torstai 23. heinäkuuta 2020

Autohaaveita

Autokuume ei nyt tunnu hellittävän vaikka tuossa taannoin kirjoittelin autosta aiheutuvia kuluja ylös ja kuvittelin, että se auttaisi.

Mahdollisesti tämä johtuu nyt myös tästä muutosta – on oikeasti todella haasteellista suunnitella muuttoa ilman omaa autoa. Vanhempani tulevat nyt loppuviikosta päiväksi auttamaan muutossa ja hakemaan arvokkaimmat ja hankalimmat tavarat (esimerkiksi kristallikruunu). Itse muuttoauto tulee sitten ensi viikolla. Yritän tässä nyt kuumeisesti listata kaikkea mitä tarvitsee täällä Helsingin sisällä hoitaa autolla niin voin sitten tehdä tämän, kun vanhempani ovat täällä. Yksi haaste on vielä siinä, että kun muuttoauto tulee ja lähtee niin kaikki tavarat pitää olla heidän kyydissään (itse menen junalla perässä). En esimerkiksi voi enää siivota muuttomiesten jälkiä kunnolla. Olisi niin helppoa antaa muuttomiesten viedä ensin kaikki tavarat, jättää siivoustarvikkeet jäljelle ja vielä imuroida ja pestä lattiat tavaroiden lähdettyä. Mutta ei. Ei niin ei. Tarvitsee siivota etukäteen ja toivoa, etteivät muuttomiehet hirveästi sotke – ja ottaa sitten paperilla kaikki näkyvimmät sotkut.

Katsotaan nyt hellittääkö tämä autokuume sitten kun pääsen takaisin kotikulmille – kulmille jossa kaikkialle on lyhempi matka ja jossa autoja on saatavilla lainaan helpommin (vanhemmiltani ja siskoltani). Joka tapauksessa sanotaanko, että noin 5 vuoden säteellä tulen auton hankkimaan; viimeistään siinä vaiheessa kun isäni alkaa olla sen verran vanha, ettei enää autoa pysty ajamaan ja vanhempani tulevat tarvitsemaan apua autokyydeissä tms. En halua, että tämä kaikki kaatuu sitten yksin siskoni päälle.

Missään nimessä en siis juuri nyt autoa tule hankkimaan vaikka kuume onkin kova. Mutta päätin, että voin alkaa jo säästämään autoa varten! Itseasiassa alustavasti olen jo hieman alkanut laittaa rahaa tätä tarkoitusta varten viime kuukausina ja minulla on nyt 600 euroa säästössä ”tulevaisuutta” varten aka autoa.

Ajattelin ensin, että joku 10.000 euroa varmaan riittää. Mutta sitten menin nettiautoon katsomaan hintoja ja eihän 10.000 eurolla oikein näytä saavan mitään! Vähintään 15.000 euroa pitäisi olla. Katselin siis liikkeiden myymiä autoja (en jaksa asioida yksityishenkilöiden kanssa), pari vuotta vanhoja (min 2017 vuosimalli), manuaalivaihde, minimi moottoritilavuus 1.4 (en tiedä onko tällä uusien autojen kanssa enää niin väliä; vanhassa 2003 vuoden renossani oli 1.2 moottori ja tuskaisaa oli kiihdytys :D), ajettu max 40.000 km. Mielellään myös Pirkanmaan alueella. Merkkeinä suosisin saksalaisia – Ford, Volkswagen, Skoda, Audi (kääk – Audiin mulla ei kyllä ole varaa). Eniten esiin tuli kyllä Opelia, Toyotaa, Mazdaa, Fiatia. Fordeja oli muutama 15.000 euron luokassa, mutta jos esim Volkkaria mielin niin budjetti pitänee nostaa 20.000 euroon. Jaiks.

Jos ajatellaan, että säästän vaikka kaksi vuotta niin 15.000 euroa tekee 625 euroa kuussa ja 20.000 euroa tekee 830 euroa kuussa. On nämä kyllä isoja numeroita. Jos ennemmin otan sen viisi vuotta tavoitteeksi.. Vaikka viisikin vuotta tarkoittaa 250 euroa (15.000eur) tai 333 euroa (20.000eur). Ei kyllä autoilu ole halpaa! Plus kaikki muut kulut siihen päälle; esim tarvitsen jonkinlaisen parkkipaikan (joko vuokra tai osake). Huhhuh. Uudessa asuinpaikassani on mahdollista ostaa autohallipaikka, mutta hinta on yli 20.000 euroa! Tsiisus.

No mutta ei säästämisestä mitään haittaakaan ole. Katsotaan sitten parin vuoden päästä tilanne uudelleen. Tätä autokuumetta ei nyt auton ostamisella paranneta vaan auton ostamisesta haaveilulla. Jos akuuttitilanne tulee autolle niin sitten ostan jotain 5.000 eurolla ja otan nämä rahat vararahoistani. Toivottavasti ei tule ja siis tämä olisi ihan äärimmäinen hätätilanne ja en ihan heti keksi, että mikä tällainen viosi olla. Mutta hyvä olla varautunut.

Onko muuten vinkkejä tuosta automallista? En tiedä miksi olen niin jämähtänyt noihin saksalaisiin automerkkeihin. Jotenkin koen ne luotettavina (markkinointi onnistunut hyvin??). Itsehän olen omistanut Renault Clion vuosimalli 2003, joka oli kyllä suht luotettava. Reno oli 13 vuotias, kun sen myin eteenpäin, ja vasta oikeastaan viimeisenä vuonna alkoi tulla kaikkea ihme vaivaa (siksi auton myin). Itselleni kriteerejä on tosiaan suht uusi, ei paljoa ajettu, ei mikään kovin suuri kokoinen, mutta ei mikään mini-moottori. Vaihteisto mielellään manuaali vaikka kait sitä automaattia oppii ajamaan (kokemusta minulla on vain manuaaleista, joten siksi olen jotenkin jämähtänyt manuaali-ajatukseen).

PS. vasta tekstin kirjoituksen jälkeen tarkistin mitkä automerkit ovat saksalaisia ja Opelhan on saksalainen! Kappas!

6 kommenttia:

  1. Ottaisin suosiolla automaatin, se on nykyaikaa ja ei ainakaan tiputa jälleenmyyntiarvoa ja niitä alkaa olla paremmin markkinoilla uudemmissa, kun suurin osa uusista autoista tulee automaattivaihteistolla. Itselleni tärkeintä on, että auto on kohtuu uusi ja hyvillä varusteilla niin olen ajanut Opelilla ja Kialla. N. 20 000 eurolla saa vähän ajetun auton ns. kaikilla herkuilla kun taas noissa saksalaissa saattaa olla tuossa hintaluokassa vanhanaikainen radio pelkästään eikä mitään navia yms. Uusissa bensa-autoissa on nykyään turbomoottorit, jolloin se tilavuus vähän hämää, ennemmin katsoisin suoraan tehoa. Itselläni on min. vaatimus 150 heppaa, muuten menee hermo :D Mutta nämä on makukysymyksiä, ja aika moni suomalainen valitsee mieluummin merkin vaikkei autossa olisi juuri mitään tai sillä on ajettu 300 000 kilometriä, mutta onhan se sentään Audi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi hyvistä tiedoista! En ollutkaan ajatellut tuota jälleenmyyntiarvoa ja automaattia; ehkä tarvitsee tosiaan sitä vakavasti harkita. Kieltämättä monilla tuntuu automaatti nykyään olevan. Olen muutaman kerran automaattia ajanut ja ei se sinänsä vaikeaa ole, outoa vain. Ja jos aikomuksenani on parin vuoden päästä vasta ostaa niin todennäköisesti automaatit ovat silloin vieläkin yleisempiä.

      Allekirjoitan kyllä niin täysin tuon Audi kommentin, itsellänikin on vähän sitä vikaa.. jännä mistä nämä mielikuvat tulevat! Itselle kyllä vähän ajettu on kriteeri niin audi se ei tule ikinä olemaan. Ja joo tarvitsee siis keskittyä tuohon hevosvoimaan, sinänsä itselle ihan sama mikä numero on kunhan kiihtyy. Muistan liian hyvin kuinka tuskaista oli saada vanhaa renoani kiihtymään motarille varsinkin jos edessä sattui ajamaan auto, joka hidasteli kiihdytyskaistalla ja lähti vauhtiin vasta motarilla. Mun reno kun ei sekunnissa kiihtynytkään niin sitten sitä motarilla oltiin muiden edessä... Ei enää ikinä sellaista! Viimeisinä vuosina tämän vuoksi en enää ajanut autollani pitkää matkaa, pelkkää kaupunkiajoa vain.

      Poista
  2. Hui kuinka kalliita uudemmat autot ovat. Mulla siis 17v vanha auto, jolla pari vuotta ajanut tyytyväisenä. Oon joskus miettinyt kun velat on maksettu, että tuleekohan mulle kans joskus halu ostaa kalliimpi auto. Ja päätynyt etten tiedä, mutta jos tulee niin osamaksulla en sitä osta joten hatunnosto sulle siitä että aiot säästää rahat etukäteen. 🙂💪

    VastaaPoista
  3. Mielenkiinnosta kysyn että pystytkö vuokraamaan auton silloin kun tulee kriittinen tarve niinkuin muuton yhteydessä näyttää olevan. Se voisi olla myös hyvä ratkaisu seuraavaksi viideksi vuodeksi.
    Risto

    VastaaPoista
  4. Sähköautot yleistyvät vauhdilla. polttomoottorien sijaan kehoittaisin siuntaamaan mielenkiinnon sähköautoihin tai vähontäänkin hyprideihin. Keväällä oli juttua polttomoottorien kieltämisestä kokonaan uusissa autoissa tulevaisuudessa ja tavoiteaikataulu oli mielestäni melko kunnianhimoinen.

    VastaaPoista
  5. Olen hiljattain muuttanut ja pähkäillyt samoja siivousasioita. Itse ratkaisin niin, että imurin mentyä jo autokyydillä uuteen kotiin siivosin sekä muuttomiesten sotkut (joita aina tulee) että muun löytämäni pölyn ja tahrat halvalla mopilla, räteillä ja tilkalla pesuainetta ja heitin välineet lopuksi roskiin. Jos ekologisuus huolettaa, niin voihan sen parin euron mopinvarren ja sangon jättää roska-astian viereen vapaasti otettaviksi. Rätit ja tyhjä pesuainepullo joutavat pois heitettäviksi joka tapauksessa.

    VastaaPoista

Asuntolainamarginaalin kilpailutus

En ole mikään kilpailuttaja enkä tinkijä. Lapsena kävin muutaman kerran Turkissa, koska lapsuuden perheen naapurin isä oli turkkilainen ja v...