Huomenna on palkkapäivä. Miten mun 90 euroa / 11 päivää -haasteen kanssa oikein kävi?
Kuudennen päivän jälkeen oltiin tilanteessa, että rahaa oli jäljellä 40 euroa.
Päivä 7
En käyttänyt rahaa
Päivä 8
Kävin ruokakaupassa ostamassa kahteen ruokaan aineksia, vähän vihanneksia ja hedelmiä. Yhteensä rahaa meni 19,97 euroa. Tämän kauppareissun jälkeen oli oikeastaan aika selvää, että haaste on taputeltu, koska ymmärsin selviäväni ostetuilla ruoilla seuraavat kolme päivää. Olin tästä hieman yllättynyt, koska en oikein jaksanut suunnitella ostoksiani ja kävin vielä kalliissa lähikaupassani. Rahaa oli jäljellä vielä 20 euroa ja tiesin tarvitsevani vielä kahvimaitoa ja kahvia ja näihin 20 euroa riittää mainiosti.
Päivä 9
En käyttänyt rahaa. Kävin palauttamassa pulloja ja ostin samalla yhden iKaffen. Lopputulos oli +0,55eur kolikoita rahapussiin.
Päivä 10
Kävin ostamassa kahvipaketin, 5,99 euroa.
Päivä 11
En käyttänyt rahaa.
*****************************
90 eurosta jäi vielä siirrettäväksi säästötilille noin 15 euroa. Että hyvinhän tämä haaste meni.
Ja eihän tämä oikeastaan mikään haaste edes ollut. Sorruin heräteostoksiin, kävin kalliissa lähikaupassa, enkä jaksanut suunnitella ostoksia ja silti selvisin. Tämä kyllä laittaa miettimään omaa suhtautumistaan rahaan ja paljonko sitä oikein tarvitsee. Jännä, että ministi ahdisti ajatus, että minulla on vain 90 euroa käytettävänä.
Toki jo haasteen alussa ymmärsin, että 90 euroa on tosi paljon rahaa ja kaiken järjen mukaan sillä pitäisi selvitä 11 päivää vallan mainiosti. Siis tilanteessa, jossa sinänsä ei ole mitään menoja tulossa paitsi ruokaa. Tänä 11 päivän aikana maksoin myös siis sähkölaskun 80 euroa ja sokeroinnin 75 euroa, mutta nämä olin vähentänyt jo etukäteen. Olin unohtanut 15 euron WWF-maksun eli se meni tästä 90 eurosta. 10 euron setelin löysin rahapussista eli aikalailla plus-miinus-nolla tämä unohdus.
Toisaalta kyllä jääkaappi on nyt tyhjä ja tänään olen syönyt aikalailla kaikkia tähteitä. Tonnikalapastan saisin kyllä aikaiseksi eli teoriassa pärjäisin huomisen ja vielä ylihuomisenkin. Leipä loppui, mutta pakkasessa on joululimppu ja sen voisin sulattaa. Kahvia ja kahvimaitoa on (elämäni aamujen eliksiirit). Kaksi appelsiinia. Salaatinlehtiä. Yksi rahka ja jugurttia. Pakkasessa marjoja. Mysliä. Puuroa. Itseasiassa vaikka mitä.
Mistäköhän se tunne tulee, ettei kaapissa ole mitään syötävää? Vaikka onhan siellä vaikka mitä. Ehkä tunne johtuu siitä, ettei siellä ole mitään "hyvää" ja eikä mitään "mitä mun tekisi mieli". Nykyihmisen vitsaus. Minä ja moni muu olemme aika hemmoteltuja.
Mutta joo, en tee huomenna tonnikalapastaa enkä syö pakkasesta sulatettua joululimppua. Naputtelin äsken huomiseksi ruokakauppatilauksen ja huomenna iltapäivällä saan taas kaappini täyteen kaikkea hyvää. Kaikkea mitä mun juuri nyt tänään teki mieli. Tämä on kyllä isoa elämän luksusta ja olen tästä kyllä tosi kiitollinen.
PS. Teen kyllä vielä sen tonnikalapastan (tai jotain muuta mihin tarvitsee tonnikalaa, ruokakermaa ja sipulia) ja syön sen limpun pakkasesta :) Ne eivät mene hävikkiin, mutta syön ne sitten kun tekee mieli.
Meillä on useinkin kaapit täynnä ruokaa, mutta "ei mitään" syötävää. Kun ei vaan tee niitä mieli mitä siellä on.
VastaaPoistaOlimme juuri koko perhe koronassa ja kotona 11 päivää. Alkuun tilasimme kuppakassin kotiin ja sillä pärjäsi hyvin. Niin hyvin, että kun eilen teki mieli lähteä kauppaan, niin ainut järkevä ostos oli maito - ja sitäkin olisi vielä ollut kotona.
Pitäisi tehdä itsekin helmikuulle kunnon säästöbudjetti, oikea tavoite minkä verran rahaa saa käyttää.