Palaan töihin

Marraskuun alussa tuli uusi toimenkuva hakuun mun nykyisessä työpaikassa. Alustavasti kiinnostuin paikasta ja aloitin soittelukierroksen kollegoille, että minkälaisesta paikasta on kyse. Lopulta juttelin ko tehtävän tulevan esihenkilön kanssa ja päätin hakea paikkaa. Olin alussa vielä aika epävarma tehtävästä ja mun sopivuudesta siihen, mutta etenkin ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen aloin todella innostua tehtävästä. Jopa niin paljon, että tässä on aika tuskainen kuukausi takana, kun on pitänyt odottaa lopullista päätöstä. Tehtävä oli siis ihan ulkoisessa haussa eli mä kilpailin ulkoisten hakijoiden kanssa. Haastattelukierroksia oli kaksi ja vihdoin viime viikolla sain tiedon, että mut valittiin.

Tehtävä on samassa organisaatiossa kuin mun edellinenkin, mutta tehtävä on aika eri tulokulmasta. Lähimmät kollegat ja muut organisaatiot tulee muuttumaan jonkin verran, mikä on tosi kiva. Tehtävä on ylempi kuin aiempi tehtävä eli saan enemmän palkkaa. Ja pääsen hyödyntämään mun opintoja, en tiedä olisinko uskaltanut hakea paikkaa ilman opintoja. Ehkä, mutta nyt ainakin koen, että opinnot tukevat tosi paljon tätä uutta tehtävää ja mulla on varmempi olo sen kanssa, että tulen pärjäämään. 

Palaan töihin tammikuun puolivälissä. Opintovapaatahan mulla olisi ollut vielä maaliskuun loppuun asti. Työnantajan puolesta olisi myös ollut ok jatkaa opintovapaata vielä, mutta toki toivoivat, että voisin aloittaa heti kuin vain mahdollista. Ja tämähän sopi mulle, koska HALUAN töihin. Jotenkin kaipaan töihin ihan tosi paljon (hehee, tarviikin lukea tämä lause uudestaan sitten vaikka ensi kesänä, että mitkä ovat fiilikset silloin) ja siksi sanoin, että voin kyllä aloittaa suht nopeaa. Oon myös tosi innoissani uudesta tehtävästä ja suoraan sanottuna tuntuisi tuskaisalta odotella tässä vielä monta kuukautta ennen kuin pääsisin aloittamaan.

Luonnollisestikin palkka on myös iso motivaatio työhaluihin. Olen niin onnellinen ja helpottunut, että alan saamaan taas palkkaa. Juttelin loppuviikosta HR:n kanssa ja saan ihan ok palkankorotuksen. Suoraan sanottuna isoin motivaattori tässä tehtävässä ei edes ole palkka ja periaatteessa olisin jopa voinut tehdä uutta tehtävää entisellä palkalla, mutta siis toki otan kaiken minkä saan. Ja koska toimenkuva on korkeammalle tittelillä ja vastuulla, niin onhan se nyt ihan reilua, että siitä saa myös enemmän palkkaa. Mutta siis isoin motivaattori on itse tehtävä: tehtävä on uusi, pääsen tekemään töitä laajemmalla skaalalla koko Eurooppaan ja tehtävä on selkeä- ja kapeareunaisempi. Ja pääsen oppimaan uutta! Pääsen tekemään asioita ihan eri näkökulmasta kuin aiemmin. Vaikka olin aika vakuuttunut reilu vuosi sitten, kun opintovapaalle jäin, että en haluaisi palata samaan työpaikkaan niin olen kyllä muuttanut mieltäni tämän asian kanssa. En vain halunnut missään nimessä palata vanhaan toimenkuvaan. En vain yksinkertaisesti viihtynyt siinä enää. Itse työpaikasta sinänsä pidän (kaikissa työpaikoissa on hyvät ja huonot puolet) ja pidän etenkin mun työkavereista. Joten kun tämä uusi mahdollisuus tuli esiin, niin innostuin.

No aika näyttää kuinka tässä käy, mutta toistaiseksi olen kyllä ihan superinnoissani. Jotenkin tuntuu, että miten tässä kävikin näin hyvä tuuri. Ensinnäkin, että opintovapaa oli mahdollinen, olen pitänyt opinnoistani ja saanut niitä hyvin eteenpäin, sain pitää vapaan kesän, uusi paikka avautui ja sain sen juuri sillä hetkellä, kun olin valmis palaamaan töihin. Olen kyllä tosi, tosi iloinen.

Alkuvuosi tulee olemaan hieman haasteellista budjetoinnin kannalta, koska tuun saamaan palkkaa ja aikuiskoulutustukea sekaisin. Ja siis haasteellista ihan positiiviselta kannalta, haaste on siis siinä, että tammikuun alussa saan joulukuun tuen, tammikuun lopussa puolen kuun palkan, helmikuun alussa puolen kuun tuen ja sitten vasta helmikuun lopussa oikean kuukausipalkan, jolla voin sitten elää seuraavan kuukauden. Eli saa vähän kikkailla miten kaiken jaksottaa. 

Isoin positiivisuus tässä on, että mun ei enää tarvitse enää säästää mun säästöjä ja mähän aloitin heti niitä tuhlaamaan ;D Oon oikein saanut tässä pidätellä itseäni, etten käytä heti kaikkea kerralla. Ei niitä nyt mitenkään niiiin suunnattomasti ole, mutta muutama tonni, jota ei tosiaan enää tarvitse säästää. Ensimmäisenä siirsin joulukuun budjettiin 500 euroa ekstraa, jonka allokoin joululahjoihin ja vapaa-ajanmenoihin. Olen aika huoletta käynyt ulkona lounaalla nyt, joten ravintoloihin on mennyt rahaa (heheh, koskas mulla ei niihin menisi rahaa). Muita hankintoja en ole vielä tehnyt, mutta siis pää raksuttaa koko ajan, että mitä voisin tehdä. Eikun ostinhan mä vähän Kojamon osakkeita nyt Nordean osakesäästöpäivänä, kun sai euron kuluilla. Muitakin sijoitusostoja olisi jonossa, mutta yritän nyt hillitä itseäni. Ei se raha ihan kaikkeen riitä.

Ja muutenkin mä yritän nyt ensi vuonna ottaa vähän rauhallisemmin säästämisen kanssa. En pidä itseäni mitenkään supersäästäjänä, mutta kyllähän tässä viime vuodet ovat menneet siihen, että olen yrittänyt koko ajan säästää mahdollisimman paljon. Vuoden 2022 säästin opintovapaaseen, vuodet 2020 ja 2021 olen säästänyt sijoituksiin vähän liikaakin, vuosina 2018-2019 säästin asuntoon, vuosina 2017-2018 säästin Helsinkiin muuttoa varten sekä mun vararahastoa. Oon jo hahmotellut uutta budjettia ja tavoite olisi laittaa 200 euroa asuntosäästöön (tällä summalla saan mun lainasumman vuoden 2024 lopussa seuraavaan tasakymmenlukuun) ja max 500 euroa sijoituksiin. No mutta joo, ei nyt vielä kannata liian tarkkaan suunnitella, suunnitelmalla on tapana muuttua matkalla.

Vähän on ajatukset nyt solmussa. Kevään opinnot pitää suunnitella uusiksi ja vähän miettiä, että miten opinnot töiden ohella hoitaa. Hieman se jännittää, mutta yritän olla tekemättä liikaa. Mulla on jo kasassa 120 op:ta, tarvitsen enää 60 op:ta ja sitten työharjoittelu (joka tulee toki nyt töitä tekemällä) ja oppari. Opparin teen työpaikalle, juttelin siitä jo esihenkilön kanssa. Mä oon nyt tehnyt noin 40 op:ta per lukukausi niin jos saisin sen 20 op:ta kasaan kevät 24, syksy 24 ja kevät 2025. Tuohon 40 opintopisteeseen en ole tehnyt mitenkään täysipäiväisesti hommia vaan suht vähillä tunneilla ne on tulleet kasaan ja olen vielä saanut hyviä arvosanoja. Pitää alkaa olla itselle vähän armollisempi arvosanojen kanssa, kaikkea ei tarvitse tehdä ihan viimeisen päälle. Jatkossa voi koulun kanssa mennä vähän siitä missä aita on matalin. Mutta katsotaan nyt kuinka kaikki menee. Just nyt oon vain iloinen, että pääsen palaamaan töihin ja itseä kiinnostavaa tehtävään!