Kuten aiemmassa tekstissä vihjasin niin kulutuksen kannalta lokakuu ei ollut syyskuuta parempi, paitsi että mun EI tarvinnut käyttää säästöjäni vaan tulot riittivät kaikkiin menoihin (vaikka siellä oli yksi isompi yllätyskulukin).
Tuloja oli peruspalkka, päivärahoja, osinkoja ja sitten myin
tavaroitani. Eli tulot olivat ihan hyvät lokakuussa. Lisäksi myin sijoituksia,
mutta nämä siirsin suoraan sijoitussäästötililleni ja sijoitin jo osan näistä
muualle. Eli näitä rahoja en tarvinnut elämiseen.
Mutta sitten ne kulut. Asuntolaina + korot olivat nyt alemmat
vs viime kuu. Syynä tähän tietysti laskenut korko, korontarkistuspäiväni oli
elokuussa. Korko laski reilun prosentin, euribor12 on nyt 2,15% (yht. 2,54%
marginaalin kanssa). En nyt ihan tarkkaan muista mikä on mun korko oli aiemmin,
mutta lähemmäs 4% (kokonaiskorko siis, olisikohan joku 3,8%). Euroissa tämä
tarkoittaa vain 80 euroa ja tämä johtuu siitä, että olen tehnyt ylimääräisiä
lyhennyksiä, joka mun lainassa tarkoittaa laina-ajan lyhentymistä, ei kk-summan
alenemista. Otin alun perin 22 vuoden takaisinmaksu ajalla, mutta nyt takaisinmaksu
aika on 20 vuotta.
Vastike sisältää vesiennakon, asuntoni sekä autohallipaikkani
vastikkeen. Mun vastikemaksu ja vesiennakko nousivat kesäkuussa noin 30 euroa
eli kokonaisuutena asumiskustannukset alenivat nyt noin 50 euroa kuussa. Vesiennakon
nosto omalla kohdallani ei sinänsä merkitse mitään, olen aina saanut palautusta,
joten nyt sitä palautusta sitten vain tulee enemmän.
Sähkölasku tuli ”yllätyksenä”; kyse on siis siirtomaksusta,
jonka nykyään laskuttaa eri yritys kuin itse sähkön. Olin pitkään Tampereen energian
asiakas ihan vain siitä syystä, että sain samassa laskussa sekä sähkön että
sähkönsiirron. Pari vuotta sitten Tampereen energia lakkasi tarjoamasta sähköä,
joten olin pakotettu siirtymään muualle. Nyt noita sähkölaskuja tulee sitten jatkuvasti
– siirtolasku aina kolmen kuukauden välein ja sähkölasku kahden kuukauden
välein (sähköfirma ei kuulemma voi laskuttaa harvemmin). Omalla kohdallani tämä
ärsyttää, koska mun sähkölasku on niin pieni. Eli maksan nyt siis joka kuukausi
jotain muutaman kympin laskuja. No pieni ongelma, mutta halusin valittaa
jollekin :D
Tietoturva, netti, iCloud ja spotify olivat perus. Mutta
toim.huom. - olen pystynyt pysymään erossa suoratoistapalveluiden ostoista!
Syynä tähän on, että olen lakannut äänikirjojen kuuntelun (luen nykyään ihan
fyysisiä kirjoja, halleluja – ei ole ollut muuten ihan helppoa palata siihen genreen,
olin aika pitkälti tuhonnut kykyni keskittyä, mutta tilanne paranee koko ajan)
ja kaikki podit, joita kuuntelen ovat ilmaisilla alustoilla. Ruokakauppa oli
poikkeuksellisen alhainen, mutta tämä johtuu vain siitä, että äitini maksoi
yhdet isommat ruokakauppaostokseni alkukuusta. Eli aika
lailla 300 eurossa oltaisiin oltu, jos tätä ei olisi tapahtunut.
Mutta sitten varsinaisiin menoihin. Ravintolakulut olivat
aika huimat. Muutoin ei mitään ihmeellistä, mutta siellä on yksi kalliimpi
ravintolaillallinen (90euroa) ja sitten työmatkan ajalta ruokakulut (70 euroa).
Edelliskuun lounaat olivat 60 euroa. Loput 170 euroa on aika sellaista perus;
kahviloita, wolt-tilauksia, muutama ravintolakäynti. Vapaa-ajassa oli yhdet
teatteriliput, saunakäynti ja uimahalli. Palveluissa sokerointi, terapia,
kuntosali, siivous ja YTHS-maksu (todennäköisesti viimeinen YTHS-maksu, ensi
keväänä mun ei pitäisi olla enää opiskelija). Tavarat-kategoria onkin sitten
huima: isoimmat siellä on sähkölatauspiste mun autohallipaikalle (765 euroa) ja
uusi tietokone (449 euroa). Sähkölatauspiste oli suunniteltu, mutta
tietokoneessa kävi vähän karman laki. Kun olin juuri tuhlannut kaikki säästöni
uuteen sohvaan niin eiköhän pari päivää siitä mun tietokone hajonnut. Ajoitus oli
mahdollisimman surkea – pari kuukautta koulua jäljellä ja opparin kirjoitus
kesken. Onneksi kaikki tiedostot ovat drivessa niin sen puoleen ei mitään
väliä, mutta uuden tietokoneen osto (kone siis hajosi fyysisesti ja sen
korjaaminen olisi tullut kalliimmaksi kuin uusi kone) ja sen asennus on
tuskaista (eikä asennus ole vielä valmis koska en osaa). Olen nyt kirjoittanut
työkoneella opparia, mutta se on hankalaa, koska koulun driveen meneminen
työkoneella on tuskaista työkoneen turvajärjestelmien vuoksi.
Mahdollisesti tarvitsen ammattiapua uuden koneen asentamiseen
à mulla on siis oma
tietoturva, jonka osaan asentaa ja sitten koulun MS-officepaketti, jonka osaan
myös asentaa, mutta näköjään uusissa windows-koneissa on defaulttina joku uusi
windows-S paketti, joka on tällainen karvalakkiversio kaikesta. Käytännössä
tämä tarkoittaa, ettet voi asentaa koneelle yhtään mitään, mitä et ole ostanut
Microsoft storesta. Jotta voit asentaa jotain muuta niin tämä Windows-S pitää
poistaa jostain täysin ja sitä ei voi sitten enää palauttaa. En ole vielä
uskaltanut tätä poistaa, mutta varmaankin sen teen. Turhauttaa myös sekin, että
siis mulla on toistaiseksi koulun MS-office käytössä, mutta jos/kun valmistun
nyt joulukuussa niin tämä poistuu. Minun on pitänyt tarkistaa koululta, että
koska tämä oikeasti poistuu, mutta en ole saanut aikaiseksi – eli mun pitää
ostaa jossain vaiheessa oma MS-office paketti ja se ehkä olisi järkevää ostaa
nyt. Suoraan sanottuna tässä on ollut muutenkin nyt niin paljon hoidettavia
asioita, etten ole löytänyt yhtään energiaa hoitaa tätä asiaa. Olen vain
kiroillut, että miksi koneen piti hajota juuri nyt – paria kuukautta ennen
valmistumista! No mutta, it is what it is. Alan kallistumaan siihen, että
käytän vielä rahaa siihen, että ostan tietokoneen asennuspalvelun, koska en
vain jaksa (tai edes välttämättä osaa) hoitaa asiaa itse.
Muita tavaroita, mitä ostin, oli yhdet kaupunkilenkkarit,
yksi hame ja sitten tukivälineitä mun vaivaisenluita varten (jaiks).
Hyväntekeväisyyskulut oli perus.
Joka tapauksessa käytin rahaa tässä kuussa huimat 3.900 euroa. Plussana se, että sain silti reilun satasen siirrettyä ihan
säästötilillekin ja toki perussijoitukset menivät (mulla menee säännöllisesti
250 euroa rahastoihin). Syyskuussa
käytin sen 5.800 euroa ja nyt lokakuussa 3.900 euroa niin onhan tämä aika
huimaa. Onneksi marraskuu näyttää nyt erittäin maltilliselta ja näyttäisin
jäävän hyvin plussalle. Jotenkin ollut vähän ahdistavaa nyt nämä kaikki kesän
ja syksyn menot. Pääsääntöisesti mun kulutus on pysynyt siinä 2.500 – 2.800
euroa kuussa (sis asumiskulut jotka ovat noin 1.200 euroa), joten tällaiset
kuut ovat kyllä aika pahoja. Itse näen, että oleellisinta tässä kuitenkin on
se, että olen tietoinen tästä ja seuraan näitä. Ja se, että pystyn rahoittamaan
nämä ilman velkaa. Mutta en missään nimessä halua mennä kulutuksessani siihen,
että jatkuvasti käytän joka kuukausi melkein nettopalkkani verran ihan vain kulutukseen.
Tosiasia kuitenkin on, että nettopalkka voi missä vaiheessa
tahansa muuttua. En missään nimessä halua tuudittautua siihen, että tulotasoni
tulee aina olemaan tällainen. Koen, että itselläni on käynyt aika hyvä säkä
tässä elämän talousruletissa, mutta se säkä voi loppua koska tahansa. Jollain tasolla
haluan varautua siihen, vaikka se on vaikeaa, kun tulotaso on ollut hyvä jo
pidemmän aikaa. Tämä on myös vaikea selittää ulkopuolisille, että miksi koen
tarpeelliseksi olla tarkka kulutuksestani. Moni tosiaan pitää minua pihinä. En
oikein ymmärrä, että mistä tämä mielikuva ihmisille syntyy. Koska käytänhän mä
rahaa paljonkin. Voisiko johtua siitä, että avoimesti puhun siitä, että seuraan
rahankäyttöäni, budjetoin ja säästän asioihin etukäteen? En oikeasti oikein
ymmärrä, että miksi. Ehkä pitää rohkaistua kysymään joltain, että mistä tämä
mielikuva syntyy. En mielestäni mitenkään erityisesti piheile tai todellakaan
yritä maksattaa asioita muilla. Joskus saatan kommentoida kuinka älytöntä on,
että viinilasi maksaa 15 euroa, mutta eikö se nyt ole aika älytöntä???? Ja siis
ostan sen viinilasin silti :D
Tulipa pitkä teksti tällä kertaa! Toivottavasti jaksoitte lukea tänne asti. Alla tuttuun tapaan tarkemmat luvut.
Hei, kiva lukea näitä tekstejäsi. Luin joskus kipeänä ollessa koko blogin läpi :D Mietin, että ehkä muiden kuvitelma sun piheydestä voisi tulla esim. siitä, että annat äitisi maksaa ruokaostoksia? Ainakin itse pitäisin sitä piheyden merkkinä, jos tosielämässä tapaisin jonkun nelikymppisen, jonka äiti maksaa vielä lapselleen jotain. Ja siis ymmärrän, että nämä on vähän hankalia joskus. Omatkin vanhemmat on joskus halunneet jotain maksaa, mutta en missään nimessä suostuisi! Ja oikeastaan nykyään menee toisinpäin, koska tienaan paremmin kuin he, niin voin ostaa heille jotain, mitä he eivät ehkä raaskisi ostaa ja jonka tiedän ilahduttavan. Näin se mielestäni kuuluu mennäkin, että omia vanhempia tuetaan nyt, kun voin, he kun ovat puolestaan tukeneet minua opiskellessani. Tämä nyt tuli ajatuksena mieleen, mutta en toki tiedä kenen koet pitävän sinua pihinä ja mitä heille kerrot elämästäsi. Mukavaa loppusyksyä!
VastaaPoista