Ajattelin kirjoitella vähän mun asuntolainasta tässä nousevien korkojen maailmassa ja fiiliksistä tilanteen suhteen. Joku ehkä vielä muistaa mun vuoden takaisin panikoinnin siitä, että mihin mun korko asettuu. Tekstin löytää täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/2022/08/korkotuomio-langetettu.html
Näin jälkikäteen asiaa katsottuna sain vielä tosi
kohtuullisen koron ja olen siitä hyötynyt, kun korot ovat jatkaneet nousuaan. Olen
keskittynyt viimeisen vuoden asuntolainan ylimääräisiin lyhennyksiin. Oma
logiikka takana on, että juuri nyt on ollut järkevää tehdä ylimääräisiä
lyhennyksiä, koska suurin osa rahasta menee itse lyhennykseen eikä korkoon. Mun
korontarkistuspäivä on nyt tänään 3.8. ja lyhennys tulee olemaan aika paljon nykyistä korkeampi seuraavan vuoden ajan.
Olen ottanut asuntolainaa kolme vuotta sitten 180.000 euroa.
Vuosi sitten elokuussa 2022 lainaa oli jäljellä 165.000 euroa. Helsingissä
asuessani laitoin tosi säntillisesti joka kuukausi 300 euroa ekstraa
asuntolainaani (Helsingin asuntoon), mutta kun kolme vuotta sitten palasin
Tampereelle ja ostin täältä asunnon niin fokus vähän meni hukkaan. Keskityin
enemmän sijoittamiseen, kun jotenkin olin alkanut ajattelemaan, että ei ole
järkevää laittaa asuntolainaan ekstraa, kun korot ovat alhaalla. Tänään olen
asiasta eri mieltä ja toivoisin jatkaneeni säännöllisiä ylimääräisiä lainalyhennyksiä
sijoittamisen sijasta, mutta se nyt meni, miten meni. Jälkiviisaus on mukavaa,
mutta turhaa. Joka tapauksessa elokuussa 2022 päätin aktivoitua
ylimääräisten lainanlyhennysten kanssa.
Elokuussa 2022 lainaa oli jäljellä siis 165.000 euroa ja
tänään sitä on jäljellä 150.450 euroa. Peruslyhennysten (noin 600 euroa kuussa)
lisäksi olen tehnyt lisälyhennyksiä 7.200 euron arvosta. Musta tämä on aika
hyvä suoritus ottaen huomioon, että olen ollut opintovapaalla. Oikeastaan vähän
mietityttääkin, että miten mä nyt tällain onnistuin. Isoimmat summat meni
viime syksynä – sain silloin töistä ekstrabonuksen, mulla oli
asuntosäästötilillä muutama tonni ja sitten sain vähän lahjarahaa
vanhemmiltani. Toisen ison summan (3.000 eur) onnistuin laittamaan nyt
heinäkuussa, koska sain kesäkuussa odotettua enemmän työbonuksia viime vuodelta ja tyhjensin asuntosäästötilini melkein tyhjäksi (siellä on enää 100 euroa, oon
pitänyt siellä noin 1.000 euroa varuilta, jos kotona menee jotain rikki esim tv
tai pesukone, mutta nämä nyt käytin).
Tavoitteenani oli saada lainamäärä 150.000 euroon kun 4%:n korko napsahtaa nyt elokuussa. Olen melkein tässä ja tulen alittamaan
150.000 euroa elokuun lyhennyksen yhteydessä, jolloin laina lyhenee vielä
sen 600 euroa (uusi korko tulee käytäntöön vasta syyskuussa). Viime elokuussa
kävi pienoinen säkä, että sain vielä alle prosentin koron, mutta nyt käy toisinpäin ja taidan napata vuodeksi sen korkeimman koron. EKP teki vielä nyt
heinäkuussa 0,25 yksikön koronnosto, mutta alkoi vihjailemaan, että tämän
jälkeen koronnostoja ei välttämättä enää tarvitsisi. Eli tämän kesän
korkohuippu on mahdollisesti korkein mikä tässä koronnosto-vaiheessa nähdään ja
minä pääsen nauttimaan tästä seuraavan vuoden :D
Mulla on 12 kuukauden euribor, enkä ole tätä
vaihtamassa. Mulla oli nopea neuvottelu pankin kanssa, että olisiko mahdollista vaihtaa lyhyempään euriboriin ilman, että muihin lainaehtoihin
tarvitsisi koskea. Vastaus oli kaunis ei, jota kyllä jo uumoilinkin. Näin
opintovapaalla tulot nollissa ei ole isoa neuvotteluvalttia hihassa. Moni on
saanut vaihdettua lyhemmän euriborin ilman muita kuluja ihan Nordeastakin eli
on hyvin selvää, etten saanut vaihdettua, koska tulot ovat tällä hetkellä olemattomat.
12 kk euribor oli 2.8. 4,081. En usko, että yksi päivä tuo tähän
suuria muutoksia ja se tarkoittaa mulle kokonaiskorkoa siinä noin 4,5%
(marginaali on 0,39%). Tämä tarkoittaa 150.000 euron lainalla vajaata 1.000
euron lyhennystä kuussa, jossa 600 euroa menee korkoihin, 400 euroa
lyhennykseen. Huimaltahan tämä kuulostaa, kun tässä on yksi vuosikymmen
maksettu korkoa vain muutamia kymppejä. Yllättäen olen kuitenkin aika neutraali
asian kanssa. Ainoa mikä tässä harmittaa on se, että tämä käy juuri mun
opintovapaan aikana, mutta vaikea näitä on kovin tarkkaan suunnitella. En aio
nyt loppu opintovapaan aikana tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, mahdollisesti
maksan vähemmän joku kuukausi, jos näyttää tiukalta. Pitäisi kyllä onnistua
maksamaan koko lyhennys joka kuukausi, mutta onneksi on se vaihtoehto,
että voin maksaa vähemmän. Ylimääräisiä lyhennyksiä jatkan sitten, kun palaan
töihin keväällä 2024. Tavoite on, että asuntolainaa on vuoden 2024 lopussa max
140.000 euroa jäljellä.
Mulla on vahva usko siihen, että korot tulevat vuoden
sisällä jonkin verran laskemaan. Oma arvioni on siihen 3%:n luokkaan ja elän
toivossa että elokuussa 2024 lyhennykseni taas pienenee. Nollakorkoihin en usko ja
pidän tätä myös hyvänä asiana. Olihan tuo nollakorkomaailma aika erikoinen.
Joka tapauksessa en ole huolissani omasta tilanteestani, mulla tulee olemaan
tiukkaan vain ja ainoastaan opintovapaan vuoksi. Mulla on se etuoikeus, että
keväällä voin palata suht hyväpalkkaiseen työhöni (tai vastaavaan, tarkoitus olisi
hakea uusia töitä, mutta kuvio on hieman vielä auki) ja tulen taklaamaan
korkeamman asuntolainan korot ihan hyvin. Sanoisin, että selviäisin noin 1.500
euron lyhennyksestä ihan ok ilman, että suuremmin näkyisi mun arjessa. Mulla ei
ole asunnon lisäksi mitään isoja menoja elämässäni (ei autoa, ei lapsia, ei
muita lainoja, ei mökkiä, ei eläimiä tms), joten olen valmis maksamaan asunnosta
ns korkeampaa hintaa (suosituksethan ovat 25-30% kk tuloista, 1.500 olisi noin
40% mun tuloista - tähän tulee toki muut asumisen kulut vielä päälle).
Mielenkiintoista on seurata, että mitä tapahtuu
asuntomarkkinoilla seuraavan vuoden - kahden aikana. Olen tyytyväinen, että
olen vanha omistusasuja (eli asunnossa on jo noin puolet omaa pääomaa ja puolet
lainaa) eikä ole juuri nyt tarvetta vaihtaa asuntoa. Olen suht luottavainen,
että asunnot kyllä liikkuvat edelleen, jos hinta on kohdillaan. Iso haaste on,
että moni myy asuntoaan sillä hinnalla mikä se olisi ollut vuosi sitten, eikä
ole valmis hyväksymään sitä, ettei niitä summia enää saa. Seuraan aika
tiiviisti oman asuinalueeni myyntejä ja asunnot, joissa on kova hinta,
seisovat. Asunnot, joissa on järkevä hinta, menevät edelleen suht nopeaa kaupaksi.
Hyvänä esimerkkinä seinänaapurini, joka tuli myyntiin hyvin kohtuullisella
hinnalla. Asunto meni vajaassa viikossa. Kohtuullisella hinnalla tarkoitan
sellaista, että sillä neliöhinnalla oma asuntoni olisi 307.000 euroa ja moni
laskuri arvioi asuntoni 320. – 340.000 euron arvoiseksi (epäilen, että laskurit
eivät ole vielä päivittänee itseään tämän päivän hintoihin). Korkeimmalla
neliöhinnalla, mitä tässä mun naapurustossa viimeisen parin vuoden aikana on
saatu, asuntoni arvo olisi 380.000 euroa (tähän en tietystikään usko). Korkeimmalla neliöhinnalla, mitä mun taloyhtiöstä on myyty vuoden sisällä (sama kerros, melkein samat neliöt), asunnostani saisi 326.000 euroa. Itse olen pitänyt asuntoni arvona 300.000
euroa, joka on asunnon ostohinta + varainsiirtovero + pieni pintaremppa, minkä
tein, kun muutin tähän.
Summa summarun – olen tyytyväinen, etten ole juuri nyt myymässä asuntoa ja pihistellään nyt sitten ensi talvi ihan kunnolla korkeiden asumiskustannusten kanssa. Ehkä tästä saan hyvää blogisisältöä & inspiraatiota ja aktivoidun taas täälläkin! 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti