sunnuntai 25. lokakuuta 2020

400 euroa ruokaan kuussa - miten tämä on mahdollista?

Viime kuun budjettikaudella  minulle meni 400 euroa ruokakauppaan. Osa ihmisistä onnistuu elämään alle 100 euron ruokaostoksilla kuussa ja itsekin aiemmin olen pitänyt 200 euron ruokakauppabudjettia (ja onnistunutkin siinä) eli mitä ihmettä nyt on tapahtunut. 

Minullahan on ollut kuntokuuri tässä meneillään jo vuoden. Aiempia kirjoituksia löytyy täältä: 

Personal trainet ohjauskokemuksia

Kuntoprojektipäivitys

Kuntoprojektipäivitys2

Paljon muutoksia on tapahtunut – urheilusta on tullut pysyvä osa elämää, jaksan juosta jo 5 kilometriä putkeen, selkävaivat ja lonkkavaivat pysyvät hyvin kurissa lihaskuntotreenailulla. Kropassa muutokset tuntuvat ja näkyvät, mutta syömistä mun on ollut vaikea saada kuriin ja siksi varmaankin paino on aikalailla junnannut paikoillaan koko vuoden.

Olen toki saanut PT:ltäni ruokaohjeet ja olen jo muutaman kerran pitänyt ruokapäiväkirjaa, jota PT:n on kommentoinut. Jotain muutoksia on jo tapahtunut, kuten että olen opetellut syömään aamulla jotain muutakin kuin vain kahvin. Ongelmakohtiani on ollut selkeästi syömisen painottuminen iltaan – aamupala on kovin keponen (joskus tosiaan vain pelkkä kahvi), lounaalla sitten iso annos (nälän vuoksi), usein välipala jäi välistä tai oli kovin pieni, joka johti sitten isoon nälkään töistä tullessa. En sinänsä ikinä ole ollut mikään napostelija, mutta kova nälkä töiden jälkeen johti joko liian isoon annoskokoon plus jälkiruokaan tai sitten take away –ruokaan tai ravintolassa syömiseen. Iltapalan söin vaihtelevasti, välillä sinnekin mahtui makeaa. Saunaoluelle olen kovin perso ja perjantai-illan herkut eivät olleet vieras konsepti. Kevään yksin kotonaoleilu innosti myös leipomaan ja kokkailemaan kaikkea aika rakasta. Kesällä oli todella paljon ravintolasyömisiä ja pikaruokaa. 

En siis ollut oikein löytänyt motivaatiota tähän ruokailun tarkempaan syyniin. Mutta halusin. Olin jo jonkin aikaa seurannut somesta Martina Aitolehden 21 päivän haastetta ja pohtinut siihen osallistumista. Aina ajankohta tuntui huonolta. Vihdoin syyskuun lopussa alkava valmennus tuntui oikealta ajalta. Ei ollut edessä työmatkoja, ei omia reissuja, pääasiassa tein kotoa töitä – joten aikaa ruoanlaittamiseen riitti. Mietin tätä viime tinkaan asti ennenkuin päätin ostaa valmennuksen. Tämä tarkoitti, että en ehtinyt valmistautua ruokien ostamisella lainkaan ja se johti siihen, että ensimmäisen viikon ajan kävin kaupassa päivittäin. Ruokaa piti syödä määrällisesti aika paljon vaikka miinuskaloreilla mentiin, joten en yhtään osannut varautua siihen paljonko sitä ruokaa per päivä tarvittiin.

Ateriat sai itse koostaa hyvin vapaasti (tämä oli hyvä, mutta myös alussa erittäin rankkaa ja aikaavievää), tärkeintä oli että söi oikean määrän oikeaa ruoka-ainetta per ateria. Aterioita oli 5 päivässä ja ne oli tarkoitus syödä 3-4 tunnin välein. Piti syödä oikea määrä hiilihydraattia, proteiinia ja rasvoja per päivä. Siihen lisäksi tietty määrä vihanneksia/marjoja. Ohjeet olivat tarkat, mutta samalla hyvin vapaat. Toki oli määritelty tarkkaan minkä prosenttista juustoa/jugurttia/rahkaa tms sait syödä.

Tässä esimerkki ateriat arviohintoineen yhdeltä päivältä. Hinnat ovat otettu foodie.fi-sivulta. Painot ovat ns raakapainoja eli ennen keittämistä/kypsentämistä.

Aamiainen

  • Puuro 30g                                   0,04
  • Marjoja 100g                              1
  • 1 ruisleipä                                   0,07€
  • Oivariiniä
  • Juustoa 23g                                0,25€
  • Kinkkua 20g                                0,20€
  • 1 kananmuna                              0,14€
  • Kahvia (3dl mukillinen)               0,23€
  • iKaffea                                         0,12€

Aamupalan hinta 2,05€

Lounas

  • Peruna 140g                               0,10€
  • Porkkana 220g                           0,20€
  • Kanaa 100g                                 0,83€
  • Ananas 50g                                 0,30€
  • Kirsikkatom. 50g                        0,35€
  • Kookosmaitoa 80g                    0,32€
  • Currytahnaa 1 rkl                      0,20€

Lounaan hinta 2,30€

Välipala

  • Hedelmiä 500g
    • 1 päärynä         0,40€
    • 1 kiivi                 0,38€
    • 1 appelsiini       0,20€
    • 1 luumu            0,35€
    • ½ banaani        0,20€
  • Pähkinöitä 8g                             0,45€
  • Profeel-rahka                             1€

Välipalan hinta 2,98€

Päivällinen

  • Lohta 100g                                  1,70€
  • Jasmiiniriisi 50g                         0,12€
  • Soijaa
  • Salaattia 50g                               0,52€
  • Kurkkua 50g                               0,14€
  • Kirsikkatom 50g                         0,35€

Päivällisen hinta 2,83€

Iltapala

  • Luonnonjugurttia 100g            0,20€
  • Mysliä 20g                                  0,18€
  • Marjoja 50g                                0,50€
  • Pellavansiemeniä 2-3g
  • 2 maissikakkua                           0,17€
  • Oivariinia
  • Juusto 23g                                   0,25€
  • Kinkku 20g                                  0,20€
  • Paprika 50g                                 0,18€
  • Kurkku 50g                                  0,14€

Iltapalan hinta 1,82€

Yhteensä päivän ruoat tekivät siis 11,98€

Kuukaudessa on 30 päivää eli kuukaudessa tämä tekee 360€. Eli tässä kaikessa yksinkertaisuudessaan syy siihen, miksi ruokaan meni hulvaton määrä.

En toki kaikkea ostanut ylläolevilla hinnoilla – hinnat vaihtelevat kaupasta riippuen aika paljonkin. Joinain päivinä join useammin kahvia kuin vain aamulla. Joka päivä en toki syönyt lohta, joka on kallista. Mutta söin muutaman kerran esim kuhaa, joka on taas kalliimpaa. Välillä jauhelihaa, joka on taas halvempaa. Käytin aika paljon lihaproteiinia – nämä olisi voinut helposti myös korvata kasviproteiineilla, mutta en lähtenyt tähän, koska kasviproteiinit ovat minulle aika tuntemattomia. Lähikauppani on pieni S-market eli sieltä ostettu ruoka on suht kallista. En haasteen aikana jaksanut alkaa kiinnittää huomiota siihen, että mistä ruokani ostin, koska itse ruoan valmistus ja oikean ruokamäärän kotiin kantaminen oli jo tarpeeksi aikaa vievää. Eli tuo 400 euroa osittain johtui myös huonoista kauppavalinnoista (onneksi!).

Ruokavalio sopi minulle hyvin. Olo oli todella hyvä ja kevyt koko haasteen ajan (ja on edelleen). Energiaa oli enemmän, vatsa toimi ja jotenkin oli vain hyvä fiilis. Kaloreita siis oli päivittäin noin 1800 kcal, normaali aineenvaihduntani on juurikin tuo 1800 kcal ja kun siihen urheilee 4-6 kertaa viikossa niin päivittäinen kulutus on noin 2100 – 2200 kcal. Suurista kerta-annoksista huolimatta ekan viikon ajan tunsin nälkää, koska söin miinuskaloreita. Tämä tasoittui toisella viikolla. Kolmannella viikolla homma tuntui tosi luontevalta ja helpolta, ei enää koko ajan tarvinnut tuijottaa ohjeita, että mitä ja kuinka paljon saan syödä tällä aterialla. Ähkyä en ole tuntenut nyt viikkokausiin, joka on ihanaa! Kun järjetön nälkä ei enää yllätä niin annoskoko pysyy maltillisena.

Jäin kyllä todella pahasti koukkuun tähän ruokavalioon. On ihana syödä runsaasti ihania ruoka-aineita, välttää ähkyä ja vatsaongelmia. Minun ei ole tehnyt mieli makeaa nyt viiteen viikkoon. Alkoholia on tehnyt mieli ;) Itse 21 päivää piti tietysti olla täysin ilman alkoholia, eikä tämä ollut vaikeaa – mutta join kyllä aika pian haasteen jälkeen lenkin jälkeisen saunaoluen. Kuinka hyvältä se maistuikaan. En aio siis aio luopua saunaoluesta enkä viinistä – mutta makeaa en tunnu kaipaavan. Toki välillä tulee mielihalu syödä esim karkkia, mutta kun sitä oikeasti ei tee mieli niin ei sitä tule ostettua. Plus kun muistelee sitä turvonnutta oloa mikä karkinsyönnistä tulee niin ei vain halua syödä.

Ruokakuluni eivät tule suuremmin tästä kyllä laskemaan eli en tule enää tähtämään 200 euron ruokakuluihin. Euroja tärkeämpää minulle on syödä itselle sopivalla tavalla. Toki tulen käymään lounaalla ulkona enemmän kuin haasteen aikana eli tämä vähän vaikuttaa kotonasyötäviin ruokakuluihin. Euromääräisiä tavoitteita minulla toki edelleen on. Olisin tyytyväinen siihen, että perusruokakauppaostokset olisivat 300 euroa kuussa ja lounaskulut 50 euroa kuussa. Siihen sitten päälle satunnaisia ravintola ja kahvilakäyntejä. Katsotaan miten käy. Uskon kyllä, että pääsen reilusti alle 400 euroon edes pienellä suunnitelmallisuudella.

Alla vielä ruokakuvia aterioistani!

Aamupaloja


  
Välipaloja




Lounaita  
 

Päivällisiä

Iltapaloja

lauantai 24. lokakuuta 2020

Rahastoistani

Sijoituskatsauksessani esittelen kaikki omistani osakkeeni, mutta rahastot ovat yhdessä köntässä. Tähän syynä on lähinnä laiskuus; satuin nyt tekemään taulukon tällaiseksi alunperin enkä ole jaksanut sitä muuttaa. Toinen syy on lyhytjänteisyyteni rahastojen kanssa – olen mielestäni vähän liikaa ostanut ja myynyt rahastoja tässä viimeisen neljän vuoden aikana. Tahtotila olisi olla rahastojen kanssa järkevä, mutta pankinvaihdot ovat aiheuttaneet rahastojen myyntiä. Samoin tyytymättömyys joihinkin rahastoihin on johtanut myynteihin. Ostin myös kerran vahingossa väärää rahastoa... Huoh.

Oman sijoitussuunnitelmani mukaan vielä näin vähän nuorempana (täytän kohta 40v) on laittaa pääosa rahoista suoriin osakkeisiin, sitten jossain vaiheessa (ehkä 50-55v) olisi tarkoitus antaa osakkeiden vain olla ja pääasiassa sijoittaa erilaisiin rahastoihin. Katsotaan kuinka pysyn tässä suunnitelmassa.

Nyt kesällä 2020 pankin vaihdon jälkeen ovat rahastoni taas murroksessa. Edellisessä pankissani omistin parhaimmillaan neljää eri rahastoa. Ne olivat kaikki aktiivisia – pankin valikoimassa ei oikein passiivisia rahastoja ollut tarjolla. Sinänsä en vastusta aktiivisia rahastoja, koska minulla on kokemusta hyvin tuottavista aktiivisista rahastoista (ja huonosti tuottavista passiivisista). Etenkin kaksi näistä rahastoista olivat hyvintuottaneita (etenkin ennen koronaa, kesällä 2020 oli vielä aikamoista volatiliteettiä ilmassa), joten näiden rahastojen myyminen harmitti. Olen valmis hyväksymään 1-2%:n juoksevat kulut, jos saan rahoilleni tarpeeksi hyvää tuottoa kulujen vastapainoksi. Se mikä minua harmittaa on merkitsemis-ja lunastamiskulut. Nämä olivat edellisessä pankissani aika kovat ja se kyllä tökki. Etenkin merkitsemiskulu. Uudessa pankissani näitä ei onneksi ole.

Joka tapauksessa olen nyt vähän risteyksessä rahastojen kanssa ja halu olisi saada jonkinlainen pitkäaikainen suunnitelma. Se tarkoittaa, että kaikkien rahastojen ei olisi hyvä olla pääpankissa, koska pankki voi vaihtua. Tosin nyt toivon, että pysyn nykyisessä pankissani ellei pankki nosto kulujaan jostain syystä liikaa. Minulla on siis pääpankki Nordea, lisäksi minulla on pari rahastoa Nordnetissa ja tili S-pankissa. Tarkoitus olisi siis saada jonkinlainen järkevä suunnitelma aikaseksi, jonka avulla saisin maantieteellistä ja ajallista hajautusta. Mutta ensin ajattelin käydä läpi millaisia rahastoja olen omistanut ja miksi. Sanoisin, että tämä teksti on kyllä oppikirjaesimerkki, miten EI kannata toimia. Luonnollisestikaan tämä teksti ei ole minkäänlainen sijoitussuositus.   

Ensimmäinen rahastoni oli Nordea Säästö25, joka on yhdistelmärahasto osakkeita ja korkorahastoja. Ostin rahastoa alkuvuodesta 2016 ja täysin pankin sijoitusneuvojan suosituksesta; en ymmärtänyt asioista mitään tähän maailman aikaan. Laitoin alkupääoman sisään 1.500 euroa ja jatkoin 40 euron kuukausisijoituksella. Myin rahaston syksyllä 2018, kun vaihdoin pankkia. Rahastossa oli tällöin reilut 3.000 euroa (en ole jostain syystä laittanut ylös tarkkoja lukuja). Syksyllä 2018 oli hienoinen pörssilasku ja rahaston arvo kyykkäsi juuri tällöin. Muistaakseni olin parhaimmillani voitolla 200 euroa ja olisinkohan ollut jonkun 100 euroa voitolla silloin kun myin.

Nordean säästö25 kulut: merkintä, lunastus 0%, juoksevat kulut 1,22% (obs kulut olivat erit silloin kun itse rahastoa omistin, en muista mitä ne olivat). Kyseessä on aktiivinen rahasto ja ymmärtääkseni fyysinen, mutta en ole tästä ihan varma.

Kesällä 2017 ostin Nordnet Indeksirahasto Suomi -rahastoon. Tässä olin täysin mainoksen uhri – keväällä 2017 aloin ensimmäistä kertaa oikeasti kiinnostua näistä sijoitusjutuista ja rahastojen kulut olivat kovasti tapetilla tällöin. Etenkin Nordnetin Super-rahastoja (nykyiset indeksirahastot) hehkutettiin niiden kuluttomuuden vuoksi ja itsekin innostuin niistä. Laitoin tänne 500 euron alkupääoman ja sen jälkeen jatkoin kuukausisäästömistä ensin 30 eurolla kuussa - vaihdon tämän 15 euroksi myöhemmin. Lopetin tämän kuukausisäästön tämän vuoden tammikuussa. Olen laittanut rahastoon yhteensä 990 euroa ja arvo on nyt 1194 euroa. Rahasto itsessään on tosi ok, mutta jotenkin kun olen alkanut tekemään suoria osakesijoituksia enemmän ja enemmän niin tuntui turhalta laittaa vielä erikseen rahaa Suomi indeksirahastoon. Olen miettinyt rahaston myyntiä ja laittaa rahat johonkin muuhun indeksiin. Vielä minulla ei ole suunnitelmaa, joten toistaiseksi annan sen nyt vain olla.  

Nordnet Indeksirahasto Suomi on kuluton. Kyseessä on passiivinen ja fyysinen rahasto.

Joskus 2017-2018 aloin laittaa rahaa 15 euroa kuussa Nordnet Indeksfond Norge -rahastoon. Tässä oli ajatuksena vähän, että katsotaan paljonko saa rahaa kerättyä, kun tosiaan laittaa vain sen 15 euroa. Kaikkiallahan toitotetaan, että vain 15 euroa riittää. Rahasto oli miinuksella melkein koko ajan kun sitä omistin ja päädyin myymään rahaston tammikuussa 2020, kun rahasto oli 25 euroa voitolla. Yhteensä olin laittanut rahaa sisään 420 euroa ja kun myin rahaston niin arvo oli 445,29 euroa.

Nordnet Indeksfond Norge on kuluton paitsi valuutanvaihtokulut veloitetaan (en löytänyt että paljonko nämä ovat). Kyseessä on passiivinen ja fyysinen rahasto.

Syksyllä 2018 pankin vaihdon yhteydessä ostin kolmea uuden pankin rahastoja. Pankki oli Nooa Säästöpankki pääkaupunkiseudulla ja ostin Korko Plus-yhdistelmärahastoa, Amerikka-osakerahastoa ja Kehittyvät markkinat-osakerahastoa. Laitoin kuhunkin rahastoon 500 euron alkupääoman ja jatkoin kuukausisäästöä 50 eurolla (jossain vaiheessa lopetin Korkoplussan ja vaihdoin Amerikka-rahaston kk-säästöksi 100 euroa). Ostin rahastot hajautusidella (USA, Kehittyvät markkinat ja korko-markkinat).   

Korko Plus-rahaston kulut: merkintä- ja lunastuspalkkiot 0,5%, juoksevat kulut 1,02%. Aktiivinen ja fyysinen rahasto.

Amerikka-rahasto kulut: merkintä- ja lunastuspalkkiot 1%, juoksevat kulut 1,88%. Aktiivinen ja fyysinen rahasto.

Kehittyvät markkinat-rahaston kulut: merkintä- ja lunastuspalkkiot 1%, juoksevat kulut 1,51%. Aktiivinen rahasto. En saanut selvää onko synteettinen vai fyysinen, epäilen synteettistä.

Vuodenvaihteessa 2019-2020 päädyin vielä ostamaan neljättä Säästöpankin rahastoa; minun piti ostaa Eurooppalaiset kiinteistöt -rahastoa, mutta vahingossa ostin ihan vain Eurooppa-rahastoa. Oli siis tarkoitus saada hajautusta kiinteistöihin ja pankissani oli kampanja meneillään, että ostot ilman merkitsemispalkkiota. En vieläkään ymmärrä miten virhe tapahtui, yleensä olen todella tarkka näiden ostojen kanssa. Rahasto oli sysisurkea (plus kulut olivat isommat kuin olisi ollut tuossa kiinteistöt-rahastossa). Ostin sitä 300 eurolla ja se oli miinuksella koko ajan kunnes myin rahaston 5.5.2020. Rahaston arvo oli tällöin 231 euroa. Samaan syssyyn möin Korkoplus-rahaston, joka oli koronasta johtuen pudonnut miinukselle ja jäänyt sinne. Tähän mennessä olin saanut rahastoon laitettua sisään 1.400 euroa ja minulle jäi siitä käteen 1368 euroa.

Eurooppa-rahaston kulut: merkintä- ja lunastuspalkkiot 1%, juoksevat kulut 2%. Aktiivinen ja fyysinen rahasto.

Tammikuussa 2020 samalla kun myin Nordnetin Norja-indeksi päädyin ostamaan Nordnetin Smart15 -rahastoa. Big mistake! Huge! (Nojoo ei mikään huge, mutta lainaus on Pretty Women elokuvasta, jos joku sattuisi tunnistamaan ja kuulemaan päässään Julia Robertsin äänen). Ostin rahastoa ensin 400 eurolla ja tein vielä myöhemmin lisäostot 90 ja 50 eurolla. Olen laittanut rahastoon yhteensä 540 euroa ja arvo on nyt noin 430 euroa. Tämä sotku-rahasto jäi todellakin hengailemaan yksinään korona-pohjille. Tähän menin ihan mainoksen uhrina; hain isoa hajautusta. Tosiasiassa en oikein ymmärrä näitä Smartien logiikkaa. ”Sijoita vain siihen minkä ymmärrä.” Juupajuu :D

Nordnet smart15 EUR kulut: merkintä- ja lunastuspalkkiot 0%, juoksevat kulut 0,99%. Aktiivinen ja luullakseni synteettinen rahasto (en oikein löytänyt tästä selvää tietoa, mutta oletan näin koska rahasto sijoittaa monenlaisten instrumenttien kautta, myös johdannaisten).

Nyt kesällä 2020 pankin vaihdoin yhteydessä myin Säästöpankin kaksi jäljellä olevaa rahastoa. Rahastot kyykkäsivät toki koronassa, mutta olivat jo nousseet sieltä jonkin verran. Ottaen huomioon, että kyseessä on aktiiviset rahastot (Säästöpankin valikoima on aika suppea) niin rahastot tuottivat ihan hyvin kuluista huolimatta ja olin niihin ihan tyytyväinen (paitsi niihin merkitsemiskuluihin). Parhaimmillaan rahastot olivat reilut pari sataa euroa plussa kumpikin. Myyntihetkellä USA-rahaston arvo oli 1632 euroa (omaa rahaa 1.600 euroa) ja kehittyneet markkinat 1.729 euroa (omaa rahaa 1.500 euroa).

Nordeaan siirtymisen jälkeen olen ostanut vain yhden Nordea rahastoa ja se on Nordean Maailma passiivinen. Laitoin alkupääoman 500 euroa ja homma on jatkunut 50 euron kuukausisäästöllä. Rahasto on tällä hetkellä vähän plussalla.

Nordea maailma passiivinen kulut: merkintä- ja lunastuspalkkiot 0%, juoksevat kulut 0,5%. Passiivinen ja fyysinen.

Tällä hetkellä siis omistan seuraavia rahastoja:

  • Nordea Maailma Passiivinen (rahaa sisässä 600eur, arvo 606,32eur)
  • Nordnet Suomi-indeksi (rahaa sisässä 990eur, arvo 1194 eur)
  • Nordnet Smart15 (rahaa sisässä 540 eur, arvo 433eur)

Suunnitelmissa olisi saada rahastoilla maantieteellistä ja ajallista hajautusta. Mietin USA-rahastoa, Kehittyvät markkinat-rahastoa, Eurooppa-rahastoa. Myös kiinteistörahastot kiinnostavat, koska en löydä oikein suorista osakkeista sopivaa kiinteistö-hajautusta. Tätä yritin säästöpankin Eurooppa-kiinteistöt rahastolla, mutta se yritys meni sitten vähän puihin.

Toisaalta olen myös miettinyt suoria USA-osakkeita. USA-rahasto muutenkin vähän mietityttää, koska Nordea maailma passiivisen viisi isointa sijoitusta ovat täysin samat kuin USA-rahastoissa: Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja Alphabet. Joten olen ajatellut, että eikö USA-rahasto tähän päälle ole ihan sama asia...

Tämän hetkinen ajatus rahastohajautuksesta on:

  • Koko maailma
  • Kehittyneet markkinat/Aasia (tähän olen miettinyt Nordean Enhanced emerging markets –rahastoa tai Nordea aasialaiset tähdet -rahastoa)
  • Joku spesiaalirahasto, esim ne kiinteistöt, pienet yritykset, ympäristö-rahasto tms.
  • Saksan-indeksi tai joku Eurooppa-indeksi rahasto

Lisäksi minulla olisi suoria Suomi-osakkeita ja suoria USA-osakkeita.

Onhan tässä pohdittavaa. Tosiaan isoin pohdinnan aihe on se, että mistä rahastot ostan – en haluaisi taas mahdollisen pankin vaihdoin yhteydessä laittaa rahastoja lihoiksi. Päädyin nyt tuohon Nordean maailma passiiviseen ja mahdollisesti ostan tuota enhanced rahastoa vielä Nordeasta. Mutta muutoin haluaisin keskittää rahastot Nordnetiin ja S-pankkiin, koska näistä ei tarvitse luopua mahdollisen pankin vaihdon yhteydessä. Olen vain tutkinut tässä Nordnetin tavis-rahastoja ja ne ovat aika korkeakuluisia. ETF:t ovat kohtuukuluisia Nordnetissa, mutta en halua maksaa sitä kuukausisäästö-kulua. Kuukausisäästöni ei kuitenkaan tule olemaan useita satoja euroja, joten vähän kalliiksi tulee. S-pankin rahastoja olen yrittänyt tutkia, mutta en ota niistä selvää. Ylipäätään avaintietoesitteiden lukeminen on kyllä melko haasteellista (minulle). On todella vaikea esimerkiksi ymmärtää onko rahasto fyysinen vai synteettinen. Tuntuu, että se pitää osata lukea vähän sieltä rivien välistä. Ehkä tässäkin harjaantuu.

Joka tapauksessa tavoite olisi, että suunnitelma olisi selvä tämän vuoden loppuun mennessä. Esittelen sitten teillekin suunnitelmani heti kun saan sen aikaiseksi! 

 

Muutama käsite joita käytän tekstissä:

  • Passiivinen rahasto = rahasto seuraa indeksiä
  • Aktiivinen rahasto = rahastonhoitaja tekee sijoituspäätökset
  • Fyysinen rahasto = rahasto omistaa suoraan arvopaperit joita se sisältää
  • Synteettinen rahasto = rahasto omistaa sisältönsä johdannaisten kautta (ei suoraan)

Allaolevista teksteistä voi vähän tarkemmin lukea näistä, en itse osaa kovin hyvin käsitteitä selittää:

https://www.saastopankki.fi/fi-fi/saastopankkiryhma/saastopankkikeskus/sp-rahastoyhtio/ajankohtaista/aktiivinen-vai-passiivinen-sijoittaminen

https://www.nordnet.fi/blogi/fyysinen-ja-synteettinen-rahasto-mita-eroa-nailla-kahdella-on/

https://omavaraisuushaaste.com/nordnetin-uudet-rahastot/

 

 *Tämä kirjoitus ei ole sijoitussuositus vaan kirjoittajan oman henkilökohtaisen tilanteen jakamista. Jokainen vastaa omista sijoituksistaan ja päätöksistään, ja jokaiseen sijoitukseen liittyy riski siitä, että voi hävitä kaikki sijoitetut rahat. 

Työmatkalla

Vaikka elämässä on parhaillaan sellaista hyvää kiirettä, niin vähän harmittaa, että se vie aikaa tältä blogilta nyt, kun mulla pitkästä aika...