lauantai 23. joulukuuta 2017

10/10 Money Tag

Tässä taas tulossa yksi hauska Youtube-DaveRamsey-yhteisön collab-haaste; 10 things I wish I knew about money 10 years ago. Tämä kymmenen vuotta on osuva itseni kohdalle etenkin siksi, että kymmenen vuotta sitten "lopetin" opiskelijaelämän ja siirryin täysipäiväisesti työelämään. Tässä kymmenen asiaa, jotka toivon, että olisin tiennyt silloin!

1. Säästäminen on mahdollista. Kymmenen vuotta sitten siis tuloni nousivat radikaalisti verrattuna opiskelijan tuloihin. Palkkani oli netto noin 1600-1700 euroa 10 vuotta sitten, joka oli vallattoman suuri korotus opiskelijan tuloihin, jotka muistaakseni oli minulla noin 400 euroa (opintotuki+asumislisä). Edeltävän kesän olin yliopistolla töissä, josta sain bruttona 1050 euroa, nettoa en muista, mutta voisin kuvitella että joku 800 euroa. Joka tapauksessa toivoisin, että olisin 10 vuotta sitten tiennyt, että palkasta voi laittaa säästöön vaikka edes 100 euroa.

2. Budjetointi ja budjetissa pysyminen. Periaatteessa olen jonkinlaisia budjetteja itselleni tehnyt jo kauan. Mutta budjettini oli lähinnä sellainen, että listasin kaikki tulot - kulut + asiat mitkä haluan ostaa. Lopputulos oli usein, että tulot eivät riittäneet kaikkiin menoihin ja siinä vaiheessa ahdistuin, laitoin budjetin kiinni ja ajattelin, että ihan turhaa touhua. En jostain syystä tajunnut, että jos tulot eivät riitä kaikkiin menoihini niin silloin menoja pitää karsia ja siinä budjetissa pitää pysyä.

3. Asioiden ostaminen luotolla ei ole järkevää. Jossain vaiheessa hankin minäkin luottokortin. Ja aina jos tuloni eivät riittäneet kaikkiin menoihini niin tulojen ylittävät menot hoidin luottokortilla. Ajattelin, että maksan sitten ensi kuussa. Ei tullut mieleenikään, että olisin voinut säästää näihin menoihin etukäteen. Muutenkin jos ostat asian vasta kun olet säästänyt asiaan rahaa etukäteen niin asian ostaminen tuo paljon isomman tyytyväisyyden kuin että ostaisit asian heti luotolla.

4. Vararahasto. Toivon, että olisin 10 vuotta sitten tiennyt, että jonkinlainen vararahasto olisi järkevä olla. Itselleni vararahasto oli lähinnä vanhempani. Nuorempana vielä luotti liikaa siihen, että jos jotain tapahtuu niin vanhemmilta voi pyytää apua. Toki he ovat minua auttaneetkin, joka on todella kiva asia ja olen siitä kiitollinen, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitäisi omat raha-asiansa hoitaa.

5. Sijoitusinstrumentit. Toivon, että 10 vuotta sitten olisin tuntenut sijoitusintrumenttejä - olisimpa tiennyt rahastoista, osakkeista tms. Toki jollain tuttavilla oli sijoitusasuntoja ja osakkeista puhuttiin, mutta en tuntenut sitä maailmaa niin en tajunnut, että se maailma voisi olla myös minunkin saatavilla.

6. Rahasuunnitelma tulevaisuudelle. Olisinpa 10 vuotta sitten osannut tehdä itselleni jonkinlaisen taloudellisen suunnitelman. Edes jonkinlaisen. Muunlaisen kuin että kaikki mitä tulee niin se kaikki myös menee. Se ei ollut hyvä suunitelma.

7. Toivon, että 10 vuotta sitten olisin tiennyt, että jos jollain toisella on jotain materiaa mitä minulla ei ole niin se ei ole minulta pois. Se että yritin pysyä muiden tahdissa ja hankkia kaiken mitä muillakin oli, ei ole ollut taloudellisesti kovin järkevää. Olen ollut kateellinen muiden hienoista autoista, lomamatkoista ja tiesmistä. Olisinpa tiennyt, että keskittyminen omiin tavoitteisiin sen sijaan, että epätoivoisesti yritti matkia muiden tavoitteita, on paljon helpompaa, tyydyttävämpää ja taloudellisesti järkevämpää.

8. En ole uhri. 10 vuotta sitten vielä luulin, että en voi itse vaikuttaa raha-asioihini vaan on jotenkin universumin huonoa tuuria, että sain liian pientä palkkaa tms. Ajattelin ennen, että tilanne on mikä on ja en voi mitenkään vaikuttaa siihen paljonko rahaa minulla on tulevaisuudessa. Kuvaannollisesti istuin vain myrtsinä kotona ja ryvin itsesäälissä, kun tilanteeni ei ollut samanlainen kuin naapurilla.

9. Osata sanoa ei. 10 vuotta sitten en osannut sanoa ei niissä tilanteissa joissa A) en oikeasti halunnut jotain tai B) minulla ei olisi ollut varaa siihen. Tai ennemminkin en kehdannut sanoa ei. Olen muunmuassa kerran ostanut paidan kaupasta, kun kaverini halusi ostaa itselleen ja hän sanoi minulle, että en minä nyt yksin halua ostaa vaan osta sinäkin jotain. Ostin paidan, koska minulle tuli tunne, että minun on pakko. Tämä oli toki yksin minun vastuulla ja minun olisi pitänyt sanoa ei. Vihasin sitä paitaa ja laitoin sen aika pian vaatekierrätykseen. Ein sanominen on tosi jännä juttu. Noin vuosi sitten uimarannalla toinen kaverini halusi mennä ostamaan kioskilta kahvin ja sanoin, että ok tulen mukaan, mutta en osta, koska en halunnut kahvia. Kaverini hämmentyi ja lopulta hän päätyi myös siihen, että ei ostanut kahvia. Ihan todella outo juttu. Mikä ihmisiä vaivaa, kun jotain voi ostaa vain jos joku toinenkin ostaa. Nykyään osaan onneksi sanoa ei ja en osta kahvia vain siksi, että kaverini haluaa kahvin :D

10. Ostamatta jättäminen saa aikaiseksi suuremman tyytyväisyyden tunteen kuin ostaminen. Tyytyväisyyden tunne myös säilyy pidempään, kun jättää jotain ostamatta kuin että sen asian ostaa.

Tervetuloa osallistumaan haasteeseen, jos siltä tuntuu! :)

Tässä muutama Youtube-video haasteesta:
https://www.youtube.com/watch?v=7_NVTrsGhS0 Budget Girl
https://www.youtube.com/watch?v=NqGmZLGztEc The Former Mrs. Jones

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Maaliskuun tulot ja menot pienellä viiveellä

Maaliskuun budjettikausi loppui jo tuossa 20.3., mutta nyt vasta katsausta. Tämä kevät on kyllä kiireinen, en oikein muuta osaa sanoa. Touko...