Puskurista

Mulla on puskurirahaa 11.000 euroa. Siitä 10.000 euroa on erillisellä talletustilillä, josta maksetaan hieman korkeampaa korkoa kerran vuodessa (korkotaso määrittyy vuosittain). Tililtä voi nostaa rahaa koska vain pois, mutta nostettu raha vaikuttaa koron määrään – korko maksetaan korkovuoden alimman saldon mukaan. 1.000 euroa on mun käyttötilillä ns pikapuskurina. Teen nollabudjetin eli kuun lopussa mun tili on aina nollilla paitsi tämä 1.000 euroa. Mulla oli pitkään, että tili oikeasti meni nollaan ja se aiheutti aina välillä vähän hölmöjä tilanteita. Jos olin jo sulkenut budjettikauden päivä-kaksi ennen tilipäivää, niin saattoi olla, että mulla ”ei” ollut rahaa lähteä ekstemporee kahville tms ilman että siirsin rahaa säästötililtä takaisin käyttötilille. Tämä edestakaisin puljaaminen tuntui vähän tyhmältä niin nyt voin ns käyttää sitten seuraavasta kuusta, jos tällainen tilanne tulee. Myös jos nyt sattuisi, ettei palkka jostain syystä tulisikaan oikeaan aikaan niin silti tilillä on rahaa asuntolainan suoravelotukseen.

Kun aloitin tämän blogin 2017 mulla oli puskurirahojen keräys kesken. Alun perin tavoite oli 12.000 euron puskuri ja sen sainkin täyteen kesällä 2018. Pienensin puskuria jossain vaiheessa tuolla tonnilla. Alussa mun puskurirahat olivat ihan normitilillä, mutta vuonna 2022 siirsin ne talletustilille, että saan niille vähän enemmän korkoa. Olen saanut korkoja nyt vuosien aikana nettona 98 + 230 + 176 = 504 euroa. Tältä vuodelta on tulossa 120 euroa (korko on 1,75%). Korot olen aina siirtänyt käyttötilille eli puskuritilin saldo pysyy 10.000 eurossa.

En ole tarvinnut puskurirahojani kertaakaan nyt 7,5 vuoteen. Useimmiten unohdan koko puskurin olemassa olon, mutta välillä aina huomaan miettiväni puskurin tarvetta ja onko sen suuruus riittävä. Viime aikoina tämä on ollut taas enemmän mielessä (johtunee ehkä maailman tilanteesta kaikkien sotien keskellä). Seuraan myös erinäisiä rahaan liittyviä face-sivustoja ja etenkin yhdellä on viime aikoina keskusteltu useasti puskurirahoista – paljonko pitää olla ja missä puskuria olisi hyvä pitää. On mielenkiintoista seurata kuinka eri tavalla ihmiset ajattelevat siitä, että mikä puskuri on.

Joillekin puskuri tarkoittaa ihan käteistä tilillä (tai jollain korkeampi korkoisella talletustilillä suomalaisessa tai ulkomaisessa pankissa), joillekin puskuria on ihan ok säilyttää matalariskisissä sijoituksissa (korkorahasto tai indeksirahasto) ja joillekin taas puskuri on luottokortin ”käyttövara”. Tai yhdistelmä näistä kaikista. Osa käyttää puskuria aina tarpeen tullen (esim isompi hankinta) ja sitten säästää sen rahan sinne takaisin, osa ei koske puskuriin kuin hätätapauksessa. Ja jokainen tietysti määrittelee hätätapauksen omalla tavallaan.

Puskurin koko on myös usein keskustelun aiheena. Summa vaihtelee todella paljon - yhdelle yhden kuun kulut on riittävä, toinen haluaa kahden kuun bruttopalkan verran puskuria ja kolmannella on useamman vuoden (1-3) kiinteät kulut puskurissa. Ehkä yleisin on se 3 kuukauden nettopalkka, joka suunnilleen itsellänikin on (vähän vajaa).

Itse edustan ehkä tällaista enemmän tiukkapipoista puskurin pitäjää. Haluan, että se on paikassa, jossa sen saa heti käyttöön eikä ole riskiä, että summa alenisi (eli mikään rahasto ei kävisi). Itselleni se on täysin ylimääräistä rahaa ja siihen ei kosketa koskaan. Välillä käy mielessä, että hei onhan mulla puskurissa rahaa, kun tulee jokin äkillinen halu (kuten uusi sohva :D), johon ei juuri sillä hetkellä ole rahaa. Ainakaan toistaiseksi en ole sortunut ja puskuriraha on saanut koskemattomana maata tilillä. Olen aina säästänyt hankintaan erikseen tai haalinut rahat muilta tileiltä. Tai sitten ollut ostamatta lainkaan. Joskus tämä turhauttaa ihan hirveästi, että ei vain voi ostaa vaan pitää aina ensin säästää. Nyt parhaillani säästän makuuhuoneen pieneen uudistamiseen. Muut kulut pystyn aika hyvin kattamaan perustuloista, mutta uusi sänky vaatii säästämistä. Siinä olen nyt ollut alkuvuodesta vähän huono, koska pörssi on tarjonnut liikaa ostopaikkoja ja olen laittanut niitä rahoja pörssiin. Esim mulla oli jo 2.000 euroa säästettynä, mutta nyt on enää 500, koska laitoin alkuvuodesta suunniteltua enemmän pörssiin. En oikein ymmärrä, että miksi koen tästä syyllisyyttä ja harmitusta :D

Enemmän kipuilen sen kanssa, että haluaisin puskurini olevan isompi. Olen ratkaissut haasteen toistaiseksi niin, että aloin noin vuosi sitten säästämään rahamarkkinarahastoon ja ajattelen sen sitten olevan mun puskurin jatke. Tavoite on saada sinne kokoon toiset 10.000 euroa (siellä on nyt 1.500 euroa). Lasken kylläkin tämä olevan osa mun sijoituksia. Vaikka puskuri on itselleni tärkeä asia ja tuo turvallisuuden tunnetta niin liiallinen puskuri ei myöskään ole järkevää.

Mihin mä sitten ajattelen sitä puskuria tarvitsevani? Enemmän työttömyyteen ja vastaaviin tilanteisiin. Tai jos tulisi tarve leikkaukselle. Esimerkiksi mulla on alkava nivelrikko polvessa ja leikkausjonot on aika pitkiä – tällä hetkellä tilanne on kaukana akuutista, mutta jos jossain vaiheessa tilanne huononee ja olisi vaarana jumiutua kotiin pitkäksi aikaa odottaessa leikkausaikaa niin tuo rauhaa tietää, että olisi mahdollisuus mennä yksityiselle (oikeasti en tiedä, olisiko tämä realistinen vaihtoehto). Työttömyys taas on viime aikoina mietityttänyt paljonkin, koska oma tilanteeni työpaikallani on hieman epävakaa juuri nyt (loppuvuonna mun kaksi läheistä kollegaa pistettiin pihalle parissa päivässä – toinen heistä oli ollut 25 vuotta yrityksessä töissä). Mulle ei ole ihan selvää tällä hetkellä se, että mitä tämä Suomen lainsäädännön muutos irtisanomislakiin vaikuttaa, että kuinka helposti meistä työntekijöistä päästään eroon tarpeen tullen. Toki mulla on 6 kuukauden irtisanomisaika, mutta silti asia mietityttää. Olen myös aloittanut työnhaun (kiire ei ole, mutta on hyvä aktivoitua) ja alkoi pelottamaan enemmänkin se, että mitä jos saan uuden työpaikan, mutta minut vaikka irtisanotaan koeajalla? Eli tällaisiin asioihin. Toki kymppitonnilla ei nyt ihan hirveän pitkälle pötkitä, mutta on sentään jotain.

Yksi ajatus myös tuli mieleen, että mitä jos asuntoni palaisi? Vakuutus korvaisi jollain aikataululla, mutta akuutisti siinä tarvitsee rahaa ihan käytännön asioihin. Täällä Tampereella on tässä viime aikoina ollut muutama asuntopalo niin siksi tällainen juolahti mieleen. Ja tämä on yksi pahimmista painajaisistani näin kerrostaloasujana. Siksi kerrostaloasujana, että itse ei pysty vaikuttamaan asiaan oikein mitenkään - tarvitsee vain toivoa, että naapurit ovat vastuullisia kynttilänpolttajia ja kukaan ei ala humalassa tekemään ruokaa keskellä yötä (tuossa naapuritalossa näin kävi joku kolme vuotta sitten ja kyseinen asunto paloi täysin).  

Tällaisia ajatuksia puskurista. Ei siis mitään muutoksia ole tulossa, kunhan teki mieli pyöritellä asiaa vähän kirjoittamalla. 

Viikon ruokatilikulutus

Ensimmäistä kertaa (muistaakseni - voin olla väärässä :D) ylitin 100 euroa viikon ruokakulutuksessa. Olen ollut yllättynyt kuinka maltillista mun ruokarahakulutus on ollut nyt alkuvuodesta ja ruokatilille siirtämäni 100 euroa on riittänyt ja sinne on kertynyt pieni puskuri. 

Mutta tällä viikolla tuhlailin vähän enemmän ja rahaa kului noin 110 euroa. Se meni seuraaviin: 

• Maanantai
• Kävin kahvilla kaverin kanssa ja sinne meni 8,40 euroa
• Samalla kävin ruokakaupassa 27,64 euroa
• Tiistai
• Meni myöhään harrastukseni yhdistyksen toiminnantarkastuksessa (olen hallituksessa) ja kotimatkalla hain take awayta 14 euroa
• Keskiviikko & torstai 
• En käyttänyt rahaa ruokaan
• Perjantai
• Kävin ystävieni kanssa avantosaunassa ja sen jälkeen pitsalla ja oluella 28,85 euroa
• Lauantai
• Kävin ruokakaupassa 30,78 euroa
• Sunnuntai
• En käyttänyt rahaa ruokaan

Lounailla en käynyt kertaakaan. 

Tilillä on nyt vähän reilu 90 euroa. Ihan hyvä. 

En oikein tiedä miksi olen nyt alkuvuodesta onnistunut olemaan näin maltillinen näissä ravintolakuluissa. Alkuvuosi on ollut aika rauhallinen (tai no, olen tehnyt aika paljon töitä, joten vapaa-aikaa ei ole hirveästi ollut). Mielenkiinnolla seuraan miten tilanne muuttuu nyt kun kevät alkaa ja ihmiset kaivautuu koloistaan. 

Ja haluan kiittää teitä kaikki, jotka kommentoivat mun aiempaan tekstiin, jossa kirjoitin joulukuun ruokakuluista ja mihin kaikkeen käytin niin paljon rahaa. Sain muutamia hyviä oivalluksia ja näkemyksiä - ja todellakin vahvistui se, että oman kuplan ulkopuolelle on välillä vaikea nähdä. Ehkä tärkein oivallus itselle oli, että olen todellakin unohtanut kavereiden luona vierailun ja vice versa. Puhuttiin tästä perjantaina kahden ystävän kanssa, kun menimme pitsojen jälkeen heille vielä hetkeksi istumaan iltaa eikä enää mihinkään ravintolaan. Pitsan jälkeen kaikkien teki mieli vielä hetki olla yhdessä, mutta haluttiin olla rennosti niin mentiin heille. Toki asiaa helpotti se, että he asuvat nykyään hyvin lähellä mua. Mutta pitäisi oikeasti enemmän panostaa siihen, että alkaisi taas käymään toisten luona (ja kutsumaan ihmisiä omaan kotiin). 

Helmikuun (20.1. - 19.2.) budjettitoteuma

Tuloja helmikuussa oli palkka, päivärahoja, vuokratulot, vesipalautukset 2025 ennakoista ja sitten sain takaisin rahaa yhdestä lahjasta, johon annoin rahaa, mutta jota ei sitten ostettukaan, kun ko henkilö ei lähtenytkään (toivottavasti oli tarpeeksi monimutkaisesti selitetty).

Haluan heti tähän alkuun sanoa, että pitkästä aikaa helmikuussa alitin budjetin! Mun budjetti on nykyään enemmän sellainen suuntaa antava ja aika usein käytän enemmän rahaa kuin olen excelöinyt. Tämä johtuu yleensä joko tavarahankinnoista (kuten sohvan hankinta viime syksynä) tai sitten jostain vapaa-ajan jutusta (esim joku matka, jota en vain ollut budjetoinut). Ideaali budjetointitilanteessa kävisin aina tulevan kuukauden kalenterin läpi ja miettisin etukäteen, että mitä teen ja paljonko mihinkin menee rahaa, mutta useimmiten en näin tee. Aina ei jaksa ja aina ei kaikki asiat vain ole kalenterissa. Esimerkiksi olen aika spontaani kampaajalla kävijä – mulla on pitkät värjäämättömät hiukset, jotka eivät tarvitse mitään säännöllistä leikkausta tms. Käyn yleensä 1-3 kertaa vuodessa ne leikkauttamassa ja aina se menee niin, että joku kaunis päivä vaan tulee mieleen, että ainiin nyt olisi aika käydä kampaajalla ja varaan ajan heti kun saan. En tee enää cero-based-budjettia vaan mulla on noi perusolettamukset kuukauden kuluista sekä tietyt summat jotka menee säästöön/sijoituksiin ja viivan alle jää vaihtelevasti 200-1000 euroa niin sen mukaan sitten ylittelen budjettia tarvittaessa. Nämä ylijäämät voin joko käyttää tai sitten kuun lopussa jaan ne eri säästötileille.

Mutta helmikuussa olin hyvin säntillinen, pysyin budjetissa ja kuun lopussa oli ihan hyvä ylijäämä, joka laittaa säästötileille.

Pakolliset kulut olivat normit, suoratoistot vähän ylittyi, kun otin Netflixin sairaslomaviikon viihdykkeeksi. Tämä on aikomus irtisanoa, mutta odotan että saan katsottua Bridgertonin 4. kauden loppuun. Liiton maksu meni tässä kuussa (tulee neljästi vuodessa). Ruokakulut olivat melko budjetissa – summa ylittyi 20 eurolla, kun wolttasin (ekaa kertaa tänä vuonna!) ja siellä oli mun päätilin pankkikortti, eikä ruokatilin. En tätä jaksanut vaihtaa. Muuten ruokaan meni 400 (4 viikkoa eli 100 per viikko) ja sitten 60 euroa edellisen kuun lounaisiin. Ruokarahatilillä on tällä hetkellä 205 euroa, mutta budjetissa nämä näkyvät nyt menoina.

Vapaa-ajassa on yhdet keikkaliput itselleni ja kummilapselleni. Palvelu/harrastukset on korkea, mutta nämä oli tiedossa ja budjetoitu. Sieltä löytyy siivous, sokerointi, kuntosali, terapia, Suomen osakesäästäjien vuosimaksu, kahden yhdistyksen vuosimaksut ja kevään tanssitunnit (puolet maksoin epassilla). Tavaroissa on yhdet talvikengät, koska edelliset talvikenkäni VARASTETTIIN (tanssipaikkani aulasta). Ihan superrasittavaa. Etenkin kun kengän kokoni on 40 ja sitä kokoa EI SAA MISTÄÄN. Kaikkia muita kokoja on joka puolella, mutta ihan kaikista malleista aina koko 40 oli myyty loppuun. Lopulta tilasin netistä ja kokoa 40 tarjosi vain YKSI verkkokauppa. No uudet kengät on nyt saatu ja tanssitunneille menen jatkossa vain yksillä tosi vanhoilla ja rikkinäisillä kengillä, jotka saa ihan vapaasti varastaa (tuskin niitä kukaan haluaa). Jotenkin rasittava juttu – olin ostanut kengät kaksi vuotta sitten ja hinta oli reilut 200 euroa. Tosi paljon, mutta samalla liian vähän, että olisin jaksanut lähteä vakuutusrumpaan, jolloin mun ehkä olisi pitänyt tehdä joku rikosilmoitus (?!?!). Mutta tosi ärsyttävää. Kengät oli vielä tosi hyvä kuntoiset ja 200 euroa on tosi paljon rahaa. Plus se kaikki aika jonka jouduin käyttämään, kun juoksin kenkäkauppoja ja selasin nettikauppoja, että mistä ihmeestä saan sen viimeisen 40 koon kenkäparin.

Hyväntekeväisyys perus ja ekstroissa 2 euroa, jonka maksoin narikasta, kun kävin katsomassa Tampereen teatterissa Romea ja Julian. Eipä tässä sitten sen kummempaa tällä kertaa. Alla summat taulukkomuodossa. 

 

 

Viikon rahatelmat

Noniin - ensimmäinen viikko, kun ylitin 100 euron ruokarahabudjetin. Ruokakauppaan meni viikon aikana noin 105 euroa ja tänään sunnuntaina näin ystäviäni brunssin merkeissä ja sinne meni 20 euroa. Ruokarahatilillä on tänään 130 euroa eli edelleen ihan hyvä ylijäämä. Ensi viikolla myös ennustan, että ylitän 100 euroa. Olen menossa viikonloppuna ravintolaan ja tällä hetkellä ruokakaappi on melko tyhjä eli viikko vaatii isompia ruokaostoksia. Tuossa 105 eurossa oli yhdet isommat ruokaostokset ja näköjään kaikkea kallista heräteostelua :D 

Sijoitusrintamalla on tulosjulkitus-viikot meneillään ja pidän tästä ajasta. On tosi mielenkiintoista käydä läpi omistamieni yritysten osavuosikatsaukset ja toki Q4 on se mielenkiintoisin, kun osinkojen määrät selviävät. Päädyin myös myymään TietoEvryn salkustani kokonaan pienellä tappiolla. Laitoin rahat maailma- ja eurooppa-rahastoihin. Mulla on tällä hetkellä enää 13 yrityksen osakkeita salkussa - niitä on ollut korkeimmillaan melkein 20. Tämä on ollut tietoinen strategia poistaa tietyt osakkeet salkustani ja siirtää rahat indeksirahastoihin tai ETF:n. TietoEvry oli viimeinen jonka kanssa olen kitkutellut. Tappiolla myyminen on aina niin vaikeaa, mutta suurella todennäköisyydellä TietoEvry ei tule hirveästi nousemaan tässä lähivuosien aikana ja saan paremman tuoton rahoilleni rahastoissa (toki voin hyvinkin olla väärässä). Suorista osakkeista en tule täysin luopumaan, mutta tavoite on saada niiden osuus max 40% salkusta. Nyt niiden osuus on 56% eli pikkuhiljaa. Nyt ei ole enää tavoitteena myydä mitään vaan kasvattaa rahastojen osuuksia. 

Sijoitusten osalta minulla olisi myös haaveena saavuttaa tänä vuonna 100.000 euron sijoitussalkku. Olen kirjoittanut tästä jo ihan oman tekstin, mutta en tiedä uskallanko tätä julkaista. Jotenkin viime vuosina mun on ollut vaikea puhua avoimesti täällä blogissa mun sijoituksista, koska pari viime vuotta ovat olleet niin umpisurkeita ja osittain saan ihan syyttää itseäni. Olisi ollut järkevämpää pysytellä vain rahastoissa suorien osakesijoitusten sijasta. Vuosi 2025 oli kyllä pitkästi aikaa tosi hyvä. Toivon, että vuosi 2026 myös olisi, mutta ei näistä oikein voi tietää. Joka tapauksessa tavoitteena olisi 100.000 euroa ja teoriassa se olisi ihan mahdollista. Mutta katsotaan, ehkä tässä rohkaistun julkaisemaan tarkemmat suunnitelmani tämän osalta. 

Olen myös lueskellut paljon talousblogeja viikon aikana. Ihana kun on taas aktivoitumista tällä saralla ja on taas useampi blogi, joka päivittyy suht usein. Tämä juttu herätti muistoja menneisyydestä: Rahapolkuni taloudelliseen vapauteen: Omaeläkkeen pitkä ja kallis oppitunti. En ollut muistanutkaan, että olen itsekin aloittanut LähiTapiolassa omaeläkesäästämisen! Vuosi oli jotain 2012 ja silloin elettiin vielä sellaista kivikautista aikaa, ettei ollut mitään suoraveloituksia tililtä. Muistan, että olin LähiTapiolan konttorissa, jossa kirjoitin omaeläkesäästösopimuksen, jonka mukaan maksan omaeläkettä 30 euroa kuussa. Maksoin ensimmäisen 30 euroa konttorissa pankkikortilla ja maksut tulisivat jatkossa paperilaskulla kotiini kerran kuussa. Tämän 30 euron jälkeen en tehnyt yhtään suoritusta, koska en avannut yhtäkään kirjettä. Tähän maailmanaikaan olin masentunut, enkä avannut kotiini tullutta postia. Muutama oikea lasku meni perintään myös, onneksi siinä vaiheessa aina heräsin ja maksoin laskun. Säästin kyllä kaiken postin, mikä kotiini tuli - ajatuksena oli avata ne, mutta tosiaan pariin vuoteen en saanut aikaiseksi. Sitten parin vuoden päästä, kun näitä kirjeitä aloin availemaan niin siellä näitä omaeläkelasku-kirjeitä oli myös joukossa. Jonkin ajan kuluttua (olisiko ollut vuosi tilin avaamisesta) oli tullut kirje, jossa kerrottiin, että omaeläkesäästötilini oli suljettu ja tämä sinne maksamani 30 euroa on veloitettu tilin kulujen kattamiseksi :D Eli sanoisinko että pelastuin tältä sudenkuopalta nimeltä omaeläke masennukseni ansiosta. Hieman brutaalia, mutta näköjään jotain hyvää siitäkin ajanjaksosta seurasi. 

Toinen kirjoitus, mikä herätti ajatuksia, oli tämä Orava pyörässä: Avioehto. En ole itse ollut ikinä avioliitossa, joten ei ole tarvinnut miettiä avioehtoa oikeasti, mutta olen kyllä spekuloinut asialla, että mitä tekisin jos naimisiin joskus päädyn. Blogini lähti aikoinaan liikkeelle Dave Ramseyn rahaopeista ja niissähän avioehto ei tule kysymykseenkään (paitsi hyvin, hyvin, hyvin harvoissa tapauksissa). Dave Ramseyn mukaan avioliitto on ainoa mahdollinen parisuhteen muoto ja siihen ei kuulu avioehto. Daven mukaan rahat ja tilit ovat yhteisiä, ja tämä on ainoa toimiva keino menestyä taloudellisesti. Ehkäpä, mutta tässä Dave jättää huomioimatta ihmisluonnon ja sen että ihminen voi muuttua, kun tilanteet muuttuvat. Välillä tuntuu, että Dave elää laa-laa-maassa, missä jokainen vain ajattelee hyvää toisesta ja jokaiseen voi luottaa. Näin 45-vuotiaana yksinasuvana ihmisenä voin sanoa, etten ihan hevillä tule luottamaan omaa taloudellista tilannettani kenenkään toisen käsiin. Ja en edes näe syytä tälle, että miksi pitäisi. Tulen toimeen mainiosti omillani ja haluan myös hoitaa omat asiani. Tällä hetkellä olen parisuhteessa, mutta emme asu yhdessä eikä sellaista ole suunnitteilla lähivuosina. Olemme sopineet miten hoidamme arjen raha-asiat silloin, kun olemme yhdessä ja se riittää. Muuten kyllä puhumme rahasta melko avoimesti, mikä on tosi kivaa ja mielenkiintoista. 

Olen aina jollain tasolla haaveillut naimisiin menosta romanttisesta näkökulmasta, mutta näin käytännön elämässä huomaan ajatuksen avioliitosta olevan aika vieras. Ensisijaisesti mieleeni tulee kysymys, että miksi? Parisuhde on joko hyvä tai huono huolimatta siitä ollaanko naimisissa. Avioliitto on ehkä järkevä siinä tapauksessa, kun on yhteisiä lapsia tai halutaan turvata puolison toimeentulo kuoleman tapauksessa, mutta juuri nyt omalla kohdallani en näe avioliittoa mitenkään järkeväksi. Näen sen ehkä enemmän jopa riskinä, koska sitten tosiaan pitäisi tehdä testamenttia (joka minun pitäisi kyllä tehdä muutenkin) ja avioehtoa, joilla varmistaa ettei oma omaisuus mene ihan minne sattuu mahdollisen kriisitilanteen sattuessa. Kuten ylläolevassa blogi-tekstissä käy ilmi niin ihmiset jopa pysyvät avioliitoissaan vain rahan takia. Hieman karmivaa. Kukaan ei varmasti halua, että heidän kanssaan ollaan vain rahan vuoksi. 

No mutta tällaisia rahatelmia tämän viikon loppuun. Pikkuhiljaa alan tervehtymään ja toiveissa on ensi viikolla jaksaa jo urheilemaankin. Yllättävän pitkään tämä tauti on kestänyt. Tällä viikolla olen kyllä ollut jo töissä, mutta tosi väsynyt edelleen (nukun sellaisia 9-10 tunnin yöunia), joten illat on mennyt lähinnä kotona (ja nukkuessa). Mukavaa tulevaa uutta viikkoa jokaiselle! 

Viikon rahakuulumisia

Olen ollut viikon sairaana ja pääasiassa kuluttanut aikaani nukkuen ja Netflixiä katsellen, joten olen elänyt harhaluulossa, ettei rahaa ole juurikaan kulunut. 

Ha, olinpä väärässä! Katsoin tilitapahtumat ja niiden mukaan olen käyttänyt rahaa tällä viikolla 728 euroa ja risat. Hyvin sitä onnistuu kuluttamaan myös sängyn pohjalta. 

Maanantaina rahaa kului reilut 120 euroa. Maksuun meni nykyinen kuntosali ja uusi kuntosali (taloyhtiöni alakertaan avataan uusi kuntosali, joten tartuin ennakkotarjoukseen ja irtisanoin samalla vanhan - tässä ei tule päällekkäisyyttä, mutta eka kuukausi uuteen saliin piti maksaa heti). Sitten meni iCloud-kkmaksu, Pelan kk-lahjoitus, Yksinasuvat ry:n jäsenmaksu ja ruokakauppaan käytin 28 euroa. Sairaana ruokakaupassa käynti on aina mielenkiintoista, koska halut ovat vähän erilaiset kuin normaalisti. Eli ostin kaikkea ei-tarpeellista. 

Kun kuume alkoi nousemaan maanantaina, tilasin Netflixin pitkästä aikaa. Tämä maksu meni luoton puolelta, jonka sitten maksoin pois keskiviikkona - 9,49 euroa. 

Torstaina kului 288 euroa, kun asuntoni ja autopaikkani vastikkeet menivät maksuun. 

Perjantain kulutus oli noin 310 euroa, joka pitää sisällään tammikuun terapialaskun ja sitten ostin keikkaliput itselleni ja kummilapselleni. Summa sisältää myös ruokakaupassa käynnin. 

En osaa sanoa olenko vielä terve vain en. Todennäköisesti onnistuin saamaan koronan, oireet eivät ole onneksi olleet mitenkään hirveän rankat - ensisijaisesti kuumetta, vatsatautia ja loputonta väsymystä. Väsymys vaivaa edelleen ja olen jotenkin tosi voimaton. Joka tapauksessa olo on nyt parempi kuin viikko sitten, joten tavoitteena on mennä töihin huomenna. Tosin nyt mun korva on alkanut rutisemaan (ihan kuin siellä olisi vettä), joten mahdollisesti soitan vielä huomenna työterveyteen, jos sen voisi käydä näyttämässä, ettei ole tulehtunut. 

Sairastaminen harmittaa aina, mutta pakko sanoa, että tämä viikko oli täydellinen sairastamiseen töiden ja muiden menojen kannalta. Töissä oli suht rauhallinen viikko ja mitään suuria henkkoht menoja ei myöskään ollut. Vain yhden sovitun menon viikonlopulta jouduin perumaan. Eniten harmittaa, että kaikki urheilut jäivät väliin- en ole päässyt tanssitunneille ja viikon kelit olisivat olleet ihanteelliset retkiluisteluun. Kateellisena ole vain seurannut kaikkien ulkoiluja somesta. Toivottavasti tulevalla viikolla, tosin juuri nyt on olo fyysisesti niin heikko, että hieman epäilen. Mutta toivottavasti se nyt tästä. 

Ruokarahatilillä on vähän vajaa 160 euroa. Aloin pohtimaan josko en siirtäisi maanantaina sitä 100 euroa sinne, kun siellä on nyt niin reilusti ylijäämää, mutta eipä se haittaakaan. Koska joku viikko voi tulla se kerta, kun menee sitten enemmän niin ei heti ala pohja häämöttämään. Tarvitsee kyllä sanoa, että ainakin toistaiseksi ruokaan menevän rahan määrä on ollut ihan eri nyt alkuvuodesta kuin mitä se oli loppuvuodesta. En ole kertaakaan Woltannut. Olen käynyt kerran ravintolassa syömässä ja se oli tammikuun alussa! Työlounailla olen käynyt vain kolmesti. Kolmesti! Enkä kertaakaan nyt helmikuussa (toki olin koko helmikuun ekan viikon kotona sairaana eli ihmekös tuo :D). Mutta ei tarvitse mennä huomennakaan, koska mulla on eväät jo valmiina. Kerran kävin baarissa, jossa rahaa kului kahden oluen verran. Kahvilassa kävin kerran ja se oli Helsingissä, kun olin siellä ystäväni luona. Näköjään tämä on mahdollista. En tosin elättele toiveita, että tämä jatkuisi näin eikä loppujen lopuksi ole tarkoituskaan. Mutta kiva todeta, että minäkin kykenen edes välillä tällaiseen. 

Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille :) 

Tammikuun budjettikauden tulot ja menot

Ajattelin taas alkaa ilmoittamaan tuloni myös, kun jotenkin budjetin jakaminen jää vajaaksi, kun ei niitä tuloja ilmoita. Toistaiseksi taas näin. 

Tuloja tammikuussa oli peruspalkka, otin säästöstä rahaa ylimääräiseen asuntolainalyhennykseen, vuokratulot (autohallipaikasta), korkotuloja, myin yhden tavaran ja sitten sain lahjarahaa.

Asuntolainalyhennys oli isompi, koska tein 400 euron ylimääräisen lyhennyksen. Jaakobin painini näiden ylimääräisten lyhennysten kanssa on kyllä jatkuvaa, en todellakaan tiedä onko se järkevää vai ei. Suoratoistoissa oli pitkästä aikaa normi netin, icloudin, tietoturvan ja spotifyn lisäksi myös podimo, jonka otin joululomalla. Olen se kyllä jo irtisanonut. Mun joulusaunaperinteeseen kuuluu kuunnella Kerhotalon joulujaksoja saunassa niin siksi otin. Sähkönsiirtolasku tuli myös tässä kuussa maksuun.

Ruokakauppakulut näyttävät huimilta. Tämä johtuu tästä mun ”100 euroa ruokatilille” -projektista ja summasta voisi periaatteessa vähentää 160 euroa, joka oli mun ruokatilillä, kun budjettikausi loppui. Eli vaikka raha on vaihtanut tiliä niin sitä ei ollut vielä kulutettu. Mutta merkitsen sen nyt tässä näin yksinkertaisuuden vuoksi. Ravintolakategoriassa on edelliskuun lounaat 60 euroa ja sitten kaikkea random-ostoksia, joita en ole eritellyt. Vapaa-ajassa on joululoman Helsinki-hotelliyö, yksi avantosauna, yksi leffa, yksi uimahalli ja toinen sauna. Palvelut/harrastus on siivous, sokerointi, päiväpeiton pesulakulu, terapia, siivous, jääratamaksu, uintipaikkamaksu, kuntosali ja ms-office paketti mun uuteen tietokoneeseen. Tavaroissa oli yhdet kengät ja apteekkikuluja. Lahjoissa oli vielä osa joululahjoista.

Tammikuu oli jotenkin outo. Mulla on jatkuvasti sellainen kiireen tuntu niskassa, vaikka sinänsä ei olisi kiire. Mun on tosi vaikea rauhoittua nykyään. Elämä tuntuu nyt vähän raskaalta. Itselläni ei suoranaisesti ole mitään hätää, mutta lähipiirissä on surua, tuskaa ja sairautta, jotka tietysti koskettavat myös itseäni. Lisäksi maailma on mennyt hulluksi ja tuntuu vaikealta jaksaa seurata tätä hulluutta. Haluaisin jotain toivonkipinää, mutta valitettavasti nyt vain näyttää siltä, että ajaudumme kohti suurempia konflikteja.

Hyvää tammikuussa oli, että on päässyt retkiluistelemaan ja jäät ovat ihan superkunnossa juuri nyt. Pidän pakkasesta ja talvesta. Onneksi helmikuu näyttää kalenterin puolesta aika tyhjältä. Yksi työmatka olisi kuun lopulla, mutta pystyn todennäköisesti osallistumaan kokoukseen virtuaalisesti eli minun ei tarvitsisi matkustaa.

Näin sunnuntaina ruokakauppatilillä on 130 euroa eli olen aika hyvin saanut kerättyä puskuria sinne, joka oli tavoitteena (periaatteessa olisi siis ihan ok, että sunnuntai-iltana tilinsaldo olisi nolla). Ärsyttää vain, kun huomaan, että välillä haluaisin vain säästää ruokatilillä olevia rahoja. Kun ne rahat eivät ole säästettäväksi vaan käytettäväksi. Aivot ovat joskus tosi kummalliset.

Kivaa helmikuuta kaikesta huolimatta kaikille teille, jotka päädytte tämän lukemaan!

Viikon 4 ruokabudjetin tilinpäätös

Viikon 3 saldo päättyi noin 70 euroon ja tänään viikon 4 lopussa tilillä on noin 110 euroa. Viisi euroa siitä vielä vähentyy jossain vaiheessa sijoitussäästöön kortin höyläyksistä. Tällä viikolla olen käyttänyt korttia aika paljon – ostanut pikkuostoksia ja tosiaan jokaisesta höyläyksestä menee se euro. Yhteensä 8 euroa yhteensä, jos olen laskenut oikein.

Kulutin tällä viikolla yhteensä 60 euroa, josta 30 euroa meni ruokakauppaostoksiin viikon varrella ja toiset 30 euroa kulutin Helsingissä viikonloppureissussa. Alun perin olin budjetoinut Helsinki-viikonloppuun erikseen, mutta koska ruokatilillä oli rahaa ja en lopulta käyttänyt niin paljoa siellä niin päädyin maksamaan kaiken tuolta ruokatililtä. Turhaa sitä nyt jemmailla siellä sen enempää.

Pidän tästä "100 euroa viikossa ruokatilille" -konseptista. Ensinnäkin ainakin toistaiseksi se toimii ja on jotenkin kiva, ettei mun päätilillä ole enää kaiken kirjavia pikkukuluja, joita pitää ynnäillä budjettiin. Siellä on nyt oikeastaan aika vähän tapahtumia. Helpottaa budjetin seurantaa!

Tarkoitus oli testata tätä konseptia nyt tammikuun ja päättää sitten jatkosta. Aion kyllä jatkaa tätä, tosin en nyt ehkä jaksa sen suuremmin tänne tästä enää kirjoitella. Varmaan aina silloin tällöin!