Onko vararahastoni edelleen riittävä?

Kun aloitin kirjoittamaan tätä blogia niin olin DV-askeleella 3 eli keräsin vararahastoa. Tällöin olin laittanut vararahastotavoitteekseni 12.000 euroa ja sen sainkin kanssa. 

Puolitoista vuotta sitten pienensin vararahastoani 11.000 euroon. Siitä voi lukea tarkemmin täältä: Glendora&Raha: Pienensin vararahastoni (glendoraraha.blogspot.com) ja tekstistä löytyy myös muita tekstejä joissa olen käsitellyt vararahastoani. 

Ajattelin, että olisi aika pohtia, että onko vararahastoni taso nyt keväällä 2021 edelleen riitävä, liian pieni tai liian iso. 

Pakolliset kuluni ovat nyt toukokuussa 2021

• Asuntolaina ja –korko 720 euroa
• Vastike ja vesi 195 euroa
• Sähkö 30 euroa
• Vakuutukset 20 euroa
• Julkinen liikenne 0 euroa
• Ruokakulut 300 euroa
• Liitonmaksu 33 euroa
• Puhelin ja netti 0 euroa

Nämä tekevät yhteenä 1.300 euroa.

Puhelin on minulla työnantajan puolesta, joten en sinänsä maksa siitä mitään (verotusarvon toki). Jos olisin työtön niin arvioin, että puhelimeen menisi 20 euroa kuussa. Netti kuuluu vastikkeeseen ja tähän ei vaikuta onko minulla työpaikkaa vai ei. Julkiseen liikenteeseen minulla ei myöskään mene lainkaan rahaa, koska meillä on työsuhde-etuna julkinen liikenne. Lisäksi asun kotikaupunkini keskustassa työpaikkani vieressä eli en tarvitse päivittäin bussia. Bussia tarvitsen silloin tällöin muutaman kerran viikossa (normiaikaan, nyt korona-aikaan en käytä bussia kuin hätätapauksessa). Jos minun tarvitsee joskus kajota vararahastooni niin se tarkoittaa, ettei minulla ole työtä. Eli jotain rahaa julkiseen liikenteeseen on varattava. Arvioidaan vaikka 30 euroa. Nyt ollaan 1.350 eurossa. Tarvitsen myös kosmetiikka, mahdollisesti lääkkeitä, vaatteita tms. Yhden kuun nyt varmaan pärjää miten vain mutta jos tiukka tilanne kestää useamman kuukauden niin tarvitsen kulutustavaraa. Arvioidaan tähän 150 euroa per kuukausi. Arviolta pärjään hätätilanteessa 1.500 eurolla. Nykyinen vararahastoni 11.000 euroa riittää siis 7,3 kuukautta. 

Mutta.

Koska elän Suomessa niin on hyvin epätodennäköistä, että olisin pidemmän aikaa ilman mitään tuloja/tukia. Ilman mitään käytännön kokemusta arvioin, että voisin olla max 1-2 kuukautta ilman tuloja ja tätä varten vararahasto on hyvä olla.

Jos olisin oikeasti tiukassa tilanteessa niin todennäköisesti laittaisin asuntolainan tauolle hetkeksi (luotan siihen, että tämä olisi mahdollista - en toki voi tietää satavarmaksi). Näin asuntolainakulut tippuisivat 720 eurosta 60 euroon (eli vain korot+kk-maksu). Eli kokonaiskuukausikustannukseni olisivat 840 euroa. Näin 11.000 euroa riittäisi 13 kuukaudeksi. Toki en nyt varmaan ihan heti saisi lainaa tauolle, mutta nyt puhutaan aika teoreettisesti. Asuntolainan korot voivat myös lähteä nousuun, mutta olen siihen varautunut omalla suunnitelmalla enkä ota sitä nyt tässä huomioon.  

Mutta edelleen on kovin epätodennäköistä, että jäisin ilman yhtään mitään tuloja. Vararahastoni on lähinnä sitä varten, jos syystä X työttömyys/työkyvyttömyys pitenee ja tipun esimerkiksi päivärahalle tms(ja saan sitten vararahastosta lohkaistua vähän rahaa per kuukausi). Tai sairastun siten, etten pysty töihin vuosikausiin – ymmärtääkseni sairaspäiväraha ei ole kovin kummoinen eikä minulla ole tällaisiin tilanteisiin vakuutusta. Minulla on tapaturman ja pysyvän työkyvyttömyyden osalta vakuutus, mutta ei sairauden varalta. En ole kokenut sairausvakuutuksen ottamista järkeväksi, koska en ole löytänyt sellaista sairausvakuutusta, joka kattaisi kaikki sairaudet. Pitäisi osata sairastua vain vakuutuksen kattamaan sairauteen, enkä ole vielä oppinut miten se tehdään.

Toisaalta voihan tulla jokin hätätilanne missä tarvitsisin isomman kertasumman rahaa. Ei nyt tule mieleen sellaista tilannetta, mutta oletetaan vaikka että joku akuutti leikkaus mitä jostain syystä ei yhteiskunta maksa. Tai ilmeisesti esim syöpähoidoissa yhteiskunnalta saa apua vain tietyissä rajoissa ja olisi mahdollista itse ostaa lisähoitoa. En todellakaan tiedä. En koe, että kymppitonnilla kovin pitkälle pötkitään vakavassa sairastumistilanteessa, mutta toisaalta en myöskään usko, että voisin säästää niin paljon käteistä, joka auttaisi. Nämä sairastumisasiat ovat hieman hankalia ja toistaiseksi myönnän laittavani vähän pääni pensaaseen tältä osin. Yritän luottaa siihen, että yhteiskunta sitten auttaa, koska en keksi mitä muuta tekisin. Saa nähdä miten käy. 

Työttömyyden varalta pidän vararahastoani oikeinkin sopivan kokoisena, mahdollisesti hieman liian isona jopa. On epätodennäköistä, että minut irtisanotaan nykyisestä työstäni. Uskon myös, että työllistymismahdollisuuteni ovat suhteellisen hyvät. Olen koulutukseltani opettaja ja uskon, että siltä puolelta saisin ainakin jonkinlaisia töitä. Olen myös valmis uudelleenkouluttautumaan esimerkiksi lähihoitajaksi vanhuspuolelle tai lastenhoitoon. Uskon, että näiltä aloilta löytyy töitä. Vakavan sairauden varalta en pidä vararahastonia tarpeeksi isona, mutta tosiaan mikään euromäärä ei taida riittää. Uskon kuitenkin, että vararahastoni auttaa ainakin alkuun tässäkin asiassa. Ja tästä syystä haluankin edelleen pitää varahastoni 11.000 eurossa vaikka työttömyyden kannalta tämä on hieman ylimitoitettu. 

Tämä kirjoitus oli pääasiassa sen vuoksi, että saisin hiljennettyä sen äänen päässäni, että minun pitäisi korottaa vararahastoani (haaveilen että se olisi 20.000 euroa). 11.000 euroa on aivan riittävä tämänhetkisessä elämäntilanteessa. Etenkin viimeisen puolen vuoden inflaatio-varoittelun vuoksi en näe järkeväksi isontaa käteiskassaani.

Olisi mielenkiintoista kuulla muiden kommentteja mitä olette mieltä joko pelkästään minun tilanteesta tai omaan tilanteeseenne peilaten! 

EDIT 11.5.2021: olin linkannut väärän tekstin, korjasin linkin oikeaksi.