Mihin tuhlaisin miljoona euroa

Kuten varmaan moni muu niin olen aina välillä pohdiskellut, että mihin käyttäisin miljoona euroa, jos sellaisen summan rahaa sattuisin saamaan – esimerkiksi vaikkapa voittamaan lotossa. Kerran sisareni kanssa automatkalla Savonlinnasta Tampereelle huvitimme itseämme pohtimalla mitä tehtäisiin, jos saataisiin yhtäkkiä miljoona euroa. Homma lähti todella laukalle ja ideointi alkoi siitä, että kävelisimme autoliikkeeseen ja ostaisimme jaguaarin, suuntaisimme jonnekin kylpylään, jossa ottaisimme kaikki mahdolliset hoidot ja hengaisimme pari yötä siellä. Siitä suuntaisimme lentokentälle, josta ottaisimme äkkilähdön Balille. Harvinaisen viihdyttävä automatka kyllä oli. Ideoita rahantuhlaukseen kyllä löytyi.

Törmäsin tässä hiljattain erääseen blogikirjoitukseen, jossa spekuloitiin, että mitä miljoonalla eurolla tekisi, jos sellaisen saisi. Innostuin itsekin ihan konkreettisesti kirjoittamaan aiheesta, koska sävelethän ovat selvät vaikka todennäköisyys on nolla (esim en lottoa ikinä).

Ensimmäisenä maksaisin nykyisen asuntoni asuntolainan: 200.000 euroa

Seuraavana laittaisin nykyisen asuntoni vuokralle ja palaisin takaisin Tampereelle ja ostaisin sieltä asunnon suht keskustasta: 300.000 euroa (max tämä summa, ostaisin myös vähemmällä jos onnistuisin, mutta tässä asiassa en kitsastelisi – hyvänkuntoinen, suht uusi ja iso keskustakaksio – 60-70 neliötä maksaa kyllä tämän verran).

En tiedä miten tämä käytännössä toimii, mutta jotenkin laittaisin siskonlapsilleni 50.000 euroa per tyttö jonnekin ja täysi-ikäisenä saisivat nämä rahat joillain ehdoilla käyttöön. 150.000 euroa siis yhteensä.

200.000 euroa laittaisin sijoituksiin jossain muodossa. Hankkisin tähän todennäköisesti jonkinlaista neuvontaa (en kyllä yhtään tiedä mistä tällaista saa). En kaikkea tietystikään kerralla laittaisi mihinkään yhteen sijoitukseen. Ajallisesti hajauttamalla summan sijoittamiseen menisi jokunen vuosi (ihan oma mutu-tuntuma).

40.000 euroa jättäisin vain tililleni ns oikein kunnon hätävaraksi (eli nykyisen 10.000 euron lisäksi hätävarapuskurini olisi 50.000 euroa).

50.000 euroa antaisin vanhemmilleni jossain muodossa, jos he suostuisivat nämä ottamaan.

Lopusta 60.000 eurosta antaisin jossain muodossa todennäköisesti siskolleni jonkin verran (esim 10.000 euroa), tuhlaisin läheisiini (esim veisin syömään kivoihin paikkoihin, kylpylälomia, kustantaisin siskoni ja minun suunnitteleman Caribian risteilyloman). Mahdollisesti hankkisin itselleni jotain materiaa, kuten yhden valaisimen josta olen haaveillut jo kauemmin (ja minkä osto peruuntui tässä alkuvuodesta, kun laitoinkin tähän hankintaan varatut rahat pörssiin). Todennäköisesti antaisin näiden loppujen eurojen jossain määrin lojua tilillä ja käyttäisin niitä sitten, kun on hyvä aika. Jos löytäisin jonkun hyvän hyväntekeväisyyskohteen niin mahdollisesti antaisin isomman summan hyväntekeväisyyteen.

Ja siinäpä se miljoona tuli nopeaa käytettyä.

En siis irtisanoutuisi työstäni. Mutta palaisin Tampereelle, josta työtäni myös voi tehdä. Jättäisin tosiaan nykyisen Helsingin asuntoni vuokralle, koska pidän tästä asunnosta ja eritoten pidän tästä alueesta, jolla asunto sijaitsee. Taloyhtiö on hyvä ja talous on hyvällä tolalla.

Alkaisin pohtia kylläkin uranvaihtoa. Todennäköisesti alkaisin opiskelemaan jotain ja vaihtaisin työpaikkaa jollain aikataululla. Jatkaisin edelleen sijoittamista ja alkaisin tähtäämään noin puolen miljoonan sijoitussalkkuun. Ilman asuntolainaa palkastani saisi aika hyviä summia säästöön per kuukausi. Ja siihen lisäksi saisin vielä joitakin satasia vuokratuloja verojen ja muiden kulujen jälkeen. Pitkän aikavälin suunnitelmana olisi siis saada ns perustoimeentulo vuokratuloista + osinkotuloista ja sen lisäksi tekisin jotain töitä (ei 40h viikossa). Tosiaan kovin suuria elämänmuutoksia en tekisi. Esimerkiksi en ostaisi sitä autoa vaikka siitä juuri muutama viikko sitten haaveilin. Nostaisin ruokabudjettini 300 eurosta vähän korkeammaksi, ehkäpä 400 euroa. En lakkaisi budjetointia vaan edelleen budjetoisin kuukausittain samaan vanhaan malliin.

Mielestäni minulla ei ole mitään järjettömiä toiveita. Laittaisin rahaa itselleni tärkeisiin juttuihin eli omaan kotiin, tulevaisuuden taloudelliseen turvaamiseen ja siihen ettei jokaista ravintolakäyntiä tarvitsisi laskea. Aikaan läheisten kanssa. Olisi ihanaa jos voisi aina välillä tarjota läheisille illallisen ja vaikka viedä teatteriin. Yksi hyvä ystäväni on menossa naimisiin ja olen hänen kaasonsa tänä kesänä – he menevät ns salassa naimisiin ja aikovat kertoa läheisilleen vasta myöhemmin ja täten siis suunnittelen pitäväni polttarit ystävälleni ihan kahden kesken. Olisi ihanaa jos ei budjetti tulisi vastaan eli voisin valita juuri sen hotellin minkä haluan, sen ravintolan minkä haluan ja kaikki ne hemmottelujutut mitkä haluan ilman, että pitää laskea budjettia. Juuri nyt en voi näin tehdä, koska ei minulla ole rahaa määrättömästi ja pitää laskea, että mihin minulla on yksin varaa.

Jännä huomata, että mistä asioista oikeasti haaveilen. Velattomasta asunnosta ja paluusta Tampereelle. Siitä että voisin vain poiketa siskoni luona illalla ilman, että pitää matkustaa junalla ja sopia majoituksista ym. Siitä, että voisin mennä ystävieni kanssa illalla syömään ja teatteriin ilman, että pitää sopia, että kummassa kaupungissa. Että sen teatterin jälkeen voisin mennä kotiin yöksi. Pistää nyt kyllä vähän miettimään.