keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Ajatuksia sijoituspäätöksistäni


Olen halunnut kirjoittaa tämän tekstin jo pitkään, mutta tämä on odotuttanut itseään. Koska onhan se aika iso kynnys paljastaa julkisesti kuinka vähän asioista loppujen lopuksi ymmärrän. Nyt tässä yksi ilta sain inspiraation ja annoin näppäimistön laulaa eli here we go – kaikki salat julki! 

Blogeissa on ollut paljon kirjoituksia, että vuosi 2019 oli erittäin hyvä sijoitusvuosi ja kaikilla on ollut paljon nousua salkuissaan. Minullahan näin ei ole. Sijoitussalkun arvonnousu on ollut aika pientä. Tämä johtuu osakesijoituksistani. Rahastosijoitukseni ovat olleet pääsääntöisesti kaikki plussa aikalailla koko ajan ja arvonnousua on noin 700 euroa eli 11%. Osakkeissani arvonnousua on vain noin joku 140 euroa eli vajaa 2%. Pääsyyllinen on Wärtsilä. 

Tein varmaankin sen aloittelijan virheen, että myin sen ainoan osakkeeni joka on tuottanut kunnolla eli Marimekon. Tämä lienee aika tyypillinen virhe. Ihan mielenkiinnosta laskin salkkuni arvonnousun, jos en olisi Marimekkoa myynyt. Arvonnousua olisi tämän päivän kurssilla noin 950 euroa eli noin 10%. Jostain syystä siltikään en kadu Marimekon myymistä – myin sen siinä vaiheessa, kun ostohinta oli kolminkertaistanut. Kokonaissumma oli alle 1.000 euroa eli sain lunastaa osakkeet verottomasti. Aloin olla Marimekon kurssinoususta jo hieman stressaantunut. Kun aloin ostaa osakkeita niin päätin sijoitusstrategiakseni osta-ja-pidä. Hieman silloin mietin, että jos osakkeen arvo kaksinkertaistuu ostohintaan verrattuna niin silloin myyn. En uskonut, että näin ikinä käy. Mutta näin kävikin sitten aika nopeaa ja ensimmäisellä osakkeella mitä olin hankkinut. Seurasin nousua ja mietin, että mitä tehdä. Lopulta päädyin myymään. Saimpa ensimmäisen myyntikokemuksen. 

Aloitin sijoittamisen vuonna 2016. Ensimmäinen kohteeni oli silloisen pankkini Nordean yhdistelmärahasto ja laitoin sinne 1.500 euroa kertapanona ja sitten 40 euroa kuukausittain. Tein sijoituksen pankin sijoitusneuvojan ohjeistuksesta. Myin tämän rahaston 2018, kun vaihdoin pankkia. Voittoa tuli vajaa 200 euroa. Kokonaisuudessaan rahaston arvo oli noin 3.000 euroa eli myydessä maksoin verot tuosta voitosta. 

Seuraavana vuonna 2017 löysin Nordnetin ja sijoitin hieman rahaa Suomi Superrahastoon, koska sitä niin paljon hehkutettiin. Ja oli kuluton. Laitoin kertapanona 500 euroa ja ensin 30 euroa kuukausittain, jonka muutin jossain vaiheessa 15 euroksi. Minulla on edelleen rahasto, mutta tammikuussa 2020 lopetin kuukausisäästösopimuksen ko rahastoon. Siellä on nyt noin 1.200 euroa. Toistaiseksi annan rahaston olla, mutta en aio laittaa sinne lisää rahaa. 

2017 ostin myös ensimmäiset osakkeeni Nordnetin euron-kampanjan innoittamana. Pääomaa minulla oli 200 euroa ja päädyin Marimekkoon. Marimekkoon päädyin, koska itse pidän brändistä, tykkään itse ostaa Marimekon tuotteita ja pidän tuotteita laadukkaina. Lisäksi toimitusjohtajana on nuori nainen. Samana vuonna ostin toisesta euron-kampanjasta 100 eurolla lisää Marimekkoa. Myin nämä osakkeet 2019 hieman alle 900 eurolla. 

Jossain vaiheessa vuonna 2018 aloin miettimään hajautusta ja päädyin jakamaan Nordnetin Suomi-superiin menevän 30 euroa Suomen ja Super-Norjan välillä. Norjaan en laittanut mitään alkupääomaa vaan olen kerryttänyt sitä 15 eurolla kuussa. Tammikuussa 2020 myin tämän rahaston ja rahaa tuli 445 euroa (voittoa noin 20 euroa). Lopetin myös supereihin kuukausisäästämisen. Ostin super-Norjasta saamillani rahoilla Nordnet Smart 15 –rahastoa ja tarkoitus on tehdä tänne 50 euron kuukausisäästösopimus. Minua kiinnostaa Nordnet Smart –rahaston hajautuslupaus. 

Vuoden 2018 keskivaiheilla aktivoiduin osakeostojen kanssa. Tavoitteena hajauttaminen viiteen omaisuusluokkaan: pankit&rahoitus, kiinteistöt, teollisuus, teknologia, kulutustavarat ja –palvelut. Tavoitteena ensi alkuun oli (ja on edelleen) hankkia 10 eri yhtiötä salkkuun ja tehdä useampi eri ostoerä yhtiöiden osakkeita. 

Kesällä 2018 ostin kahteen otteeseen Sampoa. Syy Sammon ostolle oli korkea osinkotuotto ja yrityksen tarjoama hajautus rahoitusalaan ja vakuutusalaan. Seuraavaksi ostin tätä surullisen kuuluisaa Wärtsilääni. Tosiaan mietin tällöin myös Konetta. Tavoite oli ostaa jotain teollisuutta ja Koneen hisseihin ja liukuportaisiin nyt törmäsi joka puolella ympäri maailmaa. Osakkeen hinta oli tällöin yli 40 euroa ja koska olin juuri ostanut melko kallista Sampoa niin olin vähän epävarmaa, että haluanko maksaa niin paljon. Sitten löysin Wärtsilän ja yritys vaikutti mielenkiintoiselta. Ja ennenkaikkia osakkeen hinta oli 17 euroa. Olisi ehkä kannattanut tässä kohtaa laskea jotain P/E tai P/B –lukuja, mutta nääh en osannut. Tästähän Wärtsilän syöksylasku sitten alkoi. Ja lisäksi toim.huom. en edes pidä laivamatkustamisesta. Mitä ihmettä ajattelin! (en mitään)

Loppuvuodesta 2018 ostin vielä 100 eurolla Vincitiä. Näin tamperelaiselle yritys oli tuttu, tunnen siellä työskenteleviä ihmisiä ja yrityksen imago on hyvä. Tämä meni myös teknologia-hajautukseeni, jota minulla ei vielä ollut. Olin seurannut yritystä pitkään ja osakkeen hinta laski alle 7 euroa, mikä oli itselleni asettaman mihinkään-perustumaton-osakkeen-ostohinnan-raja. Olin vielä tällöin Nordean asiakas eli sain tehtyä pienen oston prosentin ostopalkkiolla. Enempää minulla ei olisi ollut rahaakaan sijoittaa tuolla hetkellä, mutta toisaalta ymmärsin, että yritys on melko volatiili, joten ihan hirveästi en olisi uskaltanutkaan satsata. No Vincit lähti ”se-parempi-mikko” –rekrytointikampanjan myötä laskukierteeseen ja sillä tiellä ollaan. Olen miettinyt pitäisikö ostaa lisää, mutta ei oikein huvita. "Se-parempi-mikko" kolahti minunkin sieluuni.

Kesällä 2019 ostin Sampoa ja Wärtsilää lisää alemmalla hinnalla. Sampon suhteen tämä kannatti ja osake on nyt plussalla, mutta Wärtsilä on vielä kovasti miinuksella. ”Cut your losses short” sanotaan, mutta en ole vielä valmis luovuttamaan tästä yrityksestä. Ei minulla ole kuin 2.000 euroa tässä kiinni ja en tarvitse rahoja. Joten odotellaan nyt vielä seuraavat 20 vuotta. 

Vuoden 2018 lopulla pankin vaihdon yhteydessä ostin kolmea uuden pankkini omaa rahastoa – USA, kehittyvät markkinat ja yhdistelmärahasto. USA ja kehittyvät markkinat ovat tuottaneet todella hyvin, 15% ja 17% kulujen jälkeen. Kulut ovat suht korkeat, 1-1,5%. Korkorahasto on surkea, plussalla, mutta vain muutaman kympin. Joku 3% tuotto. Kulu on siinä pienin 0,5%. Mutta tuottokin on surkein :D 

Kesällä 2019 ostin uutta yritystä UPM:ä. Halusin lisää teollisuutta ja UPM on minulle erittäin tuttu yritys monellakin tapaa, mutta pääasiassa siksi, että olen itse ollut siellä töissä. UPM on hyvä työnantaja ja mielelläni menisin sinne töihin vielä joskus tulevaisuudessa, jos mahdollisuus tulee. Tunnen yrityksen tuotteet siltä osin minkä kanssa itse tein aikoinaan töitä. Ja itseasiassa tunnen yrityksen tuotteita myös nykyisen työpaikkani kautta, koska ostamme UPM:ltä erinäisiä tuotteita. En suuremmin tutustunut tunnuslukuihin. Tässä kävi ”säkä” ja kesällä 2019 osake oli aika matalalla ja nousua on tullut. Haluaisin ostaa tätä lisää, mutta koska osake on noussut niin olen siinä ongelmassa, että en tiedä raskinko ostaa kalliimmalla kuin ensimmäinen ostohintani. Tämäkin on varmaan taas tällainen pääni kehittämä typerä juttu perustuen ei mihinkään. 

Seuraavaksi syksyllä 2019 eteen tuli Nordean osto. Sain Sammon osinkoina viisi kappaletta Nordean osaketta ja ajattelin, että tätä olisi järkevää olla ehkä vähän enemmän. Ja osinkotuotto on (oli) hyvä (kunnes se sitten romahti). Itse olen ollut Nordean asiakas ja ihan tyytyväinen sellainen. Ainoa iso ongelma Nordealla on asiakaspalvelu. Niin kauan kun et tarvitse sen kummempaa apua niin homma toimii. Pidin Nordean mobiilipankista ja verkkosivut olivat helpot käyttää. Osakkeiden osto oli helppoa. Parasta oli kulut – minun asiakasprofiilillani kaikki oli ilmaista (eli verkkopankki, tilit, mobiilipankki tms). Osakkeiden säilytys oli ilmaista, kunhan teit yhden kaupan kvartaalissa ja max prosentin palkkio osakeostoissa oli mahtava tällaiselle piensijoittajalle. Ostin Nordeaa ihan ok hintaan ja toistaiseksi olen vielä plussalla. 

Seuraava ostos syksyllä 2019 oli Tieto. Tämä meni tietoliikenne-teknologia kategoriaan. Luin juttuja yrityksestä ennen ostoa ja tutustuin taloustietoihin tms, mutta rehellisesti sanottuna en muista enää mitään. Päätin ostaa. Osake on noussut oston jälkeen muutaman euron. 

Vuoden vaihteessa 2019-2020 tein äkkinäisen päätöksen ostaa vielä neljättä pankkini rahastoa 300 eurolla. Pankillani on aina välillä kampanja, että rahastoja voi ostaa ilman merkintäkuluja niin tämän houkuttelemana halusin ostaa erästä kiinteistörahastoa. Koska en keksi mihin sijoittaa kiinteistöpuolella! Tämän mokasin ihan täysin ja ostin väärää rahastoa, jonka nimi oli samantyyppinen. Rahasto on miinuksella. Tästä en ole valmis puhumaan tämän enempää :D

Nyt tammikuussa 2020 ostin Fiskarssia. Jälleen kerran syynä oli, että tunnen tuotteet ja pidän niistä. Fiskars myös omistaa useita tuttuja brändejä. Osake on laskenut tässä viime vuosina aika paljon. Toki lasku voi jatkua. Halusin myös kuluttajatuote-hajautusta Marimekon myynnin jälkeen. Tämä on vähän plussalla, mutta vielä aika ostohinnoissa mennään. 

Tammikuussa 2020 päätin tosiaan lopettaa kuukausisäästöt Nordnetin Super-Suomeen ja –Norjaan. Lunastin Norjan pois ja sijoitin rahat Nordnet Smart 15 –rahastoon. Norja ei tuottanut kovinkaan hyvin ja ajattelen, että Smartilla saan paremman hajautuksen. Super-Suomen annan toistaiseksi olla. En ole tehnyt mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen. Jatkossa aion tehdä kuukausisäästösopimuksen Smart-rahastoon 50 eurolla. 

Yrityksistä seuraan nyt Tokmannia (rakastin Vapaa Valintaa! ja eräs sijoittajakollegani suositteli tätä, kunhan osake laskee), Kojamoa (kiinteistöhajautus ja itse Kojamon asunnossa asuneena pidän Lumoa hyvänä vuokranantaja ja asunnoilla törkyvuokrat, mutta sen vastineeksi saa kaikenlaista ekstraa, joka on mielestäni nerokasta) ja Orionia (lääketeollisuus on aina hyvä ja tunnen yrityksen työni puolesta – ei, en ole töissä Orionilla). Samalla seuraan jo omistamiani yrityksiä, josko tulisi ostopaikka. 

Että tällaisia elämääkin suurempia syitä sijoitusteni taustalla. Ollakseni rehellinen tuntuu, että sohin vain suuntaan ja toiseen. Mutta jos jotain positiivista niin salkku on kuitenkin plussalla ja koko ajan tuntuu, että opin uutta! Jokainen sijoituspäätös opettaa jotain. Jonkinlainen lamppu on olemassa ja se tuntuu koko ajan kirkastuvan. Babysteps, babysteps. 

Ja pitää vielä tähän loppuun todeta, että edelleenkin paras sijoituspäätökseni on ollut sijoittaa vain ylimääräistä rahaa. Tietystikään en halua hävitä sijoituksissani olevia rahoja, mutta varsinaisesti niiden häviämisellä ei olisi vaikutusta nykyhetkeen (tulevaisuuteen kyllä). Mietin tässä eräs päivä, että mitä tekisin, jos yhtäkkiä sijoituksissa nyt oleva 14.000 euroa ilmestyisi tililleni. En keksinyt mitään tarvetta rahoille.

3 kommenttia:

  1. Kiitos tästä kirjoituksesta.

    Viime vuonna pääsin juuri ja juuri plussalla. Nokia on reilusti miinuksella, Nordea ja Telia ovat lähellä nollaa ja Fortum on superplussalla. Ei voi varsinaisesti sanoa, että oma osakepoiminta olisi osunut ihan nappiin. Aikomuksena on jatkaa näillä ja ostaa jossakin kohtaa jotakin vielä viidenneksi.

    VastaaPoista
  2. Haastava vuosi oli kyllä. Ihmettelin, kun kaikki hehkuttivat, miten salkkujen arvot nousee. Oma murheenkryynini on Outokumpu, jota shorttaajat piinasivat koko vuoden. Sitten kun se tipahti ihan pohjaan 2,3 euroon, ostin pari pientä erää lisää. Se tuntui pahalta, kun osakkeet oli niin pakkasella, mutta niiden pienten ostoerien avulla kokonaispotti onkin hilautunut jo lähelle nollaa, kun Outokumpu otti noususpurtin alkuvuodesta.

    Osakesijoittamista pidän tosi haastavana ja tyytyväisin olen Seligsonin rahastoihin, joissa on toistaiseksi isoin potti rahaa ja salkku on mukavasti plussalla. Osakesäästötilin avasin ja ajattelin, että ostan sinne sen maksimin 50.000 euroa ja annan olla koskematta eläkkeeseen asti (10 vuotta). Nyt siellä on vasta 12 tuhatta, joten pitää keräillä sinne rahoja. Ihan tolkuttomasti en ajatellut hajauttaa, nyt ostelen Nokian renkaita, Metsä-Boardia, Keskoa ja Sampoa. Ehkä lisään vielä yhden yhtiön settiin, kunhan keksin, mikä se on.

    Arvo-osuustilini on historiallisista syistä Osuuspankissa ja olen miettinyt sen siirtämistä nykyiseen pankkiini, mutta toisaalta olen myös miettinyt, että jos päätän ostaa sijoitusasunnon tai kesämökin, tyhjentäisin tuon arvo-osuustilin sisällön käsirahaksi. Outokummun "ansiosta" myyntivoittoveroa ei sen tyhjentämisestä menisi ja siellä onkin vain 12.000 euroa. En kuitenkaan ole oikein vuokranantajatyyppiä, joten sijoitusasuntohommiin lähteminen ei tunnu omimmalta vaihtoehdolta.

    Sitäkin olen miettinyt, miten paljon tiedon lisääminen kuitenkaan auttaa. Olen huomannut, että analyytikotkin käyttäytyvät trendinomaisesti. Kun osakkeen hinta nousee, he nostavat tavoitehintaa ja perustelevat sitä jollain älyllisellä analyysillä. Sitten kun osake lähtee laskuun, muuttavat tavoitehintaa ja taas perustellaan. Eivät he kuitenkaan näe sitä hetkeä, milloin lähtee nousuun ja milloin laskuun. Lisäksi kun sitä sisäpiiritietoa ei ole, kuten johtajavaihdokset ja yritysostot, on ihan mahdotonta tietää, mihin suuntaan osake lähtee. Aikanaan Fortumin osaketta pidettiin jo "liian kalliina". Ostin kuitenkin. Sitten tuli Uniper-uutinen ja hinta nousi 30%. Jos olisin analyytikkoja uskonut, niin olisi jäänyt kokematta tuokin. Joten on tää vähän tällaista "uhkapeliä".

    VastaaPoista

Maaliskuun tulot ja menot pienellä viiveellä

Maaliskuun budjettikausi loppui jo tuossa 20.3., mutta nyt vasta katsausta. Tämä kevät on kyllä kiireinen, en oikein muuta osaa sanoa. Touko...