Säästämisen vaikeus

Vararahaston kokoon saaminen vaatii omalla kohdallani säästämistä. Ja säästäminen ei oikein ole ollut mun juttu. Joitakin vuosia sitten avasin toisen tilin, jonne aina välillä siirsin rahaa ns säästöön. Mutta ne rahat olivat siellä oikeastaan vain odottamassa, että tuhlaan ne johonkin asiaan tulevaisuudessa – matkaan, huonekaluun, laukkuun tms. Olen ollut ”klassinen säästäjä” eli jos ennen tilipäivää on ollut tilillä rahaa, niin olen ne siirtänyt säästötilille. Usein näin ei käynyt, koska olen (ollut) hyvä käyttämään kaikki tilillä olevat rahat. Ja jossain vaiheessa lopulta olen käyttänyt myös ne säästössä olleet rahat.

Toukokuun alkupuolella, kun oikeasti päätin alkaa säästämään tätä vararahastoa varten, oli tilanne aika haasteellinen säästämisen kannalta. Toukokuun palkasta en saanut mitään säästöön. Oli maksettavana master-lasku (pääsiäisen lomamatka), viikonloppureissu Hesassa, kesäkuun Tukholman risteilyreissu tms. Jouduin myös kajoamaan säästötiliini, jotta sain nämä kaikki maksettua. Olen kova suunnittelemaan kaikenlaisia menoja ja minun on vaikea sanoa ei, jos joku jotain ehdottaa. Perinteisesti toukokuussa havaitsin, että kesä oli jo buukattu täyteen menoja ja tämä teki säästämisen äärimmäisen vaikeaksi. Sovittujen menojen peruminen ei ollut vaihtoehto, joten oli vain purtava hammasta yhteen ja alkaa budjetoida kullekin menolle oma budjettinsa, jotta edes jotain jäisi säästöön.

Kesäkuun palkasta onneksi jäi säästöön melko paljon – johtuen yksinomaan vuosittaisesta bonuksesta. Tätäkään en saanut kokonaan säästöön, koska kesäkuun menot nielivät yli nettopalkan verran. Heinäkuun palkasta vararahastosäästöön jäi 200 euroa. Nyt elokuun palkasta aion säästää niin paljon kuin vain mahdollista ja tarkoitus onkin elää nyt mahdollisimman minimaalinen kuukausi, jossa rahaa kuluu vain ruokaan ja välttämättömyyksiin. Valitettavasti samaan aikaan tarvitsee säästää taloyhtiöni oviremonttiin, joka on edessä nyt syksyllä ja tulee omalta osaltani maksamaan noin 1.500 euroa. Eli tämä hidastaa säästämistä varsinaista vararahastoa varten.

Varsinainen säästäminen alkaa siis nyt. Kesä oli enemmän kuin opettavainen kokemus ja opetti minulle mitkä ovat isoimpia ongelmakohtia taloudessani (isoimpana liiallinen matkustaminen). Pidän matkustamisesta, mutta en pidä siitä, että matkalla ollessa ahdistun siitä, että rahaa menee ”liikaa” ja joudun käyttämään luottokorttia (ja maksamaan sen luottokorttilaskun kuukausi matkan jälkeen). En halua enää matkustaa niin. Nyt olen kieltäytynyt kaikista (nooh - melkein, Helsinkiin olen menossa yhdeksi yöksi lokakuussa..) matkaehdotuksista tulevalle syksylle ja tulevalle keväälle. Helppoa tämä ei ole, koska haluaisin miellyttää kaikkia. Ja on vaikea sanoa ei, koska aina ennen olen sanonut joo, ja koska syy ”haluan säästää rahaa” tuntuu hölmöltä. Mutta opettelen, koska haluan saada raha-asiani hallintaani ja haluan pystyä nauttimaan esimerkiksi matkoista huolehtimatta koko ajan, että riittääkö rahat ja mistä kaikesta pitää pihistellä. Haluan myös, että minulla on sellaista rahaa säästössä, jota en tuhlaa tuhlausjuttuihin ja tulevaisuudessa haluan myös kerätä rahaa sijoittamiseen. Jotta tämä tulee olemaan mahdollista, niin minun on pakko oppia säästämään. Oikeasti.