Palkkiorahasto

Työpaikkani on antanut mahdollisuuden laittaa tulospalkkiot jatkossa palkkiorahastoon. Tähän asti tulospalkkio on maksettu aina kerran vuodessa palkan yhteydessä. Jatkossa saamme itse päättää, että laitammeko 0%, 25%, 50%, 75% vai 100% palkkiorahastoon eli siis henkilöstörahastoon. Tulospalkkion voi myös pyytää ihan normaalisti "käteisenä", mutta tähän rahastointiin liittyy merkittäviä etuja, joita yritän nyt avata tässä. Itselleni asia on vielä suhteellisen uusi, joten pieni disclaimer tähän, että alla oleva on oma tämänhetkinen ymmärrys asiasta. Tietoa karttuu matkan varrella lisää :) 

Rahaston omistaa yrityksen henkilöstö. Palkkiorahaston kautta työntekijä vai saada palkkionsa jopa 48% suurempana verrattuna käteisnostoon, koska palkkiorahastoon siirrettäessä palkkioista ei tarvitse maksaa henkilösivukuluja eikä veroja. Rahastosta nostettavista varoista 20% on verovapaata (varoja ei saa nostaa kerralla kaikkea, vaan max 15% vuodessa).

Olen aika innostunut asiasta. Jopa niin innostunut, että ilmoittauduin vapaaehtoiseksi palkkiorahaston hallitukseen ja ihan puheenjohtajaksi asti. Palkkiorahaston hallitus valittiin kolmeksi vuodeksi. Rahoja ei saa rahastosta ulos kuin joko sen 15% vuodessa rahaston arvosta (josta 20% on verovapaata) tai kaiken, jos jäät eläkkeelle, työsuhde loppuu tai kuolet (no tässä tapauksessa perilliset saavat). Eli mitenkään vapaasti rahat eivät ole nostettavissa, mutta toisaalta saat myös valita, että paljonko sinne rahastoon laitat rahaa vuosittain.

Otetaan käytännön esimerkki, että mitä tämä tarkoittaa. Omalla työpaikallani maksetaan vuosibonuksia, jotka kohdallani ovat olleet jotain 6.000 – 8.000 euroa per vuosi. Ne ovat vuosipalkka jaettuna 12,6 ja sitten mahdollisilla %korotuksilla (eli 103% tms) riippuen miten tavoitteet ovat toteutuneet. Osa bonuksista on toki sidottu yrityksen liikevaihtoon ja sen toteutumiseen.

Koska työnantajan ei tarvitse maksaa palkkiorahastoon laitetuista rahoista työnantajansivukuluja, voi työnantaja maksaa työntekijälle enemmän. Oma työpaikkani maksaa peruspalkkion päälle 15% ja lisäksi myös maksaa henkilöstörahaston kaikki kulut (ei itse sijoitusrahaston kuluja vaan esim pankkikulut). Eli saamme palkkion verottomana ja siihen päälle 15%. Mielestäni kuulostaa ihan hyvältä diililtä.

Tänä vuonna laitoin 100% bonuksista palkkiorahastoon. Lähinnä siksi, että minua kiinnostaa seurata, miten homma toimii ja toiseksi olen ollut töissä vain 2,5 kuukautta työpaikkani fiskaalivuodesta, joten tavoitepalkkiosumma 1.869 euroa ei ole niin suuri, että sitä kannattaisi mitenkään pilkkoa. 

Mitä sitten käytännössä saan? Saan siis tämän 1.869 euroa verottomana ja sen päälle 15% eli yhteensä 2.149 euroa, joka siis siirretään palkkiorahastoon ja sijoitetaan. Saamme valita muutaman rahaston välillä, joissa korot ja osakkeet ovat eri painotuksilla. Jos ottaisin rahat käteisenä, niin saisin käteen noin 1.200 euroa. Todennäköisesti sijoittaisin tämän summan joka tapauksessa niin näen vain järkeväksi, että sijoitan summan palkkiorahaston kautta ja saan 44% enemmän. Rahat ovat nyt rahastossa ja jännä seurata, että mikä on kehitys. Voihan tämä olla ihan pannukakku :D

Tässä pitää erityisesti ottaa huomioon, etten saa kaikkia rahoja ulos tarpeen tullen. Joka vuosi saan max 15% ja tästä 2.150 eurosta se tarkoittaisi noin 320 euroa. Mutta jos en ota mitään niin ulosotettava summa kumuloituu vuosi vuodelta, kun sijoitussumma kasvaa. Ja ulosotettavasta summasta 20% on verovapaata, otti sen ulos miten vaan (eli vaikka koko summa, jos työsuhde loppuu tai jäät eläkkeelle). Lopusta maksat ansiotuloveroprosentin verran, mutta sinun tarvitsee muistaa toimittaa muutosverokortti (tähän on joku ihan erillinen verokortti).

Tosiaan bonukseni ovat normaalisti siinä 6.000 – 8.000 euroa ja näissä tilanteissa 15%:n korotuksella pystyisin laittamaan rahastoon 6.900 – 9.200 euroa vs jos ottaisin rahat käteisenä niin saisin 3.800 – 5.100 euroa. Ja huom! ansiotuloveroprosenttini on jatkossa pienempi, koska ansiotulot "laskevat". 

Todennäköisesti tulevina vuosina en tule laittamaan koko bonusta palkkiorahastoon vaan jonkin prosentin. Riippuu käteisen rahan tarpeesta. Tänä vuonna en rahoja tarvitse niin tämä on hyvä vuosi aloittaa. Mielenkiinnolla seuraan, että kuinka rahaston arvo vaihtelee. Itse valitsin hyvin osakepainotteisen rahaston, mutta sen voi vaihtaa sitten myöhemmin, kun/jos oma riskinottohalukkuus pienenee.

Mielenkiintoista! Onko muilla kokemuksia palkkiorahastoista? Ilmeisesti nämä ovat viime vuosina enenemissä määrin lisänneet suosiotaan ja verotusta/lainsäädäntöä on myös muutettu näille suosiollisemmaksi (älkää kysykö miten, en muista :D).  

Kesäkuun kulutus

Kesäkuun budjettikaudella (20.5. - 19.6.) tuloja oli palkka, Mandatumin osingot ja päivärahoja. 

Kuluja asuntolaina, vastike, vesi, suoratoistopalveluita, netti, vakuutus ja ruokakauppa. Nyt meni ruokakauppaan paljon rahaa, mutta oon ostanut tosi paljon marjoja ja kaikenlaista kallista. 

Ravintolaan meni alle budjetoidun! Vapaa-aika/lomakategoriassa oli suuhygienisti (maksoi 200 euroa, miten ihmeessä tuokin on noin kallista nykyään? Olin huoneessa sisällä 30 minuuttia) ja talviuintipaikan vuosimaksu. Palveluissa perus: siivous ja sokerointi. 

Tavarakategoria paukkui yli; ostin kosmetiikka ja vaatteita. Ja sitten apteekista lääkkeitä. Lisäksi ostin uuden verhon olohuoneeseen. Hyväntek/lahjat tms kategoriassa perushyväntekeväisyyskohteet, useampi kollegan muistamislahja ja sitten yhden yhdistyksen jäsenmaksu. 

Yllätyskuluissa EM-veikkauskisan maksu (jee, jalkapallo on taas täällä!) ja sitten työvarusteita mun uutta sivutyötä varten. Jonka opinnot siis sain valmiiksi! Eli läpäisin loppukokeen ja valmistuin. Kyllä mä varmaan paljastan, että mikä tämä mun sivuhomma on - meitä ei vain ole kovin montaa Tampereella, niin oon tämän kanssa kipuillut. Syynä myös se, että oon ollut tosi epävarma valmistumisesta, joten en ole asiaa halunnut sen enempää avata, jos olisinkin törttöillyt loppukokeen. Mutta oma tekstinsä sitten siitä! 

Tulot riittivät menoihin ja sain rahaa myös asuntolainasäästöön, sijoituksiin ja peräti 100 euroa mun pitkäaikaissäästöön! Siellä on nyt yhteensä 2.600 euroa. 

Tienaako päivärahoilla?

"Päivärahalla työnantaja voi korvata työntekijälle työmatkan aiheuttaman elantomenojen lisäyksen. Verohallinto määrää, mikä on verovapaan päivärahan enimmäismäärä. Verohallinto ei määrää, että työnantajan pitää maksaa päivärahaa. Se, mitä työnantaja maksaa, perustuu työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työnantajan käytäntöön. Päiväraha on tarkoitettu korvaamaan työmatkasta aiheutunutta kohtuullista ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäystä."

"Verohallinnon kustannuspäätöksessä on vahvistettu kaksi eri verovapaan päivärahan enimmäismäärää: kokopäiväraha (yli 10 tuntia kestävä työmatka) ja osapäiväraha (yli 6 tuntia kestävä työmatka)."

"Päivärahan verovapaus edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä siitä paikasta, josta matka on tehty. Työmatka voi alkaa asunnolta, työasunnolta, toissijaisella työskentelypaikkakunnalla olevasta majoituspaikasta taikka varsinaiselta tai toissijaiselta työpaikalta."

Ylläolevat ovat suorat lainaukset veronmaksajien sivuilta: Päivärahat - Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi) (Luettu 9.6.2024)

Yritin myös etsiä internetin ihmeellisestä maailmasta tietoa, että mistä lähtien Suomessa on maksettu verovapaita päivärahoja ja miksi alun perin näitä on alettu maksamaan. Ainakaan nopealla googlauksella en tätä tietoa löytänyt. Käytäntö on ymmärtääkseni melko erityinen Suomessa. Kollegoiltani olen oppinut sen verran, että Ruotsissa päivärahoja maksetaan, jos työmatka kestää yön yli. Tanskassa ei makseta ilmeisesti lainkaan (kollegoideni mukaan), mutta mitä googletin niin siellä on jonkinlaisia kompensointeja kuten esim ruoka. Sveitsissä ei makseta, mutta siellä työntekijä voi syödä työnantajan piikkiin tietyllä maksimi rahasummalla per päivä (en nyt muista paljonko tämä summa on). 

Säännöt tuntuvat melko epämääräisiltä ja varmasti tähän vaikuttaa myös se, että eri yrityksissä on erilaisia käytänteitä. Itselleni itseasiassa tuli uutena tietona, että Suomessa ei ole lain mukaan pakko maksaa päivärahaa vaan se tulee työehtosopimuksista ja muista yleisistä käytänteistä. 

Omalla työpaikallani päivärahat ovat aina maksettu. Päiväraha maksetaan joko puolikkaana tai kokonaisena riippuen matkan pituudesta ja siitä, kuinka monta ateriaa työnantaja tarjoaa matkalla. 

Kun palasin tammikuussa töihin niin aloin pitämään kirjanpitoa, että paljonko saan päivärahoja ja paljonko käytän omaa rahaa syömisiin matkan aikana. Työnantajani maksaa kaikki muut kulut, kuten majoituksen ja matkustuksen (lennot, junat, taksit - ihan kaikki siirtymiset). Mielestäni päivärahakäytäntö on reilu ja hyvä olla olemassa, koska työmatkoilla tosiaan ylimääräisiä kuluja tulee ulkona syömisistä. Omilla työmatkoilla aina osa aterioista on työnantajan maksamia - pääasiassa kaikki ne ateriat, jotka syödään kokouksen yhteydessä kuten lounaat, mutta kaikki varsinaisen matkustamisen aikana tapahtuvat ateriat maksetaan itse. 

Mulla oli nyt alkuvuodesta poikkeuksellisen paljon työmatkoja johtuen uudesta tehtävästäni. Sain joka kuulta päivärahoja ja yhteissumma oli 763,5 euroa. Kuluja näillä työmatkoilla oli yhteensä 304,70 euroa. Eli jäin siis 458,80 euroa plussalle. Ihan kiva. Luku itseasiassa hieman yllätti, oletin että olisin kuluttanut enemmän rahaa omiin syömisiin. 

Jatkossa mulla ei tule olemaan näin paljoa työmatkustamista (mikä on hyvä!) niin en odota päivärahoja enää joka kuulta. En oikein pidä työmatkustamisesta kahdesta syystä: mielestäni yritysten etenkin pitäisi karsia työmatkustamista ja sen aiheuttamaa ympäristöhaittaa ja toisena syynä on henkilökohtainen ominaisuuteni, etten jaksa enää hirveästi matkustaa. Matkustaminen aina rikkoo rutiinin, nukun huonosti, en pääse liikkumaan ja syön epämääräisesti. Parin päivän työmatkasta toipuminen vie aina päiviä. Nuorena matkustin paljon ja asuinkin vuosia ulkomailla, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä hankalampana matkustamisen koen. 

Mutta vastaus otsikon kysymykseen niin kyllähän niillä päivärahoilla tienaa. Etenkin kun ne saa verovapaana. Eli henkilöt, jotka matkustavat vaikka viikoittainkin niin kyllähän iso osa tuloista saattaa tulla päivärahoina. Jotkut myös tekevät useamman matkan viikossa. En kyllä ymmärrä, että miten he jaksavat, mutta meitä ihmisiä on erilaisia. Itse olen vähän tällainen "jaksamattomampi" yksilö :) 

S-pankin säästäjäpalvelu katsaus

Kirjoittelin tammikuussa aloittaneeni S-pankin säästäjäpalvelun Glendora&Raha: S-pankin säästäjä-palvelu (glendoraraha.blogspot.com) ja ajattelin päivittää tilannetta tänne blogin puolellekin. 

Avasin palvelun kesäkuussa 2023 ja tammikuussa 2024 siellä oli reilut 150 euroa. Mulla säästäjään menee bonukset ja sitten 1 euro aina kun maksan s-pankin debit-kortilla. Rahat menee ensin sellaiselle keräilytilille ja aina kun 10 euroa tulee täyteen niin summa sijoitetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 1-2 kertaa kuussa sijoituksiin menee 10-20 euroa. 

Tällä hetkellä sijoituksen arvo on 241 euroa ja rahastot ovat yhteensä 8,4% plussalla. Omaa rahaa olen laittanut sinne 222 euroa, mutta kuten aiemmassa tekstissä totesin niin ei tämä tunnu omalta rahalta. Eli edelleen olen sitä mieltä, että mukavan huomaamaton ja kivuton säästämisenmuoto. Mutta joo, ei tällä rikastumaan pääse. 

Toukokuun kulutus

Toukokuussa tuloja oli palkka, osinkoja, Tori-myynti ja päivärahat. 

Menoja oli vaikka ja mitä. Laina, korot, vastike, sähkölasku, liitonlasku, suoratoistot ja netti. Ruokakauppaan meni jotenkin ihmeen vähän rahaa, mutta se kyllä näkyy jo nyt uuden budjettikuukauden aikana, kun ensimmäisten 10 päivän aikana oon käyttänyt ruokakauppaan jo 200 euroa. 

Ravintolaan meni paljon, josta isoimpana melkein 200 euroa vappuna. Kävin kaveriporukalla "hyvin syömässä" ja sitten mentiin Tampereen Tavara-asemalle 40v diskoon. Sitä ennen lyhyt käynti samppanjabaarissa, joten mitenkään halpa ilta ei ollut kyseessä. Muuten oli edelliskuun lounasveloitus (vähennetään palkasta suoraan, meillä on epassi käytössä), muita ravintola- ja kahvilakuluja, kävin Ilveksen pelissä uudella Tammelan stadionilla (on muuten hieno, oon jo käynyt pari kertaa) eli siihen liittyviä ravintolamenoja ja pari kertaa tilasin Woltista.

Vapaa-ajassa on junalippuja, työmatkakuluja (en kyllä oikein tiedä miksi ne tähän kategoriaan laitoin, lähinnä ravintolakuluja), ne Ilveksen peliliput ja mun Helsingin matkan muita kuluja. Palveluissa sokerointi, kampaaja, PT, museokortin uusiminen ja siivous. 

Tavaroissa silitysrauta (vanha hajosi), apteekkiostoksia, päivävoide, hiuksiin lämpösuoja, Ilves-fanihuivi, paita, toppi ja yksi vähän kalliimpi hankinta tätä mun uutta "sivu-uraa" varten (jos nyt ikinä valmistun tuosta koulusta, loppukoe vielä jäljellä ja stressaa ihan järjettömästi). Tuon hankinnan varmaan voi vähentää verotuksessa sitten. Pitäisi se kevytyrittäjyys saada aikaiseksi, mutta en pysty ajattelemaan asiaa ennen loppukoetta. Mietin sitten vasta. 

Sitten ihan vain perushyväntekeväisyysmenot ja joku ekstra siellä oli myös, mutta en enää muista, että mikä. 

Tulot riittivät ihan hyvin menoihin, sain lisäksi säästöön ja sijoituksiin rahaa. En kylläkään yhtään mun säästötavoitteeseen. Kulut on kyllä aika kovat mulla tällä hetkellä ja pientä kulukuuria olen jo aloittanut. Mm irtisanoin Podimon ja Bookbeatin ainakin nyt kesän ajaksi. Katsotaan pystynkö olemaan ilman. Netflix ja Spotify jäivät. Spotifyta en tule irtisanomaan, mutta ehkä Netflixin joksikin aikaa. Nyt kyllä odotan vielä Bridgertonin kolmoskauden loppuosaa ennen kuin sen teen. 

Turnauskestävyys koulun ja työn yhdistelmässä alkaa olla aika lopussa. Toisen koulun kurssit sain tehtyä (tai no on vielä yksi kesäkurssi ja työharjoitteluraportti...), mutta tuon toisen koulun loppukoe stressaa ihan älyttömästi. On todella laaja kokonaisuus ja vaatii ihan tosi paljon opiskelua (ja ulkoa muistamista) ja en enää yhtään jaksaisi. No vielä tämä viikonloppu ja sitten yksi viikko. Toivottavasti selviän. Samalla töissä on alkanut olla paljon töitä. Kolme kuukautta se ns rauhallinen aika kesti, mutta nyt kyllä muistan todella hyvin minkälaista tämä työnteko oikein olikaan. Siis edelleen tosi kivaa, mutta eihän niitä töitä ehdi työajan puitteissa tekemään. Ja tällä hetkellä en ehdi tekemään yhtään ylitöitä koulun takia, joten tästä stressi. Onneksi työmatkoja ei ole kesällä lainkaan. Ja lämpimästä kelistä kyllä nautin! 

Säästösuunnitelma

Kirjoitin tuossa tammikuussa, että haluan hellittää mun budjetin kanssa, enkä asettaa itselleni mitään isoa säästösuunnitelmaa. Tosin samassa tekstissä jo suolasin itseni kirjoittaen loppuun, että ”keittiöremontti vähän kiinnostelee”. Ja niinhän se kiinnostelee! Niin kiinnostelee myös autohallipaikan ostaminen ja sen vuokraaminen. Tulevaisuudessa uskoisin, että tulen tarvitsemaan auton, mutta toivottavasti en vielä pariin vuoteen. Mutta kiinnostelisi sen hallipaikan ostaminen jo nyt ja sen vuokraaminen.

Tätä varten kysyin pankista lainatarjousta. Mun taloyhtiön alla on siis parkkihalli ja sinne pääsee suoraan hissillä. Halli on melkein Tampereen keskustassa, joten kk-vuokra liikkuu siinä 100 euron pinnassa. Vaihtoehtoina olisi ostaa parkkioikeus tai sitten ihan yksilöity parkkipaikka. Parkkioikeuden saisi noin 15.000 eurolla, parkkipaikan 25.000 – 30.000 eurolla riippuen vähän paikan sijainnista ja koosta. Itse tähtään ns kalleimpaan eli haluaisin yksilöidyn parkkiruudun, joka on tarpeeksi leveä, siihen on helppo ajaa auto ja hyvällä sijainnilla (eli sama kerros kun mihin hissi tulee). Olen valmis maksamaan sen 30.000 euroa.

Kysyin lainatarjousta omasta pääpankistani Nordeasta, mutta plaah ja plaah. En vain pysty (toki jos olisi ihan pakko, mutta nythän ei ole). Kysyin lainaa 25.000 eurolle ja 20 vuoden laina-ajalle. Marginaali olisi 2,45% ja siihen saisi yhdistää minkä koron tahansa (euriborin tai primen). Koron saisi myös vaihtaa maksutta koska vain. Perustamiskuluja tms ei olisi, mutta kuukausittainen palvelumaksu olisi 6 euroa. Tehtiin alustava laskelma kolmen kuukauden euriborilla, jolloin kuukausisummaksi tulisi 190 euroa ja kokonaiskorot tulisivat olemaan 19.000 euroa (kokonaiskorko olisi siinä 7%). Eli maksaisin oikeastaan tuplat ko lainasta… En tiedä oliko tämä hyvä lainatarjous vai ei, mutta itse kyllä päätin, etten tähän lähde. Myyn mieluummin vaikka sijoituksiani (tosin sekin ajatus tekee hieman kipeää).

Autohallipaikan lisäksi keittiöremontti houkuttaa. Neljä vuotta sitten, kun tähän muutin, vaihdoin keittiön kaapinovet, mutta tämä ei ollut kovin onnistunut. Ihan ok ne ovat, mutta jokin tökkii. Kerrostalo, missä asun, on rakennettu vuonna 2012 ja siis keittiö on ihan ok kunnoltaan. Astianpesukone hajosi heti, kun olin muuttanut, joten sen olen uusinut, mutta muuten koneet toimivat hyvin. Lisäksi ostin keittiöön Ikeasta saarekkeen, koska laskutilaa keittiössä on ihan järjettömän vähän. Mielestäni keittiö on aika ruma (vähän sellainen sillisalaatti), mutta isoin ongelma on toiminnallisuus. Hieman hämmentää kuinka vuonna 2012 on vielä tehty toiminnallisuuksiltaan noin hankala keittiö. Esim keittiössä ei ole lainkaan isoja vetolaatikoita vaan sen sijaan kapeita ja syviä kaappeja. Olen yhden keittiöremontin tehnyt vuonna 2009 ja jo silloin hankin sinne pääasiassa isoja vetolaatikoita ja kapeaan kohtaan apteekkarin vetokaapin. Syvät kaapit ovat ihan järjettömän epäkäytännöllisiä. Lisäksi keittiössä on keraaminen liesi ja Helsingin asunnossa ehdin jo tottua induktiolieteen. Yhä jopa neljän vuoden jälkeen tuskastun keraamisen lieden hitauden kanssa! Lisäksi tosiaan laskutilan vähyys on ongelmallinen. En haluaisi isoa saareketta, mutta se on välttämättömyys, koska teen paljon ruokaa ja tarvitsen paikan missä valmistella se ruoka! Tästä syystä myös haluaisin panostaa keittiööni, koska käytän sitä paljon. Tiedostan kyllä, että 12 vuotta vanhan keittiön täysremontti on vähän turhaa… Toistaiseksi olen päättänyt joka tapauksessa odottaa vielä ainakin vuoden (eli kesään 2025) ja miettiä, että mitä haluan tehdä.

Toki miettiminen ei ole ainoa syy vaan myös se, että näihin hommiin pitää säästää rahaa. Keittiöremonttiin en etenkään halua ottaa lainaa, koska se ei tuota mitään. Autohallipaikkaan olisin voinut lainaa ottaa, jos yhtälö olisi ollut toimiva (mutta 100 euroa vuokraa ja 190 euroa lainakulut ei oikein toimi mitenkään päin, vaikken mitään tarkkoja laskelmia en lähtenyt edes tekemään).

Eli uusi säästösuunnitelma here we come! Mulla jäi opintovapaasäästöjä 2.000 euroa ja olen sinne nyt lisännyt rahaa huimat 500 euroa. Tämä tili on tämän säästösuunnitelman lähtöpiste. Tavoitesumma on nyt aika random, koska mulla ei ole vielä edes selkeää tavoitetta, että mihin rahan käytän (se keittiö vai autopaikka), mutta asetan nyt alustavasti tavoitteeksi 15.000 euroa ja olisiko deadline sitten toukokuu viimeinen päivä 2025. Eli tasan vuosi aikaa. Tämä tarkoittaa reilua 1.000 euroa per kuukausi ja ei mulla kyllä ole hajuakaan, kuinka tämä tulee onnistumaan :D Huhtikuussa sain säästöön noin 1.200 euroa, mutta toukokuussa en tule saamaan kuin jonkun kämäsen satasen. Mun pitää varmaan miettiä uudestaan, että paljonko laitan sijoituksiin (nyt on mennyt noin 300-400 euroa kuussa) ja paljonko laitan ylimääräistä asuntolainalyhennykseen (nyt 300 euroa kuussa). Mahdollisesti tulen myymään jotain mun suoria osakesijoituksia. Mulla on ollut suunnitelmissa jo pidempään keventää suorien Suomi-osakkeiden määrää ja siirtää rahat maailma/USA-indekseihin tai ETF:n. Mulla on jo selkeänä päässä ne osakkeet, jotka haluan myydä, mutta en vain ole oikein saanut mitään aikaiseksi. Ehkä nyt on aika aktivoitua tämän kanssa ja osan rahoista siirrän ihan perussäästöön ja vain osan indekseihin. 

No mutta tästä tämä lähtee. Aloitussaldo on 2.500 euroa ja yritän tehdä tänne blogiin aina kuukausipäivityksen, että miten homma etenee!

Huhtikuun kulutus

Nämä mun budjettikatsaukset tulevat näköjään aika isolla viiveellä, mutta laitan nyt kuitenkin tänne vielä huhtikuunkin, vaikka toukokuu on myös budjettikauden osalta oikeastaan jo valmis. Koulu alkaa nyt onneksi pikkuhiljaa helpottaa ja pitkästä aikaa mulla on ns vapaapäivä eli kokonainen päivä, kun ei tarvitse olla töissä tai tehdä koulujuttuja! Ei koulut vielä ohi ole, mutta sentään pikkuhiljaa vähenee. 

Kiire alkaa näkymään myös kulutuksessa. Tai ehkä pikemminkin huolimattomuus. Olen ottanut kaiken irti siitä, ettei tarvitse niin kiinnittää huomiota siihen rahaan ja paljonko sitä käyttää (kohta taas kyllä tarvitsee, koska olen keksinyt itselleni uuden säästötavoitteen, mutta siitä myöhemmin). Ja vaikka huhtikuussa käytin rahaa ihan tuhottomasti niin silti ei tarvinnut ottaa säästöstä mitään vaan tulot kattoivat menot (jei!). Tuloja oli palkka, osingot ja päivärahat. Säästöistä otin kyllä ylimääräistä asuntolainan lyhennystä varten, mutta periaatteessa ei olisi tarvinnut - loppujen lopuksi siis siirtelin vain rahoja eri säästötilien välillä (asuntosäästötililtä pitkäaikaiselle säästötilille). Tällä hetkellä laitan joka kuukausi 300 euroa asuntolainasäästöön ja sitten kolmen kuukauden välein lyhennän asuntolainaa 900 eurolla ekstraa. En tiedä onko tässä mitään järkeä eli miksi en joka kuukausi tee ylimääräistä 300 euron lyhennystä. No mutta eipä tarvitse joka kuukausi manuaalisesti muokata lyhennyssummaa vaan riittää kolmen kuukauden välein.

Asuntolaina lyheni siis enemmän kuin normaalisti. Vastike ja vesi normi. Mun suoratoistopalvelukulut alkavat päästä käsistä, joten näiden kanssa pitää olla tarkempi jatkossa. Mulla on näitä nyt liikaa. Taidan mennä vähän toiseen ääripäähän näiden kanssa - ensin mulla ei ollut vuosiin mitään ja nyt niitä alkaa olla jo ruuhkaksi asti. Tässä kategoriassa on myös mukana Elisan netti ja tietoturva, mutta yksistään suoratoistopalveluihin mulla meni huhtikuussa rahaa 52 euroa. Jaiks, aika paljon! 

Ruokabudjetti vähän ylittyi, mutta ihmeellistä kyllä ravintolabudjetti alittui. Ei tapahdu kovin usein tällaista ihmettä. Vapaa-aika/loma-kategoriassa oli Helsingin junalippuja, HSL-lippuja, yksi keikka, yksi jalkapallopeli ja lippu vappujuhliin. Palvelut ylittyivät huikeasti, mutta tämä johtuu PT:stä minkä palkkasin. Maksan kahdessa erässä eli toukokuussa tämä kategoria on vielä korkea. Muita palveluita siellä oli siivous ja kasvohoito. Tavaroissa oli vaaka ja kasvovesi.  

Muuten sitten ei ollutkaan mitään ihmeellistä. Huhtikuusta en oikein muista muuta kuin että oli kylmä ja kiire. Mä en oikein pidä aikataulutetusta elämästä ja nyt tämä alkaa käymään voimille. Mutta ei enää paljon jäljellä. Mun toisesta koulusta sain vikan tentin eilen tehtyä. Mulla on sinne vielä yksi kesäkurssi, mutta sen deadline on vasta heinäkuun lopussa, joten en keskity siihen vielä. Toinen koulu loppuu 8.6., kun on viimeinen siihen liittyvä näyttö. Jos sen läpäisen niin pääsen aloittamaan mun sivutyöt, mikä on aika jännää. Mun pitäisi jonkinlainen yrittäjä-hommeli siihen kehittää (varmaan joku OP-kevytyrittäjyys tyylinen ratkaisu), mutta en ole vielä oikein jaksanut suuremmin perehtyä asiaan. Tarkoituksena ei juuri nyt ole näitä sivutöitä alkaa tekemään mitenkään aktiivisesti; tämä on vähän sellainen pidemmän tähtäimen suunnitelma. Mutta nyt mulla tulee olemaan ko hommaan pätevyys, joten katsotaan miten asia lähtee etenemään. 

Uudessa työssä viihdyn edelleen tosi hyvin. Homma tuntuu paranevan koko ajan. Jonkin verran ahdistaa se kuinka hidas olen kaikessa, mutta eiköhän se kuulukin tähän alkuun ja opetteluvaiheeseen. On vain hassua olla samassa työpaikassa, jossa ennen on hallinnut hommansa ihan 100% ja nyt yhtäkkiä olen ihan pihalla kaikesta. Yritän noudattaa omaa neuvoani, mitä olen uusille kollegoille ja alaiselleni sanonut, että pääasiassa hommiin kunnolla sisäänpääsy vie vuoden. Pitää nähdä kokonainen vuosi, että näkee kaikki vuoden aikana tapahtuvat hommat ja tekee ne ainakin kerran. Sitten on vasta oikeastaan mahdollisuus alkaa hahmottamaan isompia kokonaisuuksia ja alkaa miettiä asioiden kehittämistä. Toki tämä on varmasti hyvin alakohtaista, mutta oman kokemuksen mukaan asia menee näin yritysmaailmassa, missä hyvin moni asia on kalenteriin sidottu. 

Alla taas tarkempia numeroita.