Maaliskuun hävikkiruokaseurannan ajatuksia

Maaliskuun aikana heitin roskiin ruokaa seuraavanlaisesti:

• 1 herkkusieni
• Teriyaki-kastikkeen jämät, ehkä noin 1/10 oli vielä pullon pohjalla
• Litran jugurttipurkin pohja, ehkä noin 1/4 osaa
• Kesäpakastemansikoiden jämät pakasterasiassa, olivat homeessa
• Kesäpakastevadelmien jämät pakasterasiassa, olivat homeessa
• Melkein kokonainen pala fetaa, joka oli unohtunut pakasterasiaan :(
• Merimiespihvin jämät - jäljellä oli pari palaa perunaa ja paljon lientä
• 4 kirsikkatomaattia
• Ruukkubasilikan jämät
• Ruukkupersiljan jämät
• Ruukkutillin jämät
• 1/5 osa punakaalista
• 2dl kasvissosekeittoa pakkasesta
• Kaksi pientä kalapihviä
• Neljä pientä perunaa
• Pieni määrä remoulade-kastiketta
• Yksi pala leipää (homeessa)
• Yksi appelsiini (homeessa)
• Noin 1 dl keitettyä makaroonia

Lisäksi heitin jonkin verran ruokaa roskiin työpaikkalounaista – pääsääntöisesti syön kyllä kaiken mitä otan, mutta joskus saatan laittaa roskiin (biojätteeseen siis) hieman ylijäänyttä riisiä/perunaa/pastaa ja ihan joskus tosi harvoin käy niin, etten pidä ruoasta, jonka vuoksi en pysty syömään sitä loppuun. Maaliskuussa näin kävi kerran, kanakastike oli jotenkin niin omituista, että en saanut syötyä annostani loppuun. Tämä on kyllä melko noloa. Ja seuraavana haasteena voisinkin ottaa tämän lounasruokailun ylijäämät ja niiden seuranta! Ravintolaruoka on sitten mielestäni asia erikseen, joskus ravintola-annokset ovat niin isoja, ettei niitä vain pysty syömään loppuun. Hyvinvointi vastaan ruokahävikki niin hyvinvointi voittaa aina. Ähky on pahinta mitä tiedän eikä kovin terveellistä. Lounasruokailu on eri asia, koska käyn lounaalla paikoissa, joissa ruoanmäärä lautasella päätetään itse, joten tämä on minun vastuullani.

Selkeästi ruokahävikki väheni kun siihen kiinnitti huomiota. Eniten laitoin ruokaa roskiin juuri kuun alussa, kun siivosin jääkaapin haastetta varten. Heti kun asiaan alkaa kiinnittämään huomiota niin hävikki vähenee! Valitettavasti kun tuota ylläolevaa listaa katsoo niin tuntuuhan se pahalta. Olen laittanut paljon roskiin ruokaa, jonka olisin ihan hyvin voinut syödä kunhan olisin vain ollut järjestelmällisempi. Suunnitelmallisuus ja suunnitelmassa pysyminen on iso asia siinä, ettei laita ruokaa roskiin. Toinen iso asia minkä huomasin, että ruokaa ei kannata ostaa hirveästi kerralla. Maaliskuun aikana omituista oli, että jääkaappini oli pääsääntöisesti aika tyhjä. Jos aiot syödä kaiken ruoan minkä ostat niin pitää todellakin kiinnittää huomiota siihen, että syöt kaiken ennen kuin ostat mitään uutta! Näin yksinasuvana tämä ilmeisestikin tarkoittaa, että jääkaappi pääsääntöisesti näyttää tyhjältä. Tässä plussapuoli on myös se, ettei yksikään ruoka jää toisen ruoan taakse piiloon ja unohdu ja homehdu. Yleensä minulla on jääkaapissa aina maitoa, luonnonjugurttia, porkkanaa, sipulia, kurkkua, tomaattia, voita, kananmunia ja jotain leivänpäällistä. Pakkasessa on marjat. Lisäksi minulla on melkein aina banaania, appelsiinia ja päärynöitä sekä jotain leipää. Kuivaruokakaapissa sokeria, suolaa (ja toki muut mausteet), riisiä, pastaa ja pellavansiemiä. Sitten tulee päällä lämpimän ruoan ainekset, joita pääsääntöisesti ostan yhtä ruokaa varten kerrallaan. Joskus ostan kahteen ruokaan, mutta siinä on pieni riski, että toista ruokaa jää vähän syömättä. Elämä ei kuitenkaan ole ihan niin suunnitelmallista kuin aina haluaisi.

Hämmentävää kyllä huomasin, että vähentääkseni ruokahävikkiä minun on järkevintä käydä usein kaupassa. Otetaan esimerkiksi nuo hedelmät. Säilytän hedelmiä pääsääntöisesti keittiön tasolla kulhossa. Syön yleensä joka ilta tai joka toinen ilta appelsiinin ja päärynän (riippuu siis vähän että miten olen kotona). Banaanit ovat aamun smoothieta varten ja yksi banaani on kahden aamun smoothieannokseen. Pääsääntöisesti ostan kaksi tai kolme appelsiinia/päärynää kerralla. Jos ostan vähänkään enemmän niin niille tapahtuu usein homehtumista (kuten nyt kävi maaliskuussa appelsiinilleni L). Kolme siis kestää minulla 3-5 päivää, mikä alkaa olla hedelmien maksimisäilytysaika huoneenlämmössä (oma empiirinen kokemukseni). Joskus säilytän hedelmiä jääkaapissa, mutta en oikein tykkää syödä kylmiä hedelmiä. Minulle parasta on käydä kaupassa 2-3 kertaa viikossa. Tämä sinänsä sopii minulle, koska en omista autoa, joten kovin isojen ruokakassien kantaminen ei ole optimaalista (ja tykkään pitää asiat helppoina, ahdistun isoista ostoskärryistä täynnä ruokaa :D). Minulla ei ole myöskään tapana tehdä heräteostoksia ruokakaupassa, joten sinänsä ei ole väliä käynkö usein vain harvoin – sillä ei ole vaikutusta siihen kuinka paljon rahaa käytän ruokaan.

Laitoin monet tuoreyrttien jämät roskiin. Tämä harmittaa minua kovasti. Käytän mielelläni tuoreita yrttejä ruoanlaitoissa ja haaveleinkin, että minulla olisi aina tuoreita yrttejä kotona saatavilla. En tiedä auttaisiko tähän, että kasvattaisin niitä itse. Koska nyt käy pääsääntöisesti aina niin, että ostan jonkun ruukkuyrtin, käytän sitä yhteen ruokaan ja sitten loput menee viikon päästä roskiin. Muutaman kerran olen laittanut esim basilikaa smoothien sekaan, mutta esimerkiksi tilliä en oikein halua smoothieen laittaa. Olisiko kenelläkään vinkkejä tähän?

Jonkin verran yritän pakastaa ruokaa, jotta aina olisi ruokaa saatavilla, kun on niin kiire tilanne, ettei ehdi kokata tms. Ennen en ole näin tehnyt, koska minulla oli tapana unohtaa pakastetut ruoat pakastimeen ja sitten vuoden päästä laittaa ruoat roskiin. Nyt olen selkeästi parantanut tapojani ja oikeasti syön ne ruoat! Minulle ei vain selkeästi ole kovin selvää vielä, että mitä voi pakastaa ja mitä ei. Olin muun muassa pakastanut kasvissosekeittoa ja kun otin sen töihin lounaaksi ja sulatin niin keitto oli ihan juoksettunut eli se meni roskiin. Keitto oli ollut pakastimessa vain noin viikon eli ei ymmärtääkseni liian kauan. Kävin sitten ostamassa työpaikkani ravintolasta jämäruokaa kalapihvejä ja perunoita. Söin näistä kaksi kertaa ja valitettavasti loput meni roskiin. En vain saanut näitä syötyä ja perunat alkoivat sitten olla jo siinä kunnossa, ettei oikein tehnyt mieli syödä niitä. Remoulade-kastike unohtui yöksi reppuuni, joten sitä ei voinut enää syödä. Harmitti tämäkin kovasti! Muuten tuota työpaikkani jämäruokaa voisi kyllä enemmän käydä ostamassa. Päivältä jäänyttä ruokaa voi hakea iltapäivällä ja annos maksaa vain 4,90 euroa ja siitä riittää noin kolmeksi ruoka-annokseksi. Kotona ei näin halvalla ruokaa tee ja samalla tosiaan vähentää työpaikkaravintolan ruokahävikkiä samalla. WinWin kaikille.

Yksi mielenkiintoinen huomio oli myös, että ruokaan meni vähemmän rahaa, kun keskittyi siihen, että söi kaiken minkä osti! Eli ihan turhaan esimerkiksi yritän ostella edullisempia merkkejä tms kun yksinkertaisesti syömällä kaiken minkä ostan niin teen suurimmat säästöt. Eli hallelujaa! Hyvästit pihistelylle – pihistelyksi riittää se että syöt kaiken mitä ostat. Ja ylläolevan hävikkilistan perusteella olen laittanut roskiin (siis biojätteeseen) noin kahden päivän ruoat. Eli isommalla suunnitelmallisuudella olisin säästänyt vieläkin enemmän rahaa kuin nyt.

Tässä vielä omat vinkkini kuinka vähentää ruokahävikkiä:

• Suunnitelmallisuus ja suunnitelmassa pysyminen
• Kaapin pitäminen suht tyhjänä; näet kaiken mitä ruokia sinulla on ja mikään ruoka ei unohdu toisen taakse ja mene pilalle.
• Ennen kauppaan menoa tee kaappi-inventaario ja suunnittele ruokaostokset sen perusteella mitä kaapissa jo on
• Osta pieniä ruokamääriä kerralla ja usein
• Tärkeimpänä: syö kaikki mitä ostat, ihan kaikki