Kuntoprojektipäivitys 2

Viimeksi päivittelin mun kuntoprojektipäivitystä joulukuun puolivälissä – aika on lentänyt! Teksti löytyy täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/2019/12/kuntoprojektipaivitys.html

Siinä jo kirjoittelin vähän kiireen vaikutuksesta treenaamiseen. Tilannehan eskaloitui aika pahaksi tämän kirjoituksen jälkeen; joulukuun loppu oli ihan järjettömän kiireinen. Mulla oli siinä työmatka, pikkujouluja, treffailutyyppi, joululomareissu, kaikki sukulaiset ja sitten vielä uuden vuoden juhlat mun kotona. Ja vielä kaiken päälle loppiaisen aikaan mulle tuli yövieraita. En käynyt salilla varmaan kahteen viikkoon siinä joulun-uuden vuoden tienoilla. Kävin kävelylenkeillä kyllä siinä useamman kerran viikossa, mutta aika leppoisia lenkkejä oli. Lisättynä joulun- ja uudenvuodenajan ruokailuihin niin olo oli aika not good. 

Tammikuussa olin melkoisen stressaantuneessa tilassa ja se alkoi jo vaikuttaa radikaalisti nukkumiseen ja sitä kautta myös liikkumiseen. Näin jälkikäteen ajatellen en oikein enää muista mitä tammikuussa tapahtui. Sen verran muistan, että tietoisesti tyhjensin kalenterini ihan kokonaan, peruin kaiken sovitun mikä oli mahdollista. Siinä rytäkässä meni treffailukumppanikin. Ainoa muistikuva on, että helmikuussa tilanne alkoi onneksi taas parantua. 

Teen PT:lleni viikkoraportit aktiivisuudesta, joten näistä raporteista näen, että tammikuun toisella viikolla otin taas salitreenit kuvioon ja tammikuun kävin 1-2 kertaa viikossa salilla, kerran viikossa tanssitunnilla ja 2 kertaa kävelylenkillä. Joogassa kävin myös aina perjantaisin, mutta kyse on yin-joogasta, joka on lähinnä rentoutusta. Näemmä olin taas jossain välissä vähän sairastunut. 

Helmikuussa otin kokeilujäsenyyden yhdelle salille. Ja näen raporteista, että pikkuhiljaa salitreenit alkoivat pidentymään ja lisääntymään (2-3 kertaa viikossa). Aloin myös oikeasti viihtymään salilla. Päädyin sitten salin asiakkaaksi ja olin tyytyväinen. Kartoitin aikoja, jolloin sali on tyhjinmillään ja totesin, että parhaat ajat ovat viikonloppuaamuisin (ennen klo 12) ja iltaisin klo 19.30 jälkeen. 

Helmikuussa homma siis alkoi sujumaan hyvin. Maaliskuu alkoi samaan malliin ja odotin innolla lomaani lapissa, että pääsisi hiihtämään. Aloin myös pikkuhiljaa muuttamaan kävelylenkkejä juoksulenkeiksi. 

Mutta mitäs sitten tapahtui. Korona-time alkoi. Oma työnantajani laittoi meidät kotitoimistolle jo viikko aikaisemmin kuin Suomessa yleisesti. Joten minulla on jo yhdeksäs viikko kotona menossa. Ekalla karanteeniviikolla kävin vielä salilla iltaisin ja olin vielä lähdössä lappiin, mutta se oli juuri se viikko, kun kaikki eskaloitui Suomessa. Viimeisen kerran kävin salilla 11.3. ja siinä rytäkässä myös jätin lapin matkani väliin. Loma meni sitten kotona ja koska sillä viikolla myös kaikki museot ym sulkeutuivat niin loman ainoaksi aktiviteetiksi jäi urheilu. Tällä viikolla aloitin juoksemisen ihan oikeasti. Salitreenit jäivät välistä ja PT:ni teki hyvin nopeasti mulle kotitreeniohjelman oman kehon painolla. 

Koronalla on ollut todella positiivinen vaikutus mun urheiluun. Aina siitä lähtien kun tämä kaikki alkoi niin olen urheillut säännöllisesti 5-7 kertaa viikossa. Olen alkanut tosiaan juoksemaan ja lenkit pitenevät. Sain myös pyörän esiin ja olen nyt kerran viikossa käynyt 2-3 tunnin pyöräilenkin (20-30 km). Mulla oli PT:ni kanssa yhdet ulkotreenit ja sisällä tehtävän kehopaino-ohjelman lisäksi mulla on nyt puistotreeniohjelma, josta pidän tosi paljon. Tanssitreenit on zoomilla, mutta en ole niihin osallistunut kahden ekan kerran jälkeen, koska kun istut 8-9 tuntia koneella päivässä niin treenaaminen koneen edessä ei kyllä innosta. Lähtökohtaisesti hoidan kaiken urheilun ulkona. Jos teen lihaskuntotreenin sisällä niin sitäkin edeltää vähintään 30 minuutin lenkki ulkona. Suosin kyllä puistotreeniä juurikin sen vuoksi, että mun on ihan pakko päästä päivittäin ulos täältä kämpiltä. Mitä pidempään tätä kestää niin sitä hullummaksi olen tulossa vain täällä sisällä pienessä asunnossa. Alussa saattoi mennä kaksikin päivää, etten poistunut kotoa, mutta enää se ei kyllä toimi.

Tehtiin myös mun PT:n kanssa mittauksia tuossa kuukausi sitten. Painoni on itseasiassa noussut syksystä 2 kiloa (74 -> 76). Mutta reisistä, vatsasta ja takamuksesta on lähtenyt 3 senttiä! Ja käsivarsista 1 cm. Eli tästä voi päätellä, että vaikka paino on kiloissa noussut niin se on jotain muuta kuin rasvaa. 

Suurin tavoite mulla tälle PT:n palkkaamiselle onkin ollut se, että saan taas urheilun pysyväksi osaksi elämääni. Rutiiniksi. Ja näin koen nyt käyneen. En usko, että ilman tätä kaikkea olisin nyt korona-aikaan kyennyt olemaan näin aktiivinen urheilun kanssa. Olen luonteeltani kovinkin laiskuuteen taipuvainen ja viihdyn hyvin kotona vain hengaillen. Nyt kun minulla on viikko-ohjelma ja olen tilivelvollinen PT:lleni niin se tuo ulkoista painetta, joka on hyvä. Lisäksi koska minulla on jo paljon kokemusta siitä kuinka hyvä olo tulee urheilun jälkeen ja mitä ihmeitä se tekee mielentilalle niin se luo taas sisäistä painetta.

Eli syksyn ja talven kaikkien haasteiden jälkeen nyt helmikuun alusta alkaen urheilu on ollut säännöllistä ja kaikenlaiset esteet urheilulle tuntuu nyt ainakin toistaiseksi poistuneen. Mielenkiintoista seurata, että miten tästä eteenpäin. Kesä tulee olemaan haaste lomineen ja terasseineen (jos ne nyt avautuvat...). Oli jännä lukea mun syksyn ja talven viikkoraportteja, kun oikeasti tuntui, että koko ajan oli jotain vialla. Ja ihan oikeasti olikin koko ajan – muistan kuinka mua kyllä harmitti, että koko ajan tuli joku juttu, joka hidasti treenaamista tai esti sen joksikin aikaa kokonaan. Todella jännä, että näitä ongelmia oli vain ekat viisi kuukautta ja tosiaan vikat kolme kuukautta on ollut ihan eri meininki. 

Mun ensimmäinen sopimus siis päättyy nyt toukokuun alussa. Tein toisen sopimuksen ja aion jatkaa tätä hommaa vielä kesän yli. Koen, että tarvitsen vielä tsemppiä kesän yli. Sovittiin kuudesta lisätapaamiskerrasta 4-6 viikon välein ja uusi sopimus päättyy täten joulukuulla. Hinnaksi tuli nyt 800 euroa. Etätuki jatkuu kokoaikaisesti ja portaali missä mulla on ruokavaliot, reseptit ja kaikki treeniohjelmat jää toki käyttöön. Ajattelin mahdollisesti uusia firstbeat-mittauksen kesällä, joka sitten maksaa 200 euroa vielä lisää.  

Ja nyt tavoitteena on saada myös painoa alas. Tämä tarvitsee myös muutoksia enemmän ruokavalioon – etenkin tuohon mun herkkupuoleen! Ja tämä tulee olemaan haaste minulle. Syön melko huolettomasti; pääasiassa suht oikein, mutta mun on todella vaikea vastustaa kaikkea hyvää. Etenkin sitten, kun pääsen taas ihmisten ilmoille. Näin yksin hengaillessa on aika helppo kontrolloida syömisiään, mutta sitten kun pääsee taas ulos niin tiedän, että se tulee olemaan vaikeaa. Urheilu on tärkeää kropan hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta, mutta kilojen pudotuksen kanssa kaikken tärkeintä on ruokavalio. Mitä vanhemmaksi tulen niin sitä hitaammaksi menee mun aineenvaihdunta. Sovittiin PT:ni kanssa, että pidän taas kolme päivää ruokapäiväkirjaa niin hän tarkemmin katsoo, että mitä oikein söinkään. Tavoite on ei-treenipäivinä laittaa kalorimäärät minimiin ja vältellä hiilihydraatteja. Edelleenkään mitään supertiukkaa linjaa ei ole tarkoitus vetää, koska on kuitenkin tarkoitus tehdä kestäviä muutoksia. Pikadieetit eivät ole sellaisia. Alkoholille on tulossa aika nollalinja, joka mua pelottaa aika paljon. Tätä PT ei vaatinut, mutta itse ehdotin, koska ymmärrän siitä olevan suuri hyöty. 

Eli homma jatkuu! Lisää rahaa tähän siis vielä panostan, mutta koen, että olen hyvällä motivaatiolla nyt liikkeessä niin käytän tilaisuuden hyväkseni. Palaan vielä raporttien muodossa tänne bloginkin puolelle, toivottavasti syksyllä viimeistään olisi tätä painoakin saatu laskemaan. Ei ole helppo nakki kyllä. Iso kunnioitus kyllä kaikille, jotka ovat painonpudotuksessa onnistuneet ja tsempit meille kaikille, jotka sitä yrittävät!