Toukokuun kulutus

Toukokuussa tuloja oli palkka, osinkoja, Tori-myynti ja päivärahat. 

Menoja oli vaikka ja mitä. Laina, korot, vastike, sähkölasku, liitonlasku, suoratoistot ja netti. Ruokakauppaan meni jotenkin ihmeen vähän rahaa, mutta se kyllä näkyy jo nyt uuden budjettikuukauden aikana, kun ensimmäisten 10 päivän aikana oon käyttänyt ruokakauppaan jo 200 euroa. 

Ravintolaan meni paljon, josta isoimpana melkein 200 euroa vappuna. Kävin kaveriporukalla "hyvin syömässä" ja sitten mentiin Tampereen Tavara-asemalle 40v diskoon. Sitä ennen lyhyt käynti samppanjabaarissa, joten mitenkään halpa ilta ei ollut kyseessä. Muuten oli edelliskuun lounasveloitus (vähennetään palkasta suoraan, meillä on epassi käytössä), muita ravintola- ja kahvilakuluja, kävin Ilveksen pelissä uudella Tammelan stadionilla (on muuten hieno, oon jo käynyt pari kertaa) eli siihen liittyviä ravintolamenoja ja pari kertaa tilasin Woltista.

Vapaa-ajassa on junalippuja, työmatkakuluja (en kyllä oikein tiedä miksi ne tähän kategoriaan laitoin, lähinnä ravintolakuluja), ne Ilveksen peliliput ja mun Helsingin matkan muita kuluja. Palveluissa sokerointi, kampaaja, PT, museokortin uusiminen ja siivous. 

Tavaroissa silitysrauta (vanha hajosi), apteekkiostoksia, päivävoide, hiuksiin lämpösuoja, Ilves-fanihuivi, paita, toppi ja yksi vähän kalliimpi hankinta tätä mun uutta "sivu-uraa" varten (jos nyt ikinä valmistun tuosta koulusta, loppukoe vielä jäljellä ja stressaa ihan järjettömästi). Tuon hankinnan varmaan voi vähentää verotuksessa sitten. Pitäisi se kevytyrittäjyys saada aikaiseksi, mutta en pysty ajattelemaan asiaa ennen loppukoetta. Mietin sitten vasta. 

Sitten ihan vain perushyväntekeväisyysmenot ja joku ekstra siellä oli myös, mutta en enää muista, että mikä. 

Tulot riittivät ihan hyvin menoihin, sain lisäksi säästöön ja sijoituksiin rahaa. En kylläkään yhtään mun säästötavoitteeseen. Kulut on kyllä aika kovat mulla tällä hetkellä ja pientä kulukuuria olen jo aloittanut. Mm irtisanoin Podimon ja Bookbeatin ainakin nyt kesän ajaksi. Katsotaan pystynkö olemaan ilman. Netflix ja Spotify jäivät. Spotifyta en tule irtisanomaan, mutta ehkä Netflixin joksikin aikaa. Nyt kyllä odotan vielä Bridgertonin kolmoskauden loppuosaa ennen kuin sen teen. 

Turnauskestävyys koulun ja työn yhdistelmässä alkaa olla aika lopussa. Toisen koulun kurssit sain tehtyä (tai no on vielä yksi kesäkurssi ja työharjoitteluraportti...), mutta tuon toisen koulun loppukoe stressaa ihan älyttömästi. On todella laaja kokonaisuus ja vaatii ihan tosi paljon opiskelua (ja ulkoa muistamista) ja en enää yhtään jaksaisi. No vielä tämä viikonloppu ja sitten yksi viikko. Toivottavasti selviän. Samalla töissä on alkanut olla paljon töitä. Kolme kuukautta se ns rauhallinen aika kesti, mutta nyt kyllä muistan todella hyvin minkälaista tämä työnteko oikein olikaan. Siis edelleen tosi kivaa, mutta eihän niitä töitä ehdi työajan puitteissa tekemään. Ja tällä hetkellä en ehdi tekemään yhtään ylitöitä koulun takia, joten tästä stressi. Onneksi työmatkoja ei ole kesällä lainkaan. Ja lämpimästä kelistä kyllä nautin! 

Säästösuunnitelma

Kirjoitin tuossa tammikuussa, että haluan hellittää mun budjetin kanssa, enkä asettaa itselleni mitään isoa säästösuunnitelmaa. Tosin samassa tekstissä jo suolasin itseni kirjoittaen loppuun, että ”keittiöremontti vähän kiinnostelee”. Ja niinhän se kiinnostelee! Niin kiinnostelee myös autohallipaikan ostaminen ja sen vuokraaminen. Tulevaisuudessa uskoisin, että tulen tarvitsemaan auton, mutta toivottavasti en vielä pariin vuoteen. Mutta kiinnostelisi sen hallipaikan ostaminen jo nyt ja sen vuokraaminen.

Tätä varten kysyin pankista lainatarjousta. Mun taloyhtiön alla on siis parkkihalli ja sinne pääsee suoraan hissillä. Halli on melkein Tampereen keskustassa, joten kk-vuokra liikkuu siinä 100 euron pinnassa. Vaihtoehtoina olisi ostaa parkkioikeus tai sitten ihan yksilöity parkkipaikka. Parkkioikeuden saisi noin 15.000 eurolla, parkkipaikan 25.000 – 30.000 eurolla riippuen vähän paikan sijainnista ja koosta. Itse tähtään ns kalleimpaan eli haluaisin yksilöidyn parkkiruudun, joka on tarpeeksi leveä, siihen on helppo ajaa auto ja hyvällä sijainnilla (eli sama kerros kun mihin hissi tulee). Olen valmis maksamaan sen 30.000 euroa.

Kysyin lainatarjousta omasta pääpankistani Nordeasta, mutta plaah ja plaah. En vain pysty (toki jos olisi ihan pakko, mutta nythän ei ole). Kysyin lainaa 25.000 eurolle ja 20 vuoden laina-ajalle. Marginaali olisi 2,45% ja siihen saisi yhdistää minkä koron tahansa (euriborin tai primen). Koron saisi myös vaihtaa maksutta koska vain. Perustamiskuluja tms ei olisi, mutta kuukausittainen palvelumaksu olisi 6 euroa. Tehtiin alustava laskelma kolmen kuukauden euriborilla, jolloin kuukausisummaksi tulisi 190 euroa ja kokonaiskorot tulisivat olemaan 19.000 euroa (kokonaiskorko olisi siinä 7%). Eli maksaisin oikeastaan tuplat ko lainasta… En tiedä oliko tämä hyvä lainatarjous vai ei, mutta itse kyllä päätin, etten tähän lähde. Myyn mieluummin vaikka sijoituksiani (tosin sekin ajatus tekee hieman kipeää).

Autohallipaikan lisäksi keittiöremontti houkuttaa. Neljä vuotta sitten, kun tähän muutin, vaihdoin keittiön kaapinovet, mutta tämä ei ollut kovin onnistunut. Ihan ok ne ovat, mutta jokin tökkii. Kerrostalo, missä asun, on rakennettu vuonna 2012 ja siis keittiö on ihan ok kunnoltaan. Astianpesukone hajosi heti, kun olin muuttanut, joten sen olen uusinut, mutta muuten koneet toimivat hyvin. Lisäksi ostin keittiöön Ikeasta saarekkeen, koska laskutilaa keittiössä on ihan järjettömän vähän. Mielestäni keittiö on aika ruma (vähän sellainen sillisalaatti), mutta isoin ongelma on toiminnallisuus. Hieman hämmentää kuinka vuonna 2012 on vielä tehty toiminnallisuuksiltaan noin hankala keittiö. Esim keittiössä ei ole lainkaan isoja vetolaatikoita vaan sen sijaan kapeita ja syviä kaappeja. Olen yhden keittiöremontin tehnyt vuonna 2009 ja jo silloin hankin sinne pääasiassa isoja vetolaatikoita ja kapeaan kohtaan apteekkarin vetokaapin. Syvät kaapit ovat ihan järjettömän epäkäytännöllisiä. Lisäksi keittiössä on keraaminen liesi ja Helsingin asunnossa ehdin jo tottua induktiolieteen. Yhä jopa neljän vuoden jälkeen tuskastun keraamisen lieden hitauden kanssa! Lisäksi tosiaan laskutilan vähyys on ongelmallinen. En haluaisi isoa saareketta, mutta se on välttämättömyys, koska teen paljon ruokaa ja tarvitsen paikan missä valmistella se ruoka! Tästä syystä myös haluaisin panostaa keittiööni, koska käytän sitä paljon. Tiedostan kyllä, että 12 vuotta vanhan keittiön täysremontti on vähän turhaa… Toistaiseksi olen päättänyt joka tapauksessa odottaa vielä ainakin vuoden (eli kesään 2025) ja miettiä, että mitä haluan tehdä.

Toki miettiminen ei ole ainoa syy vaan myös se, että näihin hommiin pitää säästää rahaa. Keittiöremonttiin en etenkään halua ottaa lainaa, koska se ei tuota mitään. Autohallipaikkaan olisin voinut lainaa ottaa, jos yhtälö olisi ollut toimiva (mutta 100 euroa vuokraa ja 190 euroa lainakulut ei oikein toimi mitenkään päin, vaikken mitään tarkkoja laskelmia en lähtenyt edes tekemään).

Eli uusi säästösuunnitelma here we come! Mulla jäi opintovapaasäästöjä 2.000 euroa ja olen sinne nyt lisännyt rahaa huimat 500 euroa. Tämä tili on tämän säästösuunnitelman lähtöpiste. Tavoitesumma on nyt aika random, koska mulla ei ole vielä edes selkeää tavoitetta, että mihin rahan käytän (se keittiö vai autopaikka), mutta asetan nyt alustavasti tavoitteeksi 15.000 euroa ja olisiko deadline sitten toukokuu viimeinen päivä 2025. Eli tasan vuosi aikaa. Tämä tarkoittaa reilua 1.000 euroa per kuukausi ja ei mulla kyllä ole hajuakaan, kuinka tämä tulee onnistumaan :D Huhtikuussa sain säästöön noin 1.200 euroa, mutta toukokuussa en tule saamaan kuin jonkun kämäsen satasen. Mun pitää varmaan miettiä uudestaan, että paljonko laitan sijoituksiin (nyt on mennyt noin 300-400 euroa kuussa) ja paljonko laitan ylimääräistä asuntolainalyhennykseen (nyt 300 euroa kuussa). Mahdollisesti tulen myymään jotain mun suoria osakesijoituksia. Mulla on ollut suunnitelmissa jo pidempään keventää suorien Suomi-osakkeiden määrää ja siirtää rahat maailma/USA-indekseihin tai ETF:n. Mulla on jo selkeänä päässä ne osakkeet, jotka haluan myydä, mutta en vain ole oikein saanut mitään aikaiseksi. Ehkä nyt on aika aktivoitua tämän kanssa ja osan rahoista siirrän ihan perussäästöön ja vain osan indekseihin. 

No mutta tästä tämä lähtee. Aloitussaldo on 2.500 euroa ja yritän tehdä tänne blogiin aina kuukausipäivityksen, että miten homma etenee!

Huhtikuun kulutus

Nämä mun budjettikatsaukset tulevat näköjään aika isolla viiveellä, mutta laitan nyt kuitenkin tänne vielä huhtikuunkin, vaikka toukokuu on myös budjettikauden osalta oikeastaan jo valmis. Koulu alkaa nyt onneksi pikkuhiljaa helpottaa ja pitkästä aikaa mulla on ns vapaapäivä eli kokonainen päivä, kun ei tarvitse olla töissä tai tehdä koulujuttuja! Ei koulut vielä ohi ole, mutta sentään pikkuhiljaa vähenee. 

Kiire alkaa näkymään myös kulutuksessa. Tai ehkä pikemminkin huolimattomuus. Olen ottanut kaiken irti siitä, ettei tarvitse niin kiinnittää huomiota siihen rahaan ja paljonko sitä käyttää (kohta taas kyllä tarvitsee, koska olen keksinyt itselleni uuden säästötavoitteen, mutta siitä myöhemmin). Ja vaikka huhtikuussa käytin rahaa ihan tuhottomasti niin silti ei tarvinnut ottaa säästöstä mitään vaan tulot kattoivat menot (jei!). Tuloja oli palkka, osingot ja päivärahat. Säästöistä otin kyllä ylimääräistä asuntolainan lyhennystä varten, mutta periaatteessa ei olisi tarvinnut - loppujen lopuksi siis siirtelin vain rahoja eri säästötilien välillä (asuntosäästötililtä pitkäaikaiselle säästötilille). Tällä hetkellä laitan joka kuukausi 300 euroa asuntolainasäästöön ja sitten kolmen kuukauden välein lyhennän asuntolainaa 900 eurolla ekstraa. En tiedä onko tässä mitään järkeä eli miksi en joka kuukausi tee ylimääräistä 300 euron lyhennystä. No mutta eipä tarvitse joka kuukausi manuaalisesti muokata lyhennyssummaa vaan riittää kolmen kuukauden välein.

Asuntolaina lyheni siis enemmän kuin normaalisti. Vastike ja vesi normi. Mun suoratoistopalvelukulut alkavat päästä käsistä, joten näiden kanssa pitää olla tarkempi jatkossa. Mulla on näitä nyt liikaa. Taidan mennä vähän toiseen ääripäähän näiden kanssa - ensin mulla ei ollut vuosiin mitään ja nyt niitä alkaa olla jo ruuhkaksi asti. Tässä kategoriassa on myös mukana Elisan netti ja tietoturva, mutta yksistään suoratoistopalveluihin mulla meni huhtikuussa rahaa 52 euroa. Jaiks, aika paljon! 

Ruokabudjetti vähän ylittyi, mutta ihmeellistä kyllä ravintolabudjetti alittui. Ei tapahdu kovin usein tällaista ihmettä. Vapaa-aika/loma-kategoriassa oli Helsingin junalippuja, HSL-lippuja, yksi keikka, yksi jalkapallopeli ja lippu vappujuhliin. Palvelut ylittyivät huikeasti, mutta tämä johtuu PT:stä minkä palkkasin. Maksan kahdessa erässä eli toukokuussa tämä kategoria on vielä korkea. Muita palveluita siellä oli siivous ja kasvohoito. Tavaroissa oli vaaka ja kasvovesi.  

Muuten sitten ei ollutkaan mitään ihmeellistä. Huhtikuusta en oikein muista muuta kuin että oli kylmä ja kiire. Mä en oikein pidä aikataulutetusta elämästä ja nyt tämä alkaa käymään voimille. Mutta ei enää paljon jäljellä. Mun toisesta koulusta sain vikan tentin eilen tehtyä. Mulla on sinne vielä yksi kesäkurssi, mutta sen deadline on vasta heinäkuun lopussa, joten en keskity siihen vielä. Toinen koulu loppuu 8.6., kun on viimeinen siihen liittyvä näyttö. Jos sen läpäisen niin pääsen aloittamaan mun sivutyöt, mikä on aika jännää. Mun pitäisi jonkinlainen yrittäjä-hommeli siihen kehittää (varmaan joku OP-kevytyrittäjyys tyylinen ratkaisu), mutta en ole vielä oikein jaksanut suuremmin perehtyä asiaan. Tarkoituksena ei juuri nyt ole näitä sivutöitä alkaa tekemään mitenkään aktiivisesti; tämä on vähän sellainen pidemmän tähtäimen suunnitelma. Mutta nyt mulla tulee olemaan ko hommaan pätevyys, joten katsotaan miten asia lähtee etenemään. 

Uudessa työssä viihdyn edelleen tosi hyvin. Homma tuntuu paranevan koko ajan. Jonkin verran ahdistaa se kuinka hidas olen kaikessa, mutta eiköhän se kuulukin tähän alkuun ja opetteluvaiheeseen. On vain hassua olla samassa työpaikassa, jossa ennen on hallinnut hommansa ihan 100% ja nyt yhtäkkiä olen ihan pihalla kaikesta. Yritän noudattaa omaa neuvoani, mitä olen uusille kollegoille ja alaiselleni sanonut, että pääasiassa hommiin kunnolla sisäänpääsy vie vuoden. Pitää nähdä kokonainen vuosi, että näkee kaikki vuoden aikana tapahtuvat hommat ja tekee ne ainakin kerran. Sitten on vasta oikeastaan mahdollisuus alkaa hahmottamaan isompia kokonaisuuksia ja alkaa miettiä asioiden kehittämistä. Toki tämä on varmasti hyvin alakohtaista, mutta oman kokemuksen mukaan asia menee näin yritysmaailmassa, missä hyvin moni asia on kalenteriin sidottu. 

Alla taas tarkempia numeroita. 

Maaliskuun tulot ja menot pienellä viiveellä

Maaliskuun budjettikausi loppui jo tuossa 20.3., mutta nyt vasta katsausta. Tämä kevät on kyllä kiireinen, en oikein muuta osaa sanoa. Toukokuussa pitäisi helpottaa, mutta ei se oikeasti niin ole. Oikeasti helpottaa vasta heinäkuussa, mutta jotenkin on henkisesti helpompaa kun joka kuukausi sanon itselleni, että ensi kuussa helpottaa. No. Toukokuussa ei ole enää koulua viikonloppuisin. Kait. Elämässä on juuri nyt paljon asioita, joita ei oikein voi ennustaa.

Mutta siihen budjettiin. Maaliskuussa tuloja oli palkka, Koneen osingot ja päivärahoja.

Menot pysyivät yllättäen hyvin kurissa (nyt huhtikuussa ei ole pysyneet :D). Perusmenot laina, korot, vastike, suoratoistopalvelut, tietoturva ja ruoka. Ravintola meni yli, mutta se nyt ei ole mikään uusi juttu. Suurimmat kulut siellä oli yksi ilta, kun kävin kavereiden kanssa ravintolassa ja parilla (yli 100 euroa), työmatkoilla ostetut ruoat (130 eur) ja take away ruokaan tuhlasin 60 euroa. Vapaa-aika-kategoriassa on 10 euroa retkiluisteluun ja loput junalippuja Helsinkiin. Joskus käyn Helsingissä työn vuoksi ja joskus koulun vuoksi, työjunamatkat maksaa työnantaja, koulujunamatkat minä itse.

Palveluissa hieronta, sokerointi, siivous sekä kävin ihotautilääkärillä. Tavaroissa on apteekkiostokset; kolmen kuukauden lääkkeet ja ostin D-vitamiineja ensimmäistä kertaa vuosiin. Tammikuussa työterveyshoitaja sanoi, että mun olisi hyvä syödä D-vitamiinia ja heti maaliskuussa muistin käydä niitä ostamassa. Eipä niitä nyt juuri enää ole järkeä alkaa syödä, mutta onpahan valmiina kaapissa ensi talvea varten.

Hyväntekeväisyydessä on peruskohteet ja sain vihdoin korotettua summat 10 eurosta 20 euroon. Tai no Planin tyttösponssi on vain 18 euroa, kun heidän sivuillaan sai valita vain 18 tai 25 euron välillä niin valitsin 18 euroa. Muut kohteet mulla on siis WWF ja Pela. Lisäksi lahjoitin mun eurovaaliehdokkaan kampanjaan. Yllätyskuluissa on parkkimaksu.

Tulot kattoivat tosi hyvin menot ja oli kiva kuukausi, kun sain hyvin säästöön ja sijoituksiin. Huhtikuussa ei tule näin käymään ja tässä jännään, että se selviänkö ilman säästötiliin kajoamista. Mutta sen näkee sitten kun huhtikuun on taputeltu. Alla tarkempia lukuja menoista.

Aurinkoista kevään odotusta!

Työmatkalla

Vaikka elämässä on parhaillaan sellaista hyvää kiirettä, niin vähän harmittaa, että se vie aikaa tältä blogilta nyt, kun mulla pitkästä aikaa olisi kirjoitushaluja! Mutta tosiaan olen tällä hetkellä niin vähän kotona, että en hirveästi jaksa konetta avata vain blogin vuoksi. Joudun avamaan oman koneen kuitenkin jo aika usein kahden koulun vuoksi, niin suljen sen heti vain kun mahdollista. 

Mutta nyt olen työmatkalla Tukholman liepeillä ja mulla on hyvin poikkeuksellisesti vapaailta. Eli koska olin yökkärissä hotellin sängyssä jo ennen kello kahdeksaa niin tuli onneksi mieleeni, että nythän olisi aikaa kirjoitella blogiin jotain. Yleensä mun työmatkat on juoksemista paikasta toiseen ja huoneessa ehdin käydä lähinnä nukkumassa ja jos oikein hyvä säkä käy, niin ehdin käydä vaihtamassa vaatteet ennen illallista. Nyt olin tämän ekan päivän ihan vain toimistolla mun ruotsalaisen kollegan kanssa, kenen tehtäviä olen ottanut haltuun eli on ollut suhteellisen rentoa ja saan illan olla vain keskenäni. Huominen ja perjantai menee kyllä juostessa, joten ei huolta :) 

Puhuttiin tänään mun kollegan kanssa päivärahakäytännöistä eri maissa. Ruotsissa ei yhdestä matkapäivästä makseta mitään korvausta; erillinen korvaus tulee vain, jos matka kestää yön yli. Ehkä se on ajateltu, että yhden päivän kestävät työmatkat ovat kotimaassa ja niistä ei katsota tulevan mitään ylimääräisiä kuluja. Joka on kyllä hieman virheellinen ajattelumalli. Ylimääräisiä kuluja tulee kyllä heti kun poistut omalta kotialueelta (oman kokemukseni mukaan). 

Plus itse olen monesti aiemmin ollut täällä Ruotsin toimistolla siten, että aamulla sisään ja illalla ulos. Etenkin toimii näin päin, koska me suomalaiset voitetaan aikaerossa, kun tullaan tännepäin (sillähän ei ole mitään väliä, että ollaan sitten kotona monesti vasta yöllä:D). Se, onko järkevää lennellä yhdeksi päiväksi toiseen maahan, on sitten ihan eri kysymys (ei todellakaan ole) ja tätä ei onneksi enää oikeastaan tapahdu. Onneksi virtuaaliyhteydet nykyään toimii ja tarvetta tällaisille päivälentelyille ei enää ole. Ei ehkä ollut aiemminkaan, mutta silloin ei tiedetty paremmin (tai ei siis ajateltu). 

Mulla on nyt aika paljon matkustamista tässä uuden työn alkuvaiheessa ja kyllähän ne verottomat päivärahat ovat mukavia. Toki kuluja tulee myös ihan eri tavalla työmatkoilla kuin kotona ollessa eli itse näen päivärahat tarpeellisina ja reiluina. Olen yrittänyt vähän budjettiini eritellä matkakulut ja tarkoitus olisi tehdä jonkinlainen katsaus, että kattaako ne päivärahat ne menot tai jäänkö plussalle (ja kuinka paljon).

Koska suoraan sanottuna voin sanoa, että mun mielestäni Ruotsin päiväraha ei kyllä kata kuluja Ruotsisa. Ruotsin päiväraha on yllättävän pieni (esim vertailuna Ruotsi on 64 euroa ja Viro on 75 euroa, en tajua) ja usein etenkin päiväreissuilla jäi kyllä suoraan sanottuna miinukselle. Jos on vain päivän reissussa niin ainoat hetket syödä on aika pitkälti lentokentillä ja sekä Helsinki-Vantaa että Arlanda ovat aivan törkeän kalliita kenttiä. Muistan joskus, että otin Arlandassa jonkun lämpimän leivän ja oluen niin hinta oli sellaiset vaatimattomat 40 euroa. Että mitä!!??!?!

Esimerkkinä tähän nyt mun tämän päivän kulut. Lähdin Tampereelta seitsemän junalla ja ostin asemalta aamupalan - kahvi ja sämpylä noin 8 euroa. Lento lähti kymmeneltä ja kentältä ostin kahvin ja mysli/jugurtin noin 9 euroa (eli kahvi pahvimukissa oli neljä euroa ja jugurtti+pienen pieni määrä mysliä 5 euroa). Kentältä ostin myös vesipullon 2,5 euroa (vesi oli sentään taxfreessä halvempi kuin kahviloissa, joissa vesipullo maksoi 3,90 euroa!?) sekä tuliaisia toimistolle (tämä oli toki täysin vapaaehtoista). Olin yhdentoista maissa toimistolla ja kävin kollegan kanssa lounaalla; kollegani onneksi kuittasi lounaan (yksi ilmainen ateria ei vielä puolita päivärahaa). Työpäivän jälkeen kävin läheisessä ravintolassa syömässä; noin 30 euroa. Kävin vielä kaupassa ostamassa karkkia ja dödön, mutta näitä en nyt tietystikään laske päiväkulutukseen. Joka tapauksessa mulla on tän päivän aikana kulunut semmoiset 50 euroa ns ekstraan ja käteen jää se 64 euroa. En katsonut mitä lounas maksoi, mutta varmaan itseasiassa juuri tämän 15 euroa eli päiväraha olisi kattanut juuri ja juuri nämä kuluni. Eli ei näillä päivärahoilla rikastumaan pääse vaikka ne "kivoja" ovatkin. 

Toki olisin voinut tehdä aamulla eväät mukaan ja säästää näin 10-15 euroa. Joskus olen työmatkoilla eväitä tehnytkin, mutta en aio tehdä näin nyt. Mulla on tällä hetkellä varaa maksaa noita syömisiä matkan varrella ja koska se helpottaa mun elämää, niin miksi en nyt niin tekisi.  

Tämä nyt oli aikamoista tajunnan virtaa, toivottavasti saitte edes vähän pointista kiinni. Kaikkein tärkein pointti koko asiassa tietysti on se, että onko työmatkustus lentäen järkevää lainkaan. Tämä on iso asia minkä kanssa itse painin. Mä olen koko elämäni tehnyt kansainvälistä työtä ja haluan jatkaa sitä. Mietin tätä kyllä paljon opintovapaalla, koska en haluaisi enää lentää. Mutta en tiedä miten ratkaista asia. Ja en näe ratkaisuksi sitä, että kiellän itseltäni kansainvälisen työn. Enemminkin haluaisin olla mukana muuttamassa meidän tapaa tehdä kansainvälistä työtä ilman jatkuvaa matkustelua. Edelleen matkustetaan tosi paljon turhaan ja kaikki tällainen pitäisi karsia. Pitäisi myös antaa mahdollisuus hitaaseen matkustamiseen eli esim junalla. Mutta pikkuhiljaa (tosin maapallolla ei taida olla aikaa mihinkään baby stepseihin). 

Raha tulee, raha menee...

Edessä on siis tammi-helmikuun menokatsaus. Nyt kun olen palannut töihin ja mun palkkapäivä on joka kuun 20. niin palaan budjettikuukauteen 20.X. - 19.X. Tammi-helmikuun menin ns yhdellä budjetilla, joka siis päättyi 19.2. En onnistunut budjetoinnissa lainkaan. En oikein jaksanut keskittyä siihen, että mitä kuluja on tulossa ja että kuinka moni kulu tulee tuplana. Joten siksi aika iso heitto suunnitelman ja toteuman välillä. Positiivinen uutinen joka tapauksessa on se, että tulot riittivät kattamaan menot eli ei tarvinnut koskea säästöihin kulutuksen vuoksi. Tuloja oli 1,5 kuukauden verran aikuiskoulutustukea ja 0,5 kuun palkka. Lisäksi sain vesimaksupalautuksia viime vuodelta. 

Pari sanaa tähän väliin aikuiskoulutustuesta. Mulla jäi käyttämättä aikuiskoulutustukea 1,5 kuukauden edestä. Mutta positiivinen uutinen - huolimatta siitä, että hallitus on päättänyt poistaa aikuiskoulutustuen niin mulla itseasiassa on vielä mahdollisuus käyttää nämä "käyttämättä jääneet" kuukaudet myöhemmin. Kunhan vain käytän ne samaan tutkintoon, mihin alun perin tukea sain. Toki tämä pitää vielä varmistaa, että asia todella menee näin. Itse ajattelin, että keväällä 2025, kun on tarkoitus kirjoittaa opinnäytetyötä, niin voisin olla vielä kuukauden opintovapaalla kirjoitusta varten. Voisin ottaa tämän myös vaikka kahden viikon pätkissä. Pitää vähän suunnitella. Mutta nyt niihin menoihin. 

Menojahan oli ihan valtavasti. Syitä on monia, mutta ensisijaisesti kaksi: moni kertaluontoinen juttu tuli maksuun ja käytin rahaa ihan huoletta. On ollut tosi kivaa käyttää rahaa "huolettomasti". Oon jotenkin ihan tosi helpottunut, että tulot taas riittävät menoihin eikä tarvitse ottaa rahaa säästötililtä. On jostain syystä todella vapaa olo.  

Laina ja korot tulivat vain kerran maksuun, vastike kahdesti. Puhelinlaskun maksoin viimeistä kertaa, mutta vaihdoin samalla kotinettini nopeampaan, joten suurta muutosta tästä ei loppupelissä jatkossa tule. Suoratoistoja meni Spotify, Netflix (sorruin nyt ottamaan tämän ja RAKASTAN), Bookbeat ja Podimo (osa näistä kahdesti). Sähkölasku oli yli satasen ja tässä näkyy saunainnostus. Liiton maksu tuli maksuun täytenä (tästä sai pienen opiskelija-alennuksen opintovapaalla). 

Erotin taas kerran ravintola- ja muun vapaa-aika kulut toisistaan. Kuten alta näkyy suurin osa rahoista meni ravintolaan. Muista vapaa-aikakuluista suurimman osan haukkasi TRE-HKI junaliput (123eur), lisäksi oli kaksi HSL-lippua ja sitten käytin kaksi kertaa taksia. 

Palvelu/harrastus-kategoriaan meni valtava summa. Siellä on kaksi siivouskertaa, yksi sokerointi, YTHS-maksu, gynekologikäynti (20 minuuttia ja 253 euroa OMG!), kevään tanssitunnit, PT pienryhmä (10 kertaa), yksi hieronta ja yksi kampaaja. 

Tavaroissa on lääkkeitä, kirja, foamroller, hoitoaine, luomiväri ja VAATTEITA sekä yhdet kengät. Ostin vaatteita yhteensä noin 560 eurolla. Nämä sisältää yhdet kengät, kaksi neuletta, yksi neuletakki ja kolme t-paitaa. Aikamoista, mutta en nyt jaksa sen kummemmin selitellä ostoksia. Koin kaikki tarpeellisiksi. 

Hyväntekeväisyys/lahjat-kategoriassa on kk-lahjoitukset, yksi läksiäislahja ja sitten lahjoitin Pekka Haaviston pressakampanjaan. Lisäksi tänne laitoin Suomen osakesäästäjien ja Yksin asuvat ry:n vuosimaksut. En oikein tiedä oliko oikea kategoria, mutta tänne ne nyt meni. 

Rahaa meni tammi-helmikuussa ihan kiitettävästi, mutta olihan kyseessä melkein kaksi kuukautta, joten omasta mielestäni ihan ymmärrettävääkin :D Ja oli tosi monta sellaista kertaluonteista kulua; tosin näitä kertaluonteisia kuluja voi tulla kyllä vielä jatkossakin, että en nyt tiedä kuinka voin näihin vedota. Kampaajalla todennäköisesti alan käymään useammin, koska leikkasin lyhyet hiukset. Mulla on yleensä aina pitkät hiukset, koska en jaksa käydä usein kampaajalla. Mutta nyt kaipasin vähän muutosta ja pidän kyllä tästä lyhyestä tosi paljon. Se vain vaatii kampaajalla käyntiä varmaan ainakin kolmen kuukauden välein. 

Töissä on edelleen kivaa. Töitä alkaa riittämään, joten ihan pelkkää kahvittelua päivät eivät enää ole. Nyt maaliskuussa on aika paljon työmatkoja, joka tuo haasteita opintoihin. Mutta onneksi toinen koulu loppuu tossa huhtikuun paikkeilla niin kalenteri vähän väljentyy. Alkuvuosi on ollut kyllä tosi tiukka aikataulun puolesta, mutta en tunne mitenkään itseäni stressaantuneeksi tai kiireiseksi. Pitkästä aikaa muiden ihmisten seurassa oleminen jopa tuo mulle vähän lisää energiaa, eikä vain vie sitä pois. Jännää. Tähän voi kyllä vaikuttaa yksi lääkitys, mitä aloin ottamaan alkuvuonna. Tarkoituksena olisi itse asiassa kirjoittaa tästä vähän enemmän, kun lääkkeen vaikutukset alkavat varmistua. Tämä koskee kuitenkin oikeastaan meitä kaikkia keski-ikäisiä naishormoneilla varustettuja ihmisiä ja aiheesta puhutaan aivan liian vähän. Mutta tästä todennäköisesti lisää, kun omat ajatukset ja kokemukset asian kanssa selkiytyvät! 

Kivaa uutta viikkoa kaikille ja alla tarkempia lukuja! 

Ensimmäinen työviikko...

 ...oli aivan mahtava ja samalla ihan hirveä shokki elimistölle. Tämän 1,5 vuoden opintovapaan paras puoli on ollut siinä, ettei mulla ole ollut aikatauluja eikä kiire oikeastaan mihinkään. Kaikkeen on saanut rauhassa valmistautua. Aamuisin on saanut hengailla useamman tunnin rauhassa, ei ollut tarvinnut revetä joka paikkaan. Nyt kun yhtäkkiä piti ensinnäkin herätä herätyskelloon ja siitä sitten alkaa suorittamaan heti herättyään, että pääsee tunnin päästä työpaikalle, oli aika shokki. Ihmisen elämä on jatkuvaa seuraavan askeleen suorittamista. 

Tähän viikkoon vielä sattui useampi kouluilta ja tanssituntien aloitus, niin viikon ohjelma oli aikamoinen. Lyhyesti: maanantaina menin aamulla töihin ja töistä suoraan menin bussilla kouluun, jossa oli neljän tunnin luento ja josta olin kotona kello 22.00 ja sain ruokaa (oli viimeksi syönyt lounaan klo 11.00). Tiistai sentään oli normaali päivä ja olin toimistolla 8.30 – 17.00. Illalla tein ruokaa ja kävin lenkillä. Keskiviikkona olin työpaikalla iltapäivään asti, jolloin lähdin junalla Helsinkiin kouluun. Koulu loppui kahdeksalta ja lähdin hotelliin, missä yövyin. Ruokaa sain yhdeksältä ja luonaan olin syönyt 12.00. Torstaina olin päivän toimistolla, jossa näin PALJON ihmisiä, lähdin neljältä rautatieaseman lumikaaokseen vain todetakseni, että mun junaa ei tule ja sitten vain menin johonkin myöhempään junaan. Olin Tampereella puoli seitsemän, kävelin kotiin, vaihdoin treenivaatteet ja olin kello 19.00 tanssitreeneissä. Sieltä kotiuduin ja sain vihdoin ruokaa puoli ysin jälkeen (taas mentiin koko päivä pelkän lounaan voimin). En oikein osaa sanoa tähän mitään, mutta olipa aikamoista! Missä välissä ihmiset syövät, kun ne juoksevat paikasta toiseen.

Perjantaina tein etäpäivän ja otin hyvin rauhallisesti. Lopetin työt kello kahdelta ja lähdin myöhäiselle lounaalle mun vanhempien kanssa. Illalla oli vielä mun PT-pienryhmän treenit, mutta sitten sain huoahtaa. Tein ruokaa, kävin saunassa ja katsoin yhtä sarjaa. Tänään lauantaina ei onneksi ole mitään, enkä kyllä ole tehnytkään mitään. En edes vaihtanut yöpaitaa pois päältä :D

Väsymyksestä huolimatta olen tosi hyvällä fiiliksellä. Työt alkoivat tosi hyvin ja olen kovin optimistinen tästä uudesta toimenkuvasta. Tämän viikon haasteet olivat tiedossa ja tällaista ei ole tiedossa nyt uudestaan. Mutta olipa aikamoinen shokki tällaiselle kotona-hengailijalle.

Ja osittain mulla on jopa hieman sellainen sosiaalinen krapula. En tiedä, kuinka moni tähän pystyy samaistumaan, mutta näin yksinasuvana saattaa joskus mennä useampi päivä, ettet puhu kenellekään. Sitten kun yhtäkkiä viettää viikon niin, että joka päivä puhuu useampien eri ihmisten kanssa ja vielä välillä monen kanssa yhtaikaa, tulee sellainen puhumismorkkis. Alkaa liikaa miettimään, että mitä sitä nyt tuli sanottua ja oliko se nyt lainkaan fiksua. Jos suurin osa omasta kommunikaatiosta ihmisten kanssa on kirjallisessa muodossa, niin on outoa, kun kasvokkain puhuessa ei voikaan oikein kontrolloida sanomisiaan samalla tavalla. En tiedä saako tästä nyt kukaan yhtään kiinni, mutta etenkin koronan jälkeen olen havainnut itsessäni tällaista sosiaalista krapulaa. On outoa, kun joutuu koko ajan kommunikoimaan oikeiden ihmisten kanssa. En sano, että tämä on huono asia, ompa vain outoa. 

Lisäksi viikko tuntui superpitkältä. Jo keskiviikkona musta tuntui, että eikös nyt ole jo perjantai. Ei ollut. Hieman jännittää se, että minkälaisia tulevat viikot ovat ja miten oma kroppa sopeutuu. Itse työviikko töiden kannalta ei ollut mitenkään rankka, koska viikko meni ensisijaisesti kahvitellessa ja ihmisiä tavatessa. Joten vähän mietityttää, että miten hommat hoituu sitten, kun alkaa oikeasti olla töidenkin puolesta kiire. Mutta sen näkee sitten ja kuten sanoin, niin tällä hetkellä mulla on tosi hyvä fiilis. 

Ja mikä parasta; perjantaina oli jo ensimmäinen palkkapäivä!