Alkuvuoden yleiskorotuksen vuoksi nettotuloni kasvoi muutamalla kympillä. Mikä on tosi kiva. En valita. Pääsiäisenä olisi tarkoitus mennä lappiin ja matkat pitäisi varata. En ole vielä päättänyt, että menenkö junalla vai lentäen, joka tapauksessa kalliiksi tulee. Ja pitäisi varmaan aika nopeaa saada matkat varattua, jotta saan edes jotenkin järkevällä hinnalla.
Kuukauteen sisältyy viikon työmatka, jota varten tarvitsen ainakin uuden iltamekon ja mahdollisesti jotain muita vaatteita. Mekon jo hankin, joten pakolliset on hoidettu. Tosiaan mieli tekisi muitakin uusia vaatteita, mutta katsotaan saanko aikaiseksi. En siis tarvitse uusia vaatteita, mutta mieli tekisi.
En tiedä miksi säästäminen nyt tökkii. Eniten siinä tökkii mahdollisesti se, että säästäminen pyörii koko ajan mielessäni. Ja kaikki rahankäyttäminen harmittaa ja tuottaa syyllisyyttä. Ei tämäkään ihan normaalia ole. Haluaisin löytyy tasapainon siihen, että osaan elää rennosti ja budjettini mukaisesti ilman nillittämistä. Ja kuitenkin saada vähän rahaa säästöön. Huomaan esimerkiksi, että minun on vaikea laittaa edes tuota pientä summaa 20 euroa hyväntekeväisyyteen, koska mietin, että tämä olisi kiva saada säästöön. Ei ihan normaalia minusta. Jonkinlainen tasapaino tuhlailun ja säästämisen välillä olisi hyvä löytää. Haluan olla tietoinen rahankäyttäjä ja seurata talouttani, mutta nyt on ehkä vaarana sairastua piheyteen. En halua olla sellainen. Eli siksi päätin nyt tässä kuussa tuhlailla. Katsotaan mitä fiiliksiä se aiheuttaa.
Kuukausi ehti jo alkaa ennen tämän julkaisemista niin tuhlailuja on jo tapahtunut, alla niistä tarkemmin. Hyvä minä!
Jus samaa ongelmaa ollut itsellä, kun tuntuu että kaikki mitä ostaa on turhaa ja ylimääräistä menoa, vaikka ne kuuluisi ihan normaaliin elämään. Tietoisesti yrittänyt nyt päästä tuosta ajatuksesta pois
VastaaPoista