Sijoituskatsausta pitkästä aikaa

En ole kovin innokkaasti tänä vuonna kirjoitellut sijoituskatsauksia. Helsingin pörssi on nyt lasketellut noin kaksi vuotta syksystä 2021 alkaen ja myönnän, että tänä vuonna tämä lasku on tuntunut pahalta. Huolimatta siitä, että olen laittanut pörssiin lisää rahaa noin 15.000 euroa tammikuun 2022 jälkeen niin edelleen mun salkun kokonaissumma on aikalailla samoissa lukemissa kuin tammikuussa 2022. Ei tämä kivalta tunnu ei. Toki olen tämän tiedostanut, että laskukaudet kuuluvat sijoittamiseen, mutta ei se tätä sen helpommaksi tee. Kirsikkana kakun päällä suurin osa mun salkusta (noin 75%) on kiinni Suomessa suorissa osakesijoituksissa ja etenkin Helsingin pörssi on mörninyt. Mun USA- ja maailma-rahastoilla menee jo ihan ok, mutta niissä on vain noin 14% mun salkusta niin ei ole paljoa lohduttanut. Jonkin verran myös harmittaa se, että en ole pystynyt mitenkään paljoa laittaa tänä vuonna lisää rahaa sijoituksiin opintovapaan vuoksi. Nyt olisi ollut hyvä vuosi sijoittaa. Mutta tilanteet ovat mitä ovat ja elämää pitää elää sen hetken tilanteen mukaisesti. 

Olen Suomi-osakkeita ostanut sektori-hajautus perusteella eli olen yrittänyt haalia osakkeita salkkuuni viideltä eri sektorilta: kulutustavarat- ja palvelut, kiinteistöt, pankit ja rahoitus, teknologia ja teollisuus. Koen, että tämä on ollut suht toimiva. Aina joku sektori on alamaissa ja jollain menee paremmin. Toki juuri nyt jokainen sektori on alamaissa, mutta se lienee normaalia laskumarkkinassa. Suurinta hittiä on ottanut kiinteistösektori ja myönnän, ettei mun YIT-ostot taitaneet olla se fiksuin. Kojamoon ja Kreateen vielä uskon, vaikka pakkasella olen niidenkin kanssa. Kojamoa ostin jopa vähän lisää ja tarkoitus olisi ostaa vielä enemmän, jos saan jostain haalittua rahaa kasaan. YIT:n pelkään olevan vähän menetetty tapaus vaikkei sentään konkurssiriskiä heillä taida olla. Mutta huonolta näyttää rakentamissektorilla juuri nyt. Vuokramarkkinan uskon elpyvän tässä ja asunnoista voi jopa tulevaisuudessa tulla pulaa, koska uusia ei pystytä rakentamaan. Mutta katsotaan kuinka käy. 

Alla näkyy tilanne syyskuun alussa. Sentään kokonaisuuden kannalta ollaan nyt plussalla, mutta eipä kovin paljoa. Keväällä salkku pääsi jo 50.000 euron rajan yli, mutta nyt on jumiutunut tohon 47. - 48.000 euroon. Hiemanhan sitä on nyt väläytelty, että josko lasku olisi tässä, mutta katsotaan. Valitettavasti maailman tilanne on aika erikoinen ja vähän sellainen fiilis, että katsotaan nyt mitä tässä tulee vielä eteen. Aika paljon epävarmuuksia edessä. Pelottaa myös, että kuinka paljon hallaa tuo meidän nykyinen hallitus saa tilanteeseen. Talouskasvua ja työllisyyden parantumista on vaikea saada aikaan kepillä. Odotan tapahtumarikasta loppuvuotta monessa mielessä.