sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Budget burnout

Perjantai oli palkkapäivä. Viime kuusta sain vararahastoon yhteensä 400€+450€. Sain 400€ ylimääräistä, koska minulla oli 400€ käteistä, jota olin säästänyt puoli vuotta. Tämä liittyy erilliseen säästöprojektiin, jota jatkanen ehkä sen jälkeen, kun vararahasto on täynnä. Palaan tähän tarkemmin, jos jossain vaiheessa jatkan sitä säästömetodia, mutta nyt kaikki menee vararahastoon, joten laitoin jo kerätyt 400€ sinne. Lisäksi 300€ meni oviremonttiin jo kerätyn 1.200€:n lisäksi. Eli oviremontti tuli maksettua ja sen voi nyt unohtaa.

Odotin perjantain palkkaan palkankorostusta, joka on luvattu jo keväällä. Reilu kuukausi sitten sain laskelman, että mikä palkankorotus tulee olemaan ja vahvistuksen, että korotus maksetaan myös takautuvasti, koska tosiaan se on luvattu jo keväällä. Odotin siis jonkin verran ylimääräistä, jotta olisin saanut vararahaston summaan 8.000€ ja loput voisin laittaa odottamaan muuttoa varten. Olin myös ajatellut antaa itselleni vähän enemmän käyttörahaa tälle kuulle, koska viime kuun vika viikko meni aika tiukille, eikä minulla mm ollut varaa ostaa liikuntaseteleitä. Korotusta ei tullut. Hetkellisen hampaiden yhteenpuremisen jälkeen budjetoin itselleni vähemmän käyttörahaa ja laitoin ylimääräiset rahat muuttoa varten säilöön ja tyydyn nyt vararahastoon, joka on 7.550€. En siis vielä tässä kuussa tule saamaan 8.000€ täyteen, koska tärkeämpää on varautua muuttoa varten. 

Joka tapauksessa ensimmäistä kertaa minua ärsytti budjetointi (yleensä olen superinnoissani budjetoinnista vähän liian fanaattisesti jopa...) ja tunsin tuttua kateutta kaikkia niitä kohtaan, joilla mielestäni menee paremmin ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista (tämä on siis minun olettamus, en tiedä muiden rahatilanteita kuin omani). Pääsääntöisesti kateus muiden rahatilanteesta on kadonnut aina siitä lähtien, kun otin itseäni niskasta kiinni ja aloin päättämään itse mihin rahani menevät, mutta nyt tämä vanha tunne palasi. Kyllästytti, että taas on edessä kuukausi, jolloin saan laskea euroja ruokakaupassa ja kieltäytyä kavereiden kutsuista erilaisiin menoihin. Ja yrittää selitellä, että en mä nyt tähän haluaisi käyttää rahaa, kun yritän säästää rahaa. Puuh. Koko muuttoajatus alkoi ärsyttää, kun se tulee viemään ylimääräistä rahaa. Ilman oviremonttia ja muuttosäästöjä minulla olisi jo yli 10.000€ vararahastossa ja voisin pian siirtyä seuraavalle askeleelle. 

Dave Ramsey "Youtube-yhteisössä" termi budget burnout on ollut esillä. Tässä yhden suosikki-tubettejani The Former Mrs Jones video aiheesta: https://youtu.be/l3Svu8XMcIQ, joka on auttanut mua oman turhautumiseni kanss. Tämä viikonloppu on mennyt rauhallisesti kotona hakien inspiraatiota DaveR-videoista, siivoten ja ottaen kuvia kodistani vuokrailmoitusta varten sekä valmistaen ensi viikon ruokia (saa työpaikkaluonaat nyt jäädä minimiin). Lauantain vietin vanhemmillani syöden äidin tekemään kalasoppaa ja säästin yhden päivän ruoat :D Muutaman menokutsun sain kavereiltani, joista kieltäydyin. Eikä mua kyllä suoraansanottuna huvittanut mennäkään, sen verran kuluttava työviikko oli taas takana. 

Eli näillä sitten taas eteepäin, ei tämä vaihe loputtomiin tule kestämään. Live like no one else so later you can live (and give) like no one else!

maanantai 16. lokakuuta 2017

Nettovarallisuus ja taloudellinen tilanne

Kuten meistä moni, niin seuraan nettovarallisuuttani ja sen kehittymistä. Sehän on melko koukuttavaa, kun siihen leikkiin ryhtyy. Pitkän aikavälin tavoitteeni on varallisuuden kehittäminen siten, että minulla olisi useampi kuin yksi tulonlähde ja rahaa sen verran, ettei tarvitse hampaat irvessä olla työpaikassa, joka stressaa minut kuoliaaksi. En haaveile siitä, etten tekisi lainkaan töitä, mutta haluaisin tehdä sellaista työtä, joka edes jossain määrin motivoi ja kiinnostaa eikä stressaisi minua hengiltä. Tämän hetkinen työ on motivoivaa ja ajoittain koen sitä kohtaan jopa suurta mielenkiintoa ja innostusta, mutta iso ongelma on liiallinen stressi ja työmäärä. 70-vuotiaaksi en tällaista stressiä kestä, joten muita ratkaisuja on löydettävä jollain aikataululla.

Tämän blogin yksi tavoite on seurata, että onko ylläoleva tavoite (vaurastuminen sekä taloudellinen rauha ja vapaus) mahdollista peruspalkansaajalle; naisena ja yksinasuvana olen aina kokenut, ettei tämä olisi mahdollista varsinkaan minulle. Nyt olen hiljaa miettimässä, että olisiko se sittenkin mahdollista. Tätä ollaan tässä nyt seuraamassa.

Olen tehnyt hyviä ja huonoja taloudellisia valintoja menneisyydessäni. Taloudellisia onnenpotkuja elämässäni on ollut, että vanhempani ovat avustaneet rahallisesti opintojani (ei opintolainaa) ja takasivat ensimmäisen asuntoni. Olen myös onnistunut saamaan hyviä kesätyöpaikkoja (esim puoli vuotta paperitehtaalla, halleluja opiskelijan kukkarolle!) ja onnekseni minulla on ollut aina töitä. Taloudellisina haasteina voitaneen nähdä, että olen suurimman osan elämästäni asunut yksin ja maksanut kaikki kuluni yksin. Yksinasuva maksaa oikeasti aika paljon enemmän tästä elämästä kuin muut ja yhteiskunta ei kyllä auta pätkääkään. Mutta näillä mennään. Ja mielestäni ihan ok olen pärjännyt ja etenkin nyt viimeisen puolen vuoden aikana, kun tietoisesti olen talouttani karsinut kokoon.

Tarkoitus on tehdä aina ajoittain taloudellisen tilanteeni kokonaiskatsauksia sen lisäksi että seuraan etenemistäni askelilla. Tilanne siis oli syyskuun lopussa seuraavanlainen:

Lainaa: 76.664,54€ (asuntolaina+julkisivuremonttilaina)
Asunnon arvo: 165.000€ (perustuu yhden välittäjän arvioon+vastaavien asuntojen myyntihintaan taloyhtiössäni, muutaman tonnin alakanttiin näistä)
Sinking funds -tili: 2.309,31€ (tästä viikon päästä katosi 1.500€ ovi&lukkoremonttiin, mutta kuvittelen, että se sitten lisäsi asunnonarvoa vastaavan summan :D)
Vararahasto: 7.100€
Pankin rahasto: 2.457,74€
Nordnet: 863€

Nettovarallisuus asunnon kanssa 101.065,51€ ja ilman asuntoa -63.934,49€.

Ensimmäisen kerran laskin nettovarallisuuteni huhtikuun lopussa ja siitä varallisuus on noussut noin 8.500€.

Dave Ramseyn suunnitelmaan ei kuulu sijoitukset askeleen kolme aikana. Minulla niitä nyt kuitenkin on aikaisemman elämän ajalta. Niihin menee pieni summa rahaa kuussa, enkä ole tätä lopettanut. Olen alkanut vähän pohtia, että lunastaisin pankin rahaston pois siinä vaiheessa, kun vararahastosta puuttuu ko summa ja siirtäisin sen sinne. Sitten alkaisin kerryttämään rahaa osakeostoja ja järkevämpiä sijoituksia varten. Olen avannut kyseisen rahaston muutama vuosi sitten, enkä silloin tajunnut asiasta mitään. Pari sataa rahasto on voitolla, mutta kuluihin kyllä uppoaa rahaa. En ole ihan varma mitä rahaston kanssa haluan tehdä, mutta eipä tässä hevosen selässä olla. Mietin rauhassa :)

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Talouteni ongelmakohdat osa 1

Lienee alkaa olla aika paljastaa syitä, miksi koen tarpeelliseksi saada talouteni kuntoon. En osaa arvioida miltä tekstini vaikuttavat nyt, kun tilanne on melko hallinnassa ja olen saanut hyvin säästöön rahaa. Mutta todellakaan aiemmin tilanteeni ei ole ollut tällainen. Alkuvuodesta - kun aloin oikeasti ajatella näitä talousasioita – tein perinteisen ”todellisuus-tarkastuksen” ja käytin yhden perjantai-illan ja viinipullon siihen, että listasin pankkitransaktionit 10 kuukauden ajalta exceliin. Olisin tehnyt vuoden ajalta, mutta tilitietoni eivät menneet niin kauas.

Todellisuus oli karua katseltavaa. Heinäkuun 2016 ja huhtikuun 2017 välillä kymmenen kuukauden aikana olen käyttänyt rahaa muun muassa seuraavasti:

Ulkona syöminen, työpaikkalounaat, alkoholi baarissa (alkoholi kaupasta + alkosta on vielä lisäksi, sitä en laskenut tähän) sekä kahvilakäynnit yhteensä noin 2.800€

Matkustus yhteensä noin 2.300€

Vaatteet yhteensä noin 2.200€

Sisustus/huonekalut yhteensä noin 1.100€

Sokerointi/kosmetologi-palvelut yhteensä noin 1.100€

Tähän päälle toki vielä peruskulut kuten ruokaostokset, kosmetiikka, kampaaja/hieroja-kulut, julkinen liikenne, taksit, harrastusmaksut, lahjat, hyväntekeväisyys tms tms. Mutta nämä kulut olivat normaalin rajoissa. Yllä luettelemani kulut ovat pöyristyttävissä luvuissa.

SIIS RAVINTOLOIHIN JA KAHVILOIHIN 2.800 EUROA 10 KUUKAUDESSA?? Tämä on yli 3.000 euroa vuodessa. Melkein 300 euroa kuussa. Ja tämä ei sisällä matkojen ravintolakuluja plus jonkin verran olen ravintolakuluja maksanut käteisellä. Tuo 2.800 euroa on siis maksettu pankkikortilla, joten näkyvät tilitiedoissa. Jonkin verran olen nostanut käteistä 10 kuukauden aikana, mutta luonnollisestikaan en satavarmasti tiedä mihin ne rahat ovat menneet. Käteisnostoja ei kyllä ollut paljoa, koska käteistä en vuosikausiin ole käyttänyt.

Nyt on oikeasti aika saada tuollaiset kulut kuriin. Kaikki yhteensä ovat melkein 10.000€. Olen oikeasti nyt niin järkyttynyt, että en pysty kirjoittamaan enempää. Ei ihme, että on tili ollut tyhjä aina kuun lopulla. Ja siis nyt on lokakuu ja tein tämän excelin huhtikuussa, mutta en jotenkin vielä silloin ymmärtänyt kuinka hulluja noi summat olivat. Nyt vasta, kun avasin excelin uudelleen kirjoittaakseni tämän jutun, valkeni todellisuus minulle ihan uudella tavalla. Tätä tarvitsee nyt vähän sulatella. 

torstai 5. lokakuuta 2017

Väliaikainen muutos suunnitelmaan

Vaihdan tosiaan vuoden vaihteen tienoilla asuinpaikkakuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarvitsen rahaa muuttoa varten. Muutan väliaikaisesti suunnitelmaani siten, että säästän vararahastoon nyt ensin yhteensä 8.000 euroa (pitäisi tulla täyteen nyt lokakuun lopulla, laitan tarkemman aikataulun, kun lokakuun lopussa on selvillä paljonko sain säästöön syyskuun palkasta ja paljonko lokakuun palkka on), sitten säästän kaiken mahdollisen muuttoa varten (takuuvuokra + itse muutto) ja muuton jälkeen jatkan kohti tavoitettani 12.000 euron vararahastoa.

Tämä ei itseasiassa enää harmita minua lainkaan, koska oikeastaan tällä hetkellä ei ole muuta mahdollisuutta. Muuton mahdollisuus tuli nyt eteeni ja halusin siihen tarttua, enkä itseasiassa suuremmin näe, että tämä mitenkään suuresti lykkää alkuperäistä tavoitettani. Hetkellisesti kyllä. Mutta alkuvuodesta palkkani tulee olemaan nykyistä isompi, joten todennäköisesti pystyn laittamaan enemmän rahaa kohti vararahastoa.

Ja tuntuu, että mitä pidemmälle näissä talousasioissa menen sitä helpommalta tämä kaikki tuntuu. Muunmuassa viime kuussa tuskailin ylimääräisien ravintolakulujen kanssa ja sen kanssa, että minun on vaikea sanoa ei. Yhtäkkiä tässä kuussa ei olekaan ollut mikään ongelma sanoa ei ja itseasiassa yhtään ylimääräistä kulua ei ole tullut ravintolapuolelta! Joten olen melko positiivisella mielellä nyt kaiken suhteen.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Cut them up!

Dave Ramsey ei omista luottokorttia eikä hänen mielestään kenenkään tarvitse omistaa. Hän tekee luottokorttien leikkaamisesta kunnon shown luennoillaan/esiintymissään tms. Hänellä on vahvat mielipiteet luottokorttien omistamisesta ja niihin liittyvistä eduista, joilla monet luottokortin omistamisen perustelevat. Suomessa luottokorttien ”edut” eivät taida olla lähellekään samalla tasolla kuin jenkeissä, mutta kyllähän meilläkin taitaa saada maksutapaetuja, lentopisteitä tms. Itse en oikein tarkkaan tiedä, luottokortit ovat minulle vähän vieraita ja pelottavia vaikka niitä omistan useamman ja olen niitä paljon käyttänyt.

En muista, milloin olen ensimmäisen luottokorttini saanut. Muistan, kun aikoinaan väänsin pankkini kanssa, että sain edes pankkikortin. Pankkini mielestä Visa Electron riittäisi minulle. Tästä on nyt noin 15 vuotta. Lopulta pankkini myönsi minulle pankkikortin ja jossain vaiheessa se muuttui Visaksi. Tällä hetkellä minulla on kaksi Mastercardia, jossa toisessa on 5.000 euron ja toisessa 500 euron luottoraja. Molempia olen käyttänyt. Usein. Melkein kuukausittain. Minulla on ollut myös Tuohi-kortti kaksi kertaa, molemmat olen lopettanut ja leikannut kahtia heti, kun olin laskuni maksanut.  
Muistan, kun sain Masterin, jonka luottoraja oli 5.000 euroa. Tunsin jostain syystä ylpeyttä. Että minulle annetaan noin iso luottoraja. Minulle! Kylläpä minuun nyt luotetaan. Kortti oli vielä kullan värinen, joka toi korttiin mielestäni arvokkuutta. Tällä hetkellä suhtaudun ajatuksiini hieman ristiriitaisesti. Sehän taisi olla vain pankin tavoite saada minut käyttämään enemmän korttia ja toivottavasti maksamaan enemmän  ja isompia korkoja (korkoja en ole ikinä maksanut – vaikka olen käyttänyt korttia kuukausittain, niin jostain syystä en ole tajunnut, että laskusta olisi voinut vain maksaa minimin ja aina olen maksanut koko summan). Tällä hetkellä korkea luottoraja lähinnä ärsyttää. Haluaisin alentaa luottorajaan muutamaan sataseen kunnes uskallan leikata koko kortin. Toinen Master odottaa vain, että saan aikaiseksi lopettaa koko kortin. 

Seuraan Youtubessa vloggaajaa nimeltä Favorite Daughter Emily. Hän on amerikkalainen nainen, joka seuraa Dave Ramseyn metodia. Yhdessä videossaan (https://www.youtube.com/watch?v=HUhCvwaae3k) pari viikkoa sitten hän leikkaa luottokorttinsa (toki oli lopettanut kortin aiemmin, luottokortin leikkaaminen saksilla on symbolinen juttu). Se oli jotenkin tosi hienoa. Ajatus, että voisin elää ilman luottokorttia, on voimaannuttava. Mieti! Minulla olisi aina varaa maksaa kaikki käteisellä! Heti! Välittömästi! Ilman että mitään laskua tulee perästäpäin!
Ennen olen jostain syystä maksanut melkein joka kuukausi jotain luottokortilla. Mahdollisesti jonkun ravintolaillallisen, kaupassa käynnin tai sokeroinnin juuri ennen palkkapäivää, koska tili on ollut tyhjä. Tämä aiheutti kierteen, että maksoin luottokorttilaskun seuraavasta palkasta ja taas kuun lopussa jouduin maksamaan luottokortilla jonkun typerän jutun, koska tili oli tyhjä. Tästä kierteestä olen onneksi päässyt nyt eroon ja en ole käyttänyt luottokorttia sitten viime huhtikuun. Yksinkertaisesti budjetointi oli ratkaisu tähän ongelmaan. Budjetoimalla tili ei ole koskaan tyhjä päivää ennen palkkapäivää.
Vaikka ajatus luottokortittomasta elämästä kiehtoo, niin samalla se myös pelottaa. Pelkään, että jossain joskus tulee tilanne, josta en selviä ilman luottokorttia. Esimerkiksi ulkomailla. Voinko ostaa lennot ilman luottokorttia? Voinko varata hotellin ilman luottokorttia? Olin nyt kesällä Tukholmassa, Genevessä, Münchenissä ja Amsterdamissa. Kaikissa kaupungeissa pystyin maksamaan debit-puolella, jos oli tarpeen käyttää korttia. Pääsääntöisesti maksoin kyllä käteisellä joka paikassa. Dave Ramsey puhuu vahvasti sen puolesta, että kaikkialla voi maksaa debit-kortilla. Myös ulkomailla. Vaikka minulla on omakohtaista kokemusta neljästä eri kaupungista Euroopassa, niin silti en usko sitä. Mistä tämä kertoo? Onko minut aivopesty vai onko Dave Ramsey väärässä? Olen hieman hämilläni omista ajatuksistani. Joka tapauksessa aion jatkaa empiiristä koettani ”en käytä luottokorttia” ja ehkä jos vielä vuoden selviän ilman, niin voisin uskaltaa lopettaa koko luottokortin? Katsotaan miten käy!

Työmatkalla

Vaikka elämässä on parhaillaan sellaista hyvää kiirettä, niin vähän harmittaa, että se vie aikaa tältä blogilta nyt, kun mulla pitkästä aika...