sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Sijoitushistoriani


Facebookin eräässä ryhmässä joku kyseli blogeja, joissa sijoitusmatkaa pystyisi seuraamaan alusta asti. Eli hetkestä, jossa sijoitussalkku on 0 euroa ja miten siitä sitten ollaan edetty. Tällaisia on aika hankala löytää, koska jokainen vaikuttaa aloittaneen siitä, kun sijoitussalkku on jo jonkin kokoinen. Hyvin harva aloittaa siitä, kun laittaa ensimmäiset pennoset ensimmäiseen rahastoon tai osakkeeseen.

Oma blogini ei ole sijoitusblogi eli en kirjoita sijoituskohteistani tai miten niitä valitsen, vaan pääasiassa kirjoitan muista asioista. Itse miellän blogini enemmän suunnitelmalliseen taloudenhallintaan liittyväksi blogiksi. Tavoite on vakaa ja turvallinen henkilökohtainen talous. Ja sijoitukset ovat osa sitä. 

Jos joku nyt sattuisi seuraamaan blogiani vain ja ainoastaan sijoitusten näkökulmasta niin ajattelin avata sijoitushistoria alkuajoista lähtien kiinnostuneille. 

Oma sijoitushistoriani on siis melko nuori. Vuonna 2016 taloyhtiöön, missä asuin, oli tulossa katto- ja huoneisto-oviremontti. Olin jo tässä vaiheessa sen verran fiksu taloudellisesti, että olin etukäteen säästänyt tätä remonttia varten. Kustannusarvio omalta kohdaltani oli joku 2.000 – 3.000 euroa. Vuoden 2016 alkupuolella minulla oli säästössä 2.500 euroa tätä varten (huom. nämä olivat ainoat säästöni tähän maailmanaikaan). 

Vuoden 2016 alkupuolella meillä oli taloyhtiön kokous, jonka lopputulemana oli, että kattoremontti ja ovi&lukkoremontti tehtäisiin eri aikoina. Kattoremontin ajankohta olisi kesä 2016 ja oviremontti joskus vuoden 2017 lopulla. Syy tähän päätökseen oli, että isännöitsijämme laski, että kattoremontin voisi kattaa talohtiömme ylijäämällä (tällöin tilillä oli noin 30.000 euroa) ja kahdella ylimääräisellä vastikkeella. Näin taloyhtiölainaa ei tarvitsisi ottaa lainkaan kattoa varten. Asia selvä. 

Minulla siis oli yhtäkkiä 2.500 euroa ”ylimääräistä” tililläni. Jostain olin kuullut rahastoista ja olin jonkin aikaa miettinyt, että olisiko rahastosijoittaminen minulle mahdollista. En muista lainkaan, mistä olin aiheesta kuullut/lukenut ja kauanko olin asiaa pohtinut. Todennäköisesti olin torpannyt koko ajatuksen sillä, etteihän minulla jäänyt lainkaan kuussa ylimääräistä laitettavaksi mihinkään. Mutta yhtäkkiä minulla olikin tätä ”ylimääräistä” rahaa ja jokin minua ajoi sitä kohti, että rahan voisi laittaa johonkin ”pysyvään säästöön”. Otin yhteyttä omaan pankkiini sijoitusneuvojaan ja varasimme yhdeksi illaksi puhelinajan. 

Olin täysin pihalla enkä oikein tajunnut mitä olin tekemässä. Eniten minua pelotti, että laitan rahani johonkin, jossa on mahdollista menettää kaikki. Pankin sijoitusneuvoja oli nuori mies ja muistan vielä, kun kysyin häneltä, että millä todennäköisyydellä menetän kaikki rahani. Hän vastasi, että toki se on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Rahaston ollessa kyseessä, se tarkoittaisi, että kaikki yhtiöt joihin rahasto sijoittaa menisivät konkurssiin samanaikaisesti. En toki ollut vakuuttunut (skeptinen luonne), mutta joka tapauksessa puhelun lopuksi päädyin sijoittamaan erääseen pankin rahastoon alkupääoman 1.500 euroa ja jatkamaan 40 euron kuukausisäästöllä. Muistan kun rahat hävisivät tililtäni ja siirtyivät rahastoon. Olin aika kauhuissani, enkä uskaltanut kertoa asiasta kenellekään. En tietystikään kiinnittänyt huomiota mihinkään kuluihin tms huomiota. Näin jälkihuomiona voin sanoa, että rahasto tuotti ihan ok ja kulut olivat maltilliset (1%). Aloitin tähän rahastoon sijoittamisen 1.500 euron alkupääomalla keväällä 2016 ja syksyllä 2018 myin rahaston pankinvaihdon yhteydessä ja tällöin siellä oli noin 2.900 euroa, josta reilu 200 euroa oli voittoa.

Kesällä 2016 minulla oli siis sijoituksissa noin 1.500 euroa yhdessä pankin rahastossa. 

Seuraavan vuoden ajan sijoitin siis 40 euroa kuukaudessa. Pikkuhiljaa näin, ettei se raha sieltä mihinkään kadonnut ja aloin olemaan vähän rennompi asian kanssa. Keväällä 2017 aloin sitten kiinnostumaan enemmän suunnitelmallisesta taloudenhoidosta ja sijoittamisesta. Kesäkuussa 2017 ostin ensimmäiset osakkeeni huimalla summalla 200 euroa. Hieman myöhemmin kesällä ostin vielä sadalla eurolla lisää samoja osakkeita (Marimekko). Innostuin myös keväällä 2017 australialaisen vloggaajan innoittamana (https://sugarmamma.tv/) keräämään 500 euron ”paketteja” ja ensimmäisen keräämäni 500 euroa laitoin Nordnetin Suomi superrahastoon ja jatkoin sinne kuukausisäästämistä muistaakseni 20 eurolla. Tähän samaan aikaan löysin Dave Ramseyn ja päätin alkaa noudattamaan hänen askeliaan ja ensimmäinen niistä minulle oli ison vararahaston kerääminen. Ja näin sijoittaminen jäi noin vuodeksi tauolle. 

Kesällä 2017 minulla oli siis sijoituksissa seuraavia:

  • Marimekon osakkeita (noin 300 euroa)
  • Yksi Nordean rahasto (noin 2.000 euroa)
  • Nordnet Suomi Superrahasto (noin 500 euroa)

Eli yhteensä noin 2.800 euroa. Minulla ei ole tarkkoja summia ylhäällä niin nämä ovat arvioita. 

Seuraava vuosi meni minulla kaupunginvaihdossa, muutossa ja vararahaston keräämisessä. Kesällä 2018 vararahastoni oli kasassa ja siirryin Dave Ramseyn askeleelle 4, joka on 15% bruttopalkasta sijoituksiin. 

Aloitin suunnitelmallisen osakeoston Nordean kautta kerran kuussa. Ehdin tehdä neljä ostoa á 500 euroa. Ostin kaksi kertaa Sampoa ja kaksi kertaa Wärtsilää. Osakevalintani perustuivat osingonmaksamiseen. Samalla muutin Nordnetin rahastosijoituksia siten, että laitoin 20 euroa superrahasto Suomeen ja 20 euroa Norjaan. Kuukausisijoitukseni olivat siis tällöin 580 euroa kuussa, joka oli noin 15% silloisesta bruttopalkastani. 

Mutta mitä tapahtui sitten. Syksyllä 2018 myin vanhan asuntoni entisessä asuinkaupungissa ja ostin uudiskohteen täältä uudesta asuinkaupungistani. Uusi asuntoni valmistuisi kesällä 2019. Sijoitukseni menivät taas kohdallani holdiin osakkeiden osalta ja aloin säästämään käteistä uutta asuntoa varten. Pankkini vaihtui myös tässä vaiheessa ja avasin siellä muutaman uuden rahaston ja kuukausittainen rahastosijoitussummani nousi 180 euroon. Tämän sijoitin koko ajan samalla, kun säästin asunnonvaihtoa varten, mutta osakkeita en ostanut lisää. 

Syksyllä 2018 sijoitusteni tilanne oli siis seuraavanlainen:

  • Marimekko (noin 500 euroa)
  • Wärtsilä (noin 1000 euroa)
  • Sampo (noin 1000 euroa)
  • Vincit (noin 100 euroa – tätä ostin äkkiseltään pankin vaihdon yhteydessä vielä kun sain 1%:n kulukaton ostoihin)
  • Pankin rahastot (noin 1.500 euroa)
  • SuperSuomi (noin 800 euroa)
  •  SuperNorja (noin 150 euroa)

Eli yhteensä vajaa 5.000 euroa. 

Tähän lisähuomiona, että syksy 2018 oli ensimmäinen ajankohta omalla sijoitusurallani, kun tuli hienoinen lasku markkinoilla. Tai ensimmäinen johon kiinnitin huomiota. Ensimmäisen kerran rahastot olivat miinuksella ja osakkeiden arvo laski (myös minun omistamieni osakkeiden). Oli mielenkiintoista seurata miten tämä itseeni vaikutti. Kyllähän se kiinnosti ja olin harmistunut miinuksella olosta, mutta mitään paniikkia tämä ei aiheuttanut. Lievää ärsyyntymistä, mutta ei sen kummempaa. Yöunet eivät menneet, eikä tullut tarvetta tehdä mitään muutosliikkeitä.

Joka tapauksessa seuraava vuosi (syksy 2018 – kevät 2019) meni taas enemmän tai vähemmän vain tilille säästämisessä eli sijoitussalkkuni ei suuremmin noussut. 

Kesällä 2019 sain asunnon ostettua, muutettua ja siirryin taas uudestaan DV-askeleelle 4. Kesällä 2019 ylimääräisten bonusten ja palkankorotuksen vuoksi innostuin sitten enemmän osakekaupoille taas kerran ja ostin 1000 euron summilla lisää Wärtsilää ja Sampoa ja uutena kohteena UPM:a. Päädyin myös myymään Marimekon osakkeeni, koska osakkeen hinta oli melkein kolminkertaistanut. 

Syksyllä 2019 tilanne on siis seuraavanlainen:

  • Wärtsilä (noin 1.300 euroa)
  •  Sampo (noin 1.800 euroa)
  • UPM (noin 1.200 euroa)
  • Vincit (noin 60 euroa)
  • Nordea (noin 30 euroa – tämä tuli salkkuuni Sampon lisäosingon mukana syksyllä 2019)
  • SuperSuomi (noin 1.000 euroa)
  • SuperNorja (noin 400 euroa)
  • Pankin rahastot (noin 3.400 euroa)

Yhteensä noin 9.200 euroa. 

Käteisenä minulla on osakeostoja varten vajaa 2.000 euroa. Tarkoitus olisi tässä heti kun löydän sopivaa ostettavaa, ostaa lisää osakkeita ja saada sijoitussalkku yli 10.000 euron. Ja tarkoitus olisi kasvattaa salkkua nyt nopeampaan tahtiin kuin menneinä vuosina. 

Supernopeaahan etenemiseni ei ole ollut. Keväällä 2016 minulla oli alkupanoksena 1.500 euroa ja nyt 3,5 vuotta myöhemmin kasassa on reilut 9.000 euroa. Tavoitteena on jatkossa vähintään 10.000 eurolla lisätä sijoituksia vuositasolla, mielellään toki nopeammin. Toivottavasti tässä ei nyt tule mitään uusia hidasteita. 

Blogissani ei ole päässyt seuraamaan sijoituksiani ihan alusta asti, mutta sanoisin, että melkein. Etenemiseni ennen blogin aloitusta ei ole ollut kovin päätä huimaavaa, joten sinänsä sanoisin, että täällä pääsee aika alusta asti matkaani seuraamaan. Etenemiseni voi olla hidasta moniin verrattuna, mutta mielestäni on mielenkiintoista seurata, että kuinka tällainen keski-ikäisenä aloittanut keskituloinen, ei-mikään-himosäästäjä, yksinasuva nainen saa sijoitussalkkunsa kasvamaan. Suunnitelmat ovat olemassa, katsotaan miten toteutus etenee! Aika ei todellakaan ole puolellani. 

Lopuksi vielä pari sanaa osakevalinnoistani. Alla kirjoittamaani ei pidä ottaa minkäänlaisena suosituksena tai neuvona. Osakepoimintani on amatöörimäistä ja melko randomia. En yhtään tiedä mitä teen (mutta opin koko ajan) ja kaikkien rahojen menettämisen riski on aina olemassa. 

Tavoite on hajauttaa eri aloille (rahoitus/pankit, teollisuus, kulutustavarat-&kauppa, teknologia, kiinteistöt) ja ostaa osakkeita yrityksistä, jotka maksavat osinkoa. Sijoitan vain rahoja, jotka minulla on mahdollista menettää eli ns ylimääräistä rahaa. Jos kaikki sijoitukseni katoaisivat taivaan tuuliin niin ei tämä kivaa olisi, mutta päivittäiseen elämääni tämä ei vaikuttaisi.

Ensimmäinen osakeostoni Marimekko oli ihan sattuman kaupalla onnistunut – osakkeenhinta kolminkertaistu muutamassa vuodessa. Wärtsilä oli valitettavasti ”virhe” – ostin huipulla ja osakkeenhinta on melkein puolittunut. Ostin vähän lisää tuossa taannoin ja siitäkin on tultu vielä pari euroa alas. Tämä harmittaa, koska pohdin Koneen ja Wärtsilän välillä ja päädyin Wärtsilään. Jos olisin ostanut tällöin Konetta niin osakkeenhinta olisi vuoden aikana noussut 10 eurolla. Sampoa ostin myös aika huipulla ja sitä nyt ostin lisää vähän, kun hinta laski. Jostain syystä tämä ei minua niinkään harmita samalla tavalla kuin Wärtsilä, johtunee korkeammasta osingosta. Vincitin osto oli nyt ihan huti, mutta tämä ei sinänsä harmita, koska ostosumma oli naurettavan pieni. Tämä olikin vain kokeilu ja syyt ostoon olivat enemmänkin henkilökohtaiset, joita en tarkemmin halua avata. UPM on ainakin tällä hetkellä osoittautunut järkeväksi ostoksi. Olen nuoruudessani ollut UPM:n yhtiöissä töissä eri puolilla Eurooppaa ja työpaikkana yritys on hyvä. Nordeaa omistan hieman, koska Sampo maksoi sitä osinkona. En olisi itse Nordeaa ostanut, mutta nyt kun pari osaketta on salkussa niin tavoite on ostaa tätä hieman lisää. 

Juuri tällä hetkellä ostettavista seuraan Nordeaa, Tietoa, Orionia ja Kojamoa. Jos Marimekon osake laskee 20 euron tienoille niin ostan sitä todennäköisesti lisää. Verkkokauppa.com kiinnostaa myös. Kojamon osinkotuotto ei ole hyvä, mutta syyni ostolle on, että haluaisin sijoittaa kiinteistöihin ja itse olen asunut Kojamon asunnossa. Hyvää ja laadukasta asiakaspalvelua ja hyvä asunto vaikka hinta on kova. Oman kokemukseni perusteella Kojamon strategia on melko nerokas, joten tästä syystä haluaisin tätä omaan salkkuuni.  

Olisin kiinnostunut myös muista sijoitusmuodoista kuin vain osakkeet ja rahastot, mutta en ole vielä keksinyt itselleni sopivia. Vertaislainat miellän hieman epäeettisiksi ja asuntosijoittaminen ei todellakaan ole minun juttuni (hetken ajan tätä kokeilin vanhalla asunnollani). Muita sijoitusmuotoja en oikein tunne. Opiskelu siis jatkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Maaliskuun tulot ja menot pienellä viiveellä

Maaliskuun budjettikausi loppui jo tuossa 20.3., mutta nyt vasta katsausta. Tämä kevät on kyllä kiireinen, en oikein muuta osaa sanoa. Touko...