torstai 7. helmikuuta 2019

Konmari osa 2 – vaatteet, asusteet, kengät, meikit, korut


Tämä teksti on ollut haasteellista kirjoittaa. Nyt on kolmas kerta, kun aloitan tekstin alusta – toivottavasti saan tämän nyt lopetettua (edes jotenkuten). Olen tähän koonnut vähän sellaisia tavarakategorioita, jotka syystä tai toisesta ovat jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa. Esimerkiksi juurikin vaatteet – vuodenajat muuttuvat, ihmisen vartalo muuttuu, ikä muuttuu, vaatteet kuluvat ja menevät rikki. Ihminen ei pysty samoissa vaatteissa kulkemaan koko elämäänsä vaan pakostakin tilanne elää ja muuttuu. Eli kun Konmarin mukaisesti olet kerran valinnut ne kaikki iloa tuottavat vaatteet niin tilanne ei tule pysymään samanlaisena loputtomiin (ei välttämättä edes kovin kauaa). 

Tajusin myös tuossa kirjoitusta pohtiessani, että aiemmat yritykset ehkä hieman kaatuivat siihen, että teki mieli alkaa luettelemaan paljonko minulla on kaikkea. Eli monetko kengät, montako laukkua tms. Mutta sitten muistin, että Konmarin idea ei ole minimalismi. Vaan idea on säilyttää kaikki mikä ”sparks joy”, jonka itse olen kääntänyt muotoon kaikki joka tuottaa minulle iloa ja/tai mistä on arjessani höytyä. 

Konmarin idea ei ole minimalismi, mutta omalla kohdallani konmari johti minimalismin tavoitteluun. Tätä tekstiä kirjoittaessa ymmärsin, että jokainen kategoria ei ole minulla minimalistinen vaikka olen ehkä niin kuvitellut (ja halunnut) :D Mutta se on ihan ok. Tosiaan ehkä nyt on myös aika luopua tuosta minimalismin tavoittelusta ja elää vain tätä elämää sen kummemmin laskematta montako sukkaa omistan. Jos tähän pystyn. 

Konmari-prosessissa on siis tarkka järjestys, jonka mukaan tavaroiden läpikäynti toteutetaan eli
1) Vaatteet
2) Kirjat
3) Paperit
4) Sekalaiset/komono (kaikki kodin tavarat: astiat, harrastusvälineet, kosmetiikka tms)
5) Tunne-esineet

Itse noudatin järjestystä mutta nämä tekstit eivät mene tässä järjestyksessä. Kokosin yhteen kategorioita, jotka mielestäni vähän mätsäävät yhteen eli tässä tulee kategorioita, joita pidetään päällä (ja ovat henkilökohtaisia). 

Mutta jos siis lähdetään ihan perusvaatteista. Vaatteista minulta löytyy edes jotain kuvamateriaalia. Alla kuvapari ennen ja jälkeen – molemmat kuvat ovat vanhasta vaatehuoneestani. Lähtötilanne vuosia sitten oli ekaa kuvaa paljon pahemmin ja samoin nykytilanne on myös jonkin verran erilainen kuin ”jälkeen-kuva” oikealla. Kuvien ottamisesta on noin 4-5 vuotta vasemmanpuoleinen kuva ja syksyllä 2016 konmarin jälkeen oikeanpuoleinen kuva. 





Tosiaan lähtötilanne oli, että vaatehuoneen oikealla puolelle olevat hyllyt olivat katosta lattiaan täynnä vaatteita neljässä rivissä ja lisäksi minulla oli punaiset laatikostot, joissa oli kaikkea pikkuvaatetta/kamaa. Vuosia sitten (olisiko ollut 2011-2012..) minulla kävi pukeutumisneuvoja ja muistan vielä kuinka hän käveli vaatehuoneeseeni ja sanoi heti, että syy pukeutumishankaluuksiin on aivan liiallinen vaatemäärä. Jo tällöin 7-8 vuotta sitten pukeutumisneuvoja heitti kaikki vaatteeni ulos vaatekaapista ja jakoi ne pinoon säilytettävät ja ei-säilytettävät. Tunnustan, että käynnin jälkeen pinosin suurimman osan ei-säilytettävistä vaatteista takaisin vaatehuoneeseen… Niin radikaali vaatteiden poisto tuntui pahalta. Mutta tämä kuitenkin antoi alkusysäyksen ja aloin pikkuhiljaa vähentää vaatevarastoani. 

Eli kun varsinaisen konmarituksen aloitin niin tilanne ei ollut kovin paha. Vaatehuoneessani. Varasto olikin sitten ihan toinen juttu. Siis vaikka olin jo käytöstä poistanut vaatteita niin ratkaisuni vaatteiden ”hävitykseen” oli pakata ne pahvilaatikoihin, teipit päälle, lappu kylkeen ja viedä varaston ylähyllylle. Sieltä niitä sitten löytyikin… Oli aika tuskaista käydä näitä laatikoita läpi. Kirpputoreilla vaatteet ei oikein menneet, joten parin yrityksen jälkeen kannoin kymmeniä ja taas kymmeniä pikkupussukoita lähelläni olevan pelastusarmeijan laatikkoon. Tämä aiheutti aika paljon maailmantuskaa, mutta palaan tarkemmin tähän vielä itse tavaran hävittämistä olevassa osiossa. En siis kantanut rikkinäisiä/kuluneita kierrätyslaatikoihin vaan ihan hyvää tavaraa, osa jopa käyttämättömiäkin. Rikkinäiset meni lumppukeräyksiin tai osa ihan perusroskiin (esimerkiksi vanhat alusvaatteet). 

Vähensin vaatemääräni varmaan ¼ mitä se oli joskus. Vaatteissa menin aika minimalistiseen suuntaan. Alla kuva nykyisestä vaatemäärästäni, joka pitää sisällään siis ihan kaiken urheiluvaatteista juhlavaatteisiin. Takit puuttuvat ja toppahousuni kuten myös alusvaatteet. Tein syksyllä pienen inventaarion sen jälkeen, kun pukeutumisneuvoja (taas!) oli käynyt luonani. Pukeutumisneuvoja myös totesi ”ettei sulla kyllä näitä vaatteita kauheasti ole”.  Allaolevasta pinosta osa on poistunut ja muutama uusi vaatekappale on tullut. 








Kenkiä minulla on vielä aika paljon. Nämä laskin! Ja jos nyt oikein laskin niin minulla on kenkiä 25 paria (sisältää monot, avantouintikengät, balettitossut tms). Mielestäni kenkiä vaan tarvitsee eri tilaisuuksia varten ja nämä Suomen neljä vuodenaikaa tuovat myös omat vaatimuksensa. Pitää olla kumisaappaat, lenkkarit, sisälenkkarit, monot (luistelu, perinteinen, laskettelu), korkokenkiä, kesäkenkiä, talvikenkiä, talvi-lenkkarit tms. Suomessa lämpötila suhaa välillä -35 - +35 niin ei näissä säissä ihan yksillä kengillä pärjätä. Kengätkin toki maritin, mutta en nyt muista, että montako pari meni kierrätykseen. Muistan vain, että kenkiä onnistuin myymään kirpparilla useammatkin ja useimmat näistä oli käyttämättömiä. Ostin paljon sellaisia kenkiä, joita halusin käyttää, mutta sitten käytännössä ne olivat niin hankalia jalassa, enkä ikinä laittanut niitä jalkaani (muuta kuin kotona peilin edessä). Konmarin yksi iso juttu minulle oli se, että ymmärsin alkaa ostaa vaatteita todelliselle minulle, ei hänelle, kenen toivoin olevani. Vaikka kenkiä on määrällisesti paljon niin uskallan väittää, että 90% kengistäni on jatkuvassa käytössä. Harvemmin käytän korkokenkiä ja yksiä korkeakorkoisia saapikkaita (mutta nämä on hyvä olla olemassa kun pari kertaa vuodessa tulee tilaisuus, joissa näitä käytän).

Asusteet vähenivät konmarin myötä paljon; ennen olin huivien suur-ostelija (jossain määrin myös käyttäjä, mutta se oli enemmänkin lukioikäisenä eli reilut 20 vuotta sitten, mutta opitusti edelleen olin ostellut huiveja), nykyään minulla on enää yksi ns sisähuivi (ja samalla kesähuivi) ja kaksi villahuivia talveksi. Vöitä minulla on edelleen kaksi, mutta en ole vuosiin niitä käyttänyt. Pitäisi oikeastaan laittaa nämäkin kiertoon. 

Korut kävin myös läpi ja karsimus kävi koruille; minulla oli ennen iso kasa kaikenlaisia pilipalikoruja, joita en enää halunnut käyttää. Nykyään koruni mahtuvat kuvassa olevaan lasirasiaan. Sinisessä rasiassa on muistoesineet eli rippiristi ja ensimmäiset korvakoruni (sekä jämäpalat Nomination-korustani). Käytän harmillisen vähän koruja. Olen nyt yrittänyt opetella kaulakorujen käyttöä ja oikeastaan pidän siitä. Olen viimeisen vuoden aikana käyttänyt pääasiassa yo-lahjaksi saamaani sinikamee-kaulakorua ja kultaista medaljonkia. Muita koruja käytän ehkä muutaman kerran vuodessa, toisaalta voisin niistä jo luopua, mutta toisaalta ei ne nyt tilaakaan vie.  






Ja ainiin onhan mulla vielä yksi pieni kalevala-koru, jota olen yrittänyt myydä vuosikaudet. Sain rippilahjaksi muinoin varmaan yhteensä 10 kalevalakorua ja tässä vuosien varrella olen saanut myytyä ne kaikki paitsi tämän yhden. Näistä olen saanut ihan hyvät rahat, koska suurin osa oli ihan täysin käyttämättömiä. Aikaa se vain vei, koska tarvitsi löytää oikea ostaja – halukkaita ei ole jonoksi asti kalevalakoruille. Mutta kun se löytyi niin hinnasta ei suuremmin tarvinnut keskustella ja sain sen mitä pyysinkin (laitoin hinnaksi 50% nykyisestä ovh:sta ja korut olivat siis käyttämättömiä tai maksimissaan kerran kaksi käytettyjä ja alkuperäisissä paketeissaan). 

Käyn tässä nyt myös meikit ym hiusvärkit läpi, vaikkei näitä siis vaatteiden kanssa samaan aikaan maritettukaan. Meikkejä minulla ei ikinä ole hirveästi ollut, koska olen aina meikannut todella vähän. Mutta kyllähän niitäkin kuitenkin löytyi – suurin osa sellaisia mitä olin käyttänyt kerran. Suurin osa meni roskiin, osan myin kirpiksellä. Nykyään minulla on vain muutama meikki jotka siis ovat: 

-          Ripsiväri
-          Kynäkajaali
-          Mattakajaali (saa siis veden ja siveltimen avulla vedettyä rajaukset silmiin)
-          Luomiväripaletti kahdella värillä (ruskea ja vaalea)
-          Meikkipuuteri
-          Meikkivoide
-          Aurinkopuuteri
-          Huulipuna ja huultenrajauskynä
-          Lisäksi meikkivälineinä: ripsientaivuttaja, meikkivoidesivellin, puuterihuisku, pieni sivellin rajauksille, sivellin luomivärille, kynien teroitin

Hiusjuttuja minulla oli myös aikoinaan joka lähtöön, koska pitkät hiukset. Nykyään ei ole enää niitäkään niin paljoa ja se mitä on, on melko taviskamaa eli pampuloita ja pinnejä. Ei ole pantoja, hiussolkia tms. Tosin nyt työpaikan naamiaisten jälkeen pinnejä löytyy aika paljon. Ja ostin sellaisen jutun nutturan alle ja hiuskoristeen. Todennäköisesti hiuskoriste menee kesäpuistokirppikselle myyntiin, katsotaan mitä lopuille keksin. 

Olikohan vielä muuta. En ainakaan nyt muista. Minulla on myös yksi fööni ja suoristusrauta, mutta nämä käyn läpi tarkemmin sitten elektroniikkaosiossa (jos muistan ;)). 

Ainiin laukut! Laukkuja hävitin (eli joko myin tai kierrätin) varmaan määrällisesti eniten. Pelkkiä käsilaukkuja oli varmaan jotain 20 kappaletta! Kun muistelen laukkujani niin niitä kyllä pompsahtaa mieleen useampikin. Kun olin Espanjassa kesätöissä niin tulin kotiin varmaan kuuden uuden käsilaukun kanssa. En muista reissua, mistä en olisi tullut kotiin vähintään yhden uuden laukun kanssa. Suurinta osaa laukuista en ollut ikinä käyttänyt. On ihminen jännä eläin kun on pakko ostaa tavaraa kaappiin hengaamaan. Hävettävän paljon olen elämäni aikana ostanut tavaroita, joita en ole sitten käyttänyt kertaakaan. Tällä hetkellä arkikäytössä minulla on kaksi käsilaukkua ja yksi reppu. Toki löytyy lisäksi muutama iltalaukku-tyyppinen ratkaisu, matkustukseen sopivia laukkuja ja kauppakassi. Vaikka paljon näitä karsinkin niin kyllä laukkuja vielä löytyy ja pari laukkua on kyllä kaapissa, joita en enää käytä (todennäköisesti menee kesäkirppikselle). 

Minulla on yksi rahapussi (myin näitäkin aika paljon kirppiksellä…), yksi nahkapussukka matkoja varten jonne sopii passi, kortit ja rahaa ja yksi pussukka joka päiväiseen käyttöön, jossa on avaimet, bussikortti, kännykkä, nenäliinoja ja huulirasva. Marimekon pussukoita myös löytyy useita (olisiko 10 tällä hetkellä, myin niitä kesällä joku 10 kpl), joista suurin osa on käytössä (esim yhdessä on laturit), mutta muutama ei (siksi näitä kesällä myinkin mutta ei ollut helppoa). Marimekon pussukat ovat olleet heikko kohtani ja niitä olen ostellut. En enää vuosiin, mutta silti niitä riittää (eivät pirulaiset hajoa millään!). 

Eli kyllähän tätä tavaraa riitää, kun alkaa asiaa ajattelemaan, vaikka ihan järkyttävän määrän olen poistanut näistä kategorioista. Harmittaa jonkin verran, etten kuvamateriaalia ole prosessista ottanut. Ehkä siksikin tämän kirjoittaminen oli haasteellista, koska oikeasti olen kuvitellut olevani ns minimalistinen näissä kategorioissa. Ei näin kyllä ole. Kaikkea on kuitenkin enemmän kuin paljon. Mutta mitään ei ole varastossa!  Takit minulla on esimerkiksi niin, että käyttötakit ovat eteisen kaapissa etualalla ja ei-vuodenaikaan-sopivat-takit ovat vaatepusseissa eteisen kaapin taka-alalla. Toki tämän mahdollistaa se, että asun yksin. Jos eläisin esimerkiksi viisihenkisessä perheessä niin tällöin todennäköisesti veisin aina kausitakit varastoon. 

Tähän tosiaan keräsin nyt ehkä sellaisia tuotekategorioita, joiden kappalemäärää on hieman hankala hallita ja se vaatii tietoista keskittymistä, ettei näitä kerry liikaa. Vaatteet, meikit, korut, kengät ovat sellaisia joita käytetään päivittäin ja ne joko käytetään loppuun, kuluvat tai menevät lopulta rikki. Myös nämä jutut elävät ihmisen iän mukana eli vaikka joku 20-vuotiaan ostettu farkkutakki olisi vielä hyvässä kunnossa 30 vuoden päästä niin tuskin 50-vuotias haluaa samaa farkkutakkia enää käyttää. Eli jossain määrin joudut joka tapauksessa ostamaan uusia aina tietyn väliajoin. Yritän pitää huolta, että aina kun hankin näitä uuden lisää niin vastaavasti laitan vanhan pois. En siis osta montaa ripsiväriä kaappiin seisomaan enkä hanki viittä paria mustia korkokenkiä (näinkin itseasiassa on joskus ollut kun nyt tarkemmin muistelen!). Harvemmin ostan näitä asioita myöskään alennuksesta ellei alennus satu juuri sille hetkelle, kun esimerkiksi ripsiväri loppuu. En ole antanut itselleni lupaa hamstrata mitään alennuksesta :)

Kaikki Konmari-sarjan kirjoitukset löytyvät täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/p/konmari-sarja.html

4 kommenttia:

  1. Ei sulla sattuisi olemaan niitä isoja Marimekon pussukoita ylimääräisenä? Nykyään niitä ei enää tehdä, ainoastaan niitä puolikkaita, joka oli valtava pettymys mulle. Mä nimittäin käytin omat kaksi loppuun, mutta kyllä siihen meni reilu 20 vuotta ennen kuin olivat niin repaleisia, että oli ihan pakko luopua 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis mulla oli yksi sellainen tosi iso, mutta sen just myin viime kesänä kirpparilla 🙈 😃 Kaksi puolikasta on ja sitten sellainen siitä vähän korkeampi mutta kapeampi (ei musta isompi, eri mallinen vain), ja ne on kyllä kaikki käytössä. En tiennytkään että ovat isot lopettaneet..

      Poista
  2. Onpa hirmu kiinnostavaa. Kiva kun jaksat kirjoittaa näitä. Katsoin netflixistä sen Marie Kondon sarjan melkein kertaistumalta ja hitsi, kun sen jälkeen aivan intona pystyviikkasin vaatteita ja laitoin tavaraa pois :D. Tavaroiden karsimiseen voi jäädä vähän koukkuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäät lukea :) Kolmas teksti on jo aluillaan. Tuo on totta, että karsimiseen jää koukkuun, tuottaa paljon mielihyvää saada tavarat järjestykseen ja pois tilaa viemästä. Mä en valitettavasti ole vielä Marie Kondon sarjaa katsonut, koska ei ole netflixiä. Ystävälläni on ja yritän saada sovittua joksikin viikonlopuksi päivän Konmari-maratonin :)

      Poista

Vuoden 2022 sijoituskatsaus

Olipa tuskainen sijoitusvuosi 2022!  Ei tullut mitään joulurallia vaan selkeästi porukka tyhjensi salkuistaan tappiollisia osakkeita verotuk...