella on kuitenkin asuntolainaa ja yhteiskuntaa ei myöskään hyödytä laittaa asuntolainanmaksajat niin tiukille, ettei rahaa riitä muuhun kuin asumiseen tai pakottaa ihmisiä myymään kotinsa liian korkeiden korkojen vuoksi.

Lisäksi ajattelen, että lainat ovat myös pankkien kanssa neuvoteltavissa. Oikeasti jos korko nousisi vaikka 10%:n (eli omalla kohdallani tarkoittaisi, että maksaisin 900 euroa enemmän kuin nyt) niin jotenkin kuvittelen (ehkä olen naiivi) että pankki olisi myös valmis keskustelemaan tilanteesta (esim laina-ajan pidentäminen, on nyt 20 vuotta) - toki neuvottelun tuloksen pitää hyödyttää myös pankkia taloudellisesti. Toisaalta nykyisillä tuloillani selviäisin vielä, jos lainanlyhennyskustannukset olisivat 900 euroa enemmän (tällöin lainanlyhennys korkoineen veisi noin 50% nettotuloistani ja elämiseen jäisi vielä sellainen 1.500 – 1.600 euroa). Toki suunnittelen tuota opintovapaalle jäämistä ja tämä pitää ottaa huomioon. Tarkoitus on kirjoittaa erillinen teksti suunnitelmistani, että miten selvitä taloudellisesti opintovapaan aikana eli ei tästä nyt sen enempää.

Joten en osaa olla huolissani. Jään seuraamaan tilannetta ja toivon samalla, että mahdollisimman pitkään saisin nauttia alhaisista koroista! Ainakin jos sentään vielä tämän vuoden 2022 J

 

PS. Jos minulla olisi sijoitusasuntolaina niin harkitsisin korkokattoa tai jonkinlaista putkea. Tällöinkin ottaisin putken vain siinä tapauksessa, jos sen saisi koko lainan keston ajalle. En näe mitään järkeä ottaa korkosuojauksia vain lyhyeksi aikaa. Ymmärtääkseni pisin korkosuojausaika mitä tarjotaan on 10 vuotta ja tämä on mielestäni aivan liian lyhyt.

PPS. Voin aivan hyvin olla täysin väärässä kaikkien spekulaatioideni kanssa. Korot voivat humahtaa vuodessa 5%:n ja kahdessa vuodessa 15%:n, valtio ja pankit eivät korviaankaan lotkauta vaan ainoa vaihtoehto on myydä asunto, joka ei mene kaupaksi kun kaikki myyvät samaan aikaan, asuntojen hinnat romahtavat ja joudun myymään alihintaan. Sitten olen kusessa, mutta niin on moni muukin, että enpä ainakaan ole yksin :D 

*Käytin lähteenäni tätä Tällä korolla olisit voittanut - Oma raha - Ilta-Sanomat 

Opintovapaasuunnitelmia ja (työ)uupumusta

Olin tässä pari viikkoa sairausvapaalla työuupumuksen vuoksi. Virallinen diagnoosi tähän ”vapaaseen” oli unettomuus, mutta kaikki on kaiken summa. Homma lähti eskaloitumaan viime keväästä, jolloin myös univaikeudet alkoivat. Olen yrittänyt ratkoa näitä itse, mutta en ole onnistunut. Olotila vaikeutui vuoden loppua kohden ja joulun jälkeen mulla loppui kertakaikkiaan voimat. Jaksoin joten kuten tehdä työpäivän, mutta peruskotijutut kuten pyykkäys, ruoanlaitto, astianpesukoneentäyttö, kaupassa käynti tms tuntunut ihan superraskaalta. Yhteydenpito läheisten kanssa tuntuu raskaalta puhumattakaan siitä, että heitä näkisi. Tammikuun lopulla tuli aikalailla täysi stoppi ja tajusin onneksi lähteä työterveyteen. Olin reilun pari viikkoa pois ja nyt palasin töihin. Oli ihan tervetullut pysähdys ja sain rauhoitettua tilanteen ja kerättyä voimia, mutta nyt kun olen ollut pari päivää taas töissä niin univaikeudet ovat valitettavasti taas täällä (siis ei ne poistuneetkaan mutta tilanne parantui, nyt mennään taas taaksepäin). Katsotaan miten tämä eka viikko menee, en haluaisi olla pois töistä. Tulen hulluksi kun kökin kotona yksinäni päivät pitkät. Työterveyden seuranta on nyt parin päivän päästä niin jutellaan enemmän sitten lääkärin kanssa, että miten eteenpäin.

Mun on ollut itse hieman vaikea tunnistaa tätä uupumusta, koska mun mieli on tavallaan ihan skarppi. Lähtökohtaisesti olen vain suominut itseäni laiskaksi kun en ole oikein jaksanut yhtään mitään töiden jälkeen. Syyllisyys on jatkuvasti läsnä. Toivottavasti menin työterveyteen ajoissa ja tämä homma saataisiin jotenkin pysäytettyä mahdollisimman nopeasti.

Tosiaan mun mieli on ihan skarppi, etenkin nyt kun löysin vähän uutta suuntaa elämälle. Olen halunnut jo vuosia opiskella jotain, mutta en ole oikein löytänyt alaa. Ajatus alunperin oli myös opiskella töiden ohella, mutta nyt on hyvin selvää, ettei se ole mahdollista. En jaksa sellaista. Kaipaan kunnon irtiottoa ja hetkellisesti tehdä ihan jotain muuta kuin töitä. Olen ollut nyt työelämässä non-stop 15 vuotta ja haluan tauon. Onneksi Suomen valtio tämän minulle mahdollistaa suht helpostikin opintovapaan muodossa.

Asiat alkoivat kirkastumaan tuossa joulukuussa, kun työpaikallani tapahtui jotain, joka vei lopullisesti motivaationi. Olen jo taistellut pitkään motivaation kanssa, mutta nyt tuntuu että saavutin jonkinlaisen lakipisteen asiassa. Samaan aikaan joulukuussa löysin ne opinnot mitä haluan opiskella. Käytin joululomani aika pitkälti asioiden selvittämiseen ja mitä enemmän saan selville niin sitä varmempi tästä päätöksestäni olen.

Aloitin jo keskustelut työpaikalla ja onnekseni esihenkilöni suhtautui asiaan positiivisesti ja kannustavasti. Helpotus on valtava, että tämä on mahdollista. Aikomus on hakea ihan tutkintoon tähtäävään koulutukseen ja aikomus on hakea maksimi opintovapaa-aika (2 vuotta joka käytännössä kait tarkoittaa 18 kuukautta). Haen monimuoto-opintoihin, jotta on mahdollisuus tehdä töitä opintojen ohella. Ensimmäisen vuoden ainakin aion vain opiskella ja hakea aikuiskoulutustukea, mutta haluan kyllä palata työelämään suht nopeasti. Toki tarvitsen tätä varten säästöjäkin ja olen jo alkanut kerryttämään korvamerkittyä säästökassaa ensi syksyn opintovapaata varten. Olen tosi innoissani tästä, mutta vielä pitäisi keksiä että miten selviän tämän väliajan ennen ensi syksyä.