Tämä teksti on ollut haasteellista kirjoittaa. Nyt on kolmas
kerta, kun aloitan tekstin alusta – toivottavasti saan tämän nyt lopetettua
(edes jotenkuten). Olen tähän koonnut vähän sellaisia tavarakategorioita, jotka
syystä tai toisesta ovat jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa. Esimerkiksi
juurikin vaatteet – vuodenajat muuttuvat, ihmisen vartalo muuttuu, ikä muuttuu,
vaatteet kuluvat ja menevät rikki. Ihminen ei pysty samoissa vaatteissa
kulkemaan koko elämäänsä vaan pakostakin tilanne elää ja muuttuu. Eli kun
Konmarin mukaisesti olet kerran valinnut ne kaikki iloa tuottavat vaatteet niin
tilanne ei tule pysymään samanlaisena loputtomiin (ei välttämättä edes kovin
kauaa).
Tajusin myös tuossa kirjoitusta pohtiessani, että aiemmat
yritykset ehkä hieman kaatuivat siihen, että teki mieli alkaa luettelemaan
paljonko minulla on kaikkea. Eli monetko kengät, montako laukkua tms. Mutta
sitten muistin, että Konmarin idea ei ole minimalismi. Vaan idea on säilyttää
kaikki mikä ”sparks joy”, jonka itse olen kääntänyt muotoon kaikki joka tuottaa
minulle iloa ja/tai mistä on arjessani höytyä.
Konmarin idea ei ole minimalismi, mutta omalla kohdallani
konmari johti minimalismin tavoitteluun. Tätä tekstiä kirjoittaessa ymmärsin,
että jokainen kategoria ei ole minulla minimalistinen vaikka olen ehkä niin
kuvitellut (ja halunnut) :D Mutta se on ihan ok. Tosiaan ehkä nyt on myös aika
luopua tuosta minimalismin tavoittelusta ja elää vain tätä elämää sen kummemmin
laskematta montako sukkaa omistan. Jos tähän pystyn.
Konmari-prosessissa on siis tarkka järjestys, jonka mukaan tavaroiden
läpikäynti toteutetaan eli
1) Vaatteet
2) Kirjat
3) Paperit
4) Sekalaiset/komono (kaikki kodin tavarat: astiat, harrastusvälineet, kosmetiikka tms)
5) Tunne-esineet
Itse noudatin järjestystä mutta nämä tekstit eivät mene
tässä järjestyksessä. Kokosin yhteen kategorioita, jotka mielestäni vähän
mätsäävät yhteen eli tässä tulee kategorioita, joita pidetään päällä (ja ovat
henkilökohtaisia).
Mutta jos siis lähdetään ihan perusvaatteista. Vaatteista
minulta löytyy edes jotain kuvamateriaalia. Alla kuvapari ennen ja jälkeen – molemmat
kuvat ovat vanhasta vaatehuoneestani. Lähtötilanne vuosia sitten oli ekaa kuvaa
paljon pahemmin ja samoin nykytilanne on myös jonkin verran erilainen kuin
”jälkeen-kuva” oikealla. Kuvien ottamisesta on noin 4-5 vuotta
vasemmanpuoleinen kuva ja syksyllä 2016 konmarin jälkeen oikeanpuoleinen kuva.
Tosiaan lähtötilanne oli, että vaatehuoneen oikealla
puolelle olevat hyllyt olivat katosta lattiaan täynnä vaatteita neljässä
rivissä ja lisäksi minulla oli punaiset laatikostot, joissa oli kaikkea
pikkuvaatetta/kamaa. Vuosia sitten (olisiko ollut 2011-2012..) minulla kävi
pukeutumisneuvoja ja muistan vielä kuinka hän käveli vaatehuoneeseeni ja sanoi
heti, että syy pukeutumishankaluuksiin on aivan liiallinen vaatemäärä. Jo
tällöin 7-8 vuotta sitten pukeutumisneuvoja heitti kaikki vaatteeni ulos
vaatekaapista ja jakoi ne pinoon säilytettävät ja ei-säilytettävät. Tunnustan,
että käynnin jälkeen pinosin suurimman osan ei-säilytettävistä vaatteista
takaisin vaatehuoneeseen… Niin radikaali vaatteiden poisto tuntui pahalta.
Mutta tämä kuitenkin antoi alkusysäyksen ja aloin pikkuhiljaa vähentää
vaatevarastoani.
Eli kun varsinaisen konmarituksen aloitin niin tilanne ei
ollut kovin paha. Vaatehuoneessani. Varasto olikin sitten ihan toinen juttu.
Siis vaikka olin jo käytöstä poistanut vaatteita niin ratkaisuni vaatteiden
”hävitykseen” oli pakata ne pahvilaatikoihin, teipit päälle, lappu kylkeen ja
viedä varaston ylähyllylle. Sieltä niitä sitten löytyikin… Oli aika tuskaista
käydä näitä laatikoita läpi. Kirpputoreilla vaatteet ei oikein menneet, joten
parin yrityksen jälkeen kannoin kymmeniä ja taas kymmeniä pikkupussukoita
lähelläni olevan pelastusarmeijan laatikkoon. Tämä aiheutti aika paljon
maailmantuskaa, mutta palaan tarkemmin tähän vielä itse tavaran hävittämistä
olevassa osiossa. En siis kantanut rikkinäisiä/kuluneita kierrätyslaatikoihin
vaan ihan hyvää tavaraa, osa jopa käyttämättömiäkin. Rikkinäiset meni
lumppukeräyksiin tai osa ihan perusroskiin (esimerkiksi vanhat alusvaatteet).
Vähensin vaatemääräni varmaan ¼ mitä se oli joskus. Vaatteissa
menin aika minimalistiseen suuntaan. Alla kuva nykyisestä vaatemäärästäni, joka
pitää sisällään siis ihan kaiken urheiluvaatteista juhlavaatteisiin. Takit
puuttuvat ja toppahousuni kuten myös alusvaatteet. Tein syksyllä pienen
inventaarion sen jälkeen, kun pukeutumisneuvoja (taas!) oli käynyt luonani.
Pukeutumisneuvoja myös totesi ”ettei sulla kyllä näitä vaatteita kauheasti
ole”. Allaolevasta pinosta osa on
poistunut ja muutama uusi vaatekappale on tullut.
Kenkiä minulla on vielä aika paljon. Nämä laskin! Ja jos nyt
oikein laskin niin minulla on kenkiä 25 paria (sisältää monot,
avantouintikengät, balettitossut tms). Mielestäni kenkiä vaan tarvitsee eri
tilaisuuksia varten ja nämä Suomen neljä vuodenaikaa tuovat myös omat
vaatimuksensa. Pitää olla kumisaappaat, lenkkarit, sisälenkkarit, monot
(luistelu, perinteinen, laskettelu), korkokenkiä, kesäkenkiä, talvikenkiä,
talvi-lenkkarit tms. Suomessa lämpötila suhaa välillä -35 - +35 niin ei näissä
säissä ihan yksillä kengillä pärjätä. Kengätkin toki maritin, mutta en nyt
muista, että montako pari meni kierrätykseen. Muistan vain, että kenkiä
onnistuin myymään kirpparilla useammatkin ja useimmat näistä oli
käyttämättömiä. Ostin paljon sellaisia kenkiä, joita halusin käyttää, mutta
sitten käytännössä ne olivat niin hankalia jalassa, enkä ikinä laittanut niitä
jalkaani (muuta kuin kotona peilin edessä). Konmarin yksi iso juttu minulle oli
se, että ymmärsin alkaa ostaa vaatteita todelliselle minulle, ei hänelle, kenen
toivoin olevani. Vaikka kenkiä on määrällisesti paljon niin uskallan väittää,
että 90% kengistäni on jatkuvassa käytössä. Harvemmin käytän korkokenkiä ja
yksiä korkeakorkoisia saapikkaita (mutta nämä on hyvä olla olemassa kun pari
kertaa vuodessa tulee tilaisuus, joissa näitä käytän).
Asusteet vähenivät konmarin myötä paljon; ennen olin huivien
suur-ostelija (jossain määrin myös käyttäjä, mutta se oli enemmänkin
lukioikäisenä eli reilut 20 vuotta sitten, mutta opitusti edelleen olin
ostellut huiveja), nykyään minulla on enää yksi ns sisähuivi (ja samalla
kesähuivi) ja kaksi villahuivia talveksi. Vöitä minulla on edelleen kaksi,
mutta en ole vuosiin niitä käyttänyt. Pitäisi oikeastaan laittaa nämäkin
kiertoon.
Korut kävin myös läpi ja karsimus kävi koruille; minulla oli
ennen iso kasa kaikenlaisia pilipalikoruja, joita en enää halunnut käyttää.
Nykyään koruni mahtuvat kuvassa olevaan lasirasiaan. Sinisessä rasiassa on
muistoesineet eli rippiristi ja ensimmäiset korvakoruni (sekä jämäpalat
Nomination-korustani). Käytän harmillisen vähän koruja. Olen nyt yrittänyt
opetella kaulakorujen käyttöä ja oikeastaan pidän siitä. Olen viimeisen vuoden
aikana käyttänyt pääasiassa yo-lahjaksi saamaani sinikamee-kaulakorua ja
kultaista medaljonkia. Muita koruja käytän ehkä muutaman kerran vuodessa,
toisaalta voisin niistä jo luopua, mutta toisaalta ei ne nyt tilaakaan vie.
Ja ainiin onhan mulla vielä yksi pieni kalevala-koru, jota
olen yrittänyt myydä vuosikaudet. Sain rippilahjaksi muinoin varmaan yhteensä
10 kalevalakorua ja tässä vuosien varrella olen saanut myytyä ne kaikki paitsi
tämän yhden. Näistä olen saanut ihan hyvät rahat, koska suurin osa oli ihan
täysin käyttämättömiä. Aikaa se vain vei, koska tarvitsi löytää oikea ostaja –
halukkaita ei ole jonoksi asti kalevalakoruille. Mutta kun se löytyi niin
hinnasta ei suuremmin tarvinnut keskustella ja sain sen mitä pyysinkin (laitoin
hinnaksi 50% nykyisestä ovh:sta ja korut olivat siis käyttämättömiä tai
maksimissaan kerran kaksi käytettyjä ja alkuperäisissä paketeissaan).
Käyn tässä nyt myös meikit ym hiusvärkit läpi, vaikkei näitä
siis vaatteiden kanssa samaan aikaan maritettukaan. Meikkejä minulla ei ikinä
ole hirveästi ollut, koska olen aina meikannut todella vähän. Mutta kyllähän niitäkin
kuitenkin löytyi – suurin osa sellaisia mitä olin käyttänyt kerran. Suurin osa
meni roskiin, osan myin kirpiksellä. Nykyään minulla on vain muutama meikki
jotka siis ovat:
-
Ripsiväri
-
Kynäkajaali
-
Mattakajaali (saa siis veden ja siveltimen
avulla vedettyä rajaukset silmiin)
-
Luomiväripaletti kahdella värillä (ruskea ja
vaalea)
-
Meikkipuuteri
-
Meikkivoide
-
Aurinkopuuteri
-
Huulipuna ja huultenrajauskynä
-
Lisäksi meikkivälineinä: ripsientaivuttaja,
meikkivoidesivellin, puuterihuisku, pieni sivellin rajauksille, sivellin
luomivärille, kynien teroitin
Hiusjuttuja minulla oli myös aikoinaan joka lähtöön, koska
pitkät hiukset. Nykyään ei ole enää niitäkään niin paljoa ja se mitä on, on
melko taviskamaa eli pampuloita ja pinnejä. Ei ole pantoja, hiussolkia tms. Tosin
nyt työpaikan naamiaisten jälkeen pinnejä löytyy aika paljon. Ja ostin
sellaisen jutun nutturan alle ja hiuskoristeen. Todennäköisesti hiuskoriste
menee kesäpuistokirppikselle myyntiin, katsotaan mitä lopuille keksin.
Olikohan vielä muuta. En ainakaan nyt muista. Minulla on
myös yksi fööni ja suoristusrauta, mutta nämä käyn läpi tarkemmin sitten
elektroniikkaosiossa (jos muistan ;)).
Ainiin laukut! Laukkuja hävitin (eli joko myin tai
kierrätin) varmaan määrällisesti eniten. Pelkkiä käsilaukkuja oli varmaan
jotain 20 kappaletta! Kun muistelen laukkujani niin niitä kyllä pompsahtaa
mieleen useampikin. Kun olin Espanjassa kesätöissä niin tulin kotiin varmaan
kuuden uuden käsilaukun kanssa. En muista reissua, mistä en olisi tullut kotiin
vähintään yhden uuden laukun kanssa. Suurinta osaa laukuista en ollut ikinä
käyttänyt. On ihminen jännä eläin kun on pakko ostaa tavaraa kaappiin
hengaamaan. Hävettävän paljon olen elämäni aikana ostanut tavaroita, joita en
ole sitten käyttänyt kertaakaan. Tällä hetkellä arkikäytössä minulla on kaksi
käsilaukkua ja yksi reppu. Toki löytyy lisäksi muutama iltalaukku-tyyppinen
ratkaisu, matkustukseen sopivia laukkuja ja kauppakassi. Vaikka paljon näitä
karsinkin niin kyllä laukkuja vielä löytyy ja pari laukkua on kyllä kaapissa,
joita en enää käytä (todennäköisesti menee kesäkirppikselle).
Minulla on yksi rahapussi (myin näitäkin aika paljon
kirppiksellä…), yksi nahkapussukka matkoja varten jonne sopii passi, kortit ja
rahaa ja yksi pussukka joka päiväiseen käyttöön, jossa on avaimet, bussikortti,
kännykkä, nenäliinoja ja huulirasva. Marimekon pussukoita myös löytyy useita
(olisiko 10 tällä hetkellä, myin niitä kesällä joku 10 kpl), joista suurin osa
on käytössä (esim yhdessä on laturit), mutta muutama ei (siksi näitä kesällä
myinkin mutta ei ollut helppoa). Marimekon pussukat ovat olleet heikko kohtani
ja niitä olen ostellut. En enää vuosiin, mutta silti niitä riittää (eivät
pirulaiset hajoa millään!).
Eli kyllähän tätä tavaraa riitää, kun alkaa asiaa
ajattelemaan, vaikka ihan järkyttävän määrän olen poistanut näistä
kategorioista. Harmittaa jonkin verran, etten kuvamateriaalia ole prosessista
ottanut. Ehkä siksikin tämän kirjoittaminen oli haasteellista, koska oikeasti
olen kuvitellut olevani ns minimalistinen näissä kategorioissa. Ei näin kyllä
ole. Kaikkea on kuitenkin enemmän kuin paljon. Mutta mitään ei ole varastossa! Takit minulla on esimerkiksi niin, että
käyttötakit ovat eteisen kaapissa etualalla ja ei-vuodenaikaan-sopivat-takit
ovat vaatepusseissa eteisen kaapin taka-alalla. Toki tämän mahdollistaa se,
että asun yksin. Jos eläisin esimerkiksi viisihenkisessä perheessä niin tällöin
todennäköisesti veisin aina kausitakit varastoon.
Tähän tosiaan keräsin nyt ehkä sellaisia tuotekategorioita,
joiden kappalemäärää on hieman hankala hallita ja se vaatii tietoista
keskittymistä, ettei näitä kerry liikaa. Vaatteet, meikit, korut, kengät ovat
sellaisia joita käytetään päivittäin ja ne joko käytetään loppuun, kuluvat tai menevät
lopulta rikki. Myös nämä jutut elävät ihmisen iän mukana eli vaikka joku
20-vuotiaan ostettu farkkutakki olisi vielä hyvässä kunnossa 30 vuoden päästä
niin tuskin 50-vuotias haluaa samaa farkkutakkia enää käyttää. Eli jossain määrin
joudut joka tapauksessa ostamaan uusia aina tietyn väliajoin. Yritän pitää
huolta, että aina kun hankin näitä uuden lisää niin vastaavasti laitan vanhan
pois. En siis osta montaa ripsiväriä kaappiin seisomaan enkä hanki viittä paria
mustia korkokenkiä (näinkin itseasiassa on joskus ollut kun nyt tarkemmin
muistelen!). Harvemmin ostan näitä asioita myöskään alennuksesta ellei alennus
satu juuri sille hetkelle, kun esimerkiksi ripsiväri loppuu. En ole antanut
itselleni lupaa hamstrata mitään alennuksesta :)
Kaikki Konmari-sarjan kirjoitukset löytyvät täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/p/konmari-sarja.html
Ei sulla sattuisi olemaan niitä isoja Marimekon pussukoita ylimääräisenä? Nykyään niitä ei enää tehdä, ainoastaan niitä puolikkaita, joka oli valtava pettymys mulle. Mä nimittäin käytin omat kaksi loppuun, mutta kyllä siihen meni reilu 20 vuotta ennen kuin olivat niin repaleisia, että oli ihan pakko luopua 😄
VastaaPoistaSiis mulla oli yksi sellainen tosi iso, mutta sen just myin viime kesänä kirpparilla 🙈 😃 Kaksi puolikasta on ja sitten sellainen siitä vähän korkeampi mutta kapeampi (ei musta isompi, eri mallinen vain), ja ne on kyllä kaikki käytössä. En tiennytkään että ovat isot lopettaneet..
PoistaOnpa hirmu kiinnostavaa. Kiva kun jaksat kirjoittaa näitä. Katsoin netflixistä sen Marie Kondon sarjan melkein kertaistumalta ja hitsi, kun sen jälkeen aivan intona pystyviikkasin vaatteita ja laitoin tavaraa pois :D. Tavaroiden karsimiseen voi jäädä vähän koukkuun.
VastaaPoistaKiva kun tykkäät lukea :) Kolmas teksti on jo aluillaan. Tuo on totta, että karsimiseen jää koukkuun, tuottaa paljon mielihyvää saada tavarat järjestykseen ja pois tilaa viemästä. Mä en valitettavasti ole vielä Marie Kondon sarjaa katsonut, koska ei ole netflixiä. Ystävälläni on ja yritän saada sovittua joksikin viikonlopuksi päivän Konmari-maratonin :)
Poista