Mulla on mielestäni tosi paljon asuntolainaa. Jostain syystä se ei suuremmin ahdista mua. Toki välillä mietin vaihtoa halvempaan asuntoon. Tampereen keskustassa, missä asun, se olisi hyvinkin mahdollista ilman että mun pitäisi muuttaa keskustasta pois (en siis asu ydinkeskustassa, mutta tässä 5 min kävelymatkan päässä). Jos mun työllisyystilanne muuttuisi radikaalisti niin sitten todennäköisesti tekisin tämän ratkaisun. Mun asunnon arvo on sellainen vajaa 300.000 euroa. Tämä on tosi vaikea arvioida tarkkaan, mutta olen aika varma, että arvio on suht paikkaansa pitävä. Seuraan hyvin aktiivisesti asuntomarkkinaa ja mun taloyhtiöstä on tässä viime vuosien aikana myyty asuntoja. Ne asunnot, joiden hinta on kohtuullinen, menevät nopeasti, ne asunnot joiden hinta on kova, ovat myynnissä yhä uudestaan. Ihan mun seinänaapuri, hyvin vastaavilla spekseillä (20 neliötä pienempi, ei saunaa) meni parissa viikossa 5.000 euron neliöhinnalla. Toki isommassa on pienempi neliöhinta. Yhtä asuntoa on yritetty myydä varmaan jo pari vuotta, mutta tosi kovalla hinnalla - lähdettiin melkein 5.500 euron neliöhinnalla ja pyyntiä on laskettu nyt jo neljään kertaan. Nyt neliöhinta on tuo 5.000 euroa eli tosi mielenkiintoista seurata, että meneekö se nyt.
Sopivan asuntolainamäärän miettiminen on haastavaa, kun siihen vaikuttaa niin moni tekijä. Ylen sivuilta löysin seuraavan kirjoituksen: Kuinka paljon asuntolainaa uskallat ottaa? Kolme nyrkkisääntöä auttaa arvioimisessa | Oppiminen | Yle
Nyrkkisäännöt ovat tämän mukaan:
- Velanhoitoon saisi mennä 2/5 (30-40%) nettotuloista
- Toki tämä riippuu ihan hirveästi nettotuloista: 40% 2.000 euron tuloista on ihan eri kuin 10.000 euron
- Velkakatto, joka lasketaan bruttotuloista: lainanmäärä saisi olla 450 - 500% suhteessa lainanottajan bruttotuloihin
- Viimeisenä on asuntolainan määrä suhteessa muihin vakuuksiin (raha pankkitilillä, sijoitukset, muut kiinteät vakuudet). Tästä ei oikein sanottu mitään muuta konkreettista, kuin että ensiasunnon ostoon pitää olla 5% omaa rahaa. En oikein ymmärrä, miten tämä tähän liittyi mutta no jotenkin varmaan.
Näihin nyrkkisääntöihin mä kyllä menen. Mun velanhoitoon menee tällä hetkellä 26% mun nettotuloista ja lainanmäärä (alunperin otettu laina siis) oli 250% suhteessa mun silloisiin bruttotuloihin (vuonna 2020). Mulla oli enemmän kuin 5% omarahoitusosuutta (38%).
Näiden lisäksi mun mielestä olisi hyvä ottaa huomioon muukin elämäntilanne sekä yksilön kulurakenne. Itse olen muun muassa siksi valinnut laittaa paljon rahaa asumiseen, koska ei mulla oikein mitään muita pakollisia kuluja ole. Mulla ei ole lapsia, lemmikkejä, mökkiä, autoa, venettä, mitään kalliita harrastuksia enkä pidä (kauas) matkustamisesta. Joten henkilökohtaisesti musta on ihan ok, että käytän paljon asumiseen - oma asunto on mulle tärkeä ja etenkin se, että se on tietynlainen. Niin omasta mielestäni musta on ok tähän panostaa vaikka joku varmasti ajattelee, että voisin asua halvemminkin.
No mutta tämän piiiitkäään alkujaarittelun jälkeen on ehkä aika mennä asiaan. Tosiaan viime syksynä kirjoitin, että tavoite mulla olisi olla asuntolainavelaton vuonna 2035 (eli kun olen 55-vuotias), mutta mitään tarkkaa suunnitelmaa mulla ei ollut. Tämän hetkinen tavoite on ollut päästä aina vuoden lopuksi seuraavan kymmenluvun alapuolelle ja tähän olen päässytkin. Mutta tämä ei riitä siihen, että olisi velaton 2035 vaan mun pitää kiristää tahtia. Tein laskelman tuossa alkuvuodesta, että paljonko mun pitäisi vuodessa maksaa, jotta tämä tavoite toteutuisi. Laskelma näyttää tällaiselta:
Innostuin tästä nyt sen verran, että tein kaikenlaisia graafeja. Ensimmäisenä mikä on tilanne tänään eli paljonko olen maksanut euroissa ja prosenteissa ja kuinka paljon on jäljellä:
Eli tältä tilanne nyt tänään näyttää. Katsotaan kuinka mun käy. Sinänsä tavoite on ihan saavutettavissa ellen nyt keksi tähän jotain muuta tai jotain yllättävää tapahtuu. Joka tapauksessa, jos aion saada asuntolainan maksettua aikataulun mukaan niin pakko on myös aktiivisesti tehdä jotain. Sillain tämä on hieman epämotivoiva tavoite, koska on niin pitkän matkan päässä. Ja vaikka haluan olla asuntolainavelaton niin en suuresti halua olla 55-vuotias :D Joten tavallaan ei huvita mitenkään kiirehtiä siihen maaliin. Mutta josko tämä tavoite innostaisi mua olemaan asuntolainavelaton jopa aiemmin? Esim 50-vuotiaana viiden vuoden päästä.. Se tarkoittaisi, että mun pitäisi maksaa asuntolainaa 28.000 euroa vuodessa - 2.333 euroa kuussa. Jaiks, ei kuulosta mahdolliselta ellei nyt jostain tipu rahaa mun syliini. Että katsellaan nyt mitä tästä tulee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti