tiistai 1. tammikuuta 2019

Mitä tavaroita ostin (ja sain) vuonna 2018?

Vuosi on nyt ohi. Vuosi 2018 ei ollut paras vuoteni ja en mitenkään haikeudella hyvästellyt sitä. Tervemenoa! Onneksi uudesta vuodesta ei voi sen tarkemmin tietää, joten innolla odotan mitä tuleman pitää.  

Yksi taloudellinen tavoite vuodelle 2018 oli seurata tavaroiden ostamista. Ja tavaroiden saamista siinä samalla. Toki tavaroiden saamiseen en ihan samalla tavalla voi itse vaikuttaa, mutta halusin seurata tätä myös.  

Ensin lyhyesti joulukuun osteluista. Joulukuussa ostin itselleni ripsivärin. Sain lahjaksi palapelin ja heijastimen (sekä kalenterin, josta en osaa sanoa onko tavara vai ei – menee kuitenkin paperinkierrätykseen vuoden lopussa). Ostin yhden lahjan, joka oli lelukoira. Muut lahjaksi ostamani asiat olivat lahjakortteja. Eli joulukuun tavarakulutus itselleni oli 14,50 euron arvoinen ripsiväri. Edellisen ripsivärin olin ostanut vuoden 2017 loppupuolella, joten se oli sanotaanko nyt kuivahtanut. Jonkin verran minua harmittaa, etten onnistu ikinä käyttämään ripsiväriäni loppuun vaan joudun vaihtamaan sen kuivumisen takia. Meikkaan suhteellisen harvoin, viihdyn hyvin ilman meikkiä.

Ostamani tavarat löytyvät blogista omalta välilehdeltään, jossa tavarat ovat listattuna aikajärjestyksessä, mutta tein myös exceliin koonnin ja siihen seuraavanlaisen kategorioinnin:

-          Vaatteet

-          Kodin tavarat

-          Hygienia

-          Lahjat

-          Muut
Vaatteet ja kodin tavarat olivat ylivoimaisesti isoimmat kategoriat mihin minulla meni rahaa. Vaatteisiin käytin yhteensä 1.312,18 euroa ja kodin tavaroihin 708,90 euroa. Hygienia-tuotteisiin meni 139,10 euroa. Lahjoihin 86,95 euroa ja muihin 7,95 euroa. Yhteensä tavaroihin käytin vuoden 2018 aikana 2.255,08 euroa.

Hygienia-tuotteista seurasin vain ns ekstra-tuotteita, jotka eivät ole perushygienian kannalta välttämättömiä. Ostin toki vuoden aikana esimerkiksi dödöä, shampoota, ihonpuhdistusainetta, hammastahnaa tms. Näitä en kokenut tarpeelliseksi seurata, koska en osta ikinä varastoon mitään vaan ostan vasta sitten seuraavan, kun edellinen on loppumassa. Meikkejä ja tms halusin seurata, mutta nyt vuoden seuraamisen jälkeen voin todeta, että kulutukseni näiden kanssa on kyllä todella maltillista. Hajuvesi minkä ostin, oli ensimmäinen vuosikausiin ja olin noin vuoden kaksi ilman hajuvettä kokonaan ennen kuin ostin uuden. Meikkejä todellakin ostan vain silloin, kun edellinen loppuu ja usein siinäkin vaiheessa olen jo muutaman viikon kitkutellut ilman. Jatkossa en tätä kategoriaa enää aio seurata vaan menee samaan kuin muu perushygienia.

Muut-katerogia piti sisällään vain yhden pokkarin. Tästä voin myöntää, että oli ihan turha ostos. Kirja oli huono, en lukenut sitä loppuun ja myin kirjan lopulta kesäkirpparilla jollain eurolla. Kirjojen osto itselleni on kyllä ihan turhaa touhua (koska kirjastot). Tämäkin oli täysin ekstemporee ostos, kun olin Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa YO-lahjaksi kirjaa niin jotenkin nyt vain myyjä sai suostuteltua minut ostamaan pokkarin samalla. Ostos oli turha, mutta eipä tästä nyt jaksa ottaa sen enempää stressiä, koska ostos oli ainoa muut-kategorian tuote. Ei kait tässä nyt täydellinen olla voi ;)

Tavaralahjoja ostin kolme kappaletta. Lisäksi ostin muutaman lahjakortin ja olen vienyt tuliaisiksi/lahjaksi ruokaa, alkoholia tms. Tämä kategoria ei myöskään ole ongelma, itseasiassa olen sitä mieltä, että hieman anteliaampi saisin olla tässä lahjakategoriassa… Olen vain hyvin kriittinen muille ostettavien juttujen kanssa kuin itselleni. En halua ostaa kenellekään mitään, mitä en tiedä heidän haluavan ja/tai että tuote on hyödyllinen. En halua ostaa turhaa tavaraa tähän maailmaan. Joskus olen vähän ahdistunut tästä, koska pelkään antavani itsestäni saidan vaikutelman. Mielestäni tässä ei ole kyse vaan siitä, etten oikeasti halua viedä läheisilleni asioita mitä he eivät joko halua tai tarvitse.

Sitten niihin kategorioihin, joihin oikeasti olen käyttänyt rahaa. Vaatteet. Tuhlasin vaatteisiin yhteensä reilut 1.300 euroa. Tämä tekee per kuukausi noin 110 euroa. Paljon vaatteita ostin tarpeeseen, mutta tulihan niitä hutiostoksia. Näitä ovat ainakin:

-         Hiihtosukat 12€. Minulla on jo yhdet vastaavanlaiset ja kun tilaisuus tuli niin ostin toiset. Sukat ovat hyvät, mutta en todellakaan hiihdä niin usein, että tarvitsisin kahdet. Toki sukat käyvät laskettelumonojen kanssa ja talvella lämmittävät hyvin vaelluskenkien kanssa. Mutta kuten sanottu, olisin pärjännyt ilman.

-         Muutama turhat kengät, summa siinä 200€ (riippuen mitkä ostamistani kengistä lasken turhiksi). Minulla oli siis kesän alkaessa yhdet kesäkengät ja innostuin ostamaan neljät uudet. En ihan nyt neljiä olisi tarvinnut vaikka kaikkia olen kyllä käyttänyt. Ensi kesänä ei sitten yhtään kesäkenkäostosta!

-         Kenkäsuihke 9€. Ostin kenkien yhteydessä kenkäsuihkeen, jota en sitten käyttänyt. Tyhmää. Ehkä nyt kuitenkin käytän suihketta vielä, kun otan kengät käyttöön tulevana kesänä.

-         Ostin yhdet turhat sukkahousut, kun unohdin omani kotiin. Unohduksen hinta 6,90€.

-         Turhamaisuuttani ostin uuden käsilaukun ja siihen sopivan pikkupussukan. Molemmat ovat tarpeellisia ja molempia käytän päivittäin, mutta siis minulla oli jo vastaavat – tosin vain erivärisinä. En enää pitänyt näistä väreistä, joten halusin uudet… Plaah mitä turhamaisuutta! Vanhat onneksi yksi ystäväni halusi ja hän näyttää näitä myös käyttävän, joten sinänsä käyttöön meni vanhatkin. Turhamaisuuden hinta 130€ .

-         Ostin myös loppuvuodesta useamman uuden paidan – joista osa olivat kyllä tarpeen, mutta ei nyt ihan kaikki. Laitan liialliseksi ostamiseksi yhden paidan, tämän hinta nyt vaikka se 50€.
Muuten ostamani vaatteet olivat kyllä tarpeeseen eli ne korvasivat vastaavat rikkimenneet. On oikeasti aika tyydyttävää ostaa uusia vaatteita vain ja ainoastaan sen takia, kun edelliset ovat menneet rikki.

Jatkan samalla linjalla myös vuoden 2019. Ajattelin laittaa vuoden vaatebudjetiksi 1.000 euroa eli jos saisin tuosta vuoden 2018 summasta hieman puristettua ilmaa pois. Tavoitteena on siis ostaa vain ja ainoastaan tarpeeseen ja tämä tulee olemaan isoin tavoitteeni. En halua ostaa turhaa tavaraa, joka täyttää kotini. Tämä säästää sekä omaa kukkaroani sekä toivottavasti jollain aikavälillä pystyisin myös vaikuttamaan ympäristöni tilanteeseen välttämällä turhan tavaran ostamista. Ja samalla tavoite on ostaa laadukasta ja kestävää, minkä vuoksi en aseta vaatebudjettiani ihan minimiin. Halvallahan saa – eri asia onkin sitten, että kuinka kauan ne halvat vaatteet kestävät ja missä ne ovat tehty. Tiedän kyllä, ettei kallis ole yhtä kuin eettinen, mutta juuri nyt eettinen tarkoittaa minulle kestävää (eli ei tarvitse ostaa uutta heti vuoden päästä). Toivottavasti jossain vaiheessa pystyihin perehtymään myös siihen, että ostan vain laadukkaita ja samalla eettisesti valmistettuja vaatteita. Olen tätä jo jokunen vuosi sitten yrittänyt, mutta se on vain todella vaikeaa. Ei riitä, että itse vaate on tehty eettisesti vaan pitäisi myös selvittää, että vaatteen langat ja kankaat ja napit ym olisivat eettisesti valmistettuja. Tähän en ole vielä kyennyt, mutta toivottavasti joku päivä.

Toinen kategoria johon oikeasti meni rahaa oli kodin tavarat. Yhteensä kulutin kodin tavaroihin 708,90 euroa eli noin 60 euroa kuukaudessa (lisäksi ostin muovikauhan ja kulhon, mutta en muistanut näitä merkitä, montaa euroa eivät kuitenkaan olleet). Näistä kategorioin turhiksi seuraavat:

-         Säilytyslaatikko x2, yhteensä 39,98€. En tarvinnut säilytyslaatikoita, ostin ne koska ensimmäisessä asunnossani Helsingissä ilmeentyi ötököitä ja menin paniikkiin. Säilytyslaatikot minulla vielä on, yritän keksi niille jotain järjellistä käyttöä (nyt ovat tyhjinä).

-         Vessanmatto 23,90€. Menee edellisen kanssa samaan kategoriaan. Ötököitä oli etenkin vessassa ja tykkäsivät hengailla vanhassa vessanmatossani niin 60 asteen pesun jälkeen heitin maton roskiin (suljetussa pussissa). En vain pystynyt elämään maton kanssa, joten ostin uuden uuteen asuntoon.

-         Kahvinkeitin 149€. Tämä oli kallein virhelaukaus. Helsinkiin muuton yhteydessä olin vain niin ärsyyntynyt tavaroihini, että annoin vanhan kahvinkeittimeni vanhemmilleni. Koin myös vuoden alussa kahvinkeittimen ja siihen suodatinpussien ostamisen työläänä (???) niin halusin kokeilla pressopannua ja mutteripannua, jotka sain lainaan ystävältäni. Kärvistelin näiden kanssa puoli vuotta kunnes ostin uuteen asuntoon uuden moccamasterin. Halvempi kahvinkeitin toki olisi riittänyt, mutta turhamaisuus nosti tässä kohtaa päätään. En kyllä kadu, mutta turhahan tämä ostos oli kaikinpuolin :D

-         Lisäksi ostin yhden uuden pussilakanan ja tyynyliinan, yhteensä 110€. Alkuvuoden elin hieman yllättäen melko tiiviissä parisuhteessa ja huomasin, että kolme pussilakana-tyynysettiä ei oikein riittänyt kahdelle, joten ostin neljännet. Valitettavasti parisuhde loppui tuossa kesän lopussa, joten sinänsä tarve loppui siinä samalla. Mutta ehkä neljä pussilakana-tyynysettiä antaa universumille viestin, että toisen ihmisen paikka olisi elämässäni vapaana, joten pidän nyt kiinni näistä kaikista neljästä.
Muuten hankinnat olivat muuttoihin liittyviä ja sitä kautta tarpeellisia. Vanhat petivaatteeni olivat jo useamman vuoden vanhoja, joten oli aika vaihtaa ne. Uusi muutto on tulossa tämän vuoden kesällä uuden asuntoni valmistumisen myötä ja sinne tulen tarvitsemaan parvekekalusteet. Tällä hetkellä minulla ei ole parveketta ja vanhassa asunnossani Tampereella parvekkeella oli kiinteät kalusteet jotka menivät myynnin yhteydessä uudelle omistajalle. Tarkemman budjetin parvekekalusteille teen keväämmällä. Tarvitsen myös pyykinpesukoneen (nyt käytän taloyhtiön pesulaa). Muuten en tarvitse mitään uusia huonekaluja tms. Taidetta haluan ostaa, mutta tämän vuoro on vasta kun olen muuttanut ja näen millainen uusi asunto on. Ja kun löydän sopivan taideteoksen. Eli tämä tulee eteen vasta loppuvuodesta tai sitten vasta ensi vuonna. Aikaisintaan sitten kun minulla on rahat säästettynä taidetta varten.

Muutama sananen vielä saamistani lahjoista. Ei riitä, että koen ahdistusta lahjojen antamisesta, koen myös ahdistusta niiden saamisesta. En ole kovinkaan helppo ihminen antaa lahjoja, koska en halua mitään turhaa ja pääsääntöisesti en tarvitse mitään. Jos jossain on ns tarjolla jotain ylimääräistä niin olen opetullut olla ottamatta näitä. Esimerkiksi kun joku lehtimyyjä soittaa ja tarjoaa lehden tilauksen yhteyteen sitä ja tätä tavaraa niin ahdistukseni tilata lehti kasvaa suunnattomasti. Eli ei ole hyvä myyntikikka mulle :D

Onneksi sain hyvinkin maltillisesti lahjoja. Vanhempani ostivat muuton yhteydessä muutaman tarpeellisen tavaran kuten eteisen lampun ja peilin. Olen näistä hyvin kiitollinen. Suoranaisesti turhia saamiani tavaroita oli yhden palveluntarjoajan antama pussukka ja huulipuna sekä Marimekosta saamani ilmainen kassi. Kassin myin kesäkirppiksellä, pussukan annoin siskontytölleni ja huulipuna meni roskiin (anteeksi mutta en tiennyt mitä muuta olisi sillä tehnyt, väri oli niin kamala etten hennonnut edes antaa sitä kenellekään). Joululahjaksi sain palapelin (mahtavaa!), heijastimen ja kalenterin (käyttötavaraa töihin). Ainoa tavara mikä oikeasti toi hieman ahdistusta oli puinen pöytäkello, jonka sain kummisedältäni. Hän on itse veistänyt sen. Kello on hieno ja taidokkaasti tehty, mutta vähän liian krumeluuri minun kotiini. Kello oli pitkään vanhemmillani ennen kuin sain sen kotiini. Olin jo hieman ahdistuneena miettinyt, että näinköhän minulle tuli sittenkin tavara kotiini, jota minun pitää säilyttää varastossa (kellosta en olisi pystynyt luopumaan, kun taas muutoin myyn kaikki tavarat jotka ovat vaarassa joutua varastoon). Mutta. En oikein tiedä mitä tapahtui, mutta kun kello saapui kotiini ja laitoin sen kokeilumielessä ikkunalaudalle niin kellohan sopii siihen loistavasti! Kello on todellakin jotain aivan erilaista kuin muut tavarani ja sisustukseni, mutta jostain kumman syystä kello sopii kotiini mainiosti. Olen erittäin onnellinen, että pystyin laittamaan kummisedälleni kuvan kellosta kotonani ja ihan aidosti kiittämään saamastani lahjasta. Kiitos.

Koen tavaroiden listaamisen ollaan hyödyllistä ja ajattelin ainakin jossain määrin jatkaa listausta. En tiedä listaanko edelleen blogin puolelle näitä, mahdollisesti. Olen muutenkin nyt vähän hukassa tämän blogin kanssa, että miten ja mistä haluan blogin kirjoittamista jatkaa. Aikaa ei juuri nyt oikein tunne olevan. Katsotaan, katsotaan.

3 kommenttia:

  1. Hyvä blogikirjoitus! Otan itsekin ehdottomast koppia tuosta 1000e vaatebudjetista tähän vuoteen, sikke hyvä idea, liian monta hutiostosta lojuu komeron pohjalla. Näin naisena sitä nyt vaan vaatteita ei oikein koskaan voi olla liikaa - tai sitten pitää rakentaa isompi vaatekomero ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista ja mahtavaa kun on taas uusi blogi luettavana :) Tsemppiä sulle myös 1.000 euron vaatehaasteeseen!

      Poista
  2. Vaude, vaatebudjetti! Juuri pohdin blogissani seuraavani vuoden 2019 vaateostoja. Tuo tonni kuulostaa hyvältä. Ja tiukalta. Haastan itseni siihen, katsotaan miten käy. Sinulla on kiva blogi, pitää tutustua enemmin. Hyvää tätä vuotta!

    VastaaPoista

Korkotuomio langetettu

Tuomiopäivä on saapunut. Asuntolainani kokonaiskorko on 1,35% seuraavat 12 kuukautta. Tämä koostuu marginaalistani 0,39% plus euribor12 vi...