Sijoituskatsausta pitkästä aikaa

En ole kovin innokkaasti tänä vuonna kirjoitellut sijoituskatsauksia. Helsingin pörssi on nyt lasketellut noin kaksi vuotta syksystä 2021 alkaen ja myönnän, että tänä vuonna tämä lasku on tuntunut pahalta. Huolimatta siitä, että olen laittanut pörssiin lisää rahaa noin 15.000 euroa tammikuun 2022 jälkeen niin edelleen mun salkun kokonaissumma on aikalailla samoissa lukemissa kuin tammikuussa 2022. Ei tämä kivalta tunnu ei. Toki olen tämän tiedostanut, että laskukaudet kuuluvat sijoittamiseen, mutta ei se tätä sen helpommaksi tee. Kirsikkana kakun päällä suurin osa mun salkusta (noin 75%) on kiinni Suomessa suorissa osakesijoituksissa ja etenkin Helsingin pörssi on mörninyt. Mun USA- ja maailma-rahastoilla menee jo ihan ok, mutta niissä on vain noin 14% mun salkusta niin ei ole paljoa lohduttanut. Jonkin verran myös harmittaa se, että en ole pystynyt mitenkään paljoa laittaa tänä vuonna lisää rahaa sijoituksiin opintovapaan vuoksi. Nyt olisi ollut hyvä vuosi sijoittaa. Mutta tilanteet ovat mitä ovat ja elämää pitää elää sen hetken tilanteen mukaisesti. 

Olen Suomi-osakkeita ostanut sektori-hajautus perusteella eli olen yrittänyt haalia osakkeita salkkuuni viideltä eri sektorilta: kulutustavarat- ja palvelut, kiinteistöt, pankit ja rahoitus, teknologia ja teollisuus. Koen, että tämä on ollut suht toimiva. Aina joku sektori on alamaissa ja jollain menee paremmin. Toki juuri nyt jokainen sektori on alamaissa, mutta se lienee normaalia laskumarkkinassa. Suurinta hittiä on ottanut kiinteistösektori ja myönnän, ettei mun YIT-ostot taitaneet olla se fiksuin. Kojamoon ja Kreateen vielä uskon, vaikka pakkasella olen niidenkin kanssa. Kojamoa ostin jopa vähän lisää ja tarkoitus olisi ostaa vielä enemmän, jos saan jostain haalittua rahaa kasaan. YIT:n pelkään olevan vähän menetetty tapaus vaikkei sentään konkurssiriskiä heillä taida olla. Mutta huonolta näyttää rakentamissektorilla juuri nyt. Vuokramarkkinan uskon elpyvän tässä ja asunnoista voi jopa tulevaisuudessa tulla pulaa, koska uusia ei pystytä rakentamaan. Mutta katsotaan kuinka käy. 

Alla näkyy tilanne syyskuun alussa. Sentään kokonaisuuden kannalta ollaan nyt plussalla, mutta eipä kovin paljoa. Keväällä salkku pääsi jo 50.000 euron rajan yli, mutta nyt on jumiutunut tohon 47. - 48.000 euroon. Hiemanhan sitä on nyt väläytelty, että josko lasku olisi tässä, mutta katsotaan. Valitettavasti maailman tilanne on aika erikoinen ja vähän sellainen fiilis, että katsotaan nyt mitä tässä tulee vielä eteen. Aika paljon epävarmuuksia edessä. Pelottaa myös, että kuinka paljon hallaa tuo meidän nykyinen hallitus saa tilanteeseen. Talouskasvua ja työllisyyden parantumista on vaikea saada aikaan kepillä. Odotan tapahtumarikasta loppuvuotta monessa mielessä. 

 

Syyskuun budjettisuunnitelma

Olen vähän mietiskellyt mun budjettien jakamista tämän vuoden aikana. Siis sitä, että haluanko ylipäätään enää jakaa niitä ja jos haluan, niin miten. Ja samalla, kun olen tätä mietiskellyt, niin lakkasin näemmä jakamasta budjetteja lainkaan. Osittain tämä johtuu ihan saamattomuudesta, osittain juuri siitä syystä, etten ole oikein tiennyt, miten niiden jakamista haluan jatkaa. Jotenkin on alkanut tuntua liian henkilökohtaiselta jakaa omat menot euron tarkkuudella. Mä en myöskään oikeastaan halua kommentteja/mielipiteitä siitä, että käytänkö rahani lukijan mielestä oikeaan asiaan vai en. Se on kuitenkin mun oma asia. Eli siitä päästään kysymykseen, että miksi jakaisin budjetteja, jos en ole valmis vastaanottamaan kommentteja niihin liittyen?

Noh, budjetit ovat vähän olleet mun blogin punainen lanka ja tuntuu, että tämä on yksi syy blogin hiljenemiseen, kun lakkasin jakamasta niitä. Osaltani olen myös halunnut olla yhtenä esimerkkinä miten tällainen yksinasuva keski-ikäinen kaupunkilainen elää ja mihin käyttää rahansa. Henkkoht musta on tosi mielenkiintoista lukea muiden budjetteja ja nähdä, kuinka eri tavalla eri tilanteissa käytämme rahaa. Kaipaisin itse myös vertaistukea. Kaipaisin tosi paljon tähän talousblogi/talousinfluensseri-skeneen tällaisia yksinasuvia keski-ikäisiä lapsettomia ihmisiä, niin yritän itse olla yksi sellainen :) Itsestäni tuntuu, että kaikki talousvaikuttajat ovat lapsellisia, pariskuntia tai nuoria aikuisia (alle 30v). Mua tämä harmittaa, koska meitä yksinasuvia on Suomessa jo 1,3 miljoonaa ja on hieman harmillista, kuinka paitsiossa me olemme yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa (paitsi silloin kun puhutaan synnytystalkoista). Tämä näkyy myös tässä talousskenessä.

Yksi syy budjettien jakamattomuuteen on myös ollut haluttomuus jakaa tuloja tai ylipäätään mitään omaisuustietoja ns ”julkisesti”. En tiedä kuinka järkevää se on tänä some-kyttäys-aikana. Jostain kumman syystä oon vähän alkanut pelkäämään oman anonymiteetin menettämistä. Mietin jopa vuosi sitten insta-tilin perustamista tälle blogille, mutta päädyin siihen, että en halua. En suoraan sanottuna halua tästä blogista kovin julkista. Etupäässä kirjoitan itselleni ja juurikin sellaisista asioista, joista en syystä x osaa/pysty puhumaan kenenkään kanssa mun ”oikeassa elämässä”. Ajattelen talousasioita tosi paljon, niin on kiva purkaa niitä johonkin. Se, jos joku lukija saa tästä jotain itselleen ja tykkää näitä ajatuksia lukea, niin on kiva plussa tähän kirjoittamiseen, mutta ensisijaisesti kirjoitan itselleni.

Tällä hetkellä olen päätymässä sellaiseen ratkaisuun, että jatkossa jaan budjettisuunnitelmani (jonka edelleen siis teen joka kuukausi ja seuraan sen toteutumista) joka kuun alussa niin kauan kuin olen vielä opintovapaalla. Mietin asiaa uudestaan sitten, kun palaan palkkatöihin. En jaa enää budjettikauden toteumaa, koska pääsääntöisesti mun budjetit toteutuvat siten, miten ne olen suunnitellut. Välillä ylitän jonkun kategorian, mutta siinä tapauksessa alitan jonkun toisen kategorian eli homma tasaantuu. Lisäksi isommat hankinnat eivät näy mun budjetissa mitenkään, koska otan niitä varten rahat säästötililtä (siksi osa mun säästöistä menee aina ns käyttörahasäästötilille).

Alla siis syyskuun budjettisuunnitelma! Kesän huithapeliuden jälkeen palaan taas yhteiskunnan elätettäväksi eli hain aikuiskoulutustuen elokuulta. Se tulee tilille 5. syyskuuta. Saan veronpalautuksia 4. syyskuuta ja osinkoja pitäisi tulla Fiskarsilta ja Orthexilta. Säästöstä en ota syyskuussa mitään. Yritän kesän jälkeen pitää vähän tällaisen tiukemman kuukauden, koska kesällä käytin todella huolettomasti rahaa! Tästä on tarkoitus tehdä oma katsaus.

Budjetissa näkyy mun kohonneet lainakustannukset, tähän asti lainanlyhennykseen on mennyt 788 euroa, mutta nyt saan maksaa pari sataa enemmän. Lyhennys ei tule olemaan ihan noin korkea kuin nyt syyskuussa. Elokuussa lainanlyhennys meni vielä vanhan koron mukaan, vaikka korko oli jo noussut ja nyt pankki rokottaa mua siitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuosta reilusta tonnista MAKSAN KORKOJA 766 EUROA! Laina lyhenee vain jonkun 250 euroa. Jatkossa lyhennys tulee olemaan noin 980 euroa, josta laina lyhenee noin 400 euroa ja korkoja sitten loput (KAMALAA).

Vastike ei onneksi mun taloyhtiössä kevään yhtiökokouksessa noussut mitenkään paljoa. Ruokakauppasumman olen nostanut 300 eurosta 350 euroon. Tämä on tosi paljon rahaa ruokaan yhdeltä henkilöltä, mutta en halua pihistellä ruokakaupassa (kun ei ole pakko). Toivon, että summa on ylimitoitettu ja siitä jää säästöön. Olen siirtynyt käyttämään S-pankkia ruokaostoksien tekoon; siirrän s-tilille aina tietyn summan ja maksan aina sieltä. Idea vähän olisi, että sinne kertyisi huomaamattomasti ruokarahapuskuria eikä tili olisi ikinä nollilla. 

Palveluissa on sokerointi ja sitten mun siivouspalvelu palasi. Toistaiseksi siivous on vain aina neljän viikon välein. Katsotaan sitten, että onnistuuko palata kahden viikon välein tehtyyn siivoukseen, kun palaan töihin. Olen ollut tosi onnellinen, että tämä palvelu palasi elämääni. Ei ole parempaa tunnetta kuin, että joku edes kerran kuussa tekee kunnollisen siivouksen. Toki voisin tehdä sen itsekin, mutta en vain tee. Maksan mielelläni tästä palvelusta niin kauan kuin pystyn.

Budjetin ulkopuolisia kuluja tässä kuussa on syksyn tanssitunnit (380 euroa) ja kouluun liittyvä maksu (300 euroa). Maksan nämä mun käyttösäästötililtä, siksi ne eivät näy tässä budjetissa. Muuten syyskuulle ei ole mitään suuria menoja tiedossa. Monessa kategoriassa on bufferia, eli jos jotain yllättävää tulee, niin niihin on varauduttu.

Tällaisella suunnitelmalla siis syyskuuhun!

 

 

Kuulumisia

Mun ennätyspitkä kesäloma alkaa olla taputeltu. Aloitin loman toukokuun alussa (toukokuulla oli vielä yksi tentti ja sellainen pilipalikurssi, mutta nämä veivät aikaa noin kaksi päivää, joten niitä ei lasketa) ja lopetin loman nyt sunnuntaina. Elokuun alkupuolella mulla oli pari kouluiltaa (aloitin yhden toisenkin koulun tässä samassa), mutta näitä ei myöskään lasketa. Nyt maanantaina tein päänsisäisen muutoksen ja aloitin taas suunnitelmalliset viikot. Enkä nyt voi sanoa, että tämäkään viikko mitenkään rankka on ollut. Eilen maanantaina tein "töitä" noin kolmisen tuntia; kävin läpi, mitä kursseja on tullut valittua, tein syksyn aikataulutuksen, laitoin kalenteriin kaikki deadlinet ja viestittelin parin opettajan kanssa. Tänään aika meni kirjastolla hakemassa kirjoja, opettelemassa miten siellä tulostetaan ja luin yhtä tenttikirjaa. Aikaa meni se sama kolme tuntia kuin maanantainakin. Mun tavoite syksylle olisi opiskella arkisin noin 10 - 16 välillä pois lukien perjantait. Mun luennot on iltaisin eli ne tulee sitten päälle. Luentoja on noin kuutena iltana kuussa, joten mistään suuresta ponnistuksesta ei ole kyse. Pääasiassa nää mun opinnot tehdään omien aikataulujen ja suunnitelmien mukaan. 

Tarkoitus olisi myös nyt aktivoitua työnhaussa. Laitoin jo yhden hakemuksen elokuun alussa menemään, kun tuli tosi kiinnostava paikka vastaan, mutta sieltä ei ole kuulunut mitään. Ehkä hakemuksessa vähän välittyi se, että oikeasti en haluaisi vielä töitä, vaikka tosi kiinnostava työpaikka olikin. Tähän tuli tosiaan yksi toinenkin koulu päälle, joten en oikeastaan haluaisi töitä ennen ensi vuotta. Yritän nyt syksyllä tykittää näitä opintoja niin paljon kuin mahdollista ja yritys on tehdä enemmän kuin mitä tein viime talvena. Ja haluakin tähän on. En oikeastaan halua enää jatkaa tätä löysäilyä (mikä on ollut ihanaa, mutta aikansa kutakin) ja alan olla aika motivoitunut palaamaan jopa töihin. Työmotivaatiosta huolimatta olisi kuitenkin tosi hyvä vielä olla 100% opintovapaalla tämä loppuvuosi, niin saisin opinnot tosi hyvään vaiheeseen ja niitä voisi sitten jatkaa vähän rennommalla otteella töiden ohessa. 

Töistä kaipaan kuitenkin ihan tosi paljon työyhteisöä, ulkoapäin tulevia aikatauluja ja sitä ns tekemisen meininkiä. Niin ja kaipaan PALKKAA :D Tuleva talvi tulee olemaan tiukempi rahan puolesta kuin mitä mulla oli viime talvi ja mitä tämä kesä on ollut. Kaikki kulut ovat nyt nousseet ja samalla säästöt ovat huvenneet. Opintovapaasäästöjä on vielä jäljellä siten, että voin nostaa 500 euroa joka kuukausi aikuiskoulutustuen päälle plus sitten ihan loppuun pitäisi vielä jäädä 2.000 euroa, jolla olisi tarkoitus selvitä ennen kuin seuraava palkka tulee. Lisäksi mulla on käyttörahasäästötili, mutta se on varattu oikeastaan vain isommille kuluille kuten mun tanssitunnit. En haluaisi sitä tiliä täysin tyhjentää, koska sen päälle sitten on vain enää vararahasto (johon en tule koskemaan kuin äärimmäisessä hädässä). Henkisesti mulle olisi helpointa, että tämä opintovapaa tyhjentäisi vain ja ainoastaan sen opintovapaasäästötilin. Eli yritän nyt elää sen mukaisesti talven, mutta tämä kyllä tarkoittaa, että mitään suurempia juttuja en pysty itselleni kustantamaan. Ihan peruselämää luonnollisesti kyllä, mutta siis saan itseni aina välillä kiinni haaveilemasta jostain hotelli- & balettiviikonlopusta Helsingissä niin tällaiseen mulla ei tule olemaan varaa.

Aah kun odotan jo sitä aikaa taas, kun saan rahaa säästöön sen sijaan, että koko ajan otan sitä sieltä säästöstä. 

Joka tapauksessa kesä on ollut ihana. Olo on sellainen, että en ole tehnyt mitään, mutta samalla olen tehnyt ihan kaikkea. On ihanaa, kun on sellainen olo, että on lomaillut tarpeeksi ja oikein innostaa palata töiden/koulun pariin. Tällaista fiilistä ei oikein saavuteta sillä perinteisellä kolmen-neljän viikon kesälomalla. Enkä mä nyt oikein tiedä, olisiko joka kesä tarve näin pitkälle lomalle, mutta olisi ihanaa, jos vaikka aina viiden vuoden välein voisi pitää koko kesän vapaata. Tuskin on mahdollista, mutta saahan sitä aina haaveilla. 

Mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset siitä, että kohta kesä on ohi. En oikeastaan haluaisi sen jatkuvan, mutta vähän ahdistaa se kuinka pitkä tie on seuraavaan kesään. Rakastan syksyä ja sitä, että rutiinielämä alkaa kesän jälkeen, mutta vihaan alkutalven pimeyttä. En tiedä miten sitä taas kestää elää siinä pimeässä säkissä mitä myös marraskuuksi kutsutaan. Kesän valoisuus on niin ihanaa, kun tuntuu, että päivän aikana ehtii tehdä vaikka ja mitä. Ja siitä lähdenkin tästä nyt iltauinnille ja lopetan tämän koneen ääressä kököttämisen, kivaa elokuun loppua kaikille :) 

Valitsin kiinteähintaisen sähkösopimuksen vaikka pörssisähkö voisi tulla halvemmaksi

Kesäkuussa mun halvan sähkösopimuksen ilo loppui ja piti tehdä päätös, että otanko kiinteähintaisen sähkösopimuksen vai pörssisähkön. Päädyin kiinteähintaiseen ja kahden vuoden määräaikaiseen ja alla perusteluja päätökseeni. 

Asun Tampereella ja mulla on sähkösopimus Tampereen sähkölaitokselta vain ja ainoastaan yhdestä syystä; näin saan yhdellä laskulla sähkölaskun ja sähkönsiirtolaskun. Olen oikeastaan koko aikuiselämäni asunut kaukolämpökerrostalossa, jolloin suurin kustannus sähkölaskusta on juurikin tämä sähkön siirron osuus, joten on oikeastaan ihan sama mitä se itse sähkö maksaa. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa. Itselle on ollut helpointa, että nämä ovat samalla laskulla eikä tarvitse maksaa eri laskua sähköstä ja sähkön siirrosta.

Mun entinen sopimus oli näin, että sähkön kuukausimaksu oli 1,98 euroa (tämä oli ns puoleenhintaan), sähkönhinta 4,39 snt/kWh, sähkön siirron kuukausimaksu 3,98 euroa ja siihen sitten joku energiamaksu ja sähkövero lisäksi. Saan laskun kolmen kuukauden välein ja se on ollut 60-80 euron välillä riippuen kuinka paljon käytän saunaa. 

Viimeisin lasku huhti-kesäkuulta (huom tässä ALV halvennus oli 30.4. asti) oli yhteensä 63,73 euroa. Tämä jakautuu seuraavasti: 

• Sähkön myynnin kuukausimaksut 5,72 euroa
• Sähkön energiamaksut 18,98 euroa
• Sähkön siirron kuukausimaksut 11,94 euroa
• Sähkön siirron energiamaksut 14,43 euroa
• Sähkön siirron sähkövero 12,66 euroa

Tammi-maaliskuun lasku oli 79 euroa ja tästä sähkön energiamaksut olivat 24,48 euroa. Eli tästä näkee kuinka pieni osuus itse sähkönhinnalla on mun sähkölaskusta. Olen valmis siihen, että tämä tuplaantuu versus se, että alkaisin käyttämään aikaani sähkönhinnan seuraamiseen. Nyt kesällä, kun sähkönhinta on suht alhaalla koko ajan, tässä ei tietysti ole mitään taloudellista järkeä, mutta oman näkemykseni mukaan tulen hyötymään tästä talvella kun sähkönhinta nousee. Tulen maksamaan kuussa noin 10 euroa ylimääräistä vanhaan verrattuna ja tämä on mulle ok. Vaikka kävisi niin, että sähkönhinta ei nouse talvella niin korkeaksi kuin mun sopimus on nyt. Tässä haen helpoutta ja olen valmis siitä maksamaan. Tunnen itseni ja en ala pesemään pyykkiä tms yöllä sen takia, että sähkö on juuri silloin halpaa. 

Mun uusi sopimus on siis kahden vuoden määräaikainen, jossa sähkön kuukausimaksu on 3,98 euroa, sähkönhinta 9,50 snt/kWh. Sähkön siirron kuukausimaksu on 3,98 euroa. Sähkön siirron energiamaksua ja veroa en näe, suoraan sanottuna en tiedä mistä tämä tulee ja pysyykö se samana joka kuukausi. Joka tapauksessa tämä on kohta, johon en voi vaikuttaa mitenkään, joten se ei mua niin kauheasti kiinnosta.

Tällaiseen ratkaisuun minä päädyin. Onko muita kerrostaloasujia, jotka ovat valinneet kiinteän hinnan helppouden vuoksi vai aloitteko seuraamaan pörssisähköhintoja? 

Tilannepäivitys asuntolainaan ja sen korkoihin

Ajattelin kirjoitella vähän mun asuntolainasta tässä nousevien korkojen maailmassa ja fiiliksistä tilanteen suhteen. Joku ehkä vielä muistaa mun vuoden takaisin panikoinnin siitä, että mihin mun korko asettuu. Tekstin löytää täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/2022/08/korkotuomio-langetettu.html

Näin jälkikäteen asiaa katsottuna sain vielä tosi kohtuullisen koron ja olen siitä hyötynyt, kun korot ovat jatkaneet nousuaan. Olen keskittynyt viimeisen vuoden asuntolainan ylimääräisiin lyhennyksiin. Oma logiikka takana on, että juuri nyt on ollut järkevää tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, koska suurin osa rahasta menee itse lyhennykseen eikä korkoon. Mun korontarkistuspäivä on nyt tänään 3.8. ja lyhennys tulee olemaan aika paljon nykyistä korkeampi seuraavan vuoden ajan.

Olen ottanut asuntolainaa kolme vuotta sitten 180.000 euroa. Vuosi sitten elokuussa 2022 lainaa oli jäljellä 165.000 euroa. Helsingissä asuessani laitoin tosi säntillisesti joka kuukausi 300 euroa ekstraa asuntolainaani (Helsingin asuntoon), mutta kun kolme vuotta sitten palasin Tampereelle ja ostin täältä asunnon niin fokus vähän meni hukkaan. Keskityin enemmän sijoittamiseen, kun jotenkin olin alkanut ajattelemaan, että ei ole järkevää laittaa asuntolainaan ekstraa, kun korot ovat alhaalla. Tänään olen asiasta eri mieltä ja toivoisin jatkaneeni säännöllisiä ylimääräisiä lainalyhennyksiä sijoittamisen sijasta, mutta se nyt meni, miten meni. Jälkiviisaus on mukavaa, mutta turhaa. Joka tapauksessa elokuussa 2022 päätin aktivoitua ylimääräisten lainanlyhennysten kanssa.

Elokuussa 2022 lainaa oli jäljellä siis 165.000 euroa ja tänään sitä on jäljellä 150.450 euroa. Peruslyhennysten (noin 600 euroa kuussa) lisäksi olen tehnyt lisälyhennyksiä 7.200 euron arvosta. Musta tämä on aika hyvä suoritus ottaen huomioon, että olen ollut opintovapaalla. Oikeastaan vähän mietityttääkin, että miten mä nyt tällain onnistuin. Isoimmat summat meni viime syksynä – sain silloin töistä ekstrabonuksen, mulla oli asuntosäästötilillä muutama tonni ja sitten sain vähän lahjarahaa vanhemmiltani. Toisen ison summan (3.000 eur) onnistuin laittamaan nyt heinäkuussa, koska sain kesäkuussa odotettua enemmän työbonuksia viime vuodelta ja tyhjensin asuntosäästötilini melkein tyhjäksi (siellä on enää 100 euroa, oon pitänyt siellä noin 1.000 euroa varuilta, jos kotona menee jotain rikki esim tv tai pesukone, mutta nämä nyt käytin).

Tavoitteenani oli saada lainamäärä 150.000 euroon kun 4%:n korko napsahtaa nyt elokuussa. Olen melkein tässä ja tulen alittamaan 150.000 euroa elokuun lyhennyksen yhteydessä, jolloin laina lyhenee vielä sen 600 euroa (uusi korko tulee käytäntöön vasta syyskuussa). Viime elokuussa kävi pienoinen säkä, että sain vielä alle prosentin koron, mutta nyt käy toisinpäin ja taidan napata vuodeksi sen korkeimman koron. EKP teki vielä nyt heinäkuussa 0,25 yksikön koronnosto, mutta alkoi vihjailemaan, että tämän jälkeen koronnostoja ei välttämättä enää tarvitsisi. Eli tämän kesän korkohuippu on mahdollisesti korkein mikä tässä koronnosto-vaiheessa nähdään ja minä pääsen nauttimaan tästä seuraavan vuoden :D

Mulla on 12 kuukauden euribor, enkä ole tätä vaihtamassa. Mulla oli nopea neuvottelu pankin kanssa, että olisiko mahdollista vaihtaa lyhyempään euriboriin ilman, että muihin lainaehtoihin tarvitsisi koskea. Vastaus oli kaunis ei, jota kyllä jo uumoilinkin. Näin opintovapaalla tulot nollissa ei ole isoa neuvotteluvalttia hihassa. Moni on saanut vaihdettua lyhemmän euriborin ilman muita kuluja ihan Nordeastakin eli on hyvin selvää, etten saanut vaihdettua, koska tulot ovat tällä hetkellä olemattomat.

12 kk euribor oli 2.8. 4,081. En usko, että yksi päivä tuo tähän suuria muutoksia ja se tarkoittaa mulle kokonaiskorkoa siinä noin 4,5% (marginaali on 0,39%). Tämä tarkoittaa 150.000 euron lainalla vajaata 1.000 euron lyhennystä kuussa, jossa 600 euroa menee korkoihin, 400 euroa lyhennykseen. Huimaltahan tämä kuulostaa, kun tässä on yksi vuosikymmen maksettu korkoa vain muutamia kymppejä. Yllättäen olen kuitenkin aika neutraali asian kanssa. Ainoa mikä tässä harmittaa on se, että tämä käy juuri mun opintovapaan aikana, mutta vaikea näitä on kovin tarkkaan suunnitella. En aio nyt loppu opintovapaan aikana tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, mahdollisesti maksan vähemmän joku kuukausi, jos näyttää tiukalta. Pitäisi kyllä onnistua maksamaan koko lyhennys joka kuukausi, mutta onneksi on se vaihtoehto, että voin maksaa vähemmän. Ylimääräisiä lyhennyksiä jatkan sitten, kun palaan töihin keväällä 2024. Tavoite on, että asuntolainaa on vuoden 2024 lopussa max 140.000 euroa jäljellä.

Mulla on vahva usko siihen, että korot tulevat vuoden sisällä jonkin verran laskemaan. Oma arvioni on siihen 3%:n luokkaan ja elän toivossa että elokuussa 2024 lyhennykseni taas pienenee. Nollakorkoihin en usko ja pidän tätä myös hyvänä asiana. Olihan tuo nollakorkomaailma aika erikoinen. Joka tapauksessa en ole huolissani omasta tilanteestani, mulla tulee olemaan tiukkaan vain ja ainoastaan opintovapaan vuoksi. Mulla on se etuoikeus, että keväällä voin palata suht hyväpalkkaiseen työhöni (tai vastaavaan, tarkoitus olisi hakea uusia töitä, mutta kuvio on hieman vielä auki) ja tulen taklaamaan korkeamman asuntolainan korot ihan hyvin. Sanoisin, että selviäisin noin 1.500 euron lyhennyksestä ihan ok ilman, että suuremmin näkyisi mun arjessa. Mulla ei ole asunnon lisäksi mitään isoja menoja elämässäni (ei autoa, ei lapsia, ei muita lainoja, ei mökkiä, ei eläimiä tms), joten olen valmis maksamaan asunnosta ns korkeampaa hintaa (suosituksethan ovat 25-30% kk tuloista, 1.500 olisi noin 40% mun tuloista - tähän tulee toki muut asumisen kulut vielä päälle).

Mielenkiintoista on seurata, että mitä tapahtuu asuntomarkkinoilla seuraavan vuoden - kahden aikana. Olen tyytyväinen, että olen vanha omistusasuja (eli asunnossa on jo noin puolet omaa pääomaa ja puolet lainaa) eikä ole juuri nyt tarvetta vaihtaa asuntoa. Olen suht luottavainen, että asunnot kyllä liikkuvat edelleen, jos hinta on kohdillaan. Iso haaste on, että moni myy asuntoaan sillä hinnalla mikä se olisi ollut vuosi sitten, eikä ole valmis hyväksymään sitä, ettei niitä summia enää saa. Seuraan aika tiiviisti oman asuinalueeni myyntejä ja asunnot, joissa on kova hinta, seisovat. Asunnot, joissa on järkevä hinta, menevät edelleen suht nopeaa kaupaksi. Hyvänä esimerkkinä seinänaapurini, joka tuli myyntiin hyvin kohtuullisella hinnalla. Asunto meni vajaassa viikossa. Kohtuullisella hinnalla tarkoitan sellaista, että sillä neliöhinnalla oma asuntoni olisi 307.000 euroa ja moni laskuri arvioi asuntoni 320. – 340.000 euron arvoiseksi (epäilen, että laskurit eivät ole vielä päivittänee itseään tämän päivän hintoihin). Korkeimmalla neliöhinnalla, mitä tässä mun naapurustossa viimeisen parin vuoden aikana on saatu, asuntoni arvo olisi 380.000 euroa (tähän en tietystikään usko). Korkeimmalla neliöhinnalla, mitä mun taloyhtiöstä on myyty vuoden sisällä (sama kerros, melkein samat neliöt), asunnostani saisi 326.000 euroa. Itse olen pitänyt asuntoni arvona 300.000 euroa, joka on asunnon ostohinta + varainsiirtovero + pieni pintaremppa, minkä tein, kun muutin tähän.

Summa summarun – olen tyytyväinen, etten ole juuri nyt myymässä asuntoa ja pihistellään nyt sitten ensi talvi ihan kunnolla korkeiden asumiskustannusten kanssa. Ehkä tästä saan hyvää blogisisältöä & inspiraatiota ja aktivoidun taas täälläkin! 😊

Rahantuhlauspäivä

Pitkästä aikaa oli kunnon rahantuhlauspäivä kaupungilla. Hieman jännittää listata kaikki, mitä tänään tuhlasin, niin ajattelin tehdä postauksen nyt julkisesti teidän kaikkien lukijoiden kanssa :D 

Olen siis jo kesälomalla. Mulla on vielä yhdestä kurssista pari juttua tekemättä, jotka tulee viemään 2-3 päivää. Tekisin mielelläni ne jo heti nyt, mutta vika luento (ainoa jäljellä oleva) on ensi viikon keskiviikkona ja tentti avautuu vasta 22.5. eli ei auta muuta kuin odotella. Tenttiin ei mitenkään tarvitse lukea, vähän teen harjoituksia ennen tenttiä, mutta ne ei nyt paljoa tule viemään aikaa. Yksi pilipalikurssi on vielä toukokuun vikalla viikolla, mutta se on vain yksi opintopiste ja koskee jotain omaa hyvinvointia. Sunnuntai-iltana siis päätin, kun tein tän viikon suunnitelmaa ja katsoin säätiedotusta, että mä aloitankin jo kesäloman! Käytännössä olen jo toukokuun lomalla niin tein asiasta ihan virallista oman pään sisällä. Aika huikeeta. Loma kestää sinne elokuun alkuun / puoliväliin asti. En ole ihan varma, koska opinnot taas elokuussa alkaa, mutta just nyt en jaksa hirveästi vaivata sillä päätäni! 

Kesäloma tarkoittaa usein rahantuhlausta ja siinä mä kunnostauduin tänään oikein urakalla. 

Aamulla kaikki alkoi siitä, kun lähdin kampaajalle. 52 euroa. Siitä menin lounaalle, 12,70 euroa. Sen jälkeen haahuilin Stockalla ja ostin kaksi paitaa, 114,28 euroa. Sitten mulla oli piilolinssisovitus, sovitus ja 5 kpl testilinssejä maksoi yhteensä 10 euroa. Jos linssit on hyvät, niin voin netistä tilata sitten enemmän lisää. Jos linssit eivät ole hyvät, voin varata uuden ajan ja testataan toisia.

Tämän jälkeen lähdin Jyskiin ostamaan maton liukuesteitä - ostin 3 kpl, yhteensä 12 euroa. Tosin näitä ei tarvinnutkaan maksaa, koska mulla oli iänikuisen vanha lahjakortti Jyskiin ja siellä oli kuin olikin vielä rahaa. Seuraavana oli vielä vuorossa apteekki, johon vein vanhoja lääkkeitä kierrätykseen ja ostin aurinkorasvan kasvoille, 21,90 euroa. Koska tässä ei vielä ollut tarpeeksi niin ostin jäätelöannoksen, 7,90 euroa. Nyt olen kotona ja yritän olla tuhlaamatta enää rahaa tänään. Onneksi ruokaa on kaapissa. 

Yhteensä nämä kaikki teki 218,78 euroa (en laskenut liukuesteitä). No ei nyt niin paha. Mutta sen verran, että varmaan pitää ottaa säästöistä, en oikein osannut budjetoida kaikkea. Siksi niitä säästöjäkin on tällä hetkellä, että voi aina välillä ns elää yli tulojensa. Aikuiskoulutustuki riittää mun kohdalla ihan hyvin peruselämiseen, mutta tällaisiin tuhlailupäiviin/ekstraosteluihin tuki ei kyllä riitä. Eikä sen mun mielestä tarvitsekaan riittää. 

Muuten asiat ovat aika hyvällä mallilla. Opintoja olen saanut tehtyä nyt reilussa puolessa vuodessa (loka22-huhti23) aika paljon, yhteensä tulen saamaan 78 opintopistettä ekan vuoden aikana (tutkinto on 210 op). Ajallisesti näiden tekeminen on vienyt ehkä noin puolet ns normityöajasta. Pääsääntöisesti olen opiskellut neljänä päivänä viikossa, noin 4-6 tuntia päivässä. Oon tykännyt opinnoista tosi paljon. Jonkin verran tulevaisuus stressaa. En haluaisi palata vanhaan työtehtävääni (vanha työpaikka olisi ihan ok, jos olisi mahdollista vaihtaa toimenkuvaa), mutta samalla pelottaa, etten tule saamaan uutta paikkaa yhtä hyvillä eduilla ja palkalla. Eduilla tarkoitan etupäässä bonuksia, henkilökuntaetuja ja työn vapautta. Tarkoitus on ensi syksynä laittaa cv, linkedin tms kuntoon ja aloittaa alustava työnhaku. Mulla oli alkuvuodesta koulun uravalmentajan kanssa tapaaminen ja hän ainakin oli hyvin optimistinen mun tulevasta työllistymisestä. Oon nyt suuntautumisen valinnut niin, että en ihan täysin aloita alusta vaan aika paljon mulla on jo kokemusta entisen toimenkuvan kautta. En haluaisi mitenkään aloittaa ihan alusta, koska opintojen myötä myös mun kunnianhimo on alkanut kasvaa. 

Mutta yritän nyt kesän aikana olla stressaamatta tästä asiasta. Opintovapaa kestää vielä noin vuoden vielä, joten on tässä aikaa. Ja pahin skenaariohan on vain palata vanhaan työhön ainakin hetkellisesti. Jos saan lähettää universumille toivomuksen niin saisin uuden työpaikan alkuvuodesta 2024. Ensi syksyn toivoisin, että voisin vielä keskittyä 100% opintoihin niin saisin ne tosi pitkälle eikä jäljellä jäisi kuin opinnäytetyö (jonka toivottavasti voisin tehdä sitten tulevalle työpaikalle) ja muutamia syventäviä kursseja, jotka voin tehdä töiden ohessa. 

Rahatilanne on myös ihan hyvä. Toki lievästi ahdistaa se, kun säästöt pienenee, mutta sehän on tämän opintovapaan tarkoituskin. Ihan riittävästi on vielä jäljellä opintovapaan loppua varten. Kesällä saan yhden täyden palkan, lomarahat (50% palkasta) ja bonukset (arviolta 50% palkasta). Kesäkuun alussa saan vielä aikuiskoulutustuen toukokuulta, joten näillä pärjään tosi hyvin kesän ja pitäisi saada vähän säästöönkin. Kesällä ei ole suunnitelmissa tehdä mitään kallista (no okei, yksi ulkomaan matka, mutta se oli suunnitelmissa/tiedossa jo ennen opintovapaata ja siihen on omat rahat säästössä). Päätavoite yrittää pysähtyä nauttimaan siitä, että on paljon vapaata ilman aikatauluja. 

Eli asiat ovat aika mallillaan, kunhan nyt en enempää tämän päivän kaltaisia rahantuhlauspäiviä kesälomalla harrasta :D Kivaa toukokuuta kaikille, alkavia jääkiekon MM-kisoja ja etenkin Euroviisuja! 

Mitä syön – viikon seuranta

Maaliskuun ruokakuluseurannan aikana pidin myös viikon mittaisen ruokapäiväkirjan. Ruokapäiväkirja ihan itselleni omaksi mielenkiinnoksi, mutta samalla lukijoilla ehkä mielenkiintoista saada referenssiä siihen mitä ja kuinka paljon syön verraten siihen paljonko sitä ruokaa ostan. Viikko kuvaa aika hyvin mun perusviikkoa - syön 4 tai 5 kertaa päivässä aika säännöllisesti. Herkkuja syön valitettavan usein, mutta en mielestäni mitenkään isoja määriä kerralla. Nyt tähän ei sattunut yhtään ravintolasyömisiä tai -juomisia, mutta mulle on aika tavallista että syön ulkona viikon aikana (etenkin lounaita työaikana). Nyt toki opintovapaan aikana ei ihan yhtä usein, joten useammin tulee näitä viikkoja kun ei ole yhtään kertaa ravintolasyömistä/kotiintilaamista/kotiinhakemista. Urheilen 3-5 kertaa viikossa, mainitsin aina tekstissä urheilinko sinä päivänä. 

Päivä 1 tiistai

Aamupala klo 9.00 – kahvi, leipä juusto/kinkku/vihanneksia ja rahkaa mustikoilla ja banaanilla. Toinen kuppi kahvia, kun pidettiin aamu-teams mun ulkomailla asuvan kaverin kanssa.

Lounaan söin siinä puoli yksi, söin vielä kaapissa olevaa butterchickenia ja riisiä sekä kaapin jämät kurkkua, paprikaa ja tomaattia. Join vielä kupin kahvia ja yhden leivän oivariinilla.

Päivällisen söin puoli kuusi, söin jääkaapin jämiä – pinaattiletun, lihaperunasoselaatikkoa, raejuustoa ja porkkanaraastetta. Ennen päivällistä kävin vajaan tunnin hölkkälenkillä. 

Iltapala puoli ysin uutisten aikaan puuroa keitettynä vanilja-alproon banaanin, mansikoiden ja pähkinöiden kanssa. Lisäksi vichya kuivahtaneella sitruunalla.

Pääasiassa juon aina vettä ruokien kanssa ja lisäksi juon vettä pitkin päivää. Aina kun herään, niin ensimmäisenä juon vettä ja viimeisenä kun menen nukkumaan, juon lasillisen vettä. Mun asunto on täynnä puolijuotuja vesilaseja ja vesipulloja. En osaa sanoa paljonko juon vettä kokonaisuudessaan. Oman kokemuksen mukaan paljon, mutta voinhan olla väärässä. Joka tapauksessa aterioiden kanssa juon useimmiten vettä, mainitsen erikseen, jos juon jotain muuta. 

Päivä 2 keskiviikko

Aamupala klo 9.00 – kahvi, leipä juusto/kinkku/tomaattia ja kreikkalaista jugurttia mansikoilla ja mustikoilla. Join vielä toisen kupin kahvia vähän myöhemmin.

Lounas ennen yhtä, ei kauhean houkuttelevan näköistä, mutta söin lihaperunasoselaatikon lopun (tämä ruoka EI parane vanhetessaan) ja lisäksi vain kirsikkatomaatteja, koska mitään vihanneksia ei enää jääkaapissa ollut. Seurana mun all-time-favorite-daughter-emily-vloggaaja ja hänen vanhat vlogit, koska on lopettanut vloggaamisen. Mutta mä pidän edelleen!

Välipala klo 16 proteiinirahka, pähkinöitä, appelsiini ja kaksi luumua ennen kauppaan lähtöä.

Söin vielä leivän kuudelta, koska olin menossa kavereille katsomaan telkkaria ja he lupasivat tehdä ruokaa, joten piti vielä vähän aikaa kestää ennen päivällistä.

Vähän ennen kasia söin tomaattikeittoa ja valkosipulipatonkia, jälkkäriksi omena-crumblea. Lisäksi join kupin teetä ja napostelin vähän pähkinöitä ja kuivattua ananasta.

Päivä 3 torstai

Aamupala klo 9.00 – kahvi, leipä juusto/kinkku/tom/kurkku ja vesimelonia. Toinen kuppi kahvia meni myös.

Lounas vasta kahden jälkeen, lähempänä puolta kolmea. Tämä meni vähän myöhäiseksi, koska innostuin tekemään koulujuttuja ja en malttanut lopettaa ja sitten kun maltoin niin mun piti vielä kokata se ruoka. Tein uunissa bataatteja ja sen seuraksi paistettua delikauraa, tomaattia ja paprikaa sekä salaatiksi tein kurkkuchili-salaatin.

Kävin salilla ja salin jälkeen söin vesimelonia ja vähän kreikkalaista jugurttia. Kuten kuvista näkee niin en jaksanut suuremmin asetella ruokia vaan söin suoraa leikkuulaudalta ja purkista.

Seiskan jälkeen söin varsinaisen ruoan uunifetapastaa ja herkkuhimoissani kaivoin kaapista joulusuklaata ja keitin teetä.

Ysiltä söin iltapalaa, kreikkalaista jugurttia, itsetehtyä mustikkakeittoa, ruisleipä.

Päivä 4 - perjantai

Aamupala puoli yhdeksän: yksi kuppi kahvia ja leipä juusto/kinkku/kurkku/paprika.

Lounas puoli kaksitoista, uunibataattia ja delikauraa, kurkkuchilisalaattia.

Olin töissä käymässä ja siellä join yhden jälkeen kahvikupin kauramaidolla.

Päivällinen viiden jälkeen uunifetapastan jämät (tämäkään ruoka EI parane vanhetessaan) ja jälkkäriksi teetä ja karkkia.

Iltapala joskus ysiltä perinteinen leipä juusto/kinkku/kurkku/paprika ja kaksi porkkanaa.

Päivä 5 lauantai

Aamupala yhdeksän jälkeen puuroa mustikkakeitolla, leipä juusto/kinkku/kurkku/paprika, smoothie (alpro vanilja, banaani, mansikkaa, rahkaa, pinaattia) ja kahvi.

Puolen päivän aikaan keitin toisen kupin kahvia ja söin loput karkit eiliseltä. Aamupala oli sen verran isompi ettei oikein ollut nälkä, näin mulla käy aika usein viikonloppuisin kun on enemmän aikaa eikä tarvitse niin syödä kellon mukaan.

Kolmen maissa söin lounaan, loput bataatti+delikaura-systeemistä.

Reilun tunnin kävelylenkin jälkeen menin saunaan ja saunajuomana oli mangolimsa noin kuuden maissa.

Kasin jälkeen söin tortilloita uunitofulla, kaalisalaatilla ja tomaattisalaatilla. Lisäksi tein vesimeloni basilika salaattia, mutta sitä en laittanut tortillan väliin :D Söin kolme tortillaa, joka oli hieman liikaa. Mä aina taistelen sen kanssa, että kaksi vai kolme. Kaksi tuntuu vähältä etenkin jos on nälkä, mutta kolme on aina auttamatta liikaa. Join vaniljakokista ruoan kanssa.

En enää syönyt mitään iltapalaa, yleensä viikonloppuna päivällinen menee sen verran myöhäiseksi, ettei enää iltapalalle ole tarve. 

Päivä 6 sunnuntai

Aamupala klo 11… Kellojen siirto! En ole aamuihminen ja pääasiassa herään yhdeksältä. Viikonloppuisin saattaa venähtää, jos valvon pidempään katsoen jotain leffaa. Kiitos kellojen siirron heräsin klo 11. Jotenkin vähän tuskaista. Mutta joka tapauksessa; aika perinteisellä mentiin kahvia, kreik jugurttia, appelsiini, ruisleipä, juusto/kinkku/vihanneksia.

Lounas puoli kolmelta, söin kaksi tortillaa eilisillä täytteillä ja vesimeloni-basilika-salaatin loput.

Puolen tunnin juoksulenkin jälkeen viiden maissa välipalana lauantain smoothien jämät ja yksi leipä voilla.

Päivällinen meni vähän myöhäiseksi eli puoli ysiin. Tein kaalilaatikkoa ja aloitan teon aina liian myöhään, kun en muista kuinka kauan laatikon pitää olla uunissa. Kauan! Mutta oli sen arvoista, tuli todella hyvää. Rakastan kaalilaatikkoa.

Illalla Huuhkajien pelin aikana söin vielä muutaman rivin joulusuklaata.

Päivä 7 maanantai

Aamupala klo 10 (kellojen siirto, katsotaan koska saan rytmin kuntoon koska siis nythän mun EI tarvitse herätä, joten tosi vaikea pakottaa itseään) kahvia, kreikkajugurtti, mustikkakeittoa, ruisleipä perinteisillä.

Lounas puoli kaksi kaalilaatikko ja salaattia

Kolmen jälkeen kuppi mustaa kahvia taloyhtiön hallituksen kokouksessa.

Viiden jälkeen lisää kaalilaatikkoa. Olisi vielä tortilloja mutta tää kaalilaatikko on niin hyvää, etten malta olla syömättä. En ottanut kuvaa, koska oli ihan samannäköinen kuin lounas miinus se salaatti. Keskityin vain kaalilaatikon syömiseen. 

Illalla ysin maissa vielä yksi paistettu kananmuna kinkulla, kurkkua, tom, paprikaa, porkkanaa ja leipä oivariinillä sekä sitruunavettä.