perjantai 17. kesäkuuta 2022

Aikamoinen viikko

Pitkästä aikaa taas täällä. Valitettavasti alan valua niiden bloggaajien joukkoon joilla tekstien ilmestymisväli pitenee ja pitenee. Ensin kerran kuussa, sitten muutaman kerran vuodessa, sitten yksi teksti per vuosi... Katsotaan miten mun käy! Kirjoitusideoita kyllä riittää, mutta valitettavasti voimavaroja ei. Omissa toiveissa ja suunnitelmissa on aktivoitua taas syksyllä, kun opintovapaa alkaa. Mulla on jo alustava suunnitelma blogin tuleville aiheille ja teemalle (Dave Ramsey on jo siirtynyt taka-alalle), mutta syksy näyttää, että miten tässä käy. Alkusyksy tulee olemaan vielä rankka, koska tulen tekemään töitä ja opiskelemaan elo-syyskuun samanaikaisesti ennen opintovapaalle jääntiä, joten katsotaan. Voi olla että olen ihan tööt loppuvuoden. Toisaalta nyt kun opintovapaa on varmistunut ja pääsen aloittamaan töiden lopettamiseen liittyvät toimenpiteet ihan konkreettisesti niin ehkä oma mieli rentoutuu. Vielä se ei ole rentoutunut, mutta eihän tämä opintovapaa varmistunut kuin vasta pari päivää sitten :D 

Tällä viikolla on tapahtunut nyt niin paljon, että tuntuu jotenkin ihan uskomattomalta, että ollaan vasta perjantaissa. Tai ylipäätään että on edelleen sama viikko. 

Olen siis hakenut AMK-pääsykokeissa ihan tutkinto-opiskelijaksi, mutta niitä tuloksia saan odottaa vielä heinäkuun alkupuolelle. Vaikka pääsykoe meni ihan hyvin niin silti olen vähän skeptinen itse sisäänpääsystä, koska olen toisen tutkinnon tekijä ja meidän ikkuna päästä sisään on tosi pieni. Hieman elättelin toiveita päästä sisään papereilla, mutta olen kirjoittanut vuonna -99 jolloin yo-koe oli tosi erilainen. Reaali oli tällöin vain yksi koe ja valitettavasti en kirjoittanut matikkaa niin hirveästi ei pisteitä herunut. 

Onneksi vaihtoehtona on myös avoin amk tai avoin yliopisto ja onneksi Haaga Helian avoimen ilmoittautuminen alkoi jo nyt. Halusin ilmoittautua avoimeen varmuuden vuoksi jo ennen lopullisia pääsykoetuloksia, jotta pääsin laittamaan virallisen opintovapaahakemuksen työnantajalleni hyvissä ajoin. Olin heti liikkeellä kun ilmoittautuminen alkoi ja pääsin kaikille haluamilleni kursseille. Tämä maksoi minulle 150 euroa mahdollisesti turhaa (rahaa ei saa takaisin vaikka pääsisin tutkinto-opiskelijaksi), mutta aika pieni hinta mielenrauhasta. 

Lopputuloksena pääsin siis ilmoittautumaan avoimeen, mahduin kursseille ja tein virallisen opintovapaahakemuksen työnantajalleni, joka on myös hyväksytty. Eli 1.10.2022 alkaen en ole enää palkkatöissä enkä täten tule saamaan palkkaa. Opintovapaa kestää 2024 keväälle. Ensi vuoden heinäkuuksi palaan töihin, mutta olen lomalla. Tämä oli aika käsittämätön juttu, että tämä on mahdollista, mutta tosiaan se on! Voin palata heinäkuuksi "töihin", pitää tällöin loman ja saada normipalkan + lomapalkan. Kertyneet lomapäivät eivät kata ihan koko kuukautta, joten pari päivää otan palkatonta. Tässä on sellainen huomioitava juttu, että jos/kun palaan töihin sitten 1,5 vuoden päästä niin kaikki lomat ovat palaneet eli sitten en lomaile vähään aikaan (ainakaan palkallisesti). 

Aika jännää. Ihan vielä en ole sisäistänyt asiaa, mutta eiköhän se tässä ala konkretisoitumaan, kun työpaikallani alkaa tapahtumaan ihan oikeita asioita sijaisen palkkaamiseen tms liittyen. Välillä vähän mahanpohjasta kouraisee, kun muistaa koronnousut, inflaation, omien rahavirtojen kutistumisen, mutta päätunne on kuitenkin odotus ja innostus tulevasta. Uskalsin! 

Tällä viikolla sain myös ensimmäistä kertaa elämässä puhelun headhunterilta. Olen aina hieman kateellisena vain kuunnellut sivusta kun kavereille tai kollegoille soitellaan eri paikoista ja houkutellaan muualle töihn. Mun oma toimenkuva, ura ja koulutustausta on niin ihmeellinen sekametelisoppa, että olen ajatellut, etten osu ikinä mihinkään verkkoon. Mutta nyt! Heti kun olin saanut opintovapaan hyväksyttyä :D Juttelin rekrytoijan kanssa ja tehtävä vaikutti ihan ok:lta. Sain paperit ja olen tutustunut tehtävään paremmin. Periaatteessa olisin kiinnostunut ja koen, että itselläni olisi kapasiteettia tehtävään, mutta aion silti kieltäytyä. Ei vain nyt. Pidän nyt kiinni opintovapaasuunnitelmasta, koska opinnot ihan oikeasti kiinnostavat itseäni ja haluan tauon. Toki jos tehtävä olisi supermielenkiintoinen niin etenisin asiassa, mutta koska tehtävä tuntuu vain ok:lta niin en lähde eteenpäin asiassa. Mutta niin siistiä että sain elämäni ensimmäisen headhunter-puhelun! Näitä lisää. 

Lisäksi tämä viikko on vuoden palkkakohokohta, kun vuoden bonussumma selviää. Ja ensimmäistä kertaa olen mukana tässä myös esihenkilönä eli olen ollut myös "sillä toisella puolella". Eli en ole vain keskittynyt siihen, mitä itse saan ja miksi vaan suurin keskittyminen on mennyt siihen, että alaiselle homma on mennyt oikein ja hän on saanut oikeat tiedot ja kommunikoinnin oikeaan aikaan ja oikeaan tapaan. 

Tämän vuotiset bonukset on tosi iloinen asia. Viime vuosi oli vähän plaah kun bonukset oli ekaa kertaa urani aikana vähemmän kuin edellisena vuonna. Mutta tänä vuonna tilanne on todellakin toinen ja jos oikein laskin neton niin tulen ensimmäistä kertaa ikinä saamaan viisinumeroisen summan tilille! Tämä siis pitää sisällään bonukset, normipalkan ja kesälomarahat. Odotan malttamattomana palkkakuitin ilmaantumista verkkopankkiin niin saan vahvistuksen laskelmilleni. Olen melko varma, että laskin oikein, mutta juttu tuntuu niin uskomattomalta, etten usko ennen kuin näen.

Suuri osa summasta menee kyllä säästöön ja sijoituksiin, mutta olen tosi iloinen, että saan opintosäästösumman täyteen jo nyt niin seuraavat kolme palkkaa voin allokoida vähän vapaammin. Ja saan taas laitettua sijoituksiin rahaa. Toki tähän "ei-rahaa-sijoituksiin" toimintatapaan on kyllä ihan hyvä opetella, koska seuraavina vuosina ei paljoa tarvitse sijoitella (paitsi perusrahastot). Olen miettinyt sitä opintolainaa, mutta alan vähän pyörtämään ajatuksiani tästä. Ei ehkä ole ihan mun juttu. Ja jos en pääse tutkinto-opiskelijaksi niin en opintolainaa saakaan. 

Asioita siis täällä tapahtuu vaikka itse blogi on ollut suht hiljaa. Kurssien lasku ei ole aiheuttanut suuria tunteita vaikka toki sitä mieluummin katsoo nousevia kursseja. Itselleni tämä on ollut itseasiassa ihan tervehdyttävää, koska olen päässyt eroon päivittäisestä kurssien ja salkun vilkuilusta. Ei huvita niin paljoa katsella laskevaa salkunarvoa. Henkisesti olen varautunut, että lasku voi kestää jopa vuoden pari. Onneksi en asettanut euro-tavoitetta salkunarvolle tälle vuodelle, koska juuri nyt tuntuu, että kaikki raha mitä sijoituksiin laittaa, sulaa heti pois. Katsotaan onnistunko pitää salkunarvon edes samassa vs viime vuosi. Kvartaalikatsaukset aion kirjoittaa, koska haluan julkaista nämä myös silloin kun ei mene niin hyvin. Myönnän ihan avoimesti, että oma salkkuni ei todellakaan ole pärjännyt mitenkään hyvin tässä rytäkässä. Olisinkohan enää vain jonkun 10% plussalla, kun kokonaisuutta katsoo. Mulla on pari osaketta, jotka ovat ottaneet tosi paljon hittiä (suoriin osakkeiseen sijoittamisen riski) ja sitten valitettavasti juuri vuosi sitten aloin sijoittamaan Aasia-rahastoihin, jotka ovat ottaneet tosi paljon hittiä Kiinan vuoksi (aloitin juuri sopivasti huipulta). Mun USA-rahasto on myös miinuksella, koska siihen aloitin sijoittamisen vasta nyt sodan alettua Ukrainassa. Ainoat jotka ovat plussalla on mun maailma-rahastot joihin aloitin sijoittamisen pari vuotta sitten. Mutta näistä sitten enemmän kun oikeasti uskallan (pakotan itseni) laittaa luvut exceliin kesäkuun lopussa. 

Aurinkoista ja toivottavasti lämmintä kesäkuuta ja juhannusta kaikille!  

Tuhlailijan kesäkuu

Vähän on sellainen jännä tunne, että nyt kun opintovapaa lähestyy niin mun rahankäyttö alkaa päästä käsistä, koska ajatus: KULUTA NYT KUN VI...