Olen halunnut kirjoittaa tämän tekstin jo pitkään, mutta
tämä on odotuttanut itseään. Koska onhan se aika iso kynnys paljastaa julkisesti kuinka vähän asioista loppujen
lopuksi ymmärrän. Nyt tässä yksi ilta sain inspiraation ja annoin näppäimistön
laulaa eli here we go – kaikki salat julki!
Blogeissa on ollut paljon kirjoituksia, että vuosi 2019 oli
erittäin hyvä sijoitusvuosi ja kaikilla on ollut paljon nousua salkuissaan.
Minullahan näin ei ole. Sijoitussalkun arvonnousu on ollut aika pientä. Tämä
johtuu osakesijoituksistani. Rahastosijoitukseni ovat olleet pääsääntöisesti
kaikki plussa aikalailla koko ajan ja arvonnousua on noin 700 euroa eli 11%.
Osakkeissani arvonnousua on vain noin joku 140 euroa eli vajaa 2%. Pääsyyllinen
on Wärtsilä.
Tein varmaankin sen aloittelijan virheen, että myin sen
ainoan osakkeeni joka on tuottanut kunnolla eli Marimekon. Tämä lienee aika
tyypillinen virhe. Ihan mielenkiinnosta laskin salkkuni arvonnousun, jos en
olisi Marimekkoa myynyt. Arvonnousua olisi tämän päivän kurssilla noin 950
euroa eli noin 10%. Jostain syystä siltikään en kadu Marimekon myymistä – myin
sen siinä vaiheessa, kun ostohinta oli kolminkertaistanut. Kokonaissumma oli
alle 1.000 euroa eli sain lunastaa osakkeet verottomasti. Aloin olla Marimekon
kurssinoususta jo hieman stressaantunut. Kun aloin ostaa osakkeita niin päätin
sijoitusstrategiakseni osta-ja-pidä. Hieman silloin mietin, että jos osakkeen
arvo kaksinkertaistuu ostohintaan verrattuna niin silloin myyn. En uskonut,
että näin ikinä käy. Mutta näin kävikin sitten aika nopeaa ja ensimmäisellä
osakkeella mitä olin hankkinut. Seurasin nousua ja mietin, että mitä tehdä.
Lopulta päädyin myymään. Saimpa ensimmäisen myyntikokemuksen.
Aloitin sijoittamisen vuonna 2016. Ensimmäinen kohteeni oli
silloisen pankkini Nordean yhdistelmärahasto ja laitoin sinne 1.500 euroa
kertapanona ja sitten 40 euroa kuukausittain. Tein sijoituksen pankin
sijoitusneuvojan ohjeistuksesta. Myin tämän rahaston 2018, kun vaihdoin
pankkia. Voittoa tuli vajaa 200 euroa. Kokonaisuudessaan rahaston arvo oli noin
3.000 euroa eli myydessä maksoin verot tuosta voitosta.
Seuraavana vuonna 2017 löysin Nordnetin ja sijoitin hieman
rahaa Suomi Superrahastoon, koska sitä niin paljon hehkutettiin. Ja oli
kuluton. Laitoin kertapanona 500 euroa ja ensin 30 euroa kuukausittain, jonka
muutin jossain vaiheessa 15 euroksi. Minulla on edelleen rahasto, mutta
tammikuussa 2020 lopetin kuukausisäästösopimuksen ko rahastoon. Siellä on nyt
noin 1.200 euroa. Toistaiseksi annan rahaston olla, mutta en aio laittaa sinne
lisää rahaa.
2017 ostin myös ensimmäiset osakkeeni Nordnetin
euron-kampanjan innoittamana. Pääomaa minulla oli 200 euroa ja päädyin
Marimekkoon. Marimekkoon päädyin, koska itse pidän brändistä, tykkään itse ostaa
Marimekon tuotteita ja pidän tuotteita laadukkaina. Lisäksi toimitusjohtajana
on nuori nainen. Samana vuonna ostin toisesta euron-kampanjasta 100 eurolla
lisää Marimekkoa. Myin nämä osakkeet 2019 hieman alle 900 eurolla.
Jossain vaiheessa vuonna 2018 aloin miettimään hajautusta ja
päädyin jakamaan Nordnetin Suomi-superiin menevän 30 euroa Suomen ja
Super-Norjan välillä. Norjaan en laittanut mitään alkupääomaa vaan olen
kerryttänyt sitä 15 eurolla kuussa. Tammikuussa 2020 myin tämän rahaston ja
rahaa tuli 445 euroa (voittoa noin 20 euroa). Lopetin myös supereihin kuukausisäästämisen.
Ostin super-Norjasta saamillani rahoilla Nordnet Smart 15 –rahastoa ja
tarkoitus on tehdä tänne 50 euron kuukausisäästösopimus. Minua kiinnostaa
Nordnet Smart –rahaston hajautuslupaus.
Vuoden 2018 keskivaiheilla aktivoiduin osakeostojen kanssa. Tavoitteena
hajauttaminen viiteen omaisuusluokkaan: pankit&rahoitus, kiinteistöt, teollisuus,
teknologia, kulutustavarat ja –palvelut. Tavoitteena ensi alkuun oli (ja on
edelleen) hankkia 10 eri yhtiötä salkkuun ja tehdä useampi eri ostoerä yhtiöiden osakkeita.
Kesällä 2018 ostin kahteen otteeseen Sampoa. Syy Sammon
ostolle oli korkea osinkotuotto ja yrityksen tarjoama hajautus rahoitusalaan ja
vakuutusalaan. Seuraavaksi ostin tätä surullisen kuuluisaa Wärtsilääni. Tosiaan
mietin tällöin myös Konetta. Tavoite oli ostaa jotain teollisuutta ja Koneen
hisseihin ja liukuportaisiin nyt törmäsi joka puolella ympäri maailmaa. Osakkeen
hinta oli tällöin yli 40 euroa ja koska olin juuri ostanut melko kallista
Sampoa niin olin vähän epävarmaa, että haluanko maksaa niin paljon. Sitten
löysin Wärtsilän ja yritys vaikutti mielenkiintoiselta. Ja ennenkaikkia
osakkeen hinta oli 17 euroa. Olisi ehkä kannattanut tässä kohtaa laskea jotain
P/E tai P/B –lukuja, mutta nääh en osannut. Tästähän Wärtsilän syöksylasku
sitten alkoi. Ja lisäksi toim.huom. en edes pidä laivamatkustamisesta. Mitä ihmettä ajattelin! (en mitään)
Loppuvuodesta 2018 ostin vielä 100 eurolla Vincitiä. Näin
tamperelaiselle yritys oli tuttu, tunnen siellä työskenteleviä ihmisiä ja
yrityksen imago on hyvä. Tämä meni myös teknologia-hajautukseeni, jota minulla
ei vielä ollut. Olin seurannut yritystä pitkään ja osakkeen hinta laski alle 7
euroa, mikä oli itselleni asettaman mihinkään-perustumaton-osakkeen-ostohinnan-raja.
Olin vielä tällöin Nordean asiakas eli sain tehtyä pienen oston prosentin
ostopalkkiolla. Enempää minulla ei olisi ollut rahaakaan sijoittaa tuolla
hetkellä, mutta toisaalta ymmärsin, että yritys on melko volatiili, joten ihan
hirveästi en olisi uskaltanutkaan satsata. No Vincit lähti ”se-parempi-mikko”
–rekrytointikampanjan myötä laskukierteeseen ja sillä tiellä ollaan. Olen
miettinyt pitäisikö ostaa lisää, mutta ei oikein huvita. "Se-parempi-mikko" kolahti minunkin sieluuni.
Kesällä 2019 ostin Sampoa ja Wärtsilää lisää alemmalla
hinnalla. Sampon suhteen tämä kannatti ja osake on nyt plussalla, mutta
Wärtsilä on vielä kovasti miinuksella. ”Cut your losses short” sanotaan, mutta
en ole vielä valmis luovuttamaan tästä yrityksestä. Ei minulla ole kuin 2.000
euroa tässä kiinni ja en tarvitse rahoja. Joten odotellaan nyt vielä seuraavat
20 vuotta.
Vuoden 2018 lopulla pankin vaihdon yhteydessä ostin kolmea uuden
pankkini omaa rahastoa – USA, kehittyvät markkinat ja yhdistelmärahasto. USA ja
kehittyvät markkinat ovat tuottaneet todella hyvin, 15% ja 17% kulujen jälkeen.
Kulut ovat suht korkeat, 1-1,5%. Korkorahasto on surkea, plussalla, mutta vain
muutaman kympin. Joku 3% tuotto. Kulu on siinä pienin 0,5%. Mutta tuottokin on
surkein :D
Kesällä 2019 ostin uutta yritystä UPM:ä. Halusin lisää
teollisuutta ja UPM on minulle erittäin tuttu yritys monellakin tapaa, mutta
pääasiassa siksi, että olen itse ollut siellä töissä. UPM on hyvä työnantaja ja
mielelläni menisin sinne töihin vielä joskus tulevaisuudessa, jos mahdollisuus
tulee. Tunnen yrityksen tuotteet siltä osin minkä kanssa itse tein aikoinaan
töitä. Ja itseasiassa tunnen yrityksen tuotteita myös nykyisen työpaikkani
kautta, koska ostamme UPM:ltä erinäisiä tuotteita. En suuremmin tutustunut
tunnuslukuihin. Tässä kävi ”säkä” ja kesällä 2019 osake oli aika matalalla ja
nousua on tullut. Haluaisin ostaa tätä lisää, mutta koska osake on noussut niin
olen siinä ongelmassa, että en tiedä raskinko ostaa kalliimmalla kuin ensimmäinen
ostohintani. Tämäkin on varmaan taas tällainen pääni kehittämä typerä juttu perustuen ei mihinkään.
Seuraavaksi syksyllä 2019 eteen tuli Nordean osto. Sain
Sammon osinkoina viisi kappaletta Nordean osaketta ja ajattelin, että tätä
olisi järkevää olla ehkä vähän enemmän. Ja osinkotuotto on (oli) hyvä (kunnes se
sitten romahti). Itse olen ollut Nordean asiakas ja ihan tyytyväinen sellainen.
Ainoa iso ongelma Nordealla on asiakaspalvelu. Niin kauan kun et tarvitse sen
kummempaa apua niin homma toimii. Pidin Nordean mobiilipankista ja verkkosivut
olivat helpot käyttää. Osakkeiden osto oli helppoa. Parasta oli kulut – minun asiakasprofiilillani
kaikki oli ilmaista (eli verkkopankki, tilit, mobiilipankki tms). Osakkeiden
säilytys oli ilmaista, kunhan teit yhden kaupan kvartaalissa ja max prosentin
palkkio osakeostoissa oli mahtava tällaiselle piensijoittajalle. Ostin Nordeaa
ihan ok hintaan ja toistaiseksi olen vielä plussalla.
Seuraava ostos syksyllä 2019 oli Tieto. Tämä meni tietoliikenne-teknologia
kategoriaan. Luin juttuja yrityksestä ennen ostoa ja tutustuin taloustietoihin
tms, mutta rehellisesti sanottuna en muista enää mitään. Päätin ostaa. Osake on
noussut oston jälkeen muutaman euron.
Vuoden vaihteessa 2019-2020 tein äkkinäisen päätöksen ostaa
vielä neljättä pankkini rahastoa 300 eurolla. Pankillani on aina välillä
kampanja, että rahastoja voi ostaa ilman merkintäkuluja niin tämän
houkuttelemana halusin ostaa erästä kiinteistörahastoa. Koska en keksi mihin
sijoittaa kiinteistöpuolella! Tämän mokasin ihan täysin ja ostin väärää
rahastoa, jonka nimi oli samantyyppinen. Rahasto on miinuksella. Tästä en ole
valmis puhumaan tämän enempää :D
Nyt tammikuussa 2020 ostin Fiskarssia. Jälleen kerran syynä
oli, että tunnen tuotteet ja pidän niistä. Fiskars myös omistaa useita tuttuja
brändejä. Osake on laskenut tässä viime vuosina aika paljon. Toki lasku
voi jatkua. Halusin myös kuluttajatuote-hajautusta Marimekon myynnin jälkeen. Tämä on vähän plussalla, mutta
vielä aika ostohinnoissa mennään.
Tammikuussa 2020 päätin tosiaan lopettaa kuukausisäästöt
Nordnetin Super-Suomeen ja –Norjaan. Lunastin Norjan pois ja sijoitin rahat
Nordnet Smart 15 –rahastoon. Norja ei tuottanut kovinkaan hyvin ja ajattelen,
että Smartilla saan paremman hajautuksen. Super-Suomen annan toistaiseksi olla.
En ole tehnyt mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen. Jatkossa aion tehdä
kuukausisäästösopimuksen Smart-rahastoon 50 eurolla.
Yrityksistä seuraan nyt Tokmannia (rakastin Vapaa Valintaa!
ja eräs sijoittajakollegani suositteli tätä, kunhan osake laskee), Kojamoa (kiinteistöhajautus ja
itse Kojamon asunnossa asuneena pidän Lumoa hyvänä vuokranantaja ja asunnoilla törkyvuokrat,
mutta sen vastineeksi saa kaikenlaista ekstraa, joka on mielestäni nerokasta) ja
Orionia (lääketeollisuus on aina hyvä ja tunnen yrityksen työni puolesta – ei,
en ole töissä Orionilla). Samalla seuraan jo omistamiani
yrityksiä, josko tulisi ostopaikka.
Että tällaisia elämääkin suurempia syitä sijoitusteni
taustalla. Ollakseni rehellinen tuntuu, että sohin vain suuntaan ja toiseen.
Mutta jos jotain positiivista niin salkku on kuitenkin plussalla ja koko ajan
tuntuu, että opin uutta! Jokainen sijoituspäätös opettaa jotain. Jonkinlainen
lamppu on olemassa ja se tuntuu koko ajan kirkastuvan. Babysteps, babysteps.
Ja pitää vielä tähän loppuun todeta, että edelleenkin paras
sijoituspäätökseni on ollut sijoittaa vain ylimääräistä rahaa. Tietystikään en
halua hävitä sijoituksissani olevia rahoja, mutta varsinaisesti niiden
häviämisellä ei olisi vaikutusta nykyhetkeen (tulevaisuuteen kyllä). Mietin
tässä eräs päivä, että mitä tekisin, jos yhtäkkiä sijoituksissa nyt oleva
14.000 euroa ilmestyisi tililleni. En keksinyt mitään tarvetta rahoille.
Kiitos tästä kirjoituksesta.
VastaaPoistaViime vuonna pääsin juuri ja juuri plussalla. Nokia on reilusti miinuksella, Nordea ja Telia ovat lähellä nollaa ja Fortum on superplussalla. Ei voi varsinaisesti sanoa, että oma osakepoiminta olisi osunut ihan nappiin. Aikomuksena on jatkaa näillä ja ostaa jossakin kohtaa jotakin vielä viidenneksi.
Näillä jatketaan! Katsotaan miten käy :)
PoistaHaastava vuosi oli kyllä. Ihmettelin, kun kaikki hehkuttivat, miten salkkujen arvot nousee. Oma murheenkryynini on Outokumpu, jota shorttaajat piinasivat koko vuoden. Sitten kun se tipahti ihan pohjaan 2,3 euroon, ostin pari pientä erää lisää. Se tuntui pahalta, kun osakkeet oli niin pakkasella, mutta niiden pienten ostoerien avulla kokonaispotti onkin hilautunut jo lähelle nollaa, kun Outokumpu otti noususpurtin alkuvuodesta.
VastaaPoistaOsakesijoittamista pidän tosi haastavana ja tyytyväisin olen Seligsonin rahastoihin, joissa on toistaiseksi isoin potti rahaa ja salkku on mukavasti plussalla. Osakesäästötilin avasin ja ajattelin, että ostan sinne sen maksimin 50.000 euroa ja annan olla koskematta eläkkeeseen asti (10 vuotta). Nyt siellä on vasta 12 tuhatta, joten pitää keräillä sinne rahoja. Ihan tolkuttomasti en ajatellut hajauttaa, nyt ostelen Nokian renkaita, Metsä-Boardia, Keskoa ja Sampoa. Ehkä lisään vielä yhden yhtiön settiin, kunhan keksin, mikä se on.
Arvo-osuustilini on historiallisista syistä Osuuspankissa ja olen miettinyt sen siirtämistä nykyiseen pankkiini, mutta toisaalta olen myös miettinyt, että jos päätän ostaa sijoitusasunnon tai kesämökin, tyhjentäisin tuon arvo-osuustilin sisällön käsirahaksi. Outokummun "ansiosta" myyntivoittoveroa ei sen tyhjentämisestä menisi ja siellä onkin vain 12.000 euroa. En kuitenkaan ole oikein vuokranantajatyyppiä, joten sijoitusasuntohommiin lähteminen ei tunnu omimmalta vaihtoehdolta.
Sitäkin olen miettinyt, miten paljon tiedon lisääminen kuitenkaan auttaa. Olen huomannut, että analyytikotkin käyttäytyvät trendinomaisesti. Kun osakkeen hinta nousee, he nostavat tavoitehintaa ja perustelevat sitä jollain älyllisellä analyysillä. Sitten kun osake lähtee laskuun, muuttavat tavoitehintaa ja taas perustellaan. Eivät he kuitenkaan näe sitä hetkeä, milloin lähtee nousuun ja milloin laskuun. Lisäksi kun sitä sisäpiiritietoa ei ole, kuten johtajavaihdokset ja yritysostot, on ihan mahdotonta tietää, mihin suuntaan osake lähtee. Aikanaan Fortumin osaketta pidettiin jo "liian kalliina". Ostin kuitenkin. Sitten tuli Uniper-uutinen ja hinta nousi 30%. Jos olisin analyytikkoja uskonut, niin olisi jäänyt kokematta tuokin. Joten on tää vähän tällaista "uhkapeliä".