Kesäkuun budjettikausi 20.5. - 19.6.

Maanantaina tulee palkka. Nämä ovat aina vähän jänniä ”tilanteita”, kun palkkapäivä osuu maanantaille. Sinänsä rahaa on siis vielä jäljellä (ruokarahat vähän vähissä rahapussissa, mutta ratkaisin tämän sillä, että hain lounasruokalasta ylijäämäruokaa parilla eurolla, joten en tarvitse kuin leipää ja maitoa) tilillä ja mitään kummempaa ei ole viikonlopuksi tiedossa. Siirsin juuri vielä vähän lisää rahaa säästöön, jotta sain viime kuun 1.000 euron puskurituhlailut taas  korjattua oikeaan summaan. Ja siltikin on vielä rahaa tilillä. Jotenkin vain tuntuu, että nyt pitäisi kovasti pihistellä ja vähän olla huolissaan, että kun ei ole niin paljoa rahaa. Paljonkohan siellä pitäisi olla, että olisin ”rauhallinen”.

Uusi asuntoni valmistuu kesäkuun lopussa ja muuttopäivä on tiedossa. 17.6. olen sopinut ajan pankkiin ja silloin nostetaan laina ja maksetaan rakennuttajalle loppusummat asunnosta. Maksan enää kesäkuun vuokran ja heinäkuusta alkaen sitten taas pitkästä aikaa asuntolainaa. Aika hyvä fiilis. Joka tapauksessa kesäkuun palkasta menee viimeiset pennoset asuntosäästöön ja sitten se loppuu. En ihan päässyt tavoitteeseeni, mutta ihan suht tyytyväinen olen. Tavoite oli siis 6.000 euroa ja jos nyt saan siirrettyä suunnittelemani 600 euroa niin kasassa on 4.000 euroa. Tästä varmaan laitan 2.000 euroa lisää itse asuntoon kiinni (eli nostan 2.000 euroa vähemmän lainaa) ja 2.000 menee uuteen pesukoneeseen, parvekekalusteisiin ja muuttoautoon plus muihin muuttopäivän kuluihin. Sisustusvimma on nostanut päätään ja haluaisin vaikka mitä uutta huonekalua asuntoon, tapetoida yhden seinän (ovat nyt kaikki maalattua valkoista) yms yms. Mutta toppuuttelen itseäni ja muutan ihan nykyisillä tavaroillani ja katselen rauhassa onko jotain mitä haluaisin muuttaa. 

Muuten menoja ei suuremmin ole tiedossa. Vuokra on taas huima (asuntolaina + vastike tulevat olemaan jonkin verran pienemmät, joten tämä on kiva!), bussia ei tarvitse maksaa, koska ostin tässä kuussa kahden kuun bussikortin, sähkölasku on tulossa, ruokabudjettia nostin pikkasen. Muutin ravintolabudjetin hyvinvointibudjetiksi. Jos koen ravintolassakäymisen parantavan hyvinvointiani juuri sillä hetkellä niin se on ok, mutta voin käyttää myös rahan hierontaan tms. Tarvitsen myös kasvonpuhdistusjuttuja niin siksi hygieniabudjetti on vähän isompi. Ja voi olla ettei tämä edes riitä, mutta onneksi on sitten yllätysbudjetti…

Huomasitte ehkä erillisen budjetin sukille. Sukkatilanteeni on melko hankala juuri nyt, mutta koska edellisen kuun vaatetuhlailuista suivaantuneena päätin, etten toukokuussa osta yhtään mitään vaatekappaletta muistuttavaa, niin olen sinnitellyt. Ja kesäkuussa saan vain ja ainostaan ostaa sukkia. Tilanne on siis sellainen, että minulla on enää kaksi paria mustia sukkia ja molemmissa on kantapäässä ja varpaissa reikiä. Lisäksi on kahdet urheilusukat ja kahdet hiihtosukat. Ostin siis viime kesänä kuusi pari mustia sukkia Prismasta superhalvalla ja ne eivät sitten kovin kauaa ole kestäneet. Heti alkoi se ongelma, että sukat nöyhtäsivät ihan järjettömästi ja tässä pikkuhiljaa ovat siis alkaneet hajota kantapäistä ja varpaista. Hiljalleen olen laittanut niitä roskiin sitä mukaan kun oikeasti on kantapää tai varvas tullut läpi ja tosiaan kaksi paria on enää jäljellä. Viikonloppu olisi vielä selvittävänä! 

Tavoite – passiiviset tulot

Eilen kirjoitin saamistani passiivisista tuloista ja siinä innostuksissani laitoin tavoitteeksi nelinkertaistaa passiiviset tuloni seuraavan vuoden aikana. Eli tavoite keväällä 2020 olisi, että saisin passiivisia tuloja noin 500 euroa.  Mitään tarkkaa suunnitelmaa tai edes ymmärrystä onko tavoite saavutettavissa minullahan ei ollut. Kunhan nyt kirjoitin, kun innostuin!

Aloin siinä sitten illan mittaan miettimään, että mitenköhän homma on. Että onkohan tavoite edes minulle saavutettavissa ja mitä tämä tarkoittaisi. Kirjoitushuumassani en myöskään ottanut huomioon veroja – suurimmasta osasta passiivisia tulojani oli verot otettu, mutta jostain syystä pienistä osingoista (eli 5 – 15 euroa) veroja ei oltu otettu. En oikein tiedä miten tämä menee, enkä nopealla googlettamisella löytänyt tietoa. Sen olen sisäistänyt, että veroa osingoista menee 25,5%, koska 15% osingoista saa verovapaana ja sitten 85%:sta maksetaan pääomavero 30%. Pienistä korkotuloista oli kyllä verot vähennetty, esimerkiksi yhdelle tilile sain 2,30 euroa korkotuloa, josta otettiin 0,6 euroa veroa. Onhan tuo nyt aika älytöntä… Mutta omalla kohdallani kyse on vielä niin pienistä summista, etten jaksa suuremmin päätäni vaivata. 500 euron tavoite olisi siis kuitenkin nettona.

Joka tapauksessa innostuin siis laskemaan, että mitä minun oikeasti pitää tehdä, jotta tuo 500 euroa passiivisia tuloja on mahdollista. Tein laskelmia vain mahdollisina osinkoina ja nyt ensimmäinen harjoitus on jo omistamistani yrityksistä.

Jotta saan 500 euroa netto-osinkoja niin brutto-osinkoja minun pitää saada noin 675 euron arvosta.

Sampo

• Osake 14.5.2019 on 38,93 euroa
• Osinko vuodelta 2018 2,85 euroa
• Jotta saan 675 euroa osinkoina Sampolta rahaa niin minun pitää omistaa 237 osaketta. Omistan tällä hetkellä 23 osaketta, joten lisää tarvitsisi ostaa 214 osaketta. Tämän päivän kurssilla tämä tekee noin 8.400 euroa.

Marimekko

• Osake 14.5.2019 on 22,80 euroa
• Osinko vuodelta 2018 on 0,60 euroa (tähän tuli lisäosinko, mutta jätän sen laskematta, koska ymmärtääkseni on vain yksittäinen erikoistapaus)
• Jotta saan 675 euroa osinkotuottoina Marimekolta niin minun pitää omistaa 1125 osaketta. Omistan nyt 30 osaketta, joten pitää ostaa lisää 1095 osaketta. Tämän päivän kurssilla tämä tekee noin 25.000 euroa. 

Wärtsilä

• Osake 14.5.2019 on 13,52 euroa
• Osinko vuodelta 2018 on 0,48 euroa
• Jotta saan 675 osinkotuottoina Wärtsilältä nii minun pitää omistaa 1406 osaketta. Omistan nyt 55 osaketta eli jäljelle jää ostettavaksi 1351 osaketta eli vaatimattomasti noin 18.000 euroa! 

Ha! Aikamoista! Meniköhän tämä laskukaavani nyt kovin pieleen :D Disclaimer nyt tähän kaikkeen - en todellakaan vielä ymmärrä tai tiedä näistä asioista kovinkaan paljon, joten ei kannata hirveästi uskoa mitä tuossa yllä kirjoittelin. Oikaista saa ja tämä olisi jopa kovin suotavaa :)

Toki taas oion mutkia tässä. Minähän omistan jo jonkin verran noita osakkeita ja kuten aiemmin kirjoitin niin sain jo tänä vuonna noin 100 euroa osinkoina eli oikeastihan minun pitää saada lisää vain vain 400 euroa (bruttona noin 540 euroa). Eli ei tilanne ole yhtään niin huolestuttava kuin ensin ajattelin.

Ja ehkä tässä tulee keksittyä jotain muitakin passiivisia tuloja. Olen miettinyt blogin mainoksia, mutta en vain ole jaksanut tehdä asialle mitään. Ja toisaalta blogin mainostulot eivät mielestäni ole passiivisia tuloja, koska ei tämä blogi ihan yksinään pystyssä pysy :) Mutta joka tapauksessa jos nyt tätä blogia kirjoitan joka tapauksessa ja siitä tulee jotain mainostuloja niin ekstraahan se vain olisi.

Eli näin äkkiseltään tavoite ensi keväänä 500 euroa passiivista tuloa vaikuttaa aikas haastavalta, mutta ehkä haastava tavoite olisi ihan hyväkin minulle. En oikein tehnyt mitään taloudellisia tavoitteita vuodelle 2019 siitä syystä, etten oikein tiennyt että mitä ne olisivat. Koen olevani aikalailla välitilassa juuri nyt ja lähinnä odottelen vain, että pääsen muuttamaan uuteen asuntoon ja maksamaan taas asuntolainaa. Niin josko tämä tavoite saisi minut vähän tsemppaamaan taas sijoitusten osalta myös!

Passiiviset tulot - toinen katsaus

Nyt kun osinkokevät on minun kohdaltani ohitse niin muistin viime keväänä jo kirjoitelleeni passiivisista tuloista. Teksti lyötyy täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/2018/06/passiiviset-tulot.html

Vaikka suurta edistystä ei ole tapahtunut vuoden takaiseen niin kuitenkin vähän edistystä on tapahtunut. Sain tilikorkoina yhteensä 11,42 euroa ja osinkoina yhteensä 107,59 euroa. Jos olen oikein ymmärtänyt niin tänä vuonna Wärtsilä maksaa vielä loput osingoista syksyllä ja Sampolla on jokin lisäosinko-optio, joka mahdollisesti jaetaan Nordea osakkeina. Myönnän nyt tässä kaikkien edessä, etten tajua yhtään mitä tämä tarkoittaa. Se varmaan sitten selvennee jossain vaiheessa.

Yhteensä siis 119,01 euroa. Kun vertaa vuoden takaiseen, jolloin sain 27,65 euroa niin onhan siinä jo huima nousu!

Tänä vuonna jää osuuskaupan korot saamatta, koska Pirkanmaa lakkasi maksamatta korkoa. Tarkoituksena on ollutkin vaihtaa Pirkanmaan osuuskauppa HOK:n, koska nyt täällä pääkaupunkiseudulla asustelen. HOK ei myöskään maksa enää korkoa, mutta jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin HOK maksaa isompaa bonusta paikkakuntalaiselle. En ole kovin tarkkaan jaksanut perehtyä tähän eli mutulla mennään.

Suuria passiivisia tuloja ei minulla siis ole vielä blakkarissa, mutta kyllähän minä nyt nelinkertaistin passiiviset tuloni viime vuoteen verrattuna! Aika hyvin mielestäni :) Tästä keksinkin itselleni kivan haasteen - ensi vuonna passiiviset tuloni ovat nelinkertaiset tähän vuoteen verrattuna eli vähän vajaa 500 euroa olisi tarkoitus saada passiivista tuloa keväällä 2020.

Jännäksi menee :)

Konmari osa 4 – astiat, keittiö ja siivoustavarat

Astiat ovat minulle tärkeitä. Olen ollut noin 13-vuotias, kun aloin keräämään ensimmäistä astiasarjaani, joka oli Villeroy&Bochin Petite Fleur. YO-lahjaksi sain pääasiassa vain Teema-astioita. Joskus opiskeluaikana aloin keräämään lisäksi Pentikin viininmarja-sarjaa, koska en pitänyt Teeman syvistä lautasista (tai niitä ei tainnut vielä silloin olla saatavilla). Pikkuhiljaa Viininmarja-sarjaa kertyi aika paljon ja samalla Teema-sarjaa vielä paljon lisää, jota minulla oli useaa eri väriä – ainakin valkoista, oliivinvihreää, sinistä, keltaista ja ruskeaa. Toki samaan aikaan Petite Fleur –sarja sai täydennystä lahjoina ja itse ostamana. Lisäksi kaikenlaisia laseja löytyi. Perus Iittalaa, Pentikiä ja sitä ja tätä. Muumimukeja, -lautasia ja –kulhoja tottakai.

Jossain vaiheessa aloin haaveilla Marimekon astioista (tämä oli ehkä noin puoli vuotta ennen kuin Konmari-hurahdus tuli). Olin jo tässä vaiheessa jonkin verran harrastanut kirppistuohua ja hieman minulle oli alkanut valkenemaan, että tavaraa ei vain kannata haalia lisää kaappeihin hengaamaan. Siksi teinkin itseni kanssa sopimuksen, että myyn kaikki nykyiset asitani ja sitä mukaan, kun saan asioita myytyä niin saan ostaa Marimekon Oiva-sarjaa tilalle. Tästähän se sitten lähti. Myin pääasiassa Torissa KAIKKI teemat, pentikit, muumit (jätin rakkaus-sarjan kaksi kuppia, yhden lautasen ja yhden kulhon – ne ovat minulla vieläkin) ja ihan kaikki lasit. Myynneistä saamillani rahoilla ostin kuin ostinkin Marimekon astiat. Ensin ostin vain neljä kappaletta per astiamalli eli siis neljä ruokalautasta, neljä syvää lautasta jne. Aikomuksena oli ostaa lisää ainakin kaksi, että olisi yhteensä kuusi. En ole vielä saanut aikaiseksi tai kokenut tarpeelliseksi ostaa enempää kuin neljä. Tästä on nyt 3-4 vuotta eli enköhän minä pärjää.

Villeroy&Bochia en myynyt tällöin. Osan olen myöhemmin myynyt, mutta lähinnä ylimääräisiä osia. Suurin osa minulla vielä on. Tarkoitus on vielä vähän karsia, mutta kokonaan en astiastoa myy, koska sillä on tunnearvoa. Ja astiat tulevat myös tarpeeseen niinä harvoina kertoina, kun neljä peruslautastani eivät riitä.

Konmarin aikaan karsin aika paljon muutakin keittiövälineistöä. Esimerkiksi minulla on enää kaksi kattilaa ja kaksi paistinpannua. Molemmat paistinpannut alkavat olla elinkaarensa lopussa ja tarkoituksena on jossain vaiheessa luopua molemmista ja ostaa yksi tilalla. Todella harvoin käytän kahta paistinpannua yhtaikaan. Lähinnnä kaksi on vain kätevää siksi, jos ei jaksa heti pestä toista… Olin monta vuotta ilman muovikulhoa (hoidin kaikki muovikulhoasiat metallisessa salaattikulhossa). Viime kesänä ostin muovikulhon. Se on kyllä kätevä :D Olen aika paljon korvannut eri leivonta-ruoanlaittoastioita ihan perusruoka-astioilla. Esimerkiksi ennen minulla oli pieni muovikulho, jossa sekoitin aina munakastaikinan. Nykyään sekoitan munakastaikinan jälkiruokakupissa. Ennen minulla oli tosiaan monenlaista isompaa muovista astiaa – nykyään teen paljon taikina tms asioita salaattikulhoissa (minulla on kaksi Ikean metallista astiaa). Olen myös huomannut, että astioita ei tarvitse niin paljoa, kun pesee niitä sitä mukaa kuin käyttää. Esim usein itselläni kattilat makasivat likaisina lavuaarissa ja siksi oli kätevää, kun oli useampi kattila :D Onhan se nyt vähän naurettava syy omistaa useita kattiloita. Asun siis yksin ja yksinasuvalla tarve ruokailuvälineisiin on pienempi kuin esimerkiksi monihenkisellä perheellä. Kokkailen muutenkin vain aika perusruokaa, joten siksikään en tarvitse monenlaisia ruoanlaittovälineitä. 

Olen vuosia suunnitellut uunivuoan ostamista (minulla oli ennen Pentikin uunivuoka mutta se tosiaan tuli myytyä muiden mukana). Pidän lasagnesta ja haluaisin ison uunivuoan, jossa tehdä lasagnea. En ole saanut aikaiseksi, koska olen pärjännyt pienellä pyöreällä keraamisella astialla, joka virallisesti on kait salaattikulho. Mutta siis se on uuninkestävä, joten olen tehnyt siinä kaikenlaisia uuniruokia. Se on vain harmillisen pieni. Kerran tein siinä lasagnea, mutta se oli katastrofi. Toivon vielä, että joku päivä ostan uunivuoan. Kunhan vain raaskin. Kun ilmankin pärjää…

Pieniä pakasterasioita minulla on tuhottomasti. Pakastan aina kesämansikat 3dl:n rasioihin ja sitten syön ne talven mittaan rasia kerrallaan pakkasesta. 3 dl on hyvä koko, sen saa kerralla syötyä eikä ole riskinä, että marjat unohtuisivat jääkaappiin homehtumaan (paitsi aina joskus kyllä näinkin on päässyt käymään…). Kaikki pakasterasiat ovat kyllä käytössä. Täytän ne loppukesästä ja näin keväällä ne alkavat kertyä kaappiin tyhjinä, kun marjat on syöty.

Aterimia minulla on melko paljon ja ne ovat vielä alkuperäiset mitä joskus nuorena olen saanut ennen kuin muutin omilleni. Eli reilut 20 vuotta vanhat. Yhdessä vaiheessa mietin aterimienkin kappalemäärän vähentämistä, mutta en sitten viitsinyt. Ja ihan hyvä niitä on olla, jos vaikka hukkuvat (kuten yksi haarukka on jäänyt johonkin matkalle) niin ei tarvitse sitten ostaa suotta uusia. Kauhat, lastat tms olen aika pitkälti konmarittanut, niitä ei ole enää montaa. Mutta ihan riittävästi.

Vedenkeittimestä olen luopunut ja samoin leivänpaahtimesta. En myöskään omista enää tehosekoitinta (sauvasekoitin toimii) enkä oikeastaan muitakaan keittiöhärpäkkeitä. Ainoa ”turhake” lienee vohvelirauta, josta en ole halunnut luopua vaikka hyvin harvoin vohveleita teenkään enää. Mutta silloin kun teen niin ovat nyt kyllä hyviä! Mikrosta luopumista harkitsin myös jossain vaiheessa, mutta päädyin kuitenkin siihen, että tarvitse mikroa. Yksinasuvana syön aina monta päivää samaa ruokaa, joten lämmitykseen tarvitsen mikroa. Toki tämä onnistuisi levyllä ja uunissakin, mutta toistaiseksi olen kokenut mikron helpoimpana. Mikroni on 20 vuotias, joten ehkä sitten kun siitä aika jättää niin mietin asiaa uudelleen. Kahvinkeittimestä yritin luopua, mutta puoli vuotta mutteripannulla riitti ja hankin taas kahvinkeittimen. Mutteripannu oli lainassa kaveriltani, joten sen palautin hänelle.

Vaikka keittiötarvikkeita olen myös radikaalisti vähentänyt niin kyllähän niitä löytyy sen verran paljon, että en pysty kerralla ihan tarkkaan muistamaan mitä kaikkea minulla on. Ja nyt kun Helsingissä asun vähän pienemmässä asunnossa kuin Tampereella niin esimerkiksi Villeroy&Bochin astiani eivät mahdu mun kaappeihin, joka on aika harmi. Tarvitsee vähän soveltaa, että tulevaisuudessa saan ne keittiööni, koska aika epäkäytännöllistä se on, että astiat ovat tällä hetkellä vanhempieni autotallissa laatikoissa. Toisaalta, jos en ole ko astioita 1,5 vuoteen tarvinnut niin tarvitsenkohan niitä tulevaisuudessakaan… No en niistä kuitenkaan aio luopua ainakaan tällä hetkellä.

Ajattelin kirjoitella tässä samassa yhteydessä siivoustarvikkeista, vaikka en nyt ihan tarkkaan tiedä miten ne tähän keittiö-osioon sopivat :) En parempaakaan paikka keksinyt. Siivoustarvikkeet kokivat myös aika suuren konmarinoinnin – pääasiassa siivousaineet ja kaikenlaiset rätit tms. Itse siivousvälineitä mulla ei ole ollutkaan kuin imuri ja moppi. Aineita löytyi kuitenkin aika paljon ja niitä olenkin radikaalisti vähentänyt. Ei ole enää kuin tolua, fairya, hankausnestettä ja se vessanpöntönpesuainejuttu – sekä ikkunan/peilinpesuaine. Universal stonen hankkimista olen miettinyt, mutta en ole saanut aikaiseksi. Viemärien puhdistukseen käytän etikkaa ja soodaa. Muoviämpäreistä luovuin kokonaan ja hankin tilalle netistä vanhat finelin ämpärit (tai siis yksi ämpäri ja yksi vati). Muutamat rätit toki löytyvät ikkunoiden pesuun, moppaukseen ja muihin pintoihin. Aina välillä olen käyttänyt kesto-tiskirättiä (tätini tekee niitä), mutta koen ne jotenkin vähän ikäviksi. Ehkä joku päivä palaan niihin, koska onhan siivoustekstiileiden roskiinlaittaminen vähän turhauttavaa. Ikkunanpesuliinat ovat vanhoja astialiinoja, joten ne eivät onneksi ole kertakäyttöisiä. Toivottavasti jossain vaiheessa onnistuisin kokonaan siirtymään siivousvälineissä ekologisempiin ratkaisuihin eli ei mitään kertakäyttöistä (tai siis muutamakäyttöistä, ihan oikeasti kertakäyttöisiä minulla ei ole mitään)

Kaikki Konmari-sarjan kirjoitukset löytyvät täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/p/konmari-sarja.html

Budjetti miinuksella!

Kuten vähän tuossa kuukausi sitten uhosin, että tarkoitus on tuhlailla, niin näinhän minä sitten tein. Ihan miinukselle ei ollut tarkoitus mennä, mutta niin siinä sitten kävi.

Muuten pysyin suht hyvin suunnitelmassa (jotkut vähän yli, jotkut vähän ali), mutta vaatebudjetti räjähti nyt käsistä ja johti siihen, että huhtikuussa menot ylittivät tulot 500 eurolla. Toki tämä on vähän keinotekoinen luku, koska samalla siis laitoin säästöön (sijoitukset, asuntosäästö) reilut 400 euroa eli oikeasti jäin miinukselle vain vähän vajaa sata euroa. Mutta halusin kuitenkin asuntosäästöön ja rahastoihin rahojani laittaa niin nyt meni näin.

Oikeasti en siis tietystikään pystynyt tiliäni miinukselle laittamaan vaan lainasin 500 euroa puskuristani. Minulla on neljä tiliä, josta yksi on käyttötili, yksi puskuritili, yksi asuntosäästötili ja yksi vararahastotili. Asuntosäästötilillä on asunnonostoa varten olevat rahat ja vararahastotilillä on minun kuuden kuukauden hätärahat eli se 12.000 euroa. Puskuritilillä on vähän vaihteleva summa, mutta viime aikoina siellä on ollut 1.000 euroa. Tämä on juurikin sitä varten, että tarvitsen yllättäen isomman summa rahaa esim vaikka matkan varausta varten tai muuta isompaa hankintaa varten, joita en ole osannut ennakoida. Puskurirahat voisi korvata sinking funds –tyyppisillä säästöillä, mutta en oikein osaa kovinkaan hyvin ennakoida, että mitä tulevaisuudessa ehkä tarvitsen. Eli juurikin jokin matka vaikka. En oikein osaa suunnitella elämääni niin, että kuukauden päästä teen sitä ja kuuden kuukauden päästä tätä. Esimerkkinä juuri eräs kaverini pyysi minua syksyllä jooga-matkalle, jota hetken harkitsin. Tällä kertaa jätin väliin, mutta haluan tulevaisuudessa mahdollisuuden tällaisille ex-temporee jutuille, jos ajatus tuntuu hyvältä (ja minulla on rahaa säästössä valmiina näitä varten).  

Joka tapauksessa etsin vaatteita huhtikuun työmatkaa varten ja satuin liikkeeseen, jossa palvelu oli hyvää ja myyjä kiikutti eteeni useammankin vaatekappaleen, joka oli sopiva. Tein päätöksen ostaa aika ison määrän vaatteita kerralla (tai siis yhteensä viisi kappaletta, joista melkein jokaisen ovh oli yli sata euroa) ja rahaa meni tähän yhteen vaateostoskertaan yli 600 euroa. Lisäksi olin jo ostanut mekon työmatkan iltatilaisuuteen ja sitten tarvitsin vielä sukkahousuja, joten vaateostosten kokonaissumma huhtikuulta kipusi melkein 800 euroon. Vähän ristiriitaisia fiiliksiä tämä aiheuttaa, mutta toisaalta minulla oli rahaa tilillä ja olen tyytyväinen ostoksiini.

Paikatakseni vaateostoksiin kuluneita euroja, olisin voinut alkaa säästämäään muista kategorioista. Mutta en halunnut tällä kertaa näin tehdä vaan hyvinkin huoletta kävin ulkona syömässä, ostelin lahjoja, pääsiäisen junamatkat, uuden silitysraudan ja lounastin työpaikkaruokalassa (enkä vienyt eväitä kertaakaan!). Tuli aika vahvasti mieleen ”entisajan minä”, kun rahankäyttö oli aika spontaania enkä noudattanut mitään budjettia. Raha tuli ja raha meni. Toisaalta tunne oli kiva, kun pitkästä aikaa ei tarvinnut koko ajan olla laskemassa, että mihin minulla on varaa ja paljonko on budjettia vielä jäljellä. Toisaalta olo oli koko ajan vähän epämääräinen ja holtiton. Ja jotenkin tuntui, että mitä enemmän rahaa käytti niin sitä enemmän ilmeni kaikkia käyttökohteita. Vähän kuin että ”raha tulee rahan luo” niin tämä tuntuu toimivan myös toisinpäin eli josko tämän ilmaisisi vaikka että ”menot lisäävät menoja”.

En nyt kuitenkaan ole kovinkaan huolissani tästä miinuskuukaudesta ja syy siihen on, että tiedän osaavani myös säästää. Eli nyt toukokuussa tiedän pystyväni ”paikkaamaan” tilanteen ja saan budjettini kuriin. Olen jo siirtänyt 300 euroa puskuripaikkaukseen ja laitoin vaatebudjetin nollaan euroon. Tiedän myös, että vaatebudjetti tulee olemaan nolla euroa kuun lopussa, koska osaan olla ostamatta asioita, kun niin päätän. En ole enää ihan niin tunteideni vietävissä kuin aiemmin.

Nyt juuri tuntuu, että jos vain tienaisin vähän enemmän tai esim asumiskuluni olisivat vähän vähemmän niin voisin elää aika huoletta. Mutta se ei välttämättä taida mennä niin. Tosiaan jos rahaa olisi käytössä aina vain enemmän ja enemmän niin se taitaa mennä niin, että sitä vain käyttääkin sitä rahaa enemmän ja enemmän. Eli suunnitelmallisuus on kaiken a ja o taloudessa (vaikka tulot olisivat isotkin), jotta pääset eteenpäin, etkä joka kuukausi huomaa vain tuhlaanneesi koko palkan tai pahimmillaan päädyt miinukselle (kuten minä nyt tässä kuussa). Toki niinkin elää varmasti ihan hyvän elämän, mutta se tekee myös elämästä melko haavoittuvaisen, koska mikä tahansa taloudellinen vastoinkäyminen saa homman raiteilta. Uskoisin, että säästämällä myös vähennät stressia vaikka näyttää siltä, että itse säästäminenkin aiheuttaa aina ajoittaista stressiä.

Itse mieluummin elän budjetin mukaan ja hieman pihistellen kuin täysin rennolla otteella. Toiveenani on, että joskus tulevaisuudessa budjetti ja ”pihistely” ovat yhtä kuin rennosti ottaminen, mutta selkeästi en ole vielä siinä. Edelleen saan hyvänolontunnetta ostamisesta ja selkeästi myös pystyn tietyllä tavalla menettämään hallinnan, kun tilaisuus tulee. Tällä viittaan siis vaatteiden ostamiseeni eli vaikka jollain tasolla tein tietoisen päätöksen ostaa ko määrän vaatteita kerralla niin kyllä päätökseen kovasti myös vaikutti se, että sain vain eteeni niin siistejä ja sopivia vaatteita, että ostohuuma otti minusta vallan. Kieltäydyin kyllä monesta vaatekappaleesta - jos olisin ottanut kaikki sopivat ja kivat niin summa olisi varmaankin kivunnut yli 1.000 euroon. Eli joku järki oli ostohuumassakin :D

Tässä vielä koonti tarkemmin huhtikuun tuloista ja menoista:

 

 

Maaliskuun hävikkiruokaseurannan ajatuksia

Maaliskuun aikana heitin roskiin ruokaa seuraavanlaisesti:

• 1 herkkusieni
• Teriyaki-kastikkeen jämät, ehkä noin 1/10 oli vielä pullon pohjalla
• Litran jugurttipurkin pohja, ehkä noin 1/4 osaa
• Kesäpakastemansikoiden jämät pakasterasiassa, olivat homeessa
• Kesäpakastevadelmien jämät pakasterasiassa, olivat homeessa
• Melkein kokonainen pala fetaa, joka oli unohtunut pakasterasiaan :(
• Merimiespihvin jämät - jäljellä oli pari palaa perunaa ja paljon lientä
• 4 kirsikkatomaattia
• Ruukkubasilikan jämät
• Ruukkupersiljan jämät
• Ruukkutillin jämät
• 1/5 osa punakaalista
• 2dl kasvissosekeittoa pakkasesta
• Kaksi pientä kalapihviä
• Neljä pientä perunaa
• Pieni määrä remoulade-kastiketta
• Yksi pala leipää (homeessa)
• Yksi appelsiini (homeessa)
• Noin 1 dl keitettyä makaroonia

Lisäksi heitin jonkin verran ruokaa roskiin työpaikkalounaista – pääsääntöisesti syön kyllä kaiken mitä otan, mutta joskus saatan laittaa roskiin (biojätteeseen siis) hieman ylijäänyttä riisiä/perunaa/pastaa ja ihan joskus tosi harvoin käy niin, etten pidä ruoasta, jonka vuoksi en pysty syömään sitä loppuun. Maaliskuussa näin kävi kerran, kanakastike oli jotenkin niin omituista, että en saanut syötyä annostani loppuun. Tämä on kyllä melko noloa. Ja seuraavana haasteena voisinkin ottaa tämän lounasruokailun ylijäämät ja niiden seuranta! Ravintolaruoka on sitten mielestäni asia erikseen, joskus ravintola-annokset ovat niin isoja, ettei niitä vain pysty syömään loppuun. Hyvinvointi vastaan ruokahävikki niin hyvinvointi voittaa aina. Ähky on pahinta mitä tiedän eikä kovin terveellistä. Lounasruokailu on eri asia, koska käyn lounaalla paikoissa, joissa ruoanmäärä lautasella päätetään itse, joten tämä on minun vastuullani.

Selkeästi ruokahävikki väheni kun siihen kiinnitti huomiota. Eniten laitoin ruokaa roskiin juuri kuun alussa, kun siivosin jääkaapin haastetta varten. Heti kun asiaan alkaa kiinnittämään huomiota niin hävikki vähenee! Valitettavasti kun tuota ylläolevaa listaa katsoo niin tuntuuhan se pahalta. Olen laittanut paljon roskiin ruokaa, jonka olisin ihan hyvin voinut syödä kunhan olisin vain ollut järjestelmällisempi. Suunnitelmallisuus ja suunnitelmassa pysyminen on iso asia siinä, ettei laita ruokaa roskiin. Toinen iso asia minkä huomasin, että ruokaa ei kannata ostaa hirveästi kerralla. Maaliskuun aikana omituista oli, että jääkaappini oli pääsääntöisesti aika tyhjä. Jos aiot syödä kaiken ruoan minkä ostat niin pitää todellakin kiinnittää huomiota siihen, että syöt kaiken ennen kuin ostat mitään uutta! Näin yksinasuvana tämä ilmeisestikin tarkoittaa, että jääkaappi pääsääntöisesti näyttää tyhjältä. Tässä plussapuoli on myös se, ettei yksikään ruoka jää toisen ruoan taakse piiloon ja unohdu ja homehdu. Yleensä minulla on jääkaapissa aina maitoa, luonnonjugurttia, porkkanaa, sipulia, kurkkua, tomaattia, voita, kananmunia ja jotain leivänpäällistä. Pakkasessa on marjat. Lisäksi minulla on melkein aina banaania, appelsiinia ja päärynöitä sekä jotain leipää. Kuivaruokakaapissa sokeria, suolaa (ja toki muut mausteet), riisiä, pastaa ja pellavansiemiä. Sitten tulee päällä lämpimän ruoan ainekset, joita pääsääntöisesti ostan yhtä ruokaa varten kerrallaan. Joskus ostan kahteen ruokaan, mutta siinä on pieni riski, että toista ruokaa jää vähän syömättä. Elämä ei kuitenkaan ole ihan niin suunnitelmallista kuin aina haluaisi.

Hämmentävää kyllä huomasin, että vähentääkseni ruokahävikkiä minun on järkevintä käydä usein kaupassa. Otetaan esimerkiksi nuo hedelmät. Säilytän hedelmiä pääsääntöisesti keittiön tasolla kulhossa. Syön yleensä joka ilta tai joka toinen ilta appelsiinin ja päärynän (riippuu siis vähän että miten olen kotona). Banaanit ovat aamun smoothieta varten ja yksi banaani on kahden aamun smoothieannokseen. Pääsääntöisesti ostan kaksi tai kolme appelsiinia/päärynää kerralla. Jos ostan vähänkään enemmän niin niille tapahtuu usein homehtumista (kuten nyt kävi maaliskuussa appelsiinilleni L). Kolme siis kestää minulla 3-5 päivää, mikä alkaa olla hedelmien maksimisäilytysaika huoneenlämmössä (oma empiirinen kokemukseni). Joskus säilytän hedelmiä jääkaapissa, mutta en oikein tykkää syödä kylmiä hedelmiä. Minulle parasta on käydä kaupassa 2-3 kertaa viikossa. Tämä sinänsä sopii minulle, koska en omista autoa, joten kovin isojen ruokakassien kantaminen ei ole optimaalista (ja tykkään pitää asiat helppoina, ahdistun isoista ostoskärryistä täynnä ruokaa :D). Minulla ei ole myöskään tapana tehdä heräteostoksia ruokakaupassa, joten sinänsä ei ole väliä käynkö usein vain harvoin – sillä ei ole vaikutusta siihen kuinka paljon rahaa käytän ruokaan.

Laitoin monet tuoreyrttien jämät roskiin. Tämä harmittaa minua kovasti. Käytän mielelläni tuoreita yrttejä ruoanlaitoissa ja haaveleinkin, että minulla olisi aina tuoreita yrttejä kotona saatavilla. En tiedä auttaisiko tähän, että kasvattaisin niitä itse. Koska nyt käy pääsääntöisesti aina niin, että ostan jonkun ruukkuyrtin, käytän sitä yhteen ruokaan ja sitten loput menee viikon päästä roskiin. Muutaman kerran olen laittanut esim basilikaa smoothien sekaan, mutta esimerkiksi tilliä en oikein halua smoothieen laittaa. Olisiko kenelläkään vinkkejä tähän?

Jonkin verran yritän pakastaa ruokaa, jotta aina olisi ruokaa saatavilla, kun on niin kiire tilanne, ettei ehdi kokata tms. Ennen en ole näin tehnyt, koska minulla oli tapana unohtaa pakastetut ruoat pakastimeen ja sitten vuoden päästä laittaa ruoat roskiin. Nyt olen selkeästi parantanut tapojani ja oikeasti syön ne ruoat! Minulle ei vain selkeästi ole kovin selvää vielä, että mitä voi pakastaa ja mitä ei. Olin muun muassa pakastanut kasvissosekeittoa ja kun otin sen töihin lounaaksi ja sulatin niin keitto oli ihan juoksettunut eli se meni roskiin. Keitto oli ollut pakastimessa vain noin viikon eli ei ymmärtääkseni liian kauan. Kävin sitten ostamassa työpaikkani ravintolasta jämäruokaa kalapihvejä ja perunoita. Söin näistä kaksi kertaa ja valitettavasti loput meni roskiin. En vain saanut näitä syötyä ja perunat alkoivat sitten olla jo siinä kunnossa, ettei oikein tehnyt mieli syödä niitä. Remoulade-kastike unohtui yöksi reppuuni, joten sitä ei voinut enää syödä. Harmitti tämäkin kovasti! Muuten tuota työpaikkani jämäruokaa voisi kyllä enemmän käydä ostamassa. Päivältä jäänyttä ruokaa voi hakea iltapäivällä ja annos maksaa vain 4,90 euroa ja siitä riittää noin kolmeksi ruoka-annokseksi. Kotona ei näin halvalla ruokaa tee ja samalla tosiaan vähentää työpaikkaravintolan ruokahävikkiä samalla. WinWin kaikille.

Yksi mielenkiintoinen huomio oli myös, että ruokaan meni vähemmän rahaa, kun keskittyi siihen, että söi kaiken minkä osti! Eli ihan turhaan esimerkiksi yritän ostella edullisempia merkkejä tms kun yksinkertaisesti syömällä kaiken minkä ostan niin teen suurimmat säästöt. Eli hallelujaa! Hyvästit pihistelylle – pihistelyksi riittää se että syöt kaiken mitä ostat. Ja ylläolevan hävikkilistan perusteella olen laittanut roskiin (siis biojätteeseen) noin kahden päivän ruoat. Eli isommalla suunnitelmallisuudella olisin säästänyt vieläkin enemmän rahaa kuin nyt.

Tässä vielä omat vinkkini kuinka vähentää ruokahävikkiä:

• Suunnitelmallisuus ja suunnitelmassa pysyminen
• Kaapin pitäminen suht tyhjänä; näet kaiken mitä ruokia sinulla on ja mikään ruoka ei unohdu toisen taakse ja mene pilalle.
• Ennen kauppaan menoa tee kaappi-inventaario ja suunnittele ruokaostokset sen perusteella mitä kaapissa jo on
• Osta pieniä ruokamääriä kerralla ja usein
• Tärkeimpänä: syö kaikki mitä ostat, ihan kaikki