keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Palkankorotus!

Sain palkankorotuksen ja samalla siis ylennyksen. Tästä alettiin keskustelemaan jo helmikuussa ja prosessi on ollut pitkä, mutta vihdoin asiasta tuli virallinen päätös. Vaikka päätös tuli vasta nyt niin ylennys ja uusi palkka on siis ollut voimassa 1.4. alkaen. Joka on ihan loistavaa, koska saan siis palkankorotuksen takautuvasti...

Syy, miksi kirjoitan aiheesta ihan oman kirjoituksen, on se että kerrankin korotus on aika merkittävä. Alkuvuodesta kun asiasta alettiin keskustelemaan niin heitin vain ilmaan vähän itsenikin yllättäen, että haluaisin 1.000 euron korotuksen. En ollut siis sen suuremmin valmistautunut, kysymys palkkatoiveesta tuli vähän yllättäen. Olin kyllä asiaa sen verran miettinyt, että mielestäni se oli kohtuullinen ottaen huomioon ne tehtävät joita jo silloin tein. Olen tässä 1,5 vuoden aikana vähän selvitellyt pääkaupunkiseudun palkkatasoa ja tullut lopputulokseen, että tulin tänne aika "halvalla". Eli mielestäni pyysin järkevän palkan ja itseasiassa esihenkilöni oli kanssani samaa mieltä ja sanoi heti, että sillä pyynnöllä mennään eteenpäin.

Toki matkassa oli mutkia ja itse titteli ei noussut niin paljon kuin alkuperäinen tavoite (toimenkuvaa ei nähty tätä tiettyä titteliä vastaavaksi), mutta palkkapyyntö meni aikalailla sellaisenaan läpi! Tittelikin on huomattavasti parempi kuin nykyinen, joten olen siihen loppujen lopuksi ihan tyytyväinen. Ja tärkein nyt oli kuitenkin se palkka. Ja kuten esihenkilöni sanoi, että tämä voi lopulta olla ihan hyvä asia, koska jonkun ajan päästä voidaan alkaa ajamaan tätä korkeampaa titteliä ja samalla siis saada palkkaa vielä vähän ylöspäin. Että aikalailla winwin!

Palkkapyyntö siis meni sellaisenaan läpi, mutta korotus tuli vuosipalkkaan. Joka siis pitää lomarahat sisällään. Eli kuukausitasolla saan lisää palkkaa bruttona noin 800 euroa (omien laskelmien mukaan), mutta kun lasketaan lomarahat mukaan niin korotus on vuositasolla 1.000 euroa per kuukausi. Minulle ei ole vielä kovin selvää, mitä tämä tarkoittaa nettotasolla - oma arvioni on kuukausitasolla joku 300-400 euroa (plus sitten lomarahanetto, jota en osaa laskea lainkaan). Tämä kyllä kuulostaa hieman epäreilulta, jos ottaa huomioon bruttokorotuksen. Mutta näin tämä menee. Yksi syy esihenkilölläni lähteä ajamaan "näin korkeaa" korotusta olikin juuri se, että "tällä tasolla" verotus alkaa syömään tuloja aika paljon ja hän halusi, että korotus kuitenkin tuntuu jossain.

Olen kyllä tosi iloinen tästä! Tähän asti isoin palkankorotus bruttona on ollut noin 350 euroa. Yleensä korotukset ovat olleet 50-200 euroa, jotka toki nekin otan ilolla vastaan. Kaikki ovat kotiinpäin.

Ja hauskinta tässä itseasiassa on se, ettei toimenkuvani konkreettisesti suuresti muutu. Olen jo aika pitkälti tehnyt uuden toimenkuvani mukaista työtä itseasiassa jo pidempään..

Raha(na)inen-bloggari kirjoitti jo jokin aika sitten mielestäni tosi hyvän kirjoituksen (http://rahainen.blogspot.com/2019/06/tarkkana-siella-mita-toivoo.html), jossa hän kirjoittaa siitä kuinka lopulta ylennykset tulevat sitä kautta, että tekee niitä töitä (anteeksi, jos kirjoitin jotenkin tosi väärin, mutta näin minä asian tulkitsin). Olen samaa mieltä hänen kirjoituksen kanssa. Ennen ajattelin, että sillä voittaa, että suostuu tekemään asiaa X vasta sitten, kun saa siitä ns oikean korvauksen. Mutta nyt mitä enemmän olen tätä työhommaa tässä tehnyt niin olen huomannut, ettei ne ylennykset sieltä ihan ilmaiseksi tule. Kyllä sitä pitää alkuun joustaa ja osoittaa pystyvänsä hommaan ennenkuin varsinainen ylennys tulee. (En nyt tarkoita tässä vuosikymmeniä, jossain vaiheessa pitää ehkä vain todeta, ettei tämä ole minun paikkani, jos työpanos ei saa mitään kiitosta).

Jos tiukkaan aina pitää kiinni oman toimenkuvan rajoista ja vastaa vain kaikkeen, ettei kuulu minulle niin ei sillä mielestäni kovin pitkälle pötkitä. Tai tämä on ainakin minun kokemukseni.

Toki uusi titteli ja toimenkuva ei tule ilmaiseksi. Olen jo nyt huomannut, että esihenkilöni on alkanut vaatimaan minulta enemmän. Vaikka konkreettinen toimenkuva ei suuresti juuri nyt muutu niin ero on siinä, että minulta aletaan vaatimaan vastuuta siitä mitä teen. Nyt on kuitenkin voinut vähän mennä sillä, että ok - mä teen ja hoidan tämän, mutta tietyllä tavalla vastuuta ei ole tarvinnut ottaa, koska homma ei ole virallisesti vastuulleni kuulunut. Olen tehnyt asiat, mutta vastuu on kuulunut ylemmälle tasolle. Nyt vastuu kuuluu minulle ja itse vastaan virheistäni. Uuteen rooliin kuuluu myös asioiden delegointi ja ns muiden johtaminen. Tämä tulee olemaan minulle vaikeaa ja itseasiassa aiheuttaa jo nyt stressiä. Mutta tämä oli tiedossa etukäteen jo itselleni kuten myös esihenkilölläni. Tästä keskusteltiin yhdessä jo alkuvuodesta ja olimme molemmat samaa mieltä asiasta, että ainoa kompastuskivi tässä hommassa voi olla tietyllä tavalla "kiltti" luonteeni.

Mutta aika sen näyttää, että onko minusta tähän. Juuri nyt uusi rooli aiheuttaa hieman ylimääräistä stressiä, mutta katsotaan alanko olemaan sinut tämän kanssa, kun saan enemmän kokemusta. Jos itsevarmuus ei kasva tässä roolissa niin sittenhän se on selvä, ettei minua ole tarkoitettu "johtotehtäviin" ja voin alkaa suunnittelemaan paluuta entisenlaisiin tehtäviin (en tässä työpaikassa). Suoraan sanottuna en näkisi tätäkään pahana. Kummassakaan roolissa ei ole mitään pahaa, ne ovat vain erilaisia. Kuten nyt jo konkreettisesti huomasin kesälomalla - ensimmäistä kertaa en pystynyt olemaan ihan täysin lomalla vaan sijaisen puuttuessa tiettyjä työasioita piti hoitaa lomallakin. Hoidin tämän niin, että joka maanantai tein pari tuntia töitä. Ja nyt kun palasin töihin niin ekan viikon olen tehnyt vähän lyhyempää päivää hyvällä omalla tunnolla.

Katsotaan miten tässä käy! Juuri nyt ainakin aion nauttia onnistumisen tunteesta ja lämpimästä ilmasta. Ja alan suunnittelemaan uutta kuukausibudjettia ;)


perjantai 26. heinäkuuta 2019

Konmari osa 7 – huonekalut, lamput, matot, verhot ja kodin koriste-esineet

Nyt onkin loistava aika taas palata omiin tavaroihin, kun muutto on juuri hoidettu ja ärsyyntyminen omiin tavaroihin on huipussaan. On tämä ihmisen elo kyllä enemmän kuin huvittavaa; kamoja kannellaan paikasta toiseen laatikoissa ja sitten ne laatikot kasataan varastoon odottamaan seuraavaa muuttoa ja kantoa.

Vaikka olen mielestäni radikaalisti vähentänyt tavaroiden määrää niin muuton yhteydessä sitä tavaraa kyllä tuntuu olevan aina liikaa. Pakkauksen aikaan ehdin vetää monta kertaa herneet nenään jokaisesta pikkutavarasta mitä kaapista löytyi. Muuttomiehet kyllä kommentoivat, ettei sitä tavaraa paljoa ole ja itse muuttoon meni tarkkaan ottaen 1 h 50 minuuttia, joten ei kait sitä tavaraa oikeasti kovin paljoa ole. Tuo vajaa kaksi tuntia piti siis sisällään vanhan asunnon tyhjennyksen (lisäksi sängyn suojaamisen, muut olin hoitanut), matkan uuteen asuntoon (joka oli kylläkin vain 10 minuuttia) ja tavaroiden purun uudessa. Meitä oli kolme kantamassa; kaksi muuttomiestä ja minä. Yhden ystäväni piti tulla myös kantamaan, mutta hän ei ehtinyt, kun olimme jo valmiit. 

Huonekaluja minulla ei omastakaan mielestäni ole paljoa – isoja huonekaluja on jenkkisänky, ruokapöytä+penkit, kaksi nojatuoli + rahit ja yksi lipasto. Lisäksi pieniä huonekaluja on televisiotaso, yksi pitkä penkki, jonka isäni on tehnyt teini-ikäisenä ja juuri nyt toimittaa yöpöydän virkaan, olohuoneen pöytä, keittiöjakkara ja yksi pieni penkki. Laskin, että huonekaluja minulla on yhteensä 14 kappaletta, kun lasketaan siis jokainen rahi ja ruokapöydän penkki erikseen. Eli ei kyllä paljoa :D Tosin nyt tuli lisänä parvekesohvat, jotka hankin muuton yhteydessä. Sohva koostuu osista, joten huonekaluni kpl-määrällisesti lisääntyivät neljällä. Eikun viidellä; ostin sen varasängyn, joka on nyt varastossa!

Tosiaan nyt muuton myötä osa tavaroistani on jäämässä turhiksi... Esimerkiksi kaikki verhoni ovat auttamattoman lyhyet, tässä uudessa asunnossa verhotangot lähtevät suoraan katosta eli matkaa lattiaan on pitkästi. Tulen teettämään uudet olohuoneen verhot, makuuhuoneessa haluan pitää yhden vanhan verhoni – joko siedän sen lyhyyttä tai keksin siihen jonkin pidennyksen. Eli muuton myötä kahdet verhot tulevat nyt valitettavasti turhiksi. Kokeilen jos saan myytyä ne torissa.

Matot onneksi toimivat, joten niitä en tarvitse uusia. Taisin jo kirjoitellakin aiemmassa tekstissä näistä matoista ja tosiaan se yksi matto jää käyttämättä, jota jo vähän epäilinkin. Laitan tämäkin toriin. Loppukesästä/alkusyksyllä voisi olla hyvä ajankohta ottaa tämä urakaksi ja laittaa kaikki ylimääräinen kerralla myyntiin. 

Lamput myös onneksi toimivat hyvin! Joten en tarvitse yhtään uutta lamppua, mutta niitäkin jäi nyt yli, koska kävi niin, että uudessa asunnossa on upotetut valaisimet sekä eteisessä että keittiössä. Eli tarvitsen vain kaksi kattovalaisinta olohuone/ruokahuoneeseen. Makuuhuoneessa on kaksi omilla jaloillaan seisovaa lamppua ja se riittää. En halua makuuhuoneeseen kattovaloa – sitä ei mielestäni tarvitse + ainoa paikka kattovalolle on sängyn päällä ja en halua lamppua roikkumaan sänkyni päälle (huonoa fengshuita). 

Parvekkeella on myös valaisin jo valmiiksi. Talveksi minulla on sinne jouluvaloja parvekekaiteeseen ja koska parveke on erittäin suuri niin mahdollisesti ”joudun” ostamaan toiset valot myös. Katson vähän sitten pimeään aikaan, että miltä näyttää ja ostan sitten lisää tai sitten en. 

Muttamutta, nyt muuttofiiliksissäni vähän eksyin aiheesta. 

Olen ollut aikamoinen huonekalushoppailija aikoinaan. Ostanut, myynyt, ostanut, myynyt. Asuntoni on ollut täynnä erilaisia nojatuoleja, tuoleja, vaatekaappeja, lipastoja, pikkupöytiä tms. Tästä vähensin aika radikaalisti ja olen aika paljon myynyt huonekaluja. Isoin muutos Konmari teki varmaan olohuoneeseen, jossa luovuin sohvasta kokonaan ja minulla on vain kaksi rahillista nojatuolia. Muutenkin yleisesti kun tavaramäärä väheni niin kaikenlaisten säilytyshuonekalujen tarve väheni (pääasiallisesti kaikenkirjavat lipastot ja säilytyslaatikot, kaksi ekstra vaatekaappiani olin jo myynyt eri syistä aiemmin). Samalla neliöiden tarve väheni. Ennen Konmaria olin jo vuosia haaveillut kolmiosta ja käynyt niitä välillä katsomassakin. Konmarin jälkeen kaksioni tuntui jo liian isolta. Oikeastaan olohuone jäi vähän turhaksi, koska vietin suurimman osan ajasta keittiössä ja makuuhuoneessa. Olohuoneessa oli nojatuolit ja televisio; ja kun television katsominen väheni (welcome youtube, ruutu, katsoma yms) niin samalla väheni oleilu siellä.

Aika karulta tuntuu nyt ajatus siitä, että olin ostamassa ylimääräistä huonetta tavaroilleni. Money well spend!

Lamput, matot tms kävin myös läpi ja myin tai annoin näitä aika paljon. Taisin jo aiemmin kirjoittaakin matoista ja tosiaan etenkin kaikenlaisia pikkumattoja minulta löytyi toodeella paljon. Verhoja minulla ei muistaakseni ihan hirveästi missään vaiheessa ole ollut, mutta toki niitäkin löytyi ja niistä eri keinoin pääsin eroon. Yhdet olohuoneen verhoni ovat parhaillaan siskontyttäreni makuuhuoneessa; parasta kyllä on, kun saa jonkin itselle turhan tavaran oikeasti kiertoon. Ne ovat nyt kolmatta vuotta käytössä toisaalla. Annan mielelläni ilmaiseksi tavaraa eteenpäin, mutta vähän mua pelottaa, että kun ilmaiseksi antaa niin ihmiset ottavat vähän liian hanakasti miettimättä, että tarvitseeko ko tuotetta oikeasti vai ei.

Koriste-esineistä sen verran, että nyt en yhtään muista paljonko minulla sellaisia oli. Oli varmaan. Ainakin jotain maljakoita ja pieniä tauluja muistan myyneeni kirpparilla aika paljon. Muutamia koriste-esineitä minulta edelleen toki löytyy. Osa ihan rihkamaa, osa design-tavaroita (kuten Toikan vuosikuutio). Oikeita tauluja minulla ei ole, vain muutama julistetaulu. Näistä julistetauluista on nyt tarkoitus päästä eroon (tai siis yhdestä) ja ostaa tilalle oikeaa taidetta. Mutta tämän hankinta menee syksyyn. 

Minulla on yksi laatikko varastossa, jossa on koriste-esineitä. Tämä on siis joulu/talvilaatikko. Eli laatikossa on kuusenjalka, matto kuusen alle, muutama kuusenkoristepallo, kuuseen valot ja ulkovalot sekä sellainen joulutonttu ja ikkunaan joulukoriste. Ehdin jo miettiä kuusen tarvikkeiden myymistä, koska allergian vuoksi en kuusta enää sisälle kotiini pysty laittamaan. Mutta onneksi en myynyt, koska siis uuden asuntoni parvekkeelle mahtuu kuusi! Rakastan joulukuusta ja oli iso pettymys aikoinaan, kun kävi selväksi, etten kuusta sisälle enää voi kantaa. Mutta onneksi sama asia menee kun laitan kuusen parvekkeelle ja voin ihalla sitä olohuoneeni ikkunasta. 

Seinäpeilejä minulla on kaksi; toinen on eteisessä ja siellä se saa olla, mutta toinen minulla on ollut olohuoneen seinällä. Tämä ei tunnu enää oikein sopivan uuteen kotiini, joten luopunen tästä toisesta peilistä. En ole ihan satavarma. 

Tavoitteeni on, että näissä huonekalu-lamppu-taulu-matto-tms-kategoriassa minulla ei ole mitään varastossa paitsi tämä joululaatikko. Vielähän siellä varastossa on seuraavat asiat: 


  • Yksi iso julistetaulu
  • Yksi pikkuinen kukkataulu
  • Yksi matto
  • Kahdet verhot (tai no toiset näistä on ikkunassa, mutta koska ovat liian lyhyet niin korvaan nämä uusilla)
  • Yksi peili (jos oikeasti nyt päädyn tämän myymään enkä enää laita seinälle)
  • Yksi liitutaulu (tämäkin ennen on ollut seinällä, mutta en nyt oikein tiedä sopiiko se uuden asunnon seinälle..)


Lisäksi minulla on muutama tavara vanhemmillani:

  • Yksi pöytälamppu - tästä en todellakaan tiedä, että mitä tämän kanssa teen
  • Vanhasta vaatehuoneestani kaksi hyllyä ja yksi naulakko - halusin nämä säilyttää, josko mahtuisivat uuteen vaatekaappiini, mutta eivät ne sovi. Joten jotain kautta yritän päästä näistä eroon.
  • Kolme isoa tyynyä, jotka toimivat vanhan parvekesohvani selkätyynyinä. En tarvitse näitä enää uuteen asuntoon. En tiedä mitä näilläkin vielä teen...
  • Vanha pyörä. Tuonen tämän Helsinkiin varapyöräksi vieraille. Pyörä on kyllä armottoman vanha, ostettu joskus -94. Mutta toimii. Ei haittaa vaikka joku varastaisi (kukaan ei kyllä varasta).
  • Yksi Billnäsin kirjoituspöytä ja tuoli. Nämä ovat kyllä heillä käytössä (koska myin heidän vastaavan), mutta virallisesti pöytä ja tuoli ovat minun. Ehkä joskus minulla on taas asunto minne nämä mahtuvat sitten kun vanhempani eivät enää tarvitse näitä. Aika näyttää. Onneksi ne ovat nyt käytössä niin sinänsä niistä ei juuri nyt ole ongelmaa. 
  • Yksi halogeenivalaisin. Tämä oli 90-luvulla lapsuuden makuuhuoneessani ja Tampereella eteisessäni. Nyt tällä ei oikein ole enää paikkaa. Ei tietoa mitä valaisimen kanssa teen. 
  • Jotain mitä olen unohtanut. Varmaa on vain se, että tavaraa putkahtaa aina jostain esiin :D

Voi puuhjaplaah! Hitto soikoon tätä ihmisen elämän tavaran määrää. Vaikka sinänsä mielestäni Konmarini vedin läpi ”ihan ohjeiden” mukaan niin tarvitsee sanoa, että edelleen olen epävarma joidenkin tavaroiden kanssa. Mielestäni Konmarin ohje ”tuottaa iloa” ei välttämättä aina toimi. Itselläni on muutama tavara, jonka koen tuottavan iloa, mutta tavaralle ei ole paikkaa kodissani. En haluaisi säilytellä tavaroita varastossa, mutta en haluaisi myydä tavaroita turhaan, jos oletuksena on, että asun jossain muualla myöhemmin ja sinne tavarat mahtuisivat. Onko tämä vähän turha ajatus?

Näin muuton yhteydessä jonkinlainen konmaritus olisi kyllä hyvä käydä aina uudestaan läpi. Valitettavasti silloin kun asuintilanne muuttuu niin samalla kyllä muuttuu myös tavaroiden tarve. Kaikki ei vain aina sovi kaikkialle. Esimerkkinä että juuri nyt minulla on valmiit lamput eteisessä ja keittiössä - seuraavassa asunnossa näin ei välttämättä ole. Onko tämä syy säilyttää joitain tavaroita varastossa? Minä en tiedä. Aika näyttää mitä "ylimääräisille" tavaroille teen.

Kaikki Konmari-sarjan kirjoitukset löytyvät täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/p/konmari-sarja.html

sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Heinäkuun budjettikauden tapahtumat (20.6. – 18.7.)

Heinäkuun tulot olivat aika huimat; yhteensä 7.115,89 euroa. Tämä johtuu siis vuosibonuksista sekä kesälomarahoista. Viime vuonna sain 6.002 euroa eli sain tänä vuonna 1.100 euroa enemmän käteen. Ensimmäistä kertaa ikinä bruttopalkka näytti yli viisinumeroista lukua. Voi kun aina olisi tällaista :D

Koska palkkakaudelle sattui sekä muutto että kesäloma niin tehokkaastihan minä myös rahoja kulutin. Asuinkustannukset olivat minimaaliset, koska en enää maksanut vuokraa ja lainanlyhennys ei vielä ehtinyt maksuun (korot kyllä ehtivät!). Olisi mielelläni maksanut lainanlyhennykset heti, mutta se ei ollut mahdollista ja tästä johtuen nostin siis itse lainaa muutaman tonnin vähemmän kuin oli aikomus. Mutta tämä ei näy tässä budjetissa, joten asumiskustannukset ovat kerrankin minimaaliset. Ei tule toistumaan :)

Sain säästöön noin 3.700 euroa, joka on siis 52% kokonaistuloista. Sijoituksiin meni 2.200 euroa, asuntosäästötilille 500 euroa ja muu säästöön vähän reilu 1.000 euroa. Minulla ei ole tarkkaa tavoitetta tälle ”muu säästölle”. Syksyllä 2020 lähden reissuun, jota varten pitäisi säästää, mutta ehkä nyt on jopa liian aikaista tälle. Minulla on kuitenkin 1.000 euron puskuri, joten toinen 1.000 euron puskuri on ehkä turhaa. Tämä 1.000 euron puskuri on siis tarkoitettu tuhlailuun – itse hätävarahastoni on sitten erikseen. 

Huvittaisi kyllä laittaa sijoituksiin tämäkin 1.000 euroa. Huomaan vain, että nyt kun ”sijoitussalkkuni” alkaa lähestyä 10.000 euroa (noin 8.600 euroa nyt) niin minua alkaa vähän pelottamaan. Pelottamaan siis se, että sijoitan rahat ”väärin” ja menetän kaiken. Kun sijoituksissa oli vain se muutama tonni niin se oli aika se ja sama, mitä niille tapahtuu. Mutta nyt kun sijoitukset alkavat lähentyä 10.000 euroa (joka tämäkin on vähän!) niin huomaan alkavani empimään... Pitäisikö rahat sittenkin vain pitää tilillä... No ei pidä! Selätän vielä tämäkin pelon ja sitten mennään tosissaan eteenpäin. 

Olen tässä vähän tehnyt tilimuokkailuja. Minulla on siis neljä tiliä, joista yksi on käyttötili ja kolme säästötiliä. Koron vuoksi olisi järkevämpää pitää kaikki rahat samalla tilillä, mutta se on liian sekavaa minulle tällä hetkellä, joten näillä mennään. 

Tähän asti tilit ovat olleet näin:

  1. Käyttötili – kaikki rahat mitä kuukauden aikana olen budjetoinut käytettäväksi. Kuun lopussa tilinsaldo on nolla eli joko kaikki on käytetty tai se mitä on jäänyt on siirretty säästöön (tähän asti se on ollut asuntosäästö)
  2. Puskurisäästötili – tällä tilillä on ollut 1.000 euron tuhlailupuskuri
  3. Asuntosäästötili – tänne olen laittanut kaiken ylimääräisen eli kun olin askeleella 3B
  4. Vararahastotili – täällä on 12.000 euroa, joka on siis hätävararahastoni


      Tehdyt muutokset:


  1. Käyttötili – kaikki rahat mitä kuukauden aikana olen budjetoinut käytettäväksi + 1.000 euron tuhlailupuskuri. Kuun lopussa tilinsaldo on siis 1.000 euroa (ellen ole käyttänyt sitä niin sitten se on vähemmän). Minusta ei ole tuntunut kivalta, että laitan tilin nollille. Aina on ollut pieni stressi, että josko olen unohtanut jonkin kulun ja tili menee miinukselle (tulee pankkikuluja). Muutenkin tuntuu mukavalta ajatukselta, että tilillä on aina rahaa. Jostain syystä tilin saldon aleneminen vaikka 200 euroon tuntuu stressaavalta vaikka siis tilipäivään olisi aikaa viikko ja ei mitään hankintoja enää tiedossa. Niin kokeilen nyt tälläista keinoa.
  2. Sijoitussäästötili/muu-säästötili – tänne tilille laitan pääsääntöisesti osakeostoihin tarkoitetut rahat ja samalla täällä voi olla myös rahoja, joille ei ole tarkkaa suunnitelmaa (nyt täällä on siis nuo vähän reilut 1.000 euro, joille en tiedä mitä tehdä)
  3. Asuntosäästötili – tänne laitan vähintään 200 euroa joka kuu ja tarkoitus on siis tehdä tältä tililtä kerran vuodessa ylimääräinen lyhennys asuntolainaan.
  4. Vararahastotili – täällä on 12.000 euroa, joka on siis hätävararahastoni

Näillä mennään taas hetken aikaa. Katsotaan, että miten lähtee toimimaan. 

Alla vielä tarkempi selvitys heinäkuun tuloista ja menoista. 



perjantai 12. heinäkuuta 2019

Tuhlailun kuukausi

Huh mitä rahankäyttöä! Aikamoinen kuukausi minulla takana.

Kaikkihan alkoi siitä, että maksoin uuden asuntoni.

Sitten alkoi muutto ja hankinnat uuteen kotiin (pysyin budjetissa täysin – suunnitelmassa melko täysin, ihan vain pikkasen lähti mopo keulimaan ;)). 

Siinä samalla alkoi sitten loma. 

Siinä samalla maksettiin bonukset ja pitkästä aikaa pääsin osakekaupoille. 

Sitten siinä muistin, että silmälasit ja aurinkolasit pitää vihdoin uusia, joten mitä sitä sitten muuta kuin optikolle ja lasien valintaan. 

Ja pitihän tässä kaikessa asunnonoston ja bonusten saannin yhteydessä sitä verottajaakin muistaa, ettei verottajalle tule paha mieli. 

Että tällaista täällä. 

Muuttokuluihin olin varannut 3.000 euroa ja rahaa kului 2.983,59 euroa. Eli 16,41 euroa alle budjetin! Aika voittajaolo. Rahaa meni siis muuttofirmaan, tarvittaviin hankintoihin (lista löytyy täältä https://glendoraraha.blogspot.com/2019/06/alkukesan-ajatuksia-ja-muuttokulujen.html), muutonaikaiseen ulkonasyöntiin sekä muutossa kaverina olleiden ruokkimiseen. Pysyin aika hyvin tavaralistassa, jonka olin itselleni tehnyt, että mitä tarvitsen. Lähdin keulimaan vain seuraavissa:

  • Ostin Aaltomaljakon; Iittalalla oli ale ja olen tästä haaveillut jo useamman vuoden.
  • Parvekesohvien selkätyynyjä ei ollut saatavilla Ikeassa, joten näiden sijaan ostin sohvan selkänojatuoleiksi himoamani Finlaysonin räsymattotyynyt. Parvekesohvabudjetti ylittyi noin 80 euro suunnitellusta 600 eurosta. Tarvitsin myös isuinosien sohvatyynyjen alle liukuesteet, koska tyynyt eivät pysyneet paikoillaan, joten pari ekstra euroa tuli myös liukuesteistä.
  • Unohdin, että tarvitsen myös uuden paistinpannun (kaksi aiempaa menivät roskiin, toinen oli rikki, toinen jo aika pitkällä menossa rikki). Ostin tarjouksesta noin 30 eurolla.
  • Uusissa pyyhkeissä lähdin myös keulimaan ja budjetti ylittyi noin 60 eurolla. En osannut päättää, minkä mallin haluan, joten päädyin ostamaan yhden kutakin halumaani. Eli ostin viisi pyyhettä kolmen sijaan ja tästä budjetti ylittyi.
  • Haluamaani imuria ei juuri ollut saatavilla Prismassa, kun menin sitä ostamaan, joten ostin toisen mallin. Hinta-arvio ylittyi 20 eurolla.
  • Tarvitsin varasängylleni kuljetuksen, joten se lisäsi hintaa 60 eurolla.
  • Käytin myös jonkin verran taksia muuton yhteydessä tavaroiden rahtaamiseen, joten siitä tuli vähän lisäkuluja. Muuton yhteydessä autottomuus on aika kökköä. Onneksi autolliset kaverini auttoivat ja tosiaan taksilla pääsi myös. Rahtasin kyllä aika paljon tavaraa kävellen ja kantaen paikasta A paikkaan B (kuten vanhan imurini kierrätykseen), joten kunto kyllä nousi! (ja selkä tuli kipeäksi)

Ensin 3.000 euroa tuntui olevan iso summa, mutta kyllä se siitä nopeasti hupeni, kun rahaa alkoi käyttämään. Raha on nopea häviämään! Mutta todella hyvä, että tämä raha oli etukäteen tilillä.

Tämän vuoden kesälomaan olen varannut 1.000 euroa ja käytetty on nyt noin 350 euroa, joten tämän kanssa menee aika hyvin. Reilu viikko vielä jäljellä ja vaikka kesän reissut on vasta edessä (yhdet festarit ja yksi mökkiviikonloppu) niin enköhän budjetissa tule olemaan. Tästä tarkemmin sitten heinäkuun budjettikoonnissa. 

Pääsin tosiaan pitkästä aikaa osakeostoksille. Ostin kahta yritystä ja yhteensä rahaa kuluineen tähän meni 2.007,50 euroa. Osakeshoppailu on kyllä koukuttavaa.

Olin unohtanut heinäkuun budjettia tehdessäni (??), että tarvitsen uudet silmälasit ja aurinkolasit (vahvuuksilla). Minulla ei ole ollut käyttökelpoisia aurinkolaseja voimakkuuksilla kahteen vuoteen, joten näille oli tarvetta. Tähän astin olen ratkaissut ongelman käyttämällä lippistä (ei toimi). Minulla on aurinkolasit vanhoilla voimakkuuksilla, mutta koska näissä ei ole tarvitsemaani prismaa (piilokarsastukseen) niin lasien käyttö aiheuttaa huimausta. Joka tapauksessa kiitos kesäalen sain kahdet lasit hintaan 683 euroa. Mielestäni tämä oli jees hinta ottaen huomioon, että minulla on tätä prismaa ja nyt tuli vielä itse silmälaseihin lähinäönkorjausta (tervetuloa ikänäkö!). 

Ja tosiaan se verottaja. Olen tässä kuukauden aikana maksanut nyt vähän reilun 10.000 euroa veroja. Aika hullua. Edes osakesalkkuni ei ole 10.000 euron arvoinen! Mutta verottaja on sitä mieltä, että minun kuuluu tuollainen rahasumma hänelle antaa, koska verottajalla on rahoille parempaa käyttöä kuin minulla. No kyllähän minäkin toki nautin teistä, joukkoliikenteestä ja kirjaston palveluista. Uimarannat ovat myös tosi jees näin kesällä! Ja museoista vasta pidänkin :) No näin iso summa verottajalle tietysti johtuu bonuksista jotka maksettiin ja varainsiirtoverosta (hulluin vero ikinä!). No ei siinä, ymmärrän kyllä, että olen etuikeutettu, kun saan ja minulla on varaa näin isoja veroja maksaa, mutta kyllähän tämä vähän hullulta tuntuu.. Olen kuitenkin melko keskituloinen tallaaja omasta mielestäni.

Samaan syssyyn tein vielä yhden isomman hankinnan työni puolesta tällä viikolla, joka oli yhteensä noin 3.000 euroa. Toki tämän maksoin työnantajan kortilla, mutta tässä rahankäyttöähkyssä sekin jo tuntui vähän pahalta :D

Että kerrankin saan tuntea olevani kunnon kansalainen! Olen nyt kuluttanut, kuluttanut ja kuluttanut sekä maksanut tuloveroa, varainsiirtoveroja ja veroja alvien muodossa. Toivottavasti tyypit Arkadianmäellä ovat nyt tyytyväisiä minuun :D Yleisen mielipiteen mukaan minähän olen tällainen vähän turha yhteiskunnanjäsen, koska en tee lapsia ja säästelen rahojani ja yritän olla ostamatta mitään turhaa tavaraa*. 

Säästösyyskuu on kyllä ehdottomasti vielä listalla, tarvitsen vastapainoa tälle järjettömälle rahankäytölle! Mutta tästä myöhemmin, nyt vielä nautitaan kesästä – ja onhan kesälomabudjettia vielä useampi satanen käyttämättä ;) 


*Tämä lause on toki hieman ironinen, mutta onhan siinä totuuden siemen ja kuvastaa kyllä sitä, miten koen, että poliittinen yhteiskunta minuun suhtautuu. Mutta se on politiikkaa ja yritän pitää blogini tästä erossa, joten jääköön tämä ainoaksi tämänkaltaiseksi kommentiksi.

Ajatuksia sotakassasta

Olen tässä miettinyt tätä sotakassaa. Seuraan useampaa sijoitusryhmää facebookissa ja nyt pörssiromahduksen ollessa käsillä tämä termi sotak...