keskiviikko 7. elokuuta 2019

Ajatuksia luottokortista parin vuoden jälkeen, kun aloin asiaa ajattelemaan


Kirjoitin ensimmäisen tekstin luottokorteista aika blogini alkuaikoina syksyllä 2017 (teksti löytyy täältä https://glendoraraha.blogspot.com/2017/10/cut-them-up.html). Mielenkiintoista lukea teksti näin jälkeenpäin ja pohtia, että onko mikään muuttunut.

Sen verran on muuttunu, että minulla on edelleen luottokortti, mutta niitä on vain yksi ja en ole tätä kyseistä luottokorttia käyttänyt kuin vain kerran – maksoin viime joulukuussa Berliinin hotellin. Hotellissa olisi ollut myös mahdollisuus maksaa debit-puolella ja vähän tämä harmittaa, etten näin uskaltanut toimia. Yllättävän hyvin Euroopassa pystyy maksamaan kaiken debit-puolelta. Syitä oli kaksi miksi en maksanut; halusin kokeilla ensimmäisen kerran uuden korttini luotto-ominaisuutta ja se, että lasku oli 1.300 euroa niin ajattelin, että jos jokin menee pieleen niin luotolla maksaminen on turvallisempaa. Mitään perusteita minulla ei siihen ole, että credit-puolelta maksaminen oikeasti olisi turvallisempaa.

Syksyllä 2017 minulla oli vielä kaksi luottokorttia – Stockmannin master 500 euroa luottorajalla ja Nordean master 5.000 euron luottorajalla. Stockmannin masterin lopetin aika nopeaa yllä olevan tekstin kirjoittamisen jälkeen. Nordea master katosi pankin vaihdon yhteydessä ja otin tilalle Visan 2.000 euron luottorajalla. Olisin halunnut pelkän debit-kortin, mutta pelkkä debit-kortti maksaa enemmän! Uskomatonta. Joten päädyin ottamaan debit-credit-kortin, jonka credit-ominaisuutta olen siis käyttänyt vain tuon yhden ainoan kerran.

Minulla on debit-kortti s-tiliini ja harkitsen sitä, että siirtäisin kerran kuussa kaikki ruokaan, ravintolaan ja vapaa-aikaan tarkoitetut rahat s-tilille ja käyttäysin vain sitä. Debit-credit-korttia käyttäessä on aina pieni stressi, että painaa väärää nappia ja veloitus meneekin creditiltä. Onneksi lähimaksu menee debiltä niin sen kanssa ei tarvitse miettiä.

Tosiaan ylläolevassa kirjoituksessa kirjoitin käyttäneeni viimeksi luottokorttia huhtikuussa 2017. Näin tämä menikin pitkään ja seuraavan kerran käytin Nordean masteria syksyllä 2018, kun varasin Berliinin lennot. Syksyllä 2018 jostain syystä maksoin yhden ravintolaillallisen vahingossa creditin puolelta. Tämän jälkeen vaihdoin pankkia ja sen jälkeen maksoin tämän Berliinin hotellin uudella visalla.

Olen jotenkin vasta nyt tajunnut, että debit-credit-kortissani on myös ne debit-numerot siellä kortin takana. En esimerkiksi pitkään aikaan varannut junalippuja puhelimella, kun mobiililla maksettaessa ei voi käyttää verkkopankkitunnuksia vaan kysyy korttia. En jostain syystä ollut tajunnut, että ihan yhtälailla voin syöttää korttitunnuksiin debit-puolen tunnukset niin silloin maksu menee debiltä. Kun tämän olen tajunnut niin tarpeeni käyttää luottokorttia katosi (pitkään siis en vain ostanut mitään nettikaupoista, kun en ollut tajunnut tätä).

En ole Berliinin jälkeen matkustanut omia ulkomaanmatkoja, joten esimerkiksi lentoja en ole varannut. Seuraavana tavoitteenani on maksaa lennot suoraan debit-kortilla. Nyt ei vain ole mitään matkoja suunnitteilla, mutta lupaan, että seuraavat lennot mitkä ostan niin maksan ne debitillä. Kotimaan hotellivaraukset&maksut olen jo tehnyt suoraan debitillä, joten se kyllä toimii hyvin. Ainoa siinä vain on, että kun jonkun kaverin kanssa teet varauksen niin moni olettaa, että voivat maksaa minulle myöhemmin, sitten vasta kun visa-lasku tulee...

Koen, että 1.000 euron ylimääräinen puskurini on vähän kuin luottokorttini. Sen avulla minulla on mahdollisuus ylittää kuukausibudjettini ja maksaa jokin ekstra-juttu etukäteen ja paikata puskuri sitten jälkikäteen. Itse luottokorttia en kyllä ihan aidosti koe enää tarvitsevani. Valitettavasti sen leikkaaminen nykyisessä pankissani on mahdotonta pelkän debit-kortin kalleuden vuoksi, mutta katsellaan josko jossain vaiheessa innostun kilpailuttamaan asuntolainani uudelleen ja vaihdan taas pankkia. Tosin epäilen kyllä, että monessa pankissa on vähän sama tilanne. Pankille lienee aika kannattavaa, että me ihmiset kuljemme luottokortit taskussa.

 

 

4 kommenttia:

  1. Itse käytän luottopuolta myös aika vähän. Sitäkään vähää ei rahan takia tarvitsisi käyttää, mutta haluan monesti maksaa tietyt asiat silti sitä kautta.

    Toisaalta en koskaan odota luottokorttilaskua, vaan maksan luotolta maksetut jutut jo ennakkoon, monesti heti kun summa on kirjautunut näkyviin.

    Ainakin itselläni on luottokorttilaskun viitenumero aina sama, joten siksi voin myös lyhentää kortilla ostettuja juttuja sitä mukaa kun haluan.

    Jonkin verran tulee työhön liittyviä ostoja ja ne maksan aina luotolta, koska en halua sekoittaa niitä ostoja omiin rahoihini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on onneksi työjuttuihin yrityksen luottokortti. Jos joutuisin käyttämään työjuttuihin omaa korttia niin varmaan silloin tekisin samoin, että maksaisin kaiken luotolla, koska en tosiaan haluaisi pitää muutamaa tonnia tilillä vain sen takia, että maksan työhön liittyviä kuluja.

      Poista
  2. Erinomainen ja kannustava kirjoitus. Olet oikeassa että se on erittäin kannattavaa pankille että meillä kaikilla on luottokortti taskussa. Jos vaikka tarvitisi äkkiä...mitä pötyä!

    VastaaPoista

Sijoituskatsaus Q3

  Ylläolevalta tilanne nyt näyttää. Sijoitusinto on hieman hälventynyt muun elämän tieltä. Mahdollisesti myös muille on käynyt näin - pörssi...