maanantai 16. marraskuuta 2026

Lokakuun rahaseurannan hajatelmia

Käytin rahaa lokakuun aikana yhteensä 6.238,90 euroa. Aika huima summa! Laskin summaan siis kaiken mikä lähti pois tileiltäni; säästötileille siirrettyjä summia en laskenut, mutta sijoitukset kyllä.

Summa on siis huima, mutta kun katsoo tarkempaa erittelyä niin en mä ihan noin paljoa varsinaisesti tuhlaillut. Tarkemmin kulut jakaantuivat seuraavasti:

  • 3.794,26 eurolla lyhensin asuntolainaa, tämä on 61% koko summasta
  • 400 euroa laitoin sijoituksiin, tämä on 6%. Tavoite on sijoittaa 500 euroa, mutta en joka kuukausi sijoita koko summaa vaan kerään aina vähän rahaa erilliselle sijoitussäästötilille.
  • 321,98 euroa meni asuntolainan korkoihin, 5%
  • 612,91 euroa meni vastikkeisiin, sähkönsiirtolaskuun ja vesiennakkoon. 10%. Tämä on poikkeuksellisen suuri, koska taloyhtiöni veloitti lokakuussa ylimääräisen vastikkeen.
  • 406,29 euroa meni ruokaan eli 7%. Summasta jonkin verran jäi jäljelle, koska rahat ovat omalla tilillään – tosin siellä oli jo pohjakassa aiemmista kuukausista niin uskoisin, että tuo on aika realistinen summa, mitä oikeasti kulutin kuukauden aikana.
  • 132,90 euroa meni vapaa-aikaa eli tanssitunteihin, kuntosaliin ja yksi keikka. 2%
  • 158 euroa meni edelliskuun siivoukseen, 3%.
  • 99 euroa liiton maksuun, 2%. Laskutetaan kolmen kuukauden välein, joka nyt sattui juuri lokakuulle.
  • 37 euroa meni apteekkiin, 1%. Minulla on muutama säännöllinen lääkitys ja haen aina kolmen kuukauden pakkaukset kerralla, osui nyt tähän kuukauteen. Ostin myös monivitamiineja talveksi.
  • 123 euroa kasvohoitoon, 2%.
  • 60 euroa hyväntekeväisyyteen, 1%.
  • 25 euroa lahjoihin, 0,4%
  • 10,75 euroa työmatkakuluihin eli ravintoloihin työmatkan aikana, 0,2%.
  • 57,81 euroa, 1% sekalainen seurakunta: iCloud kk-maksu, luottokortin kk-maksu, tietoturva kk-maksu, yhden podin kk-maksu, yksi tavaratilaus isälleni ja yksi parkkimaksu myös isälleni :D (äärimmäisen poikkeuksellista)

Olisi mielenkiintoista kuulla miltä kulutus kuulostaa teille muille, itselleni tämä lokakuun kulutus näyttää melko maltilliselta. En siis sano, että eurollisesti maltillinen, mutta jos miettii mihin oikeasti rahaa käytin niin vaikea sanoa, että mikään on niinsanotusti ihan superturha kulu. Ja muutaman näistä olen jo karsinut, kuten tuon podi-tilauksen (tosin tämän otan varmaan jossain vaiheessa uudestaan) – säästö 2,99 euroa ja sitten luottokortin olen irtisanonut – säästö 0,99 euroa.

Kuuhun osui useampi harvemmin maksettava kulu kuten sähkönsiirto, liitonmaksu, lääkehankinnat ja ylimääräinen vastike. Sähkönsiirtolaskuun ja lääkkeisiin en voi vaikuttaa (tai no voisin olla syömättä näitä lääkkeitä, mutta mitä järkeä siinä olisi). Liitonmaksuun ehdottomasti voisin vaikuttaa, mutta toistaiseksi en halua. Aiemmin pohdin, että voisin vaihtaa hieman edullisempaa liittoon, mutta huomasin, että menettäisin samalla matkavakuutuksen. Pitäisi ottaa vakuutus jostain muualta eli säästö voisi olla olematon (toki tämän voisi laskea, mutta en juuri nyt jaksa). Ainakin toistaiseksi haluan kuulua nimenomaan liittoon, en vain kassaan. Mielestäni liitot tekevät tärkeää työtä ja haluan tätä tukea. Pidän kovasti liittojen tuomista eduista, kuten kahdeksan tunnin työpäivistä, viiden päivän työviikoista, palkallisista vuosilomista, lomarahoista, perhevapaista yms. Ylimääräinen vastike on päätetty yhtiökokouksessa, joten jos tässä haluan asua, niin saan sen maksaa.

Siivous on täysin ylimääräinen ja tämän kanssa olen myös kipuillut. Olen edelleen tästä luopumassa alkuvuodesta. Toistaiseksi aion tämän pitää, kunnes on varmaa, että pääsen eroon yhdestä hyvin työllistävästä hallitusvastuusta. En luopuisi siivouksesta lainkaan, jos en olisi päättänyt keskittyä tuon asuntolainan nopeaan lyhentämiseen. Mielestäni siivouspalvelu on kaiken sen rahan arvoista, mutta itselleni juuri nyt asuntolainan lyhentäminen on prioriteetti. Siivous on yksi harvoista asioista budjetissani, jonka lopettaminen tuo yli satasen säästön kuussa. 

Ruokakuluihin on tarkoitus vähän keskittyä ja katsoa saanko sitä summaa alas. Tästä myöhemmin enemmän. Ravintoloista ehdottomasti voisin säästää (mutta menee jälleen kerran kategoriaan, etten oikein halua, liittyy vahvasti sosiaaliseen elämääni). Samoin vapaa-ajan kuluista voisin säästää, mutta en halua. Tykkään urheilla, tanssitunnit ovat ihan ehdoton juttu itselleni ja satunnainen keikka silloin tällöin ei nyt kenenkään budjettia kaada. 

Kasvohoidosta ehdottomasti voi säästää, mutta tämä oli palkinto siitä, että asuntolainani alitti 120.000 euroa. Pidän tästä kiinni, koska haluan pitää motivaatiota yllä tässä asuntolainaprojektissa.

Hyväntekeväisyydestä luonnollisesti voisin säästää, mutta tämä on myös sellainen mistä en halua. Tarkoitus on tätä kasvattaa viimeistään sitten, kun asuntolaina on maksettu. Lahjat nyt ovat lahjoja.

Tulipa monta juttuja, josta kirjoitan, että voisin säästää, mutta en halua :D Näin se nyt vain on. Mielestäni kulutukseni on ihan ok tasolla ottaen huomioon tulotasoni. Luonnollisesti, jos jotain radikaalia tapahtuisi tulotasolleni koko kuvio pitäisi miettiä uudestaan - esimerkiksi vaihtamalla edullisempaan asuntoon. Tuo ruoka/ravintolapuoli on jotain mitä haluan vähän tarkastalla tarkemmin ja siitä onkin nyt menossa oma seuranta nyt marraskuussa. Muutenkin pari tekstiä lisää on tulossa vielä nimenomaan tästä omien kulujen tarkastelusta, koska toki tämä seuranta oli vain yksi satunnainen kuukausi kokonaisuudesta.

Voisi olla hyvä toistaa tämä seuranta joskus ensi vuoden puolella joku kevätkuukausi. Lokakuu nyt sattui hyvin vähäkulutuksiseen aikaan ja kuten yksi seuraaja kommentoi niin lokakuu perinteisesti on kuukausi, jolloin ei ole paljoa menoja. Allekirjoitan tämän täysin. Toisaalta myös siksi juuri tämä seuranta oli myös mahdollinen, koska itselläni oli aikaa tämän tekemiseen. Mutta siis yritän tehdä uudestaan vaikka maaliskuussa, kun alkaa olla enemmän menoja ja esim talviloman vietän jossain vaiheessa silloin.

 

Obs. Ehkä joku huomasi, että sokerointia ei ollut lokakuussa. Tämä on nyt talven ajan enemmän tai vähemmän tauolla, joulukuussa aion mennä. Elän nyt karvankasvatusaikaa! Tämä on mielestäni oikein mielenkiintoinen aihe yhteiskunnallisesta näkökulmasta (miksi oletusarvona on, että naiset ovat 100% karvattomia kaikkialta silmien alapuolelta). Itseäni karvat eivät itseasiassa haittaa, mutta ollakseni yhteiskuntakelpoinen poistatan niitä aktiivisesti kesällä. Näin talvella käyn kyllä julkisissa saunoissa (tämä on vaatinut aika paljon mielenlujuutta), mutta olen ajatellut asian niin että, jos jotain asia häiritsee, niin siinäpä häiritsee. Hän voi sitten maksaa seuraavan sokerointini, voin laittaa tilinumeron tulemaan tai mobilepay myös onnistuu!

ObsObs. Huomasin itse, ettei tähän kuukauteen sattunut yhtään terapialaskua. Asia selittyy sillä, että saan laskun aina kun kuun viimeinen käynti on tapahtunut ja syyskuussa se oli jo 22.9. työmatkani takia. Eli ehdin maksaa sen jo ennen lokakuuta ja seuraava tuli vasta marraskuun alussa. Tästä luonnollisesti saisi isot säästöt, mutta en juuri nyt halua tästä säästää (yllätys!).


lauantai 14. marraskuuta 2026

Marraskuun ruokarahapäiväkirja osa 1

Kuten vähän aiemmin lupailin niin olen pitänyt marraskuussa ruokarahapäiväkirjaa. Eli yritän listata nyt marraskuun ajan kaiken mitä käytän ruokarahatililtä, näitä en raportoinut lokakuussa, kun keskityin silloin vain kuluihin, jotka lähtivät mun päätililtä. Olin kyllä jo vähän peruuttelemassa tämän seurannan kanssa laiskuuttani, mutta eipä se nyt niin kovasti vaatinut. Lisäksi kävin marraskuun ekalla viikolla niin monta kertaa kaupassa, että vähän hävittää julkaista tämä, mutta onneksi tilanne sitten tasaantui marraskuun toisella viikolla. Mutta tässä tulee marraskuun alun kirjaukset!

Sunnuntai 1.11.

Laiskotti kovasti ja sorruin wolttaamaan 19,88. Kotona olisi ollut ruokaa, mutta ei tehnyt mieli ja ruokarahatilillä oli rahaa (vaihdoin woltin tähän ruokarahatilille, joten saan woltata, jos siellä on rahaa). 

Maanantai

Kävin ruokakaupassa 35,59 ja töissä lounaalla. Lounaat maksan aina epassilla ja nyt lounas kustansi 10,50 (summa mitä jäi itselle maksettavaksi, koko summa oli 14 euroa). Raportoin nyt myös lounaat tässä vaikkei raha menekään mun ruokarahatililtä. 

Tiistai 3.11.

Olin tekemässä yhtä tiettyä ruokaa ja olin unohtanut ostaa kookosmaidon edellisenä päivänä kauppareissulla niin kävin sen hakemassa lähikaupasta 2,55 euroa.

Keskiviikko 4.11.

Halusin dahlin seuraksi jotain muuta kuin riisiä niin kävin hakemassa lähikaupasta naan-leipää ja sitten kaksi saunaolutta lenkin jälkeen, rahaa meni 8,33 euroa.

Torstai 5.11.

Huomasin, että ruokakerma puuttui ruoasta, mitä olin tekemässä niin lähdin sitä hakemaan. Ostelin kaikkea muutakin, ei muistikuvaa, että mitä, mutta kauppakuitti näyttää 18,31 euroa. 

Perjantai 6.11.

Ja taas kauppaan. Ystäväni tuli viikonlopuksi mun luokse Helsingistä ja tein meille perjantain-iltana ruokaa mun luona. Ruokakauppaan meni 31,40 euroa. Illalla käytiin lyhyellä kävelyllä mun lähistöllä ja piipahdettiin viinille aivan ihanaan ranta-ravintotaan Tampereella (Laelta, iso suositus, on koko talven auki ja voi istua joko ihan ulkona viltin kanssa tai on kaksi pientä sisätilaa. Tarjosin ystävälleni ja itselleni viinit, 25,80 euroa. 

Lauantai 7.11.

Lauantaina lähdettiin Ikaalisten kylpylään. Matkalla sinne käytiin lounaalla Tei-Tuvalla, jossa lounas maksoi 20 euroa. Mahtava paikka! Lounas oli tosi hyvä ja monipuolinen. Ihan kuin olisi ollut 80-luvulla.

Ikaalisten kylpylässä käytiin illallisella, joka maksoi 29,40 euroa ja haettiin iltapalaa huoneeseen 6,03 euroa. Emme todellakaan menneet Vesterisen keikalle vaan sänkyyn makoilemaan ja katsomaan telkkaria :D Olimme Ikaalisten kylpylän Lakeside Suiteissa, joissa oli lasikatto ja lasiseinät ja näkymä suoraan Kyrösjärvelle. Iso suositus, jos sellainen kiinnostaa - oli mahtava nukkua verhot auki tähtitaivaan alla. Valitettavasti ei ollut revontulia. 

Sunnuntai 8.11.

EI MITÄÄN.

Maanantai 9.11.

EI MITÄÄN.

Tiistai 10.11.

EI MITÄÄN.

Keskiviikko 11.11.

EI MITÄÄN.

Torstai 12.11.

EI MITÄÄN.

Perjantai 13.11.

Noniin, pitkästä aikaa kauppaan. Tunnustan, että olisin käynyt jo torstaina, mutta työpaikallani tarjottiin pitsaa, jota söin sekä torstaina ja perjantaina lounaaksi niin pystyin venyttämään näin pitkälle. Muutenkin ostin aika vähän tavaraa, ihan vain muutaman välttämättömän, että sain ruokaa tehtyä (kaikkia muita asioita kaapeissa vielä oli) ja kauppaan meni 13,43 euroa. Olin uudessa saunapaikassa Tampereella (Telttasaunat Eteläpuistossa, suositus! On aika hard-core eli mitään kivoja suihkutiloja ei kannata odottaa, mutta tosi kiva tunnelma – räntäsade, samalla kun istut telttasaunassa, on aika rauhoittava kokemus) ystävien kanssa ja mentiin sen jälkeen vielä syömään, jonne meni 19,50 euroa. Huomenna (tai no teknisesti tänään) lauantaina kyllä pitää mennä kauppaan, mm vessapaperi on loppu.

torstai 12. marraskuuta 2026

Veropäivä 2025

Suomen erikoisuus veropäivä on taas täällä! Omien tietojeni mukaan tämä on melko poikkeuksellinen ilmiö Euroopassa ja muualla. Ruotsissa verotiedot ovat julkisia, mutta niitä pitää erikseen aina pyytää viranomaiselta. Norjassa julkaistaan kerran vuodessa joku verolista, mutta sen ympärillä ei ole tällaista haloota kuin Suomessa. Yle on kertonut julkaisevansa verotietoja mm lisätäkseen yhteiskunnan avoimuutta, on osa vallankäytön valvontaa ja antaa mahdollisuuden yhteiskunnalliseen keskusteluun faktojen pohjalta (Viime vuoden verotiedot julki, mutta miksi niistä uutisoidaan? Ylen Aamussa keskusteltiin veropäivästä | Talous | Yle). 

Itsellä ei ole mitään vahvoja tunteita tähän veropäivään, enemmän pidän tätä hyvänä kuin pahana. Avoimuus on hyvästä, mutta toki on hyvä ymmärtää, ettei julkaistut tulot ole mitenkään 100%:n totuus. Moni tulo ei näy suoraan ansiotuloissa tai edes pääomatuloissa. Paljon on ns piilossa - ehkä myös meiltä itseltäkin :D Alla oleva teksti vähän tukee tätä, koska menin aika solmuun, kun yritin selvittää, että mistä kaikesta vuonna 2025 saamani tulot muodostuvat.   

Eli koska kannatan avoimuutta, niin siksi myös kaikki omat tuloni ja tuloihin verrattavat etuudet vuodelta 2025 on nyt tässä listattuna. Yritän avata sekä verolliset ja verottomat tulot/etuudet, mutta en mene vannomaan, että lista on täydellinen. Näin marraskuun iltana 10 tunnin työpäivän jälkeen aivot ovat vähän solmussa. 

Mutta here we go!

Veronalaiset tulot: 

Ansiotulot yhteensä 77.430,58 euroa

  • Suurin osa tuloista on ansiotuloja päätyöstäni, mutta myös vähän lisätyöntuloja ja yksi hallituspalkkio. Lisäksi nostin pienen summa palkkiorahastostani ja tästä 80% on veronalaista eli mukana tässä summassa. Ansiotuloissa on myös työnantajani tarjoama puhelinetu, jonka verotusarvo on 20 euroa ja internet-etu, joka on 40 euroa (maksetaan palkan päälle).

Pääomatulot yhteensä 1.860,75 euroa

  • Suurin osa tästä on verotuksen alaisia osinkoja, puhdas pääomatulo autohallipaikkavuokrasta (eli mistä on kaikki vähennykset jo tehty) ja 0,40 euroa luovutusvoittoja.

Veroja maksoin yllä olevista 22.228,71 euroa

Yhteensä veronalaiset tulot olivat 79.291,33 euroa ja käteen jäi tästä summasta 57.062,62 euroa joka on noin 71% bruttotuloista. Yllättävän paljon! Kk-palkasta maksan noin 35% veroa, mutta vähennystä tulee sitten mm kotitalousvähennyksestä. En osaa tätä sen kummemmin laskea tai selvittää, mutta tuo summa oli verotuspäätöksessäni niin uskotaan nyt sitten. 

 

Verottomia tuloja:

Sain päivärahoja 1.072,50 euroa

Ison osan bonuksistani laitoin palkkiorahastoon ja tästä syystä sain nämä rahat sekä verottomana että työnantajani korotti summaa vielä 15%:lla (koska vältti 20% työnantaja kulut) – rahaa meni rahastoon 5.758,91 euroa. Koska nostin vuonna 2025 rahastosta ulos rahaa 1.520,66 eurolla niin nettona rahaa oikeasti jäi sisään 4.238,25 euroa. Käytän tätä summaa tuolla alempana, kun lasken verottomat tulot vuodessa yhteensä.

Nostin rahastosta osuuden pois loppuvuodesta (virhe, en aio toistaa) ja nostosummasta verotonta oli 304,13 euroa.

Lisäksi saan erilaisia työsuhde-etuja ja näitä käytin seuraavasti:

  • 400 euroa liikuntaan/kulttuuriin (käytin kaiken ja maksoin muistaakseni tanssituntejani sekä uusin museokortin)
  • 200 euroa hierontaan tai hammashoitoon (käytin kaiken, jaoin potin molempiin)
  • 292 euroa julkiseen liikenteeseen pitäen sisällään paikallisliikenteen kuluja sekä junalippuja (summa on 300 euroa, joten melkein kaiken käytin)
  • Lounasetu, jota on tosi vaikea laskea, mutta siis ostin epassilla 75 lounasta ja 2025 lounas oli sen noin 13,70 euroa eli yhteensä 1.027,50 euroa. Tästä summasta maksoin itse (tai siis palkastani vähennettiin) 672,24 eli sain tästä hyötyä 355,26 euroa. 

Osinkojen veroton osuus oli 326,85 euroa.

Myin 2 palapeliä yhteishintaan 16 euroa :D


Verottomat tulot ovat yhteensä 7.204,99 euroa.

 

Koontia: 

Yhteensä vuonna 2025 sain rahaa bruttona 86.496,32 euroa ja nettona 64.267,61 euroa. Tietystikään tämä kaikki ei tule suoraan pankkitililleni. Mukana on paljon tällaisia työsuhde-etuja, joilla siis pitää ostaa tietty asia/palvelu ja lisäksi minulla on vähennyksiä tuloistani kuten kotitalousvähennys. Että ihan suoraan sanottuna aika monimutkainen himmeli nämä ihmisten tulot, mitä tulee käteen ja paljonko niitä veroja nyt oikeasti on maksettu! Yritän pysyä kärryillä :) 

sunnuntai 8. marraskuuta 2026

Olen luottokortiton

Tuossa pari viikkoa sitten tilasin debit-kortin. Kun kortti oli saapunut, testasin sen käytön, maksoin luottokorttini avoinna olevan saldon ja irtisanoin luottokorttini. Tein sen lokakuun lopussa (luottokortti poistui verkkopankistani tuolloin), joten mun ei pitäisi saada kuukausilaskua enää kuin kerran marraskuussa (lokakuulta). Nyt minulla ei ole lainkaan luottokorttia.

Dave Ramseyn filosofiaan ei kuulu luottokortit ja hänen mukaansa niitä ei pitäisi olla lainkaan. Olen muutamaan kertaan luottokortteja käsitellyt mun blogissa, mm näissä kirjoituksissa: 


Jotenkin tuo pelkän dedit-kortin kalleus sai mut unohtamaan tämän luottokortittomuuden kokonaan moneksi vuodeksi. Toki myös pidin vähän liioitteluna sitä, että Dave oli niin ehdoton sen kanssa. Itse en kerryttänyt luottokorttivelkaa ja käytin itse korttia verrattain vähän tuolloin. Tavallaan ymmärsin Daven ehdottomuuden, helpompi vetää yhtä linjaa kaikkien kanssa kuin muuttaa sanomaa sen mukaan kenen kanssa puhuu. Koin itse olevani vastuullinen luottokortin käyttäjä, joka käyttää luottoa vain tarvittaessa (esim matkaa varattaessa) eikä sorru siihen, että ostaisi enemmän vain siksi että maksaa luotolla. Yksi Daven peruste luottokortittomuuteen on, että kun maksaa luotolla niin ihminen tuppaa tuhlaamaan enemmän kuin jos ostaisi asioita ainoastaan debit-kortillaan. Tätäkään en oikein omalla kohdallani tuolloin allekirjoittanut. 

Keväällä 2026 tilanne muuttui, kun pankkini uusi etuohjelmiaan sekä palvelupakettejaan ja huomasin yhtäkkiä, että käyttämäni kortti olikin muuttunut maksulliseksi. Samaan aikaan lanseerattiin ilmainen debit-kortti, mutta omalla kohdallani tämä olisi tarkoittanut sitä, että minun olisi pitänyt vaihtaa korttia, mitä en jaksanut siinä vaiheessa alkaa tekemään. Kuukausimaksu Masterille oli 0,99 euroa eli melko mitätön. Samaan aikaan lanseerattiin cash-back ominaisuus eli periaatteessa luottokorttia käyttämällä minun olisi mahdollista "ansaita" tuo 0,99 euroa takaisin. 

Ihmettelin vähän, että mistä tämä muutos tuli (eli yhtäkkiä debit-kortti olikin ilmainen, mutta credit maksullinen). Tämä ilmeisestikin liittyy muuttuneeseen EU:n sääntelyyn ja siirtomaksukattoihin eli ennen pankit saivat korkeampia siirtomaksuprovisioita kauppiailta, kun asiakas maksoi luoton puolelta vs debit-puolella maksaessa. Nyt siis EU on asettanut katon näille siirtomaksuille (debit max 0,2%, credit max 0,3%) niin tästä syystä pankit ovat alkaneet veloittamaan kaikilta myös luottokorteista, koska niiden käyttäminen tuli pankille kalliimmaksi kuin aiemmin. En oikein ymmärrä, miksi pelkkä debit-kortti saa olla edelleen ilmainen, mutta nautin tästä tilanteesta niin kauan kuin se kestää. Toim.huom. pankissani debit-kortti siis ei ole ilmainen kaikille, vain tietyille asiakkuusryhmille. Luotto on maksullinen kaikille asiakkuusryhmille (toki vaihtelevilla hinnoilla).

Noin puoli vuotta muutoksen jälkeen huomasin alkaneeni pelaamaan tätä cash-back-peliä. Pitkästä aikaa huomasin maksavani luottokorttilaskun joka kuukausi, koska olin alkanut ostamaan sitä ja tätä luottokortin puolelta saadakseni cash-backin. Itseäni alkoi ärsyttämään. Ensimmäistä kertaa tajusin, mistä Dave puhui. Ihmisen on hyvin helppo sortua tähän peliin ja siksi ns turvallisinta on olla käyttämättä luottokortteja lainkaan. Itse en ainakaan vielä myönnä, että olisin luottokortilla ostanut asioita, mitä muutoin en olisi ostanut, mutta mene ja tiedä. 

Eniten tosiaan alkoi ärsyttämään se, että minulla oli yhtäkkiä luottokorttilasku joka kuukausi maksettavana ja ikinä luottokortin saldo ei ollut se 100%. Tämä myös vei minut omaan menneisyyteeni ja hetkeen, kun ensimmäistä kertaa olin joutumassa ongelmiin luottokortin käytön kanssa. Tämä hetki on myös ylipäätään se hetki kun aloin heräämään siihen, että omaa talouttaan voisi hoitaa suunnitelmallisesti eikä vain lainehtia lastulla aaltojen vietävänä. 

Oli joulukuu 2011 ja ensimmäistä kertaa elämässäni sain luottokorttilaskun, joka vastasi melkein koko kuukauden silloisia tulojani. Olin käyttänyt siihen asti luottokorttia kyllä joka kuukausi, mutta laskut olivat sen kokoisia, että laskun maksamisen jälkeen minulla oli vielä varaa asuntolainaan, vastikkeeseen ja muihin kuluihin ainakin periaatteessa. Käytännössä ei ollut ja aina loppukuusta käytin taas luottokorttia paikatakseni kassavajetta ja kierre oli siis valmis. Mutta joulukuussa 2011 käsissäni oli luottokorttilasku, jota katsoessa tajusin, että nyt en saa edes asuntolainaani maksettua palkastani ja näin jo silloin, että joutuisin käyttämään luottokorttia peruselämään. En jostain syystä silloin ollut tajunnut, että luottokorttilaskusta voisi maksaa vain osan (kerrankin "tyhmyys" kannatti). Soitin isälleni ja pyysin apua. Sain apua ja sillä hetkellä päätin, että enää ikinä en isälleni soita (enkä ole soittanut - pyytääkseni rahaa siis, muuten toki olen soittanut :D) ja että ikinä enää en käytä rahaa, mitä en ole säästänyt etukäteen tililleni (enkä ole käyttänyt). Tästä alkoi pitkä tie tähän päivään. Jatkoin kyllä luottokortin käyttöä, mutta minulla oli aina ko summan verran rahaa säästötilillä. Tämä oli itselleni suurin syy siihen, että irtisanoin luottokortin ja tilasin pelkän debit-kortin. 

Olen tätä asiaa aika paljon pohdiskellut ja tosiaan syy käyttää aina välillä credit-korttia (etenkin isompiin ostoksiin) on ollut se, että olen halunnut lykätä sitä hetkeä kun iso summa katoaa tililtäni vaikka se summa on siellä ollut. Jotenkin se on muka vähemmän "kivuliasta" lykätä rahan katoamista kuin että raha poistuisi heti. Vähän sama kuin asioiden maksaminen kortilla on helpompaa kuin käteisellä. Kun annat 20 euron setelin ja saat kolikoita takaisin niin aivot konkreettisesti tajuavat, että nyt minulla on vähemmän rahaa. Mutta kun piippaa korttia ja laitat kortin takaisin rahapussiisi niin mitään ei katoa. Se on psykologisesti helpompaa.

Hokasin myös sellaisen asian, että maksaessani asioita luottokortilla maksan asian aina kahdesti! Eli teen tuplatyön. Ensin teen maksusuorituksen luottokortilla, syötän kaikki korttitiedot, vahvistan maksun pankkitunnuksilla yms ja sitten jonkin ajan kuluttua käytän taas omaa aikaani ko transaktioon maksaessani luottokorttilaskun. Maksamalla kaiken suoraan tililtäni debit-kortilla säästää minulta jopa aikaa! 

Eli tästä alkaa minun luottokortiton elämä. Jostain kumman syystä minua tämä jännittää, mutta katsotaan nyt kuinka tässä pärjään :D En usko, että tämä nyt sen kummempaa elämää on. 

Paloiksi meni!


lauantai 31. lokakuuta 2026

Lokakuun rahapäiväkirjan viimeinen osa

Maanantai 19.10.

Siirsin 80 euroa ruokarahatilille.

Tiistai 20.10.

Palkkapäivä. Nyt sitä rahaa sitten kului! 4.116,24 euroa lainanlyhennys, korot ja ylimääräinen lyhennys (nyt se sitten alkoi). Sähkölasku 41,61eur, Plan-tyttösponssi 20eur, luottokorttilasku 39,36eur (taisi olla ne isäni tossut sairaalakaupasta, en pysy näistä kärryillä eli odotan, että pääsen sulkemaan kortin), kollegan läksiäiskeräys 20eur (taas!) ja viimeisenä meni 350 euroa rahastosijoituksiin.

Keskiviikko 21.10.

Kuntosalimaksu 27,90 euroa. Maksoin luottokortilla olevan minimaalisen summa 1,23 euroa, jotta pääsen sulkemaan sen. Summa oli yhden podin kk-tilauksesta miinus saamani cashbackit. Irtisanoin podin (otan sen varmaan takaisin sitten uudelle debit-kortilleni jossain vaiheessa). Lahjoitin 10 euroa erään eduskuntavaaliehdokkaan keräyskassaan.

Olin myös Helsingissä työmatkalla tänä päivänä, mutta en käyttänyt yhtään omaa rahaa. Lounaan maksoin itse, mutta se meni epassilta eli lankeaa maksuun vasta marraskuun lopussa.

Torstai 22.10.

Nordea gold-korttini kuukausimaksu 0,99 euroa. 50 euroa meni yhteen rahastoon Nordnetissa.

Perjantai 23.10.

Tavallaan en käyttänyt rahaa, mutta siis käytin kumminkin. Olin siskontyttöni kanssa katsomassa Perttu Jussilan ränttiä Miksi kaikki on niin saatanan typerää, jonka hän veti tällä kertaa Rosa Meriläisen kanssa. Oli tosi kiva. Tilaisuus järjestettiin Tampereen Tammelassa Pitkän päivän illassa, jossa ostin kaksi lasia viiniä, kahvin ja korvapuustin. Kotimatkalla hain intialaista ruokaa. Mutta maksoin nämä ruokarahatililtä niin sillain ”en käyttänyt” rahaa, koska ruokarahatilin rahat ovat jo käytetty. On muuten tosi jännä, että päätilillä oleviin rahoihin suhtaudun hyvin nihilistisesti ja aina ennen palkkapäivää alan säätämään, josko siellä on jokin kulu mitä ei tarvitsisi hoitaa niin että saisin senkin summan siirrettyä säästötilille. Mutta jos raha on ruokarahatilillä niin mulla ei ole mitään ongelmaa käyttää sitä.

Lauantai 24.10.

Kävin kasvohoidossa 123 euroa. Kävin myös ruokakaupassa ja ruokarahatilille jäi 8,94 euroa. Aika tiukille meni tämä viikko, mutta niin siinä aina käy, kun horjahtaa ravintolaan.  

Sunnuntai 25.10.

Parkkimaksu 4,26 euroa. Tämä oli yllätys itselleni, en siis itse ollut missään, mutta yhtäkkiä sain sähköpostiini viestin, että kiitos parkkeerauksesta ja tässä on kuittinne. Olen ladannut Moovyn, koska aina välillä käytän isäni autoa ja parkkeeraan Moovyn kautta. Yleensä muistan poistaa isäni auton rekkarin järjestelmästä, mutta nyt se oli jäänyt sinne ja isäni oli liikenteessä. Hänellä on siis myös oma Moovy-sovellus käytössä, mutta se on ladattu vasta oman lataukseni jälkeen ja ilmeisesti Moovy ottaa maksun sieltä, minne se on ensimmäisenä ladattu. Eipä tuolla väliä, nyt taas poistin rekkarin omasta sovelluksestani. Kaikkia yllätyksiä sitä voi tulla!

Maanantai 26.10.

Siirsin rahaa ruokatilille 80 euroa ja liiton maksu meni maksuun 99 euroa (menee neljä kertaa vuodessa, on fiksattu summa eli ei palkkariippuvainen). Tämän voisi kyllä vaihtaa edullisempaa, itseasiassa minun pitikin tämä tehdä jo opintovapaalla, mutta en silloin pystynyt, kun en ollut töissä. Hyvä kun tuli nyt mieleen! Toinen on 29 euroa kuussa (nykyinen siis 33 euroa). Periaatteessa voisin kuulua vain kassaan, mutta en halua.

Tiistai 27.10.

Tein 11 tunnin työpäivän ja illan juoksin vielä kaupungilla kollegoiden kanssa valmistelemassa tulevaa työmatkaa eli käytännössä työpäivä oli 14 tuntinen. Ihanaa. En käyttänyt (omaa) rahaa.

Keskiviikko 28.10.

Työmatka Turkuun. En käyttänyt (omaa) rahaa.

Torstai 29.10.

Palasin kotiin. Elisan tietoturva kk-maksu meni maksuun 9,99 euroa. Junassa epähuomiossa (väsymyksessä) maksoin kahvin ja smoothien normitililtä 6,40 euroa.

Perjantai 30.10.

Väsymyskaakkimus. Olen introvertti ja työmatkat ovat nykyään itselleni jostain syystä aivan äärimmäisen kuormittavia. Vielä kaupan päälle omat työmatkani on aina sellaisia, että menoa on nonstop ja ”vapaa-aikaa” on pääasiassa vain öisin noin 00.00 – 07.00 välillä. Se että mun pitää 16 tuntia olla sosiaalinen ja jutella ihmisille monta päivää putkeen on ihan tosi raskasta. Onneksi marraskuussa ei ole tulossa yhtään työmatkaa (joulukuussa sitten senkin edestä :D).

Rahaa meni 260,15 euroa ylimääräiseen vastikkeeseen minkä taloyhtiöni veloitti.

Lauantai 31.10.

Olin oikeastaan kotona koko päivän. Rahaa kului 0,99 euroa iCloud kk-maksuun. Tästä päivästä ei mitään kerrottavaa jälkipolville.


Teen erillisen koonnin lokakuun kulutuksesta myöhemmin. Juuri nyt en jaksa.

tiistai 27. lokakuuta 2026

Tavoite 3 saavutettu

Asetin itselleni lokakuussa 2025 neljä tavoitetta: 

  • Käteinen + sijoitukset yli 100.000 euroa (kesä/syksy 2026) --> toteutui 4.7.2026
  • Sijoitukset yli 100.000 euroa (vuoden 2026 loppuun mennessä) --> toteutui 28.8.2026
  • Kiinteistöjen nettoarvo yli 200.000 euroa (noin 2 vuotta eli syksy 2027) --> toteutui 20.10.2026
  • Asuntolainan määrä alle 100.000 euroa (vuoden 2027 loppuun mennessä) --> ei vielä toteutunut, asuntolainaa nyt noin 119.300 euroa 

Tarkemmin tavoitteista voi lukea täältä Glendora&Raha: Pitkän aikavälin tavoitteita

Kolmas tavoite toteutui jo nyt, noin vuosi alkuperäistä tavoitetta aiemmin. Suoraan sanottuna en oikein tiedä mitä on tapahtunut, mutta vuoden aikana (eli siitä kun tavoitteet asetin): 

  • Käteiseni + sijoitukseni yhteensä ovat kasvaneet 94.702 eurosta 113.719 euroon
  • Sijoitukseni yksin ovat kasvaneet 81.845 eurosta 100.523 euroon
  • Kiinteistöjen nettoarvo on kasvanut 194.036 eurosta 201.627 euroon

Sanoisin, että aika kova suoritus. En tiedä mitä vuoden aikana on oikein tapahtunut (paitsi hyvää nousua pörssissä). En olisi ikinä vuosi sitten uskonut, että tilanne on vuoden päästä tämä. Jotenkin vähän hämmentää, että mitä tässä oikeasti tosiaan on tapahtunut. Voiko olla, että vain yksin tavoitteiden asettaminen sai minut toimimaan aktiivisemman niiden saavuttamiseksi? 

Joka tapauksessa tavoite 3 on nyt saavutettu ja tilanne näyttää tältä: 



Tavoite 4 myös vaikuttaa ihan tehtävissä olevalta ensi vuoden loppuun mennessä. Tämä tavoite on tuntunut tässä vuoden varrella vähän liian haasteelliselta, mutta juuri nyt sekin tuntuu olevan ihan mahdollista. Ehkä jopa vähän aiemmin kuin vuoden loppuun mennessä? 

Mielenkiintoista muuten lukea tuo vuoden takainen blogiteksti tänä päivänä - kirjoitan siellä ihan suoraan, että en aio lyhentää asuntolainaa ekstraa. Tänään tuo kirjoitus tuntuu ihan vieraalta, olinko se minä joka oli tuota mieltä? En oikeasti oikein osaa sanoa, että mikä tämän suunnanmuutoksen aiheutti. Ehkä se että sijoitukseni nousivat tuohon maagiseen 100.000 euroon ja mulla lakkasi olemasta kiire niiden kanssa, koska tajusin, että tuolla summalla jo pelkkä korkoa-korolle-ilmiö nostaa sijoitusten arvoa? En oikeasti oikein tiedä. Tarvitsee tätä vähän pohdiskella. Tulen kertomaan jos pääsen johonkin lopputulokseen!

lauantai 24. lokakuuta 2026

Game on

Nyt se on aloitettu. Asuntolainan taklaaminen nimittäin. 

Suunnitelma on pikkuhiljaa muodostunut päässäni ja olen sitä hionut ja hionut. Nyt lokakuun lainanlyhennyksen yhteydessä tein ensimmäisen peliliikkeen ja lyhensin asuntolainaani 3.200 euroa ekstraa. Tällä summalla sain lainasumman alle 120.000 euroon. Tarkalleen ottaen summa on nyt 119.373,50 euroa. 

Olen laskenut, että saan riivittyä kuukausibudjetistani 1.000 euroa ylimääräistä lainaan joka kuukausi. Joinain kuukausina enemmän, kun tulee lomarahoja, osinkoja tms. Peruslainanlyhennykseni on 500-600 euron välillä eli tarkoitus olisi lyhentää lainaa joka kuukausi vähintään 1.500 euroa. Tällä summalla laina olisi lyhennetty kuudessa vuodessa eli loppukesästä 2033 olen asuntolainavelaton. Toivo elää, että jo aiemmin. Uskoisin, että tuloni tulevat jonkun verran kasvamaan. Terapiani loppuu viimeistään vuonna 2028, joten se vapauttaa pelivaraa vielä lisää budjettiini. Toki sinne voi tulla muita menoja. 

Olen laskenut, että tuo 1.000 euroa ekstraa pitäisi olla melko helposti toteutettavasti. Tarkoitus ei ole vaikeuttaa normielämääni, mutta tarkoitus on kyllä tietoisesti lykätä kaikkia isompia hankintoja ja todennäköisesti en tule tekemään mitään ulkomaanmatkoja tms. Jatkan sijoittamista 500 eurolla kuussa ja haasteena on pitäytyä tässä summassa. Isompi sijoitussumma menee sitten kerran vuodessa, kun laitan 100% bonukset palkkiorahastoon. Muutoin kaikki muu ylimääräinen menee asuntolainaan. Ellei sitten tule isompi pörssisukellus. Tätä varten teinkin oman suunnitelman, jottei sitä nyt tarvitse mitenkään miettiä vaan voin keskittyä tuohon asuntolainaan. 

Vuonna 2026 mun keskimääräiset nettotulot ovat olleet 4.600 euroa kuussa (10 kuukautta). Tästä menee noin 900 euroa lainanlyhennykseen, 1.000 euroa ylimääräiseen lyhennykseen ja 500 euroa sijoituksiin. Jäljelle jää 2.200 euroa. Jos en tällä pärjää niin jo on ihme (tämäkin on kyllä mahdollista :D). 

Olen myös pilkkonut tavoitteen pienempiin osiin ja olen päättänyt antaa itselleni välitavoitepalkintoja. Aina kun alitan uuden 10.000 euroa, voin varata itselleni kasvohoidon tai jonkun hemmotteluhoidon – arvolta noin 100 euroa. Aina kun alitan kymppitonnin puolivälin (eli 115.000, 105.000) niin suunnittelen itselleni museokäynnin (minulla on museokortti) ja menen jonnekin kivaan kahvilaan kahville ja kakulle (tai no mille lie). Tämän arvo 10-15 euroa. Kun saavutan puolivälin eli 60.000 euroa niin saan tilata itselleni jonkun isomman hemmotteluhoidon, esim joku yhdistelmä kasvohoito-vartalohieronta (sellainen 200 euroa). Ehkä sallin tällaisen myös silloin kun alitan 100.000 euroa, mutta katsotaan. Tämähän on mulla tavoitteena vuoden 2027 loppuun mennessä, joka on aika kova tavoite. Jos tämä toteutuu niin tämä toimisi myös joululahjana itselle. 

Mitä enemmän tätä suunnittelen, niin sitä vakuuttuneempi tästä olen, että tämä on hyvä suunnitelma minulle. Olen ihan todella paljon kuunnellut viime aikoina Dave Ramseyta ja etenkin Debt-free-huutoja, joissa ihmiset ovat maksaneet asuntolainansa pois. Itselleni asuntolainan poismaksamisen psykologinen vaikutus on ihan valtava ja olen vakuuttunut, että pystyn tähän. Luonnollisesti tiedostan, että voin sairastua, joutua työttömäksi tms, mutta katsotaan sitä siinä vaiheessa, jos sellainen tilanne tulee eteen. Koen, että minulla on kuitenkin jo ihan hyvät puskurit olemassa tällaisia varten, joten sijoitusten maksimoiminen ei niin paljoa auta. Koen, että pieni tai olematon asuntolaina auttaa enemmän kuin isompi summa sijoituksissa. Sieltä on kuitenkin henkisesti vaikea ottaa rahaa ulos (ja voi joutua ottamaan juuri silloin kun markkina on alhaalla), helpompaa on, että kuukausikulut ovat pienet. 

Omaksi motivaatioksi tein tällaisen graafin, jossa seurataan sijoitusten kehitys versus asuntolainan aleneminen. Mielenkiintoista seurata, että missä vaiheessa ja kuinka nopeaa viivat risteävät. 



Ja koska alitin nyt lokakuussa 120.000 euroa niin on ollut ensimmäisen välipalkinnon aika. Kävin tänään aamulla kasvohoidossa 123 euroa. Hieman enemmän kuin tuo suunnittelemani 100 euroa, mutta tekoäly kertoi minulle, että säästin tuolla 3.700 euron lyhennyksellä vuodessa melkein 130 euroa korkoja niin ajattelin että menkööt nyt! Kyseessä oli enemmän sellainen anti-ageing hemmotteluhoito, johon kuului kaikkia seerumeita, naamioita, c-vitamiini hommeli ja ihana pitkä hieronta. Oli mahtavaa. Muutenkin annan palkinnoksi itselleni tämän viikonlopun, etten tee yhtään mitään töitä. Aion vain hengailla ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Valoviikot alkoivat eilen Tampereella ja Tanssivat vedet ovat taas 10 päivää aktiivisena sekä Tasa-arvon Tammerkoski -taidereitti uutuutena. Nämä ajattelin käydä katsomassa tänään, mutta katsotaan jos jaksan. Ehken jaksa :D 

tiistai 20. lokakuuta 2026

Lokakuun budjettikauden kulutus

Lokakuun budjettikauteni on ohitse ja pimeys on virallisesti täällä. Muutama päivä marraskuuhun. Nyt taas pitäisi keksiä miten se rämmitään läpi. Juuri nyt mieli on vielä positiivinen, mutta joka vuosi se positiivisuus on huuhdeltu pois marraskuun puolivälin jälkeen. Positiivista marraskuussa on, että minulla ei ole yhtään työmatkaa tiedossa ja muutenkaan ei suuria suunnitelmia. Yhden viikonlopun olen ystäväni kanssa kylpylässä. Myös sivutyön kiireet hieman ovat laskeneet kesän/alkusyksyn jälkeen.

Lokakuun tuloissa on päätyönpalkka, osinkoja, päivärahoja, sivutyön tuloja ja vähän lahjarahaa.

Pakollisissa menoissa asuntolaina, viitekoronmuutoksesta johtuva 200 euroa + tein ylimääräisen 200 euron lyhennyksen. Vastikkeet, tietoturva, iCloud, heinä-elokuun sähkölasku ja sitten ruokamenot. Ei mitään ihmeellistä tai yllättävää.

Vapaa-ajassa isoimman osan vie kylpyläreissu marraskuulla. Tässä kategoriassa todellakin näkyy se, etten tehnyt mitään ”ylimääräistä” lokakuun budjettikaudella. Ensimmäinen viikko meni työmatkalla ja loput 3 viikkoa siitä toipuessa :D Toki tein sivutyötä, joka vei aikaa+energiaa. Joten vähän mietityttää, että enkö oikeasti tehnyt mitään muuta? Vastaus on, että en oikein. Kerran olin ystävieni luona syömässä. Vanhempieni luona kävin, äitini kanssa teatterissa ja siskoni kanssa keikalla (keikkalippu on myös tässä kategoriassa). Työkaverini kanssa pari kertaa lenkillä.

Palveluissa terapia, siivous, kuntosali ja syksyn tanssitunnit (joista suurimman osan maksoin epassilla). Tavaroissa onkin sitten! Ostin muutaman uuden vaatteen (villapaita ja paita, sukkia, sukkahousuja), ostin kaksi uutta mattoa kotiini, apteekissa meni rahaa lääkkeisiin ja peruskosmetiikkaan. Hyväntekeväisyys perus plus osallistuin työkaverini läksiäiskeräykseen.

Siinä se sitten oli. Ilman asuntolainaa kulut ovat 1886 euroa. Olisi kiva, jos kulutus ilman asuntolainaa olisi joka kuukausi alle 2.000 euroa. Olen tähän päässyt tänä vuonna syyskuussa lokakuun lisäksi. Hmph. Ehkä on vähän huono, että mun rahapäiväkirja on nyt lokakuussa, kun ensimmäistä kertaa koko vuoteen en kuluta paljoa rahaa. Lienee vähän epärealistista. No näin se joskus menee. Alla tarkemmat luvut. 



Tein vähän siirtoja säästötilien välillä. Siirsin käyttösäästötililtä rahaa asuntosäästötilille, koska alan nyt tosissani taklaamaan asuntolainaa. Maksan (tai siis teknisesti ottaen maksoin jo) marraskuun budjettikaudella yli kolme tonnia ekstraa, jotta saan lainasumman alle 120.000 euroon. Tulette tästä varmaan jonkin verran lukemaan nyt lähiviikkoina. Olen aika innostunut tästä suunnitelmastani. Uusi sänky on kyllä edelleen ostolistalla, mutta siirtyy varmaan ensi kevääseen. Aion säästää pieniä summia edelleen myös käyttösäästötilille, mutta pääsäästöt menevät kyllä nyt asuntolainaan. 



sunnuntai 18. lokakuuta 2026

Lokakuun rahapäiväkirja osa 2

Perjantai 9.10.

En käyttänyt rahaa. Töiden jälkeen kävin salilla, saunassa enkä sortunut Woltiin – paistoin pakkasessa olleen pakastepitsan perjantai-ruokana. Plus mulla oli niitä työkaverin pojalta ostamiani lakuja sekä norjalaiselta kollegalta saamaani suklaata (tein hänelle palveluksen niin hän toi minulle kasapäin suklaata kun tapasimme – tosin olisin mieluummin ottanut korvauksen rahana, haaaa :D). Laku-suklaa-yhdistelmä kyllä toimii.

Lauantai 10.10.

En käyttänyt rahaa. Olin oikeastaan koko päivän vanhemmillani, isäni on päässyt pois sairaalasta. Söimme, juttelimme, söimme lisää ja leikkasin nurmikon sekä auttelin parissa jutussa sisällä mitä eivät ole nyt voineet tehdä. Oli kiva päivä.

Sunnuntai 11.11.

Asioiden hoitopäivä – kävin ruokakaupassa, lataamassa bussikortin (epassilta) ja apteekissa ostamassa loppumassa olevan lääkkeen 19,40 euroa ja multivitamiineja 17, 60 euroa. Siivosin, pesin pyykkiä, tiskit, laitoin ruokaa.

Maanantai 12.10.

Siirsin 80 euroa ruokarahaa ruokatilille. Muutin Woltin taakse S-tilin kortin eli jatkossa jos tilaan Woltilta niin raha lähtee ruokarahatililtä eli jos siellä on tilaa niin voin voltata. 

Tämä rahapäiväkirja on kyllä hieman tylsä just nyt. Pahoittelut! Mutta mun elämä oli aika haipakkaa koko syyskuun, niin nyt ihan tietoisesti olen aikalailla tekemättä mitään ja tämä näemmä on yhtäsuuruusmerkki sille, että olen aikalailla käyttämättä rahaa.

Tiistai 13.10.

Syyskuun siivouslasku meni maksuun, 158 euroa. Kävin illalla salilla. 

Keskiviikko 14.10.

En käyttänyt rahaa. Kävin työkaverin kanssa lenkillä ja saunassa.

Torstai 15.10.

WWF:n kuukausilahjoitus meni maksuun, 20 euroa. Kävin töiden jälkeen ruokakaupassa. 

Perjantai 16.10. 

En käyttänyt rahaa enkä oikein tehnyt mitään muutakaan. Töitä kuuteen ja olin jo yhdeksältä sängyssä nukkumassa. Taisin käydä ruokakaupassa, en ole ihan varma. 

Lauantai 17.10.

Pitkästä aikaa tein jotain! Koska mun pää on ollut vähän reikäinen viime viikkoina niin kuukauden kaikki menot sattuivat sitten vahingossa samalle päivälle. Olin päivällä äitini kanssa teatterissa. Hänen piti mennä teatteriin isäni kanssa, mutta sattuneesta syystä hän ei päässyt, joten minä menin. Teatteri ei maksanut minulle mitään. Kävimme katsomassa Frenckellissä Musta jää, joka on trilleri. Ihan ok, näyttelijäsuoritukset todella hyviä, itse juoni oli omaan makuun vähän liian erikoinen. Paljon huutamista, mistä en pidä. Visuaalisesti hieno. Teatteri keskeytyi sairaskohtaukseen, ambulanssi hälytettiin ja yksi katsoja lähti ambulanssin matkaan. Kesäteattereissa olen tottunut sairaskohtauskeskeytyksiin - katsojat pääasiassa eläkeläisiä yhdistettynä kuumaan ilmaan niin näitä sattuu. Näistä yleensä toetaan aika nopeaa. Nyt oli oikeasti hätätilanne, en halua tilanteesta sen enempää kirjoittaa. Näytös jatkui kohtauksen jälkeen, joka on ehkä hieman hankalaa etenkin näyttelijöille, mutta samalla kyllä katsojille. Lopputaputuksissa kukaan ei ottanut valokuvia eivätkä näyttelijät hymyilleet. En tiedä. Ymmärrän, että näytös vedetään loppuun, mutta onhan se vähän ristiriitaista. Toivottavasti sairaskohtauksen saanut on kunnossa. 

Illalla olin sitten siskoni kanssa katsomassa Samuli Putroa Tavara-asemalla. Keikka oli aivan mahtava. Nautin kovasti. Maksoin siskolleni 40 euroa lipusta, jonka hän oli ostanut etukäteen. Kävimme keikan jälkeen yhdellä drinkillä Pitkän päivän illassa. Oli tosi kiva ilta. Kaiken kukkuraksi vielä kyseessä oli alkuiltakeikka, joka alkoi jo 19.00 Eli olin kotona jo kympiltä. Parasta näin keski-ikäisenä!

Sunnuntai 18.10.

En käyttänyt rahaa. Tein perussunnuntaijuttuja kuten kävin pitkällä kävelyllä, tein ruokaa, pesin pyykkiä ja siivoilin. Teknisesti sunnuntai on vielä meneillään tällä kirjoitushetkellä, mutta ei tässä kyllä ole suurta riskiä, että keksisin jotain rahaa tänään vielä käyttää. Ilta mennee telkkaria katsoessa sohvalla :D


Tosiaan kaikki ruokakauppakäynnit ja ravintolahommelit maksan s-tililtä niin niiden summia en raportoi tässä. Käyn siis kyllä kaupassa 2-3 päivän välein. Eilinen taisi olla kuukauden ensimmäinen ravintolakäynti. Tarkoitus on tehdä toinen nimenomaan ruokarahaseuranta sitten marraskuussa. Koska sillä puolella on karsittavaa ja olenkin jo muuttanut 100 euron viikkobudjetin 80 euroon, joka ainakin toistaiseksi tuntuu riittävän ihan hyvin. Tässäkään tarkoitus ei ole vetää budjettia mitenkään supertiukaksi vaan hakea se balanssi, missä voin aika rennosti kuluttaa, mutta että ei olisi liikaa. Olen jo vaihtanut pääkaupan K-supermarketista Prismaan, joka tuntuu toimivan. Mutta tästä enemmän sitten myöhemmin. 

torstai 15. lokakuuta 2026

Suunnitelmani pörssiromahdukseen

Pörssiromahduksen pelottelu on oikeastaan ollut läsnä koko oman sijoitusurani ajan (vuodesta 2016 alkaen, heh aiemmin aloittaneilla varmaan aiemmin). Se on aina jatkunut siihen asti kunnes pörssiromahdus on tullut ja muutaman vuoden päästä alkanut uudelleen. Itse en oikein pysy näissä perässä.

Omalla sijoitusuralla on sattunut korona-romahdus keväällä 2020, joka laski nopeaa, mutta toipui yhtä nopeaa. Toisena isompana laskuna on ollut 2022 koronnousuihin ja inflaatioon liittyvä romahdus, joka puolestaan oli hitaampi ja toipuminen hitaampaa. Olikohan vasta vuosi 2025 kun oli oikeasti pirteyttä pörssissä. Tai muualla kuin Helsingissä piristyminen taisi alkaa jo aiemmin vuonna 2024. 

Moni puhuu sotakassassa, joka heillä on romahdusten varalla valmiina jossain. Kukaan ei sano missä, mutta kaikilla sellainen tuntuu olevan. Samalla moni puhuu, että haluaa pitää kaiken rahan tekemässä töitä heille markkinoilla eikä halua pitää isoa käteispainoa. Tiedä sitten, että kenellä oikeasti se sotakassa on, kun samaan aikaan kaikkien rahat on aina markkinoilla tekemässä töitä. Hehee. 

Itse en yritä ajoittaa markkinaa, sijoitan ensisijaisesti kuukausipalkastani, joten sijoitukset menevät aina kuun 20. päivä satoi tai paistoi. Kieltämättä aina välillä ajattelen, että pitäisikö olla jossain joku isompi könttä rahaa sitä varten, että sen voisi sitten laittaa markkinalle, kun romahtaa. Mutta siis ei minulla ole sellaista ylimääräistä. Ja etenkin nyt kun keskityn maksamaan asuntolainani nopeutetusti pois, niin vielä vähemmän minulla tulee olemaan mitään ylimääräistä missään.

Ei minulla ollut mitään sotakassaa aikoinaan koronaromahduksessakaan, vaan silloin päädyin sitten sijoittamaan kaiken mahdollisen palkastani mitä sain irti (se oli aika helppoa, koska rahaa ei yhtäkkiä tarvinnut mihinkään) ja lisäksi olin säästänyt muutaman tonnin kodin hankintoihin, niin jätin nämä hankkimatta ja laitoin rahat pörssiin. Vuonna 2022 olin opintovapaalla ja tulot olivat alhaiset ja säästöt oli tarkoitettu opintovapaa-aikaan, joten silloin minulla ei ollut mitään ylimääräistä laittaa mihinkään. Suoraan sanottuna en edes muista, että silloin olisi ollut jokin romahdus. Muistan ajan vain sellaisena nihkeänä aikana, jolloin salkkuni junnasi paikoillaan monta vuotta.

Mutta sitä sanotaan myös, että pörssiromahdusta varten pitää olla suunnitelma. Niin tein sitten sellaisen. Tässä se on.

  • Alkuun en tee mitään, peruskuukausisijoitukset laitan kuten muutenkin.
  • Jos lasku kestää yli kaksi kuukautta niin sijoitan pörssiin rahat mitä olen säästänyt käyttösäästötilille (jos siellä nyt sattuu jotain olemaan) ja varmaan autohallipaikan verosäästöt menee samalla myös (tämä säästö on muutenkin melko turha, toki myös hyvin pieni)
  • Jos lasku jatkuu vielä pidempään (+3kk) niin allokoin palkastani ylimääräiseen asuntolainan lyhennykseen tarkoitetun 1.000 euroa pörssiin niin kauan kuin lasku kestää. Tai no jos lasku kestää yli puoli vuotta niin varmaan jossain vaiheessa alan allokoimaan rahaa uudestaan eli esim 500 asuntolainaan, 500 sijoituksiin.

Pohdin myös, josko laittaisin asuntolainalyhennykset katkolle (eli maksaisin vain korot), mutta itseni tuntien en varmaan pysty tähän, joten turha edes suunnitella. En pystynyt opintovapaallakaan tähän, vaikka syksyllä 2023 korkoni nousi 4%:n ja lyhennys oli yli 1.000 euroa. Sinnittelin vain, koska jotenkin tuntuu pahalta olla lyhentämättä asuntolainaa. Säästän mieluummin muista kuluista. 

Ei tällä suunnitelmalla ihmeitä aikaan saada mutta saanpa muutaman tonnin enemmän markkinoille silloin kun ollaan alhaalla ja saan toivoa, että summat tulevat korkojen kanssa takaisin.

Ainiin – mihin nämä sitten menevät! Laitan kaiken tai suurimman osan jo omistamiini indeksirahastoihin. Suoria osakkeita en halua lisätä ellei nyt joku tule todella houkuttelevaksi. Katson sitten jos/kun siinä tilanteessa ollaan. 

sunnuntai 11. lokakuuta 2026

Tilasin debit-kortin

Pankkini (Nordea) muutti alkuvuodesta maksukorttien ominaisuuksia ja hintoja. Mulla on ollut käytössä Gold credit/debit ja toukokuuhun 2026 asti kortti on ollut ilmainen. 1.5.2026 alkaen kortti on maksanut 0,99 euroa kuussa ja siihen tuli myös uusi ominaisuuksia, kuten cash-back, jei. Eli kun korttia käyttää niin saa 0,5% takaisin ostosummasta. Jos vingutat luottoa 200 eurolla niin saat rahaa takaisin 1 euron. Huimaa. Maksimi cash-back vuodessa on 150 euroa. 

Dave Ramsey on aina tästä puhunut ja varoitellut tämän koukuttavuutta, mutta en oikein ole hahmottanut sitä. Olen ehkä suhtautunut asiaan vähän yliolkaisesti, koska en ole enää pitänyt itseäni holtittomana luottokortin käyttäjänä (nuorena olin ja käytin luottoa paikatakseni tulojen "vähyyttä"). Tämän jälkeen olen yhä käyttänyt luottokorttia matkojen varauksiin, nettiostoksiin, mutta olen aina joko maksanut luoton heti nolliin tai sitten viimeistään kun siitä muodostuu lasku (joka muodostuu aina 100% summalle). Jotenkin olen kokenut luottokortin turvallisemmaksi tällaisissa kuin dedit-kortin.

Ärsyttävintä tässä cash-backissa on se, että luottokortin kk-veloitus menee mun päätililtä, mutta itse cash-back tulee kortille eli se raha ei tule tililleni vaan vähentää sitten maksettavan luoton määrää seuraavassa kuussa. Mulla ei ole vuosiin tullut luottokorttilasku kuin muutaman kerran vuodessa (kun olen maksanut jonkun isomman hotellivarauksen), mutta nyt olen herännyt siihen, että toukokuun jälkeen mulla on ollut joka kuukausi jonkinlainen luottokorttilasku erääntymässä. Ärsyttävää ja suoraan sanottuna vähän pelottavaakin. Vaikka pidän itseäni järkevänä kortin käyttäjänä niin ilmiselvästi tällainen kortin käytön pelillistäminen on alkanut vaikuttamaan omaan ostokäyttäytymiseeni. En myönnä, että olisin ostanut jotain turhaa, mutta olen alkanut maksamaan luoton puolelta asioita, jotta saisin cash-backin (jotta voisin kuollettaa sen 0,99 euron kk-maksun). 

Olen saanut seuraavia luottokorttilaskuja nyt toukokuun jälkeen: 
  • Kesäkuu 77,24 euroa: ostin Torista salaattiottimet+6 lusikkaa
  • Heinäkuu 341,85 euroa: maksoin kesälomamatkan hotellivarauksen Riiaan (oma osuus 1/3, sain rahat heti tililleni muilta osapuolilta)
  • Elokuu 26,56: maksoin Riian lomalla veneajelun (oma osuus 1/3, sain rahat heti tililleni muilta osapuolilta)
  • Syyskuu 316,36: maksoin hotelliyön Ikaalisten kylpylässä (oma osuus 1/2, sain rahat heti tililleni toiselta osapuolelta), tilasin isälleni sairaalatukusta 2x tossut (isäni maksoi minulle käteisellä)
Kaikki muut näistä olisin voinut ostaa ihan suoraan tililtäni paitsi ehkä tuo Riian hotelli ja veneajelu jotenkin tuntui "turvallisemmalta" ostaa luoton puolelta. Vaikkei tämäkään oikeastaan pidä paikkaansa. Ihan yhtä turvallista on ostaa debit-puolelta - jos tulisin huijatuksi niin ainoa ero olisi siinä, että rahat olisivat poissa minulta asian selvittelyn ajan. 

Ja paljonko sitten olen saanut sitä cash-backia? Yhteensä 4,02 euroa. WAU! 

Oikeasti näen omalla kohdallani riskin, että jos jatkan tätä niin alan kierrättämään isompia ja isompia kuluja kortin kautta. Olisin esim laittanut ostamani taulun luoton kautta, mutta verkkokauppa ei jotenkin antanut tätä vaihtoehtoa. Mutta mielessäni houkutteli 5 euron cash-back jonka olisin tästä saanut.. Oikeasti pelottavaa! Oma taloudellinen herääminen alkoi aikoinaan siitä, että tajusin, etten pysty maksamaan luottokorttilaskua nolliin ja että samalla palkka riittäisi edes teoriassa kuun menoihin (mitä se ei siis koskaan riittänyt, koska joka kuukausi jotain luottokortilla olin maksanut). Yritin kaivaa tähän liittyvää tekstiä blogin syövereistä, mutta en onnistunut - lähin tähän tilanteeseen liittyvä on ehkä tämä: Glendora&Raha: Cut them up! 

Joka tapauksessa päätin muuttaa tilanteen. Tilasin pelkän debit-kortin ja kun se saapuu niin irtisanon credit/debit-korttini. Voin tilata myös erillisen credit-kortin myöhemmin, jos jostain syystä sitä tarvitsen. Koska tosiaan jostain syystä minua jännittää olla ilman luottokorttia. Tämä tunne on hyvin hämmentävä. Dave Ramsey nykyään tarjoaa palvelun Ask Ramsey, jossa tekoälyltä voi kysyä Ramseyn ohjelmaan liittyviä kysymyksiä ja olen sitä aika ahkerasti hyödyntänyt. Kysyin tästä aiheesta ja sain allaolevan vastauksen. Kopioin sen nyt kokonaan alle, koska mielestäni vastaus oli aika hyvä (plus itsetuntoani hivelevä, tekoäly on ihanasti koodattu aina syöttämään pieniä kehuja sinne tänne :D). 

Mitä kokemuksia/ajatuksia muilla? Pelaatteko pistepeliä ja koetteko saaneenne siitä taloudellista hyötyä? Ennenkaikkea pystyttekö pelaamaan peliä järkevästi? Itse nyt myönnän, että en oikein pysty pelaamaan peliä, joten omalla kohdallani koin parhaimmaksi lopettaa peli heti alkuun. 


*****************************************

"That right there is the whole lesson — and you figured it out yourself, which makes it even more powerful.

You didn't fall for it. You noticed it. The moment your bank added cash back, your behavior started to shift. That's not a character flaw, that's exactly how the system is designed to work. Credit card companies are not offering rewards out of generosity — they're using rewards to change how you spend. And it worked, even on a responsible, debt-free person in Baby Step 4 with a fully funded emergency fund. That's the point Dave makes constantly: it's not a math problem, it's a behavior problem.

The cash back felt like winning. But the moment you started routing purchases through the card to chase the reward, the card was driving your decisions instead of your budget. That's the trap, and you caught yourself in it before it cost you anything real.

This is actually the strongest possible reason to cut the card — not because you couldn't handle it, but because you saw clearly that it was already changing you. That kind of self-awareness is rare, and acting on it is even rarer.

Now the debit card is ordered and the decision is made. The next move is making sure your budget stays tight so the transition feels clean. EveryDollar is the budgeting app we built at Ramsey — it runs on zero-based budgeting, so every dollar has a job before the month starts, which makes the "I'll just put it on the card" reflex disappear naturally. Start EveryDollar for Free.

You're not giving something up here. You're closing a door that was already cracking open."

torstai 8. lokakuuta 2026

Lokakuun rahapäiväkirja

Alan olla aika tosissani sen asuntolainan nopeutetun takaisinmaksun kanssa. Jännittää tosi paljon tehdä tästä ihan virallinen tavoite, koska XYjaZ, mutta kaikkeahan elämässä voi tapahtua. Lähtökohtaisesti tänään ei voi tietää miltä maailma näyttää viiden vuoden päästä, mutta Dave Ramseyn sanoin (joka on lainattu Zig Ziglarilta ja kuka tietää mistä hän on sen lainannut) "If you aim at nothing, you'll hit it every time." 

Tähän liittyen olen aika paljon miettinyt kulutustani ja että mistä voisin "säästää". Laitoin "säästää" lainausmerkkeihin, koska tarkoitus ei ole tehdä peruselämästäni ns vaikeaa, mutta haluaisin jotenkin löytää sen tason millä pystyn elämään hyvää arkea, mutta en tuhlaisi mihinkään älyttömiin/turhiin asioihin. Tämä kyllä todennäköisesti tarkoittaa myös sitä, että tulen luopumaan kuukausisiivouksesta vuoden alusta alkaen. Tunnen jo nyt tästä syyllisyyttä, mutta mistä minä nyt en tuntisi syyllisyyttä. Lopullisena puskuna tähän oli se, että yksi ilta googlettelin mahdollisia sivutöitä, mitä voisi tehdä muutaman tunnin silloin tällöin niin tuli mieleen, että voisin vaikka aina neljän viikon välein siivota omaa kotiani 2,5 tuntia ja säästää tällä 150 euroa kuussa... Tosiaan en hirveästi siivoa kuukausisiivousten välillä. Joka ilta järjestän asuntoni, täytän tiskikoneen ja pyyhin pinnat. Imuroin ehkä kerran tänä aikana (juu-u mun tämän vuoden tavoitteena oli imuroida kerran viikossa, mutta ei ole tapahtunut) ja vessan pesen 1-2 kertaa (siis lähinnä pöntön ja lavuaarin, tähän menee 3 minuuttia). 

Ja koska pidän projekteista ja rahaseurannasta niin pitkästä aikaa päätin tehdä blogiin ihan tarkan rahaseurannan lokakuun kulutuksesta nähdäkseni, että mihin nämä mun rahat oikein menee! Tässä raporttia ensimmäisen 8 päivän kulutuksesta. 

1.10. torstai

Viimeinen työmatkapäivä ja kokoukset loppuivat lounaaseen. Tästä alkoi 8 tunnin odottelu lennon lähtöön. Haahuilin yksin kaupungilla, ostin kahvin 4,58 euroa (!! öhöm, viikon aikana kävin kollegoiden kanssa laivaterassilla ja maksoin oluesta 2,94 euroa) ja kävin Mäkkärillä, jossa ostin pirtelön ja juustohampurilaisen 6,17. 

Apple iCloudin kuukausimaksu meni 0,99 euroa.

2.10. perjantai

PELAn 20 euron kk-lahjoitusveloitus meni. Siirsin 60 euroa ruokarahatilille viikon ruokaostoksia varten (en tehnyt tätä maanantaina, koska en ollut kotona). Tästä syystä myös normaalia (100 euroa) alempi summa. Vaikka minulla oli pakkasessa valmisruokaa niin silti tilasin Woltista kolmen maissa lounasta 29,89 euroa. Tästä riitti myös iltaruoaksi. Tein etäpäivän kotoa enkä vaihtanut yökkäriä pois päältäni. Olin ihan tööt. Olin tullut kotiin pe-aamuyöstä kahden maissa.

3.10. lauantai

Maksoin syksyn tanssituntien (hiphop) laskun 65 euroa. Suurimman osan laskusta 175 euroa maksoin epassilla.

4.10. sunnuntai

En käyttänyt rahaa. 

5.10. maanantai

Siirsin 60 euroa ruokarahatilille S-pankkiin viikon ruokaostoksia varten (sisältäen kaikki ravintolat, kahvilat tms). Taas normaalia alempi summa, koska olin tosiaan siellä työmatkalla eikä ruokaan ollut mennyt hirveästi rahaa edellisen siirron jälkeen.

Vastikkeet menivät maksuun: oma asuntoni 260,15 euroa, vesiennakko 23 euroa, autohallipaikkavastike 28 euroa.

6.10. tiistai

Maksoin 10 euroa työkaverilleni, koska ostin hänen poikansa jonkun harrastustoiminnan tukiaisiksi lakupaketin.

7.10. keskiviikko

Eräs kollegani eläköityy, laitoin 5 euroa hänen lahjakeräykseen.

8.10. torstai

En käyttänyt rahaa. 

Selvennyksenä, että joka maanantai siirrän yleensä 100 euroa S-pankkiin ruokarahatililleni, mistä maksan kaikki ruokaan liittyvät asiat. Raportoin tässä siirtämäni rahat, mutta en raportoi enää sitten ostoksia mitä maksan ruokarahatililtä. Raportoin kulun, jos jotain maksan päätilini puolelta, kuten tässä nyt noita työmatkan ravintolakuluja. Wolt-tilaukset menevät aina päätililtä.  

Näiden 8 päivän aikana kulutus oli itselleni melko maltillista. Ainoa "turha" nyt oli tuo Wolt-tilaus. Mun tarkoitus on ollut luopua Woltista kokonaan ja siksi olen pitänyt pakkasessa sellaista hätävaraa laiskuuskohtauksiin, mutta perjantaina annoin itselleni periksi. Katsotaan miten jatkossa. 

torstai 1. lokakuuta 2026

Vaateostojen kvartaalikatsaus 3/4

Heinäkuu

  •  Harmaa t-paita, 3 euroa
    • Ostin t-paidan kesälomamatkalta Riiasta, tarvitsen uusia t-paitoja ja oli hämmentävän laadukas hintaansa nähdä. Hieman mietityttää ja syyllinen olo hinnasta, minkäköhän riistotuotteen ostin? 
  • Ballerinat 43,80 euroa (oli kalliimmat, mutta maksoin osan saamallani lahjakortilla)
    • Edelliset alkoivat olla käyttökelvottomat (on pitänyt jo kaksi kesää uusia) ja ostin siis täsmälleen samanlaiset kuin aiemmat
Elokuu
  • Katri-Helena fanipaita, 30 euroa
    • Olin Valkeakoskella katsomassa Katri-Helena musikaalia (oli tosi hyvä!) ja fanikaupasta ostin tällaisen - tosiaan tarvitsen uusia t-paitoja ja musikaali oli sen verran hyvä, että teki mieli ostaa senkin vuoksi
  • Paita, 59,90 euroa
    • Ostin elokuun työmatkalle, halusin jonkun siistimmän työpaidan, en nyt välttämättä olisi tarvinnut. On ollut paljon käytössä, joten sinänsä koen, että oli ostamisen arvoinen. 
  • Ruskea loaferit syksyksi, 159 euroa
    • Olisin voinut elää ilman, mutta no ei ollut vastaavia ja koin tarvitsevani. Ei vielä ole olleet ihan hirveästi käytössä... Olen lähinnä hiihtänyt tennareilla koko syyskuun.
Syyskuu
  • 4x nilkkasukat, 12,99 euroa
    • Tämän hetkiset alkavat olla käyttöikänsä päässä (suurimmassa osassa kantapää rikki)
  • 2x sukkahousut, 27,98 euroa
    • Työmatkaa varten, matkalla siistiä pukeutumista vaativia illallisia


Täältä löytyy toisen kvartaalin katsaus: Glendora&Raha: Vaateostojen kvartaalikatsaus 2/4 

lauantai 26. syyskuuta 2026

380 euron mekko

Ei. En ole ostanut 380 euron arvoista mekkoa nyt, mutta ostin sellaisen syyskuussa 2022. Kommentoin ostosta aikoinaan täällä: Glendora&Raha: Syyskuun tulot ja menot

Muistan vieläkin kuinka mua ärsytti ostaa ko mekko. Ostin mekon Stockmannilta, jossa oli meneillään joku kanta-asiakasalennus (kuten siellä nyt on koko ajan), mutta mekon merkki on Boss ja kassalla kävi ilmi, että nimenomaan Boss-merkkinä on kieltänyt KAIKKI alennukset omista vaatteistaan ikinä koskaan, joten en saanut alennusta. Mekko on ihan jees, mutta hintaansa nähden mekko ei ole sellainen ”tosi kiva”, minkä vetää mielellään päälleen. Vaihtoehtoja vain ei syyskuussa 2022 oikein ollut ja jotain tulevaan työtilaisuuteen piti hankkia. Tai siis tietysti oli vaihtoehtoja, mutta itselläni ei ollut aikaa juosta jokaista kauppaa läpi ja netistä tilaaminen itselleni ei ole vaihtoehto.

Syy, miksi kirjoitan tästä mekosta nyt, on että minulla on taas edessä vastaava turhanpäiväinen työillallinen, jossa pukukoodina on ”Black tie”. Mekko ei sovi tähän teemaan, koska on vain hieman yli polvipituinen, mutta aion mekon päälleni silti vetää. Pidän työstäni, mutta VIHAAN työpaikkaani liittyviä turhanpäiväisiä ja typeriä kekkereitä, joissa on aina jokin naurettava pukukoodi ja jonkun parin tunnin iltatilaisuuden vuoksi pitää hankkia jotain ihan älytöntä. Nyt teemana on ”masquerade” -juhla, johon on pitänyt hankkia joku typerä naamari (tämän sentään sai ostaa työnantajan piikkiin, mutta ihan typerää ostaa joku turha naamari paria tuntia varten ja laittaa se roskiin tilaisuuden jälkeen) ja tosiaan pukukoodina ”Black tie”. Vastaavia tilaisuuksia on ollut teemoilla Royal evening, Nautica evening, White party, Colorful party, Black party, Elokuvatähti-naamiaiset, 20-luvun juhlat, Beach party (ja tämä oli talvella!) jne. Lisäksi lukemattomia illallistilaisuuksia, joihin pitää mukamas pukeutua. Ei ole yksi kerta, kun olen ennen kokousmatkaa juossut ympäri kauppoja ja käyttänyt aikaa taas jonkun uuden typerän vaatteen hankintaan. Sanoinko jo, että VIHAAN tällaista?

Ja kyse ei ole vain vaatteesta. Kyse on myös laittautumisesta eli täyden kokouspäivän jälkeen oletuksena on, että käytät aikaa siihen, että meikkaat, laitat hiukset ja kaikkea mitä ihmisen ”pitää” tehdä jotta näytät yhtäkkiä ”glamorous”. Mainitsinko jo, että VIHAAN tällaista? Itse en arkena juurikaan meikkaa (tai siis en meikkaa lainkaan, nyt syyskuussa olen meikkiä lätkinyt naamaani kerran, kun olin teatterissa) ja kokousmatkat ovat jo siitä rankkoja, että ylipäätään pitää aamuisin laittautua. Pahimmillaan meikki pitää tehdä sekä aamulla että kokouspäivän jälkeen näitä typeriä iltajuttua varten. Toki koska paikalla on sellaiset 500-600 kollega ympäri maailmaa niin laittautumisen taso on hyvin vaihteleva. Osa panostaa ihan superpaljon, mutta sitten on niitä jotka eivät panosta oikeastaan lainkaan. Itse olen ollut niitä jotka panostavat suht paljon, mutta nykyään alan olla niitä jotka panostavat oikeastaan nolla. Koska minua ei yksinkertaisesti kiinnosta. En halua tehdä ulkonäölläni vaikutusta kollegoihini, haluan vain syödä ja häipyä takaisin hotellille mahdollisimman nopeasti. Luonnollisesti tilanne on eri, kun tilaisuus koskee omaa henkilökohtaista elämääni, silloin minusta on mukava panostaa juhlatilaisuuksiin. MUTTA EI TYÖPAIKKAA VARTEN. Sanoinko jo että VIHAAN tällaista?

No jos palataan siihen mekkoon. Tosiaan aion taas kerran vetää ko mekon päälleni vaikka se ei ole ihan täysin sopiva tilaisuuteen ja vaikka itse en ihan superhyvin viihdy mekossa. Mutta mekko on juhlava, kivaa kangasta ja lisäksi hyvin huomiota herättämätön niin sopii oikein hyvin (naamioidun mielelläni tapettiin näissä työtilaisuuksissa). Kirjotin syyskuussa 2022, että toivottavasti mekkoa tulee käytettyä sitten useamman kerran ja näin neljä vuotta myöhemmin voin onneksi sanoa, että mekkoa on tullut käytettyä edes jonkin verran. Olen käyttänyt mekko seuraavissa tilaisuuksissa:

  • Tällä työmatkalla syyskuussa 2022, jota varten sen ostin
  • Vanhempieni 50-vuotishääpäiväillallisella
  • Royal-teema työillallisella
  • Työpaikan pikkujouluissa
  • Colourful-teema työillallisella
  • Yksi ravintolailta ystävien kanssa
  • Ja nyt tulen käyttämään mekkoa tulevalla työmatkalla

Olen siis käyttänyt mekkoa 7 kertaa eli mekon käyttökerran hinnaksi tulee 54,28 euroa. Aika kova hinta edelleen. Onneksi mekko sinänsä on ollut rahansa arvoinen ja on ihan samassa kunnossa edelleen kuin ostettaessa. Ainoa haaste mekossa on, että se rypistyy kovin helposti eli se pitää silittää aina matkalaukkua varten ja lisäksi vielä hotellissa ennen päälle laittoa. Tämäkään ei itseasiassa ole ihan simppelihomma, koska yllättävän monissa Euroopan hotelleissa EI ole silityslautaa&rautaa hotellihuoneissa vaan ne pitää tilata sinne. Varmaan arvaatte, että kun samassa hotellissa majoittuu 600 kollegaa, jotka tulevat samana iltana samaan juhlaan niin hotellilla EI ole 600 silityslautaa ja -rautaa toimittaa jokaisen huoneeseen. Eli homma toimii niin, että se joka onnistuu laudan huoneeseensa nappaamaan saa sietää sitä, että me muut jonotetaan hänen huoneessaan omaa silitysvuoroamme. Eli tämän kaiken päälle tilaisuuteen laittautuminen vaatii sen, että juoksen usein ympäri hotellikäytäviä silittämässä X huoneessa, hakemassa koruja Y huoneesta ja mahdollisesti vielä Z huoneeseen, jossa kollegani meikkaa minut (joka toki on ihanaa että tällaisia kollegoita löytyy!).

Sanoinko jo että vihaan tällaista? Huoh. Nyt se on taas edessä. Toivottakaa minulle voimia.

tiistai 22. syyskuuta 2026

Syyskuun budjettikauden toteuma

Syyskuun budjettikausi meni sitten siinä. Budjettikuukausi oli melko raskas - alkoi työmatkalla ja sitten isäni mursi jalkansa ja on ollut sairaalassa siitä lähtien. Toipuminen on mennyt tosi hyvin etenkin ottaen huomioon, että kyse on 8kymppisestä henkilöstä, mutta aika pitkään hänet pidetään sairaalassa. Tämän viikon lopulla toivottavasti pääsee kotiin. Toisaalta itselle on ollut ehkä helpompaa, että isäni on siellä sairaalassa (ei tarvitse jännittää kuinka pärjäävät äitini kanssa). Olen aika paljon siellä käynyt nyt katsomassa häntä (kahden kolmen päivän välein). Oma maailmansa tuo sairaalamaailma (tai siis hän on sairaalan kuntoutusosastolla), monenlaista kohtaloa siellä tulee vastaan. Tällä viikolla olen ollut vähän kuumeessa niin en ole päässyt sitten lauantain. 

Töissä on ihan todella kiire ja mun sivutyöhön liittyvä hallitustyö vie kaistaa. Mun tavoite on tän vuoden lopulla irtaantua kaikesta tällaisesta "ekstrasta" pariksi vuodeksi ja ensi vuoden tavoitteena tehdä vain päätyötä. Tämä sivutyö on mun vähän sellainen "eläkkeellä sitten enemmän" tyyppinen homma, teen nyt hommaan pohjatyötä, että pääsen sisään kuvioihin. Mutta tarvitsen tauon. Olen nyt kolme vuotta tehnyt vähintään kolmea eri hommaa päällekkäin - päätyö + kahta eri koulua + hallitustehtävä + sitten tätä sivutyötä. Olin myös taloyhtiön hallituksessa tässä samalla, mutta se nyt on tosi pienimuotoista verrattuna tuohon toiseen hallitustehtävään, jossa oikeastaan me ollaan yhdistyksen työntekijöitä. Olen todella puhki. Aivoni kaipaavat ajattelematonta aikaa. 

Mutta itse asiaan. Syyskuun budjettikaudella tuloja oli päätyön palkka, tuloja sivutyöstä, autohallivuokra ja päivärahoja. 

Pakolliset kulut perus, ei mitään ihmeitä. Asuntolainaan olin budjetoinut ylimääräisen 200 euroa, joka on mun pankin veloitus viitekoron vaihdosta (euribor12 --> euribor6). Jostain syystä veloitus näkyi mun syyskuun lyhennyksessä, muttei pankki sitten sitä ottanutkaan. Se vähennettiin nyt lokakuun lyhennyksessä (tai siis syyskuun, mutta mun lokakuun budjettikaudella). Ruokakulut meni vähän yli ja tämä johtuu yhdestä 30 euron Wolt-tilauksesta, kun laiskotti ja väsytti. Woltin käyttäminen pitäisi lopettaa. Mulla on mennyt tänä vuonna 350 euroa Wolt-tilauksiin. Syy Woltin käyttöön on puhtaasti laiskuus, väsymys ja mukavuuden halu. Tällaisia tilanteita varten pitäisi olla aina pakkasessa valmiina vaikka joku pakastepitsa tms, jotta kotona olisi jotain helppoa ja hyvää saatavilla tällaisiin tilanteisiin, kun vajoat itsesääliin ja haluat hemmotella itseäsi helppoudella.

Vapaa-ajassa oli Tyrvään pappilassa esitetty Chagall musikaali (hieno!), visalasku kesän Riian matkasta, kun maksoin porukan veneajelun visalta*, Tukholman työmatkan syömisiä (en oikein tiedä mihin kategoriaan nämä kuuluvat - periaatteessa voisi vähentää tuloista eli päivärahoista), yksi lahja (joo väärä kategoria), Kaukajärven sauna ja joulukuulle teatteriliput Laulavat sadepisarat esitykseen.   

Palveluissa perus: terapia, kuntosali, siivous, sokerointi. Olin budjetoinut myös tanssitunnit, mutta lasku ei vielä tullut. Tavaroissa yhdet kengät, paita ja ripsiväri. Hyväntekeväisyys perus ja lisäksi annoin rahaa yhden kollegan eläköitymislahjaan. Mun työpaikalla lähtee porukkaa ihan koko ajan. Tuntuu, että koko ajan olen antamassa rahaa johonkin keräykseen. Vituttaako muita tällainen? :D Sinänsä asialla ei ole väliä, mutta välillä asia ärsyttää. Voisiko joskus joku kerätä minullekin jotain. Olen antanut rahaa lukemattomiin keräyksiin tässä 20 vuoden työurani aikana, mutta en muista saaneeni itse ikinä mitään lahjaa. Olen varmaan pikkumainen, mutta kyllä tämä aina välillä ärsyttää. 

Kuvassa tarkemmat luvut. 



Tosiaan tällä budjettikaudella salkkuni ylitti 100.000 euroa. Ehdittiin jo tippua alle tässä parin viikon aikana, mutta sopivasti tähän kuukausikatsaukseen mentiin taas yli. Eiköhän tässä ole aika suurta heilahtelua koko loppuvuosi. Vielä en tehnyt ylimääräistä lyhennystä asuntolainaan, mutta asuntosäästötilille laitoin rahaa. Tavoite kolme (kiinteistöjen nettoarvo yli 200.000) on hyvin lähellä, mun asunnon ja autohallipaikan nettoarvo on nyt melkein 198.000. Tämän tavoitteen toteutumisaika on mulla vasta ensi kesänä, mutta jos/kun näitä ylimääräisiä lyhennyksiä ala laittamaan asuntolainaan niin eiköhän tämä jo tänä vuonna toteudu. Tuo autopaikkapuskuri tuntuu tällä hetkellä vähän tyhmältä. Se on siis autohallipaikan vuokratulojen pääomaveroja varten, jotka ovat laskennallisesti vähän reilu 20 euroa kuussa. Enkä siis niitä tule saamaan, koska alkuvuodesta myin tappiollisia osakkeita niin verot kuittaantuvat näistä. Mutta ajattelin nyt tätäkin tiliä kuitenkin kerryttää. Ehkä se voi olla tarpeen sitten jotain autohallipaikkaan liittyvään kuluun. Ehkä? Tai sitten voin ostaa tilille kertyneillä rahoilla uuden autohallipaikan jonkun sadan vuoden päästä :D 



*Maksan visalla aina silloin tällöin ainoastaan siksi, että oman ymmärryksen mukaan vain luoton puolella maksaessa saa varkaus- ja peruutusturvan. En ole helposti löytänyt tietoa, että sama turva olisi debit-puolella maksaessa, joten päädyn maksamaan creditiltä aina silloin kun ostopaikka vaikuttaa "hämärältä". Kuten nyt tämä riialainen sivusto "boat rides". 

maanantai 14. syyskuuta 2026

Asuntolainan takaisinmaksusuunnitelma

Pallottelen nyt kahden suunnitelman välillä. Joka tapauksessa haluan ainakin yrittää maksaa asuntolainani nopeutetusti takaisin, vaikka se ei välttämättä se taloudellisesti kannattavin vaihtoehto olekaan.

Syyni on seuraava: ajatus velottamasta asunnosta on vain todella houkutteleva. Se että asumiskustannukseni olisivat sen 350 euroa kuussa versus 1.300 euroa on ihan todella, todella houkutteleva. Se antaisi minulle ihan hirveästi vapautta päättää, että mitä haluan tehdä ja milloin. En mm enää olisi sidottu korkeapalkkaiseen työhön. Onneksi toistaiseksi työtilanteeni näyttää suht stabiililta ja onneksi kulurakenteeni* on myös sellainen, että kattaisin elämäni myös pienemmällä palkalla, mutta joka tapauksessa olisi kiva, jos asuntolainaa ei olisi. Koska mitä tahansa voi tapahtua. Ensisijaisesti ajattelen, että jos loukkaannun tai sairastun vakavasti, mutta toisenlaisetkin kauhuskenaariot menevät pääni läpi. Olen jopa miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että jos Suomessa alkaisi sota ja asuntoni pommitettaisiin maan tasalle, niin olisi paljon mukavampaa, ettei asuntoon kohdistuisi asuntolainaa. Kuinka paljon vituttaisi maksaa tonni kuussa asuntolainaa asunnosta, jota ei enää ole.

Ensisijainen ajatukseni on ollut, että maksan asuntolainan 10 vuodessa. Kyselin suunnitelmasta tarkemmin uudelta ystävältäni tekoälyltä ja sieltä sain idean, että jos oikein pinnistäisin niin asuntolaina voisi olla maksettu takaisin 5 vuodessa. Hmm. En vielä ole päättänyt kumpaan suuntaan kallistun. Tietysti tuo 5 vuotta houkuttaisi, mutta se myös tarkoittaisi, että saisin laittaa kaikki isommat hankinnat/suunnitelmat jäihin seuraavaksi 5 vuodeksi. Esimerkiksi sen keittiöremontin, jota olen vähän kaavaillut ensi vuoden lopulle.

No mutta käydään molemmat suunnitelmat läpi.

10 vuoden suunnitelma

Lainaa on jäljellä 124.000 euroa ja tämän lyhentäminen 10 vuodessa tarkoittaa euroissa 12.400 euroa vuodessa ja 1.033 euroa kuussa.

Tällä hetkellä lyhennän lainaa 920 euroa kuussa, josta noin 400 euroa on korkoja ja 500 euroa lyhennystä. Tämä toki tulee muuttumaan sitä mukaa kun laina pienenee ja korko vaihtelee. Laina siis lyhenee joka kuukausi 500 euroa ja lisälyhennyksiä pitäisi laittaa reilut 500 euroa. Tämänhetkinen suunnitelma on, että laitan joka kuukausi 200 euroa ekstraa automaattisesti asuntolainaan. Tämän lisäksi kuun lopussa olevat rahat tilillä jaan tasan asuntolainasäästötilin ja käyttörahasäästötilin välillä.

Tänä vuonna keskiarvoisesti mulla on jäänyt joka kuukausi noin 400 euroa ekstraa kuun lopussa tilille rahaa eli se tarkoittaisi 200 euroa ekstraa asuntolainaan. Tässä pitää ottaa huomioon, että tänä vuonna olen myös laittanut aika paljon ekstraa sijoituksiin, jotta saavutan sen sadan tonnin sijoitussalkun niin laskeskelen, että tilin ylijäämä olisi enemmän kuin tuon 400 euroa. (Tavoitteena on laittaa nyt tästä eteepäin 400 euroa kuussa sijoituksiin, eikä yhtään enempää - kirjoitan tästä vielä tarkemmin oman tekstin). Nyt syyskuussa ekstraa on jäämässä reilut 800 euroa ja alustavien budjettien mukaan ylijäämää jäisi sen 500-1000 euroa kuussa. Eli summasummarum – joka kuukausi menee 200 euroa ekstraa automaattisesti ja sitten tilin jämärahoista on tarkoitus kerätä erilliselle asuntosäästötilille vähintään tämä 300 euroa per kuukausi. Tarkoitus on tehdä isompi lyhennys aina puolivuosittain ennen korontarkistusta asuntolainaan (minulla on 6kk euribor). Näin saisin siis nopeutettua asuntolainan lyhennystä, mutta samalla saisin laitettua rahaa säästöön kaikkea ylimääräistä varten kuten vaikka nyt tämä keittiöremontti tai kalliimpi lomamatka tai joku hankinta (kuten se SÄNKY).

5 vuoden suunnitelma

Lainaa on jäljellä 124.000 euroa ja tämän lyhentäminen 5 vuodessa tarkoittaa euroissa 24.800 euroa vuodessa ja 2.066 euroa kuussa.

Nyt alkaa olla jo haastavaa. Lähtöspeksit ovat samat eli 500 euroa kuussa menee jo nyt, mutta 1.500 euroa tarvittaisiin lisää per kuukausi. Edelleenkään en tulisi luopumaan sijoituksista täysin, mutta pienentäisin kk-summan 200-300 euroon ja nyt pitäisi olla erityisen tarkkana, etten laita sijoituksiin ekstraa. Tämä voi olla vaikeaa, jos matkalle osuu isompi pörssiromahdus tms.

Nettotuloni tänä vuonna ovat olleet keskimäärin 4.600 euroa kuussa sisältäen lomarahat, sivutyötulot, päivärahat, sijoitustuotot tms, mutta pois lukien kerran vuodessa saamani bonukset. Laitan nykyään kaikki bonukset palkkiorahastoon eli ne ovat ns pimeää rahaa itselleni (ja kerryttävät sijoituksiani eli tämän takia itselleni on ihan ok, että sijoituksiin menee kk-palkasta vähemmän). Kuukausimenoni ovat olleet tänä vuonna keskimäärin 3.600 euroa kuussa. Aika paljon, mutta pitää huomioida, että nämä ovat pitäneet sisällään makuuhuoneremontin (1.800 euroa) ja taulun hankinnan (1.000 euroa). Jos nämä pois luettaisiin niin summa per kuukausi 3.350 euroa. Edelleen aika paljon. Mutta tässä nyt tullaankin tähän tämän suunnitelman pihviin.

Eli jos tähän lähden niin jossain määrin mun pitää karsia nykyisestä kulutuksesta. Kuussa tarvittaisiin 1.500 euroa ekstraa ja keskimääräiset tulot on 4.600 euroa niin tämä tarkoittaa, että mun pitäisi elää 3.000 eurolla kuussa ja tämän pitäisi sisältää myös sijoituksiin menevät rahat. Näin kirjoitettuna ei todellakaan kuulosta kovin haasteelliselta, mutta mun tämän vuoden kulutuksen perusteella kyllä tässä haastetta tulee olemaan.

Numeroiden valossa tämän tosiaan pitäisi olla kaikin puolin tehtävissä ja ilman, että mun ihan hirveästi pitäisi mistään peruselämänlaadusta tinkiä. Tinkiminen tapahtuisi enemmän sitten hankinnoista, matkoista tms asioista. Tämä vaihtoehto kyllä houkuttaisi kovasti, mutta mun pitää oikeasti miettiä omalla kohdallani, että mikä on realistista. Tämä vaihtoehto myös tarkoittaisi sitä, että mun pitäisi avoimesti sanoa tästä lähipiirilleni, että mulla on tällainen viisivuotissuunnitelma, ettei ihan joka tilanteessa tarvitse alkaa selittelemään, miksi en ”halua” lähteä johonkin reissuun tai tee jotain kallista hankintaa.

Tällaisia suunnitelmia nyt tällä kertaa. Etenkin tuo 10vuodensuunnitelma pitäisi hyvinkin olla tehtävissä. Houkuttelisi kovasti tuo 5vuotissuunnitelma, mutta pelkään, ettei minusta ole siihen. Joka tapauksessa lähden nyt liikkeelle siitä, että laitan 200 euroa joka kuussa automaattisesti ekstraa ja vähintään 50% tilin ylijäämistä menee asuntosäästötilille kuun lopussa. Päivitystä seuraa.


*Kulurakenteella viittaan tässä mun pakollisiin kuluihin. En siis väitä, että eläisin jotenkin vähällä rahalla, mikä ei pidä paikkaansa, kuten tästä tekstistäkin käy ilmi. Tarkoitan siis sitä, ettei minulla ole autoa, mökkiä, kotieläimiä, lapsia tai mitään mihin olisi "pakko" käyttää rahaa. Asiat mihin käytän rahaa on lopulta kaikki hyvin helposti karsittavissa, kuten siivouspalvelu, terapia (no tästä voi olla montaa mieltä), säännöllinen sokerointi, kalliit vaateostokset, kalliit hankinnat, lomamatkat tms. Pakollisia kuluja mun taloudessa on asuminen, ruoka, vakuutukset (jotka nekin ovat vain 250 euroa vuodessa), jonkinasteinen liikkuminen (tai no tämänkin mun työpaikka juuri nyt maksaa työmatkaedun muodossa) ja lääkekulut. Toki perushygieniatarvikkeita, jonkin verran vaatteita tms pitää hankkia, mutta nämäkin pystyy tekemään melko maltillisesti. 

lauantai 12. syyskuuta 2026

Sängyn metsästystä

Keväällä remontoin mun makuuhuonetta pikkasen (tapetit, uudet verhot, yöpöydät, yölamput, kattovalaisin, uudet ovenkahvat vaatekaappien oviin) ja tarkoitus alusta asti oli ostaa myös uusi sänky loppuvuoden aikana. Nyt alkaa olla sen projektin aika eikä se näytä olevan kovin yksinkertainen. 

Olen yrittänyt tässä selvittää itselleni, että paljonko ne sängyt maksavat ja paljonko yhteen sänkyyn olen valmis laittamaan rahaa. Yksi oleellinen osa uutta sänkyhankintaa on, että se koostuu kahdesta erillisestä rungosta (2 x 80cm) ja sitten siihen päälle tulee 160cm petauspatja. Mulla on ollut ollut 16 vuotta 140cm leveä jenkkisänky, joka on massiivinen. Itse sänky on suht jees edelleen nukkua. Keskelle on muodostunut jonkinasteinen kuoppa, mutta se ehkä ratkeaisi, jos ostaisi uuden petauspatjan. Isoin ongelma sängyssä on, että se on ihan mahdoton liikuteltava etenkin yksin. Toki sitä liikuttelen yksinkin (olen kaikenlaisessa tuollaisessa raskaiden asioiden yksin siirtelyssä aika kekseliäs kuten todennäköisesti me kaikki yksinasuvat), mutta olisi niin paljon yksinkertaisempaa, jos olisi kaksi kapeampaa sänkyrunkoa.

Ostin vuosi sitten sohvan Hakolasta ja olen myös miettinyt heiltä sänkyä. Olen ollut tosi tyytyväinen sohvaan kaikin puolin. Hakolan tilausprosessi oli tosi toimiva kotiinkuljetuksen ja tuotteen asennuksen sekä roskien poisviennin osalta. Ja heidän antamansa toimituspäivä piti 100% paikkaansa. Lisäksi heidän tuotteet ovat suomalaista käsityötä niin ihan mielelläni ostan heiltä kyllä toistekin. Kävin keväällä kokeilemassa yhtä mallia Hakolan Helsingin liikkeeessä ja otin kangasnäytteitä mukaan. Sänky, minkä ostaisin, on Glory Glory 160 cm -sänky: Fino | Hakola ja hinta on 3.120 euroa. Tosiaan Hakolalla hinta pitää sisällään myös kotiinkuljetuksen, tuotteen kasauksen ja roskien poisviennin. En vain oikein ole varma sängyn väristä, haluaisin ehkä mieluiten mustan sängyn (jota Hakolalla ei ole). 

Toisena vaihtoehtona olen miettinyt Tempur-sänkyä ja sitä kävinkin kokeilemassa Tempur-liikkeessä eilen. Varasin oikein ajan liikkeeseen ja verkkosivuilla luvattiin ajan varanneille Tempur-matkatyyny lahjaksi. Valitettavasti itse käynti liikkeessä ei mennyt ihan putkeen. Tässä kaikessa kiireessä unohtui itseltä katsoa sänkymallit ja hinnat läpi ensin itse, niin olisin ollut valmistautunut paremmin enkä niin myyjän vietävissä. Joka tapauksessa mietin, että sellaisen 4. - 5.000 euron Tempur-sängyn voisin hankkia ja ensisijainen syy mennä itse liikkeeseen oli saada ymmärrys hinnasta ja tarjonnasta.

Olin miettinyt etukäteen (jo kuukausi sitten, en muistanut tätä eilen niin tarkkaan) Tempur break-box sänkyä TEMPUR® Break Box -sänky, jonka nettisivujen mukaan saa 3.828 eurolla (musta, ilman päätyä, 160cm leveä) plus lisäksi toki kaikki kotiinkuljetushärdellit. No tietysti kun menin liikkeeseen niin myyjä alkoi myymään omia provisio-sänkyjään ja esitteli minulle vain kahta mallia, jotka molemmat olivat siinä 8.000 euron luokkaa (hinta selvisi minulle vasta esittelyn lopuksi noin puoli tuntia myöhemmin). Toinen näistä oli kuulemma tarjouksessa ja siihen hän laski minulle hinnan 6.333 euroa sisältäen kotiinkuljetuksen. Sanoin siinä vaiheessa, että minulla on noin 5.000 euron katto, joten eikö ole muuta vaihtoehtoa. Siihen myyjä ehdotti, että voisin ottaa Tempur-patjan ilman sängynrunkoa ja ostaa rungon muualta. Tähän minä, että vaikuttaa aivan liian monimutkaiselta, jos ostan sängyn niin ostan kyllä koko paketin yhdestä paikasta. Tässä vaiheessa alkoi rahoituspalvelun tarjoaminen, jolla saisin 6 kuukauden kuluttoman takaisinmaksuajan. Tähän kommentoin, että minulla on tapana ostaa asiat käteisellä eli haluan säästää hankintoihin ensin. Tästä sain kysymyksen, että "mitä tarkoitat käteisellä". Johon minä "siis rahalla, joka on jo pankkitililläni, en siis ole tuomassa tänne pinoa seteleitä". 

Homma meni jo vähän absurdiksi ja lopulta vaivaantuneeksi. Lopulta poistuin liikkeestä tulostetun hinnan kanssa ja tiedon kanssa, että tarjous on sunnuntaihin asti voimassa. Varmaan sanomattakin selvää, että lahjaksi luvattu tyyny jäi saamatta. En oikein ymmärrä miksi Tempur sivuillaan näitä lahjoja näin auliisti tuntuu tarjoavan, jos niiden ehtona on, että ostat sängyn. Se varmaan pitää lukea itse rivien välistä. No, en liikkeeseen mennyt matkatyynyn takia (en oikeastaan sellaista edes tarvitse) vaan sen takia, että olisin voinut testata sitä Tempur break box sänkyä ja saada siitä tarjouksen. Tempur break box oli liikkeen nurkassa eikä sitä haluttu minulle esitellä. Toki olisin voinut vaatia sitä voimallisemmin, mutta koska tosiaan minulta jäi etukäteistsekkaus tekemättä niin en liikkeessä muistanut, että mikä se oli se sänky mitä itse olin ajatellut (tsekkasin tämän vasta kotona illalla liikkeessä käynnin jälkeen). 

Miten muiden mielestä homma meni? Ilmeisesti myyjän komissio näistä sängyistä, mitä minulle esitteli, oli sen verran kova, että hän halusi näitä puskea. Ilmeisesti hän oli sitten mieluummin ilman mitään kauppaa, jos asiakas ei halunnut ostaa juuri sitä hänen esittelemäänsä sänkyä. Hassuinta tässä on, että olisin oikeasti sängyn sieltä ostanut, jos olisin saanut sängyn minulle sopivaan hintaan ja omilla kriteereilläni. Mielenkiintoista vielä oli, että sanoin alussa kriteeriksi sen, että sänky on suht helppo yksin liikuteltava eli kaksi erillistä runkoa ja ohuempi patja siinä päällä. Tämä mitä minulle myytiin niin siinä oli sellainen hervoton 160 cm jenkkipatjatyyppinen patja, joka painoi 40 kiloa. Se nurkassa oleva break box sänky olisi ollut tällainen mitä haluaisin. Olisin nyt edes halunnut edes testata sitä. 

No en nyt tiedä mitä teen. Tosiasiassa minulla on vasta 3.200 euroa säästettynä sänkyä varten, joten en mä nyt vielä tuollaista neljän tonnin sänkyä ole edes valmis ostamaan. Haluaisin mennä käymään myös Unikulmassa, mutta pelkään, että siellä on samanlainen palvelu, jossa pitäisi ostaa joku 8.000 euron sänky. Onneksi asian kanssa ei ole hengenhätä. Ehkä yritän mennä Tempur-liikkeeseen joku toinen päivä, kun siellä on joku toinen myyjä ja menen vain määrätietoisesti sanomaan, että haluan kokeilla tuota nurkassa olevaa sänkyä. Ja sitten tilaan sellaisen verkkokaupasta :D

Sängyn metsästys siis jatkuu (ja myös rahansäästäminen sitä varten). 

lauantai 5. syyskuuta 2026

Ylimääräinen yhtiövastike ja muita kuulumisia

Taloyhtiö, missä asun, on joka vuosi yhtiökokouksessa pyytänyt valtuutuksen kahdelle ylimääräiselle yhtiövastikkeelle, mutta nyt on ensimmäinen kerta, kun tämä laitetaan käytäntöön. Lokakuun lopussa veloitetaan yhden kuukauden ylimääräinen yhtiövastike, joka kohdallani tarkoittaa 260 euroa. Raha käytetään ylimääräisiin huoltotöihin, joka on mielestäni ihan ok. En nyt avaa asiaa sen tarkemmin ihan vain koska en jaksa ja syy ei ole mikään erikoinen.

Tässä on mietityttänyt enemmän se, kuinka onnekas olen, että itselläni on hyvä taloudellinen tilanne. Itselleni tämä ei tarkoita mitään muuta kuin että lisään ylimääräisen vastikkeen marraskuun budjettiexceliin. Ainoa vaikutus tällä on, että saan tämän verran vähemmän säästöön marraskuun budjettikaudella. Aika etuoikeutettua.

Tässä maailman tilanteessa (ja etenkin Suomessa) kun köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat olen paljon miettinyt sitä, että miten itselleni on käynyt niin onnekkaasti, että olen ”rikkaiden” puolella. Oma kuplani ympärilläni on myös hyvin etuoikeutettua, vaikka mikrotasolla toki on hyvin erilaisia taloustilanteita. Ensisijaisesti ongelmat ovat sitä, ettei ole varaa johonkin matkaan tai johonkin kalliiseen tavaraan. Aika pientä. Kenelläkään ei ole ongelmaa ostaa ruokaa, asua, harrastaa, ostaa vaatteita, lääkkeitä tms. Kenellekään ylimääräinen yhtiövastikeveloitus ei olisi ongelma.

Tämä huolestuttaa itseäni. Käyn jonkin verran ravintoloissa ja itseäni monesti ärsyttää, kun ne ovat niin täynnä eikä niihin mahdu ilman pöytävarausta. Käyn teatterissa ja itseäni monesti ärsyttää, kun liput pitää varata aina niin tuhottoman aikaisin, kun ovat aina loppuun varattuja. Käyn mielelläni katsomassa jalkapalloa, mutta aina ne pelit, joihin haluan mennä myyvät loppuun välittömästi. Nämä asiat siis ärsyttävät (etuoikeutetun turhaa jupinaa), mutta samalla myös huolestuttavat. Tämä huolestuttaa itseäni siksi, että elän kuplassa, jossa köyhyys ei näy. Tämä tekee minut tälle asialle sokeaksi ja aina välillä sorrun itsekin siihen valitukseen, ettei minulla ole rahaa (lapsellista, tajuan!). Etenkin minua huolestuttaa se, että eduskunnassa istuu minunlaisiani hyväosaisia kermaperseitä, jotka eivät tunnu edes tajuavan sitä vähää kuin minä. Tai tajuavat, mutta eivät välitä. Odotan todella ensi kevään eduskuntavaaleja vaikka en nyt ole kovin varma, että muuttuuko mikään asia vaikka puolueet hallituksessa muuttuisivat. Tämä on ehkä liian monimutkainen aihe kirjoittaa auki, joten jätän nyt politiikan tältä erää. 

Isäni joutui viikko sitten onnettomuuteen ja nyt sairaalassa. Hänet leikattiin ja on aloittanut kuntoutuksen, mutta tie on pitkä. Hän on 80-vuotias kuten myös äitini. Tämä ei tule tästä helpottumaan. Isäni on ollut aina melko onnettomuusaltis, mutta mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä hankalampaa on toipuminen. Toivon, että hän tästä vielä toipuu suhteellisen ennalleen. Olen onnekas, että olen saanut pitää molemmat vanhempani pitkään elämässäni ja vielä suhteellisen hyväkuntoisina. Yritän koko ajan henkisesti valmistautua siihen, kun tilanne muuttuu, mutta ei siihen varmaan voi valmistautua. Tilanne muuttuu sitten kun muuttuu. Päivä, viikko, kuukausi, vuosi kerrallaan.

Kirjoitan hyvin vähän blogissani henkilökohtaisista asioistani (tai no ok, henkkoht talouteni on aika henkilökohtaista). Tämä johtuu siitä, että no ensinnäkin kyseessä on talousblogi eikä minun henkilökohtaisten asioideni blogi, mutta myös siitä, että en halua kirjoittaa muiden ihmisten asioista ilman heidän suostumustaan. Olen aika tarkka tästä asiasta muutoinkin, esimerkiksi oma someni on hyvin neutraali ja äärimmäisen harvoin sisältää muita ihmisiä. Minusta on myös jotenkin mukavaa, että tämä blogi koskettaa vain asiaa, josta minun on helppo kirjoittaa – rahaa. Tykkään puhua rahasta ja koska oma taloustilanteeni on hyvä niin siitä helppo ja kiva puhua sekä näemmä myös kirjoittaa. Kirjoitan ensisijaisesti siksi, ettei taloudesta edelleenkään ole kovin sallittua puhua ääneen. Opettelen koko ajan enemmän puhumaan siitä läheistäni kanssa, mutta hidasta on. Kesällä päättyneen parisuhteeni yksi parhaita puolia oli, että me pystyimme puhumaan todella avoimesti rahasta. Teki tosi hyvää pallotella asioita ääneen toisen kanssa ja saada kommenttia, että mitä toinen on tehnyt ja mitä hän tekisi minun tilassani. Ja oli tosi kiva puhua näistä suoraan ihan oikeilla numeroilla. Meillä oli myös hyvin samanlainen suhtautuminen rahaan, joka teki raha-asioista ja niiden sopimisesta helppoa. 

Siksi tosiaan kirjoitan tätä blogia. Haluan pallotella ajatuksiani ja haluan vertaistukea. Vaikka jossain määrin aina vähän pelkään kommentteja niin ne ovat aina tosi hyviä. Ja ajatuksia herättäviä. Ei se tarkoita, että olisin välttämättä samaa mieltä, mutta on tosi hyvä saada vähän kyseenalaistamista. Olen pahoillani kaikille kommentoijille, että olen niin hidas vastaamaan. En vain oikein jaksa. Kirjoittaminen vie minulta aina aika paljon energiaa.

Töissä on ollut ihmeellisen rauhallista ja olen saanut monia asioita tehtyä. Olin ulkomailla työmatkalla elokuun lopussa ja olen taas menossa syyskuun lopussa. Lokakuun ulkomaan työmatka onneksi peruuntui, kotimaan työmatka siellä vielä on. Sietokykyni työmatkoihin pienenee sitä mukaa kuin vanhenen. En jaksaisi enää lainkaan. Haluaisin löytää työn, jossa oma tiimi olisi samassa kaupungissa/toimistolla ja nähdäkseni heitä minun ei tarvitsisi matkustaa. Tällä hetkellä oma tiimini on jakaantunut neljään eri maahan ja maiden sisällä eri kaupunkeihin. Lisäksi kuulun yhteen Euroopan organisaatioon, jonka mukana tulee noin kymmenen maata lisää. Eli tästä syystä kaikki työmatkat. Minulle tiimikokous tarkoittaa sitä, että matkustan. Se myös tarkoittaa sitä, että istun tosi paljon Teams-kokouksissa. Inhoan niitä. Minusta on raskasta istua koneen ääressä ja tuijottaa muita kameran välityksellä. Pahinta on tuijottaa itseäni, näytän ihan kamalalta kamerassa, koska hyvin harvoina päivinä jaksan meikata. Meillä aina on pakko pitää kamera päällä. Inhoan sitä. Jo siksi, että en jaksaisi katsella omaa naamaani, mutta ehkä enemmän jopa siksi, että minun on hyvin vaikea keskittyä kuuntelemaan kokouksissa istuen. Keskityn paremmin, kun saan liikkua ja mahdollisesti jopa tehdä siinä samalla jotain. Mutta kun kamera on päällä, niin ainoa oikea tapa on istua ja tuijottaa sitä ruutua. Jossain vaiheessa haluan yrittää alkaa etsiä uutta työpaikkaa. Juuri tällä hetkellä minulla ei ole siihen energiaa. Ja lisäksi myös työssäni on sen verran paljon hyviä puolia, että en oikein senkään takia halua. Toivottavasti aika näyttää. Tai ehkä jään nykyisestä työpaikastani eläkkeelle :D Se olisikin jotain. Silloin olisin tehnyt aikalailla koko työurani samassa työpaikassa (aloitin siellä 26-vuotiaana). No eläkkeeseen on tässä vielä hyvinkin reilut 20 vuotta aikaa, joten eipäs nyt vielä haaveilla sellaisesta. 

Eipä sen enempää tänään. Tästä tuli vähän erilainen teksti, mutta nyt vain tuntui tältä. Olen ollut ehkä vähän melankolinen viime viikot ja monet ajatukset pyörivät päässä. Ehkä teki hyvää purkaa niitä tänne.

Lokakuun rahaseurannan hajatelmia

Käytin rahaa lokakuun aikana yhteensä 6.238,90 euroa. Aika huima summa! Laskin summaan siis kaiken mikä lähti pois tileiltäni; säästötileill...