perjantai 27. joulukuuta 2019

Vuoden 2019 tulot ja menot

Tässä yksi ilta aikani kuluksi laitoin kaikki tämän vuoden tulot ja menot exceliin ja aloin tarkastelemaan, että mihin olen rahani laittanut.

Palkkakaudestani johtuen tarkisteluaika on tarkemmin ottaen 20.12.2018 – 19.12.2019 eli ei ihan kalenterivuosi.

Nettotuloja sain vuoden aikana yhteensä 44.055,35 euroa. Tämä pitää siis sisällään ihan palkkatulon, bonukset, päivärahat, takuuvuokrapalautukset, lahjarahat tms. Tämä tekee kuussa 4.005 euroa. Menoja oli sitten täsmälleen sama määrä eli 44.055,35 euroa. Eipä kait oikein ole muuta vaihtoehtoakaan ellei sitten velaksi elä. Ostin myös asunnon vuonna 2019, mutta tätä en ole laskenut tähän mukaan. Asunnon ostin osittain siis velaksi, mutta mitään muuta velkaa minulla ei ole.

Mihin tämän 44.055,35 euroa sitten kulutin?

Ilokseni voin todeta, että isoin prosentti eli 31% meni säästöön ja sijoituksiin!* 

Seuraavaksi isoin määrä meni asumiseen, joka oli 27%. Asuminen pitää sisällään siis kaikki asumisesta johtuneet kulut vuonna 2019 eli alkuvuoden vuokrat, loppuvuoden asuntolainanlyhennykset, korot, vastikkeet ja toki siis sähköt, vedet, saunavuorot ja kaikki sen sellaiset. 

Kolmanneksi isoin oli ruoka 11%. Tähän kuuluu siis kaikki ravintolasyömiset&juomiset, ruokakauppaostokset ja lounaat. 

Seuraavana, neljäntenä, tulee kategoria, jota olen kutsunut hyvinvoinniksi eli hieronnat, kosmetologit, kampaajat tms muu hemmottelu (no okei voi kyseenalaistaa onko ihokarvojen sokerointi hemmottelua, mutta se on kuitenkin itselleni sellaista arjen luksusta, ettei tarvitse itse hoitaa sitä hommaa). Lasken tähän mukaan PT-ostokseni ja tämä on syy, miksi tämä nousee niin korkeaan prosenttiin eli 7%. PT maksoi minulle vähän vajaa 2.000 euroa ja muihin hemmottelujuttuihin meni 842 euroa. Toki PT:n voisi laittaa myös urheilukuluihin, mutta toisaalta koen, että PT on myös aikamoista arjen luksusta ja itseni hemmotelua.  

Viidennestä sijasta 4%:n kulutuksella kilpailevat kolme kategoriaa: vaatteet, hankinnat ja matkustus/lomailu. Vaatteisiin käytin vähän vajaa 1.900 euroa. Viime vuonna käytin vaatteisiin 1.300 euroa... Aikamoinen nousu. Toisaalta tämä ei minua suuremmin vaivaa. Tästä voisi kyllä säästää, mutta juuri nyt en halua. Olen ajatellut, että noin 2.000 euroa vuodessa vaatteisiin on ok. Hankinnat johtuivat muutosta ja uuteen asuntoon hankituista tavaroista (mukaanlukien muuttomiehet) sekä uusista silmälaseista+aurinkolaseista. Nämä olivat noin 1.700 euroa**. Olen sinut tämänkin kanssa ja todennäköisesti ensi vuonna käytän saman verran; minulla on lista kodinhankinnoista mitä haluan tehdä. Voi mennä jopa vähän yli. Matkustukseen tai oikeammin lomailuun käytin 1.600 euroa. Varsinaisesti en suuremmin matkustellut kuin kerran lappiin pääsiäsenä. Ja ainiin olihan mulla se Ruotsin risteily nyt marraskuussa. Raha meni siis ihan lomailuun kotona ja muutamaan kotimaan reissuun loman aikana (laskin siis tähän kaiken mitä tein loman aikana, esimerkiksi kävin kosmetologilla hemmottelemassa itseäni ja sinne meni 200 euroa). Junalippuja Tampereelle jouduin ostamaan useammat nyt vuoden aikana. Ensi vuonna tämäkin summa tulee nousemaan, koska tarkoitus on pitkästä aikaa matkustaa ihan oikeasti synttäreideni kunniaksi (täytän 40-vuotta). 

Seuraavana vuorossa on terveys/kosmetiikka, joka oli 3% kokonaistuloista. Kuten jo joulukuun budjettikatsauksessa kirjoitin niin tämä ei nyt olekaan niin yksioikoinen kategoria. Olen yhdistänyt tähän vähän jänniä juttuja – tässä on siis terapiamaksuja, lääkärikuluja, lääkeostoja ja sitten ihan peruskosmetiikkaa kuten ihonpuhdistusaineita tms. Erottelen nämä kyllä nyt ensi vuonna. 

Myös vapaa-ajan viettoon mulla meni 3%. Eli tällä tarkoitan teatteria, leffaa, jääkiekko-ottelua, habitare-messuja tms. Tämä kategoria on myös vähän häilyvä, koska minulla on tapana kirjata tällaiset ekstra-kategoriaan. Siellähän on kaikkea muutakin (esim niitä Tampereen junalippuja!), mutta yritin nyt erotella nämä kulttuuririennot erikseen. 

Liikkuminen eli HSL-bussiliput oli 2%. Tästä summasta toki saan verotuksesta hyvityksenä osan, koska työmatkoihin menevät summat ylittävät sen 750 euroa. 

Yhtä prosenttia tai vähän vajaata oli sitten moni kategoria kuten hyväntekeväisyys, lahjat, liitonmaksu, vakuutukset, harrastukset (harrastusmaksut siis). 

Kun kävi näitä lukuja läpi niin huomaan, ettei budjetointini ole ihan maailman paras. Laitan vähän sekavasti samoja asioita joko eri tai samoihin kategorioihin. Esimerkiksi hyvinvoinnissa on kaikki muut kosmetologikäynnit paitsi yksi missä kävin kesäloman aikana. Haluaisin vähän tätä kehittää, mutta en oikein tiedä vielä, että miten.

Mutta nyt ehkä siihen kaikkein kiinnostavampaan kysymykseen eli mitä tavoitteita aion laittaa vuodelle 2020 kulutukseni suhteen! 

Valitettavasti minulla on tähän vähän tylsä vastaus, joka on että en mitään :D Tavoitteeni on pitää kulutukseni aikalailla samassa. Tuloni ovat nousseet ja minun pitäisi saada enemmän rahaa käteen 2020, joten tavoite on siis pitää kulutus tämän vuoden tasolla ja tulojen nousun kautta saada enemmän rahaa säästöön. Ruokabudjettia haluaisin vähän viilata ja tästä aion olisi suunnitelmissa tehdä erilaisia kokeiluja tulevaisuudessa. Esimerkiksi paljonko säästän ruoassa, kun käyn koko kuukauden vain Liddlissä versus kun käyn kuukauden verran K-marketissa. Haluan tehdä ihmiskokeen, että onko tässä oikeasti kuinka suuri ero. 

Matkustukseen käyttänen jonkin verran enemmän rahaa, koska 40-vuotismatka on suunnitteilla. Kodinhankintoja haluan tehdä, mutta niitä tein myös vuonna 2019, joten tuskin suurta muutosta tulee siihen. Edelleen haluan hemmotella itseäni, ostaa vaatteita, käydä kulttuuririennoissa, ravintolassa syömässä ja kaikkea sellaista. Haluan myös edelleen säästää ja sijoittaa ja tällä saralla minulla onkin vähän tarkempia tavoitteita, mutta tästä kirjoitan sitten ihan oman jutun.

*Osa säästöistä oli käyttörahasäästöjä eli rahaa, jota käytin vuoden aikana esim muuttoon ja osa on ihan vain vielä tilillä odottamassa käyttöä (esim tulevaan matkaan). Lasken nämä kuitenkin säästöprosenttiin mukaan, koska tämä on selkeintä itselleni. Joskus olen myös käyttörahasäästöillä ostanut osakkeita eli tämä ei ole niin selkeä kuvio. 

**Tähän pienenä lisäyksenä, että muuttoon meni jonkin verran enemmän, koska ostin uusia huonekaluja (pesukone, varasänky ja parvekesohvan) - osan näistä maksoin käyttörahasäästöillä eli en ottanut rahoja kuukauden perusbudjetista. Tämä on nyt vähän sekavaa ehkä, mutta tällä mennään. 

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Sijoitusteni arvo ylitti varahastoni!

Yksi etappi sijoitustavoitteissa on saavutettu: sijoitusteni arvo (rahastot ja osakkeet) on nyt enemmän kuin vararahastoni 12.000 euroa.

Sijoitusteni arvo on perjantain 20.12.2019 kursseilla yhteensä 12.141,85 euroa (rahastoissa 5.366 euroa ja osakkeissa 6.775 euroa). Tämän lisäksi 180 euroa on lähtenyt rahastoihin lisää, mutta nämä eivät ole vielä sijoitettu (tai mikä se termi nyt on, kun toimeksiannot toteutuvat), joten viikon sisällä tämä summa vielä kasvaa (tai laskee jos kurssit laskevat :D). Tänä vuonna minulla ei ole tarkoitus enää laittaa lisää rahaa sijoituksiin (tai mistä sen nyt koskaan tietää...) eli tuo reilut 12.000 euroa tulee olemaan loppuvuoden saldoni. Tavoite oli 10.000 euroa, joten olen tosi tyytyväinen. Mutta tästä sitten tarkemmin vuoden vaihteessa, ei voi vielä tietää mikä tilanne on sitten oikeasti silloin.

Mutta tämä on minulle tärkeä etappi. Muistan vieläkin sen harmituksen pari vuotta sitten, kun Dave Ramseyn ohjeiden mukaan päätin keskittyä kasvattamaan kunnollisen vararahaston sen sijaan, että kasvattaisin sijoituksiani. Oli turhauttavaa seurata sijoitusten hidasta etenemistä, kun samalla minulla istui 12.000 euroa aika turhan panttina tilillä hengailemassa. Jotenkin tuntuu tosi hyvältä, että vihdoin olen päässyt tästä eteenpäin - että vihdoin (toivottavasti) varallisuuteni alkaa oikeasti kasvamaan, enkä vain keskity turvallisuushakuiseen rahojen keräämiseen pankkitilille.

Olen myös päättänyt pienentää vararahastoani vuoden alusta alkaen 2.000 eurolla eli jatkossa vararahastoni on "vain" 10.000 euroa + 1.000 euron käyttötilipuskuri. Nyt tammikuun ja helmikuun palkkakaudella en tule suuremmin saamaan mitään osakeostoja varten säästöön, joten sentään minulla on tämä 2.000 euroa, joilla voin tehdä jotain ostoja.

Jotenkin sisäinen tarpeeni todella isoon vararahastoon on vähän pienentynyt sen myötä kun sijoitusten arvo nousee. Edelleen haluan vararahastoni olevan kunnon kokoinen, mutta samalla myös haluan nyt oikeasti keskittyä sijoitusteni kasvattamiseen. En ole vielä päättänyt ensi vuoden sijoitusten kasvutavoitetta - 20.000 euroa olisi mukava tasaluku, mutta siinä ei välttämättä ole kovin paljoa haastetta, koska jo nyt olen yli 12.000 euroa. 30.000 euroa on taas liian utopistinen. 25.000 euroa kuulostaa myös aika suurelta... Mutta onhan tässä vielä pari päivää aikaa miettiä.

Ei mulla muuta tällä kertaa! Kivaa sunnuntaita kaikille :)

lauantai 21. joulukuuta 2019

Joulukuun palkkakauden (20.11. – 19.12.) toteuma

Vuoden viimeinen palkkakausi on ohi. Vihdoin! Oli aikamoinen kuukausi. En oikein edes osaa sanoittaa, että miksi joulukuu on tuntunut niin omituiselta kuukaudelta, mutta sitä se vain on ollut.

Budjetti ei oikein pitänyt. Tai siis kokonaisuus piti, mutta ylittelin ja alittelin kategorioita. En tiedä kuinka tarkka tässä budjetoinnissa pystyisi olla. Mulla on vähän liian lepsu ote. Tai siis tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi tässä kuussa en ollut budjetoinut mitään vaatteisiin, mutta niin vain yksi ilta kävin ostamassa uuden neuleen tosta vain. 100 euroa meni sitten siihen. Ostin myös yhden sukkahousut, koska edelliset hajosivat. Syy neuleen ostamiseen selviää alla (koska tottakai kaikkeen on aina syy).

Tärkeintä kuitenkin kaikessa lienee se, että kuukauden rahavirrat olivat joka tapauksessa ylijäämäiset eli säästöön meni euroja 300+300+180+28,93 ja lisäksi toki asuntolainanlyhennys. Eli nettovarallisuus kasvoi tässä kuussa 1.500 euroa. Eli en mä nyt mitenkään holtiton mielestäni ollut. 

Mua aina vain vähän harmittaa, jos en loppukuusta pysty laittaman säästöön vielä vähän enemmän. Mun säästöhommat menee siis niin, että kuun alussa (tai siis kun palkka tulee) laitan heti tietyn summan rahaa säästötileille (tai sijoituksiin). Eli vähän kuusta riippuen 400-1000 euroa menee heti pois käyttötililtä. Sitten kaikki käyttötilille jääneet rahat budjetoin eri asioihin ja ne ovat ne rahat, jotka on tarkoitus käyttää kuun aikana. Mutta salaa toivon koko ajan, että voisin säästää vielä myös näistä kategorioista. Alkukuu menee vielä hyvin, kun rahaa on joka kategoriassa jäljellä, mutta mitä pidemmälle mennään niin sellainen pihi-glendora nostaa päätään ja alkaa laskelmoimaan, että jos en nyt enää käyttäisi yhtään rahaa niin säästäisin noin ja noin paljon. Tämä on itseasiassa aika stressaavaa. Yksi ensi vuoden tavoite on tietoisesti opetella tästä pois. En tiedä kuinka tämä onnistuu ja onko edes mahdollista, mutta mulla nyt vähän liikaa pöyrii henkilökohtaiset talousasiat päässä. On kait tässä elämässä muutakin :D

Tarkoitus ei siis ole alkaa tuhlailla holtittomasti vaan etukäteen miettiä kuulle säästömäärä, siirtää rahat säästöön ja UNOHTAA KOKO ASIA JA KÄYTTÄÄ LOPUT RAHAT. 

Mutta sitten asiaan, että missä sitten tuhlailin siis tässä kuussa. 

Suurimmat ylitykset tuli ravintolakategoriassa (yllätys!) ja vaatteissa. Onneksi minulla on näihin ylityksiin todella loistava (teko)syy: uusi treffikumppani. Syytän häntä ihan täysillä. Kuulle oli muutenkin sovittuja ravintolamenoja pikkujoulujen ja teatterien vuoksi, mutta nyt JOUDUIN vielä käyttämään ekstrarahaa ravintolamenoihin tämän treffikumppanin vuoksi. Esimerkiksi ekoilla treffeillä olin varautunut vain juomaan yhden viinin ja lähtemään kotiin, mutta koska oli niin kivaa niin jouduin ostamaan lopulta kolme juomaa, koska treffit kestivät yli viisi tuntia. Ja tämän jälkeen jouduin uusille treffeille ja valitettavasti usein treffeihin kuuluu jonkinlainen syöminen tai juominen. Onneksi olemme jo päässeet toistemme-kotona-kyläilyvaiheeseen niin ei tarvitse käyttää rahaa ravintolaan :D 

Vaateostos myös johtui ihan täysin näistä treffeistä. Atopiani on taas tänä talvena syystä X lähtenyt käsistä ja silmäni ovat olleet heikossa hapessa. Eräiden treffien aamuna toinen silmä oli melkein muurautunut umpeen. Kävin lääkärissä aamulla ja antibioottivoiteen ansiosta silmä kyllä avautui päivän mittaan, mutta esimerkiksi meikkaus oli mahdoton ajatus. Onneksi meikittä oleminen ei ole minulle mitenkään vierasta, mutta kyllä se nyt vähän kuumottaa mennä treffeille melko tuntemattoman tyypin kanssa ihan täysin luonnollisena ja toinen silmä vähän mutkalla. Joten tästä syystä kävin ostamassa uuden värikkään neuleen, joka toi edes vähän väriä kasvoille. Eli pääsen tästäkin syyttämään uutta treffikumppani. Ha!

No ei vaineskaan, nämä nyt ovat kuluja jotka kuuluvat tähän hommaan. En suuremmin käy treffeillä, koska se on aika raskasta ja arkeni on muutenkin ihan tarpeeksi hektistä. Haluaisin kyllä löytää ihmisen elämääni. Treffeihin menee rahaa ja monesti se raha menee ihan turhaan, jos treffit ovat turhat. Hallitus voisi maksaa yksineläville jotain treffailurahaa, kun nyt kuitenkin näköjään kauhean tärkeää olisi, että me naiset treffailisimme ja siis tekisimme lapsia sitten niiden treffien seurauksena. Odotan kovasti milloin hallitusohjelma antaa ohjeita, miten nämä lapsientekotalkoot käytännössä toteutetaan. Aika rankalta kyllä tuntuu treffailu tässä kaoottisen työelämän lomassa. 

Erotin tässä kuussa hygienia ja terveys –kategoriat. Olen tehnyt vuosikatselmusta kuluistani ja aika sekavaa tää mun merkkaaminen on. Loppujen lopuksi hygienia on ihan eri asia kuin terveys – mulla siis hygieniaan menee kasvonhoitoaineet tms. Ehkä parempi termi olisi kyllä kosmetiikka... Terveyteen sitten menee lääkärikulut, lääkkeet tms. Joka tapauksessa kulut ylittyivät molemmissa. Kosmetiikkaylitys johtui ihan täysin siitä, että apteekissa oli tarjouksessa käyttämäni sarjan matkapakkaus niin ostin sellaisen. Muuten ostin vain ne mitä olin aikonutkin (ja tarvitsin koska edelliset loppui). Terveyskulut ylittyivät, koska sairastelin pitkästä aikaa. Atopiani tosiaan villiintyi ja tarvitsin siihen apua. Minulla oli poskiontenlontulehdus ja tarvitsin antiobioottikuurin, nenäsumutteen ja sellaista. Viimeinen hammaslääkäritarkastus oli joka maksoi yli 50 euroa. Nämä saivat mut kyllä tajuamaan, että terveyden kannalta olen kyllä melko onnekas. Mulla on tosi vähän tällaisia sairauksiin liittyviä kuluja, joka on tosi hyvä juttu. 

Joulujuttuihin ei mennyt paljoa rahaa enkä paljoa ole joulua varten ostanutkaan. Muutaman joulukukan, vähän jouluruokaa tuliaiseksi ja muita joulutuliaisia paikkaan, missä vietän joulun. En siis osta mitään joululahjoja tänä vuonna. Vien siskontyttöni kylpylään yöksi ja siellä kaikki siihen kuuluva juttu (ravintola, allasbaari, iltaherkut tms). Olen siihen budjetoinut 300-400 euroa, joka näkyy ensi kuussa. Minulla on kyllä käyttörahasäästöjä, joita ehkä käytän tähän myös, en ole ihan varma. Nyt summa on kyllä budjetoitu ihan peruspalkasta, mutta olen vähän epävarma, mitä kaikki kuluja nyt joulukuussa tulee. Myöskin palkka on pienempi, koska meni lisäprosentille. Ei nyt paljoa, pari sataa euroa. 

Ruokabudjetti ylittyi ja se johtui ihan täysin kiireestä. Jotenkin olen ollut menossa koko ajan. Ärsyttää. Työ vie ihan liikaa aikaa ja energiaa elämästä. Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta tämä nykyajan työnteon määrä. Mielelläni tekisin lyhempää työaikaa ja saisin vähemmän palkkaa, mutta ainakaan tämän hetkisessä työssä se ei ole mahdollista. En kyllä kovin montaa vuotta tule enää jaksamaan tällä meiningillä ja oma suunnitelmani onkin tällä hetkellä jatkaa nykyisessä työssä max 45-vuotiaaksi. Sitten mietin vähän mitä teen.

Yllätyskuluissa oli leffalippu, junalippu, naurettava taksimatka (juna-asemalta hyppäsin taksiin, joka joutui järkyttävään ruuhkaan heti asemalla, istuin kyydissä ilman että taksi liikkui metriäkään 10 euron ajan kunnes sanoin, että lähden pois ja maksoin taksin), Veikkauksen joulukalenteri, bussimatkoja Tampereella, syömisiä lentokentällä työmatkalla, jouluhärpäke pikkujouluihin. Aika perusjuttuja ja näissä pysyin mielestäni ihan hyvin kurissa.  

Alla tarkemmat numerot. 

Ihanaa joulua kaikille, jos en nyt innostu kirjoittelemaan mitään ennen joulua. Mulla ainakin alkoi nyt loma! <3





lauantai 14. joulukuuta 2019

Kuntoprojektipäivitys


Nyt on aikalailla kolme kuukautta kuntoprojektia takana ja ajattelin päivittää, että miten menee!

Haasteita on ollut. Ei tämä itsensä kuntoon saaminen ihan helppo homma ole. Itsekuri on vaikea juttu. Ja ajan löytäminen urheilua varten ei sekään ihan itsestään tule. Tässä on saanut miettiä koko paletin ihan uusiksi. 

Ihan ensimmäiseksi pitää todeta, että fiksuin juttu tässä koko jutussa on ollut se, että otin valmennuksen 8 kuukaudeksi vaikka ensin lähdin hakemaan 2-3 kuukauden pakettia. Jos olisin tähän päätynyt niin nyt juuri olisi valmennus ohi ja suoraan sanottuna nyt tässä vasta alkaa tuntua, että pääsee vauhtiin ja oikeasti rutiineja alkaa muodostumaan. Tukea todellakin vielä tarvitaan.

Homma siis alkoi syyskuun puolivälissä. Ensimmäinen haaste oli saada kaikki tapaamiset sovittua kalenteriin ja taklata ekat tapaamiset läpi, jotta saatiin homma kunnolla käyntiin. Ekan kuukauden aikana käytiin siis perustestit ja tutustuminen (yksi käynti), ravintotapaaminen (yksi käynti) ja sitten ihan saliohjelman ja treeniohjelman läpikäyntiä (näihin meni kaksi käyntiä). Oikeastaan näiden jälkeen homma varsinaisesti pystyi alkamaan. Nämä neljä ekaa käyntiä siis tapahtuivat ensimmäisen neljän viikon aikana eli ei se homma ihan sillä sekunnilla lähde käyntiin, kun ekan kerran PT:si tapaat. Toki ensimmäisen käynnin jälkeen jo alkoi tekemään pieniä muutoksia ja niitä lisäili sitten pikkuhiljaa. Rutiinin löytäminen treeneihin ja harjoitteluun ei todellakaan ole ihan pikkujuttu. Samoin ruokailun kuntoon saaminen ei käy yhdessä viikossa ja edelleen sen kanssa työstetään. Päivittäin. Babysteps kuten Dave Ramsey sanoisi :D

Melkein heti kun ekat käynnit PT:n luona oli tehty ja homma saatu jotenkuten käyntiin syyskuun lopussa niin mulla meni taas selkä. Onneksi ei yhtä pahasti kuin viime syksynä (jolloin toipuminen vei jonkun kuusi viikkoa), mutta kuitenkin. Viikon ajan oli tosi hankalaa ja en oikein pystynyt nukkumaan kunnolla ja kaikenlaisen liikkumisen kanssa piti olla varovainen. Onneksi PT:n on siis myös fyssari niin parilla kerralla tehtiin ihan vain selälle tukevia harjoitteita ja hän neuvoi hyvän ohjelman kotitreeniin kun selkä on hankalana. Vähän tämän jälkeen sain taas  homman käyntiin ja sitten meni vasen lonkka. Joko balettitunnin vuoksi tai sitten tein jotain salilla, mistä lonkka ei pitänyt. Tästä menin jo lääkärin ja sain särkylääkekuurin ja lähetteen työfyssarille. Ja taas tehtiin PT-tapaamisilla rauhallisempia ja kuntouttavia harjoitteita. Tämän kanssa vietin onneksi vain pari unetonta yötä ja nyt lonkka on ollut pääsääntöisesti kunnossa. 

Tämän kaiken päälle syyskuussa olin saanut oikean käteni (tai kyynärpään) aivan jumiin parvekelasien pesusta. Tämä ei suuremmin ole häirinnyt treenausta, mutta onhan kipu aina ikävää. Nyt vasta kolmisen kuukautta myöhemmin käsi alkaa olla taas normaali. Lievä pelko oli tästä päällä, että toivottavasti ei äidy niin pahaksi, että hankaloittaa treenausta. Siis kädessä tuntui kipua vain tietyissä asennoissa. Esimerkiksi aamuisin kahvikupin nostaminen aiheutti viiltävää kipua. 

Mutta vihdoin lokakuun lopussa/marraskuun alussa sain homman oikeasti kunnolla toimimaan. Salilla käynti alkoi olla tutumpaa ja se alkoi olla jo myös ihan kivaa. Opin pakottamaan itseni kävelylenkille töiden jälkeen silloinkin, kun halusin vain jäädä kotiin katsomaan telkkaria. Onnistuin muuttamaan ruokarytmiä – aloin syömään isomman aamupalan, välipaloja töissä ja iltapalan. Pienensin lounaan ja päivällisen annoskokoja, lisäsin kasviksia ja vähensin radikaalisti alkoholia ja sokeria. Aloin oikeasti saamaan enemmän energiaa ja pieniä muutoksia alkoi tapahtumaan.

Sain urheilurutiinit käymään, joka siis tarkoitti maanantai-iltaisin noin 1-1,5 tunnin kävelylenkkiä, tiistaina tunnin balettia, keskiviikkona suoraan töistä salille (1h) ja saunomaan. Torstai oli vapaapäivä, perjantai-ilta joogapäivä. Lauantai oli vapaapäivä ja sunnuntai-aamulla tunnin salitreeni ja siihen puolen tunnin uinti päälle. Tai vaihtoehtoisesti tunnin kävelylenkki ja puolen tunnin kotitreeni, jos laiskotti lähteä uimahallille.  Ruokahalu kasvoi ja huomasin, ettei enää niin paljoa edes tehnyt mitään makeaa mieli. Pystyin olla töissä ottamatta suklaata kahvihuoneessa ja jätin jälkiruoan lounasruokalassa hyllyyn (vaikka se olisi kuulunut hintaan!). Fiilis alkoi olla tosi hyvä. 

Kunnes sitten tuli marraskuun loppu ja joulukuu alkoi häämöttämään... Samalla alkoivat myös pikkujoulut, työmatkat, kavereiden kanssa sovitut teatterit ja muut menot, poskiontelotulehdus, kuumeilu ja flunssa. Vielä marraskuussa seesteinen työrytmi alkoi muuttumaan salakavalasti; töitä kasaantui ja deadlinet paukkuivat. Istuin iltoja töissä ja öitä poissa kotoa. On todella vaikea syödä järkevästi reissussa, kun et voi vaikuttaa siihen, että mitä syöt ja koska sitä ruokaa saat tai että ehditkö ylipäätään edes syödä. 

Kun kiire astuu kuvioon niin ensin sitä jaksaa vielä syödä järkevästi, jättää herkut ottamatta ja tehdä välipalaeväät ja aamupalan jääkaappiin valmiiksi. Pikkuhiljaa kun väsymys kasvaa ja huomaat, että olet kotona iltaisin vasta kello yhdeksän jälkeen ja siinä sitten pitäisi käydä kaupassa, tehdä se ruoka, pestä pyykkiä, siivota ja tehdä kaikki ne perusjutut, mitä me kaikki kotona joudumme tekemään ennen nukkumaanmenoa. Aloin olla niin väsynyt, että makeanhimo heräsi. Vedin yhtenä iltana pussillisen karkkia vain väsymykseen. 

Kaikesta kiireestä ja väsymyksestä huolimatta urheilu pysyi kuitenkin kuvoissa jossain määrin (enemmän kuin aiemmin siis). Tein itseni kanssa aina sopimuksia, että esim maanantaina riittää, että menen vain hetkeksi ulos. Puen lenkkivaatteet päälle ja riittää, jos teen vain 20 minuutin lenkin ja sen jälkeen saan palata kotiin, jos en oikeasti jaksa. Väsymysillan lenkit olivat sitten loppujen lopuksi yleensä 30-45 minuuttia. Tiistai-illan baletista joustin aika helposti – en pakottanut itseäni, jos en jaksanut. Keskiviikon salista pidin kiinni, jos vain en ollut silloin reissussa. Keskiviikkoisin käyn salilla työpaikkani viereisessä hotellissa ja salikäynnin täky on siinä, että salin jälkeen sain mennä hotellin ihanaan saunaan, jossa oli kaikki pyyhkeet ja pesuaineet ja kaikki valmiina. Vähän kuin spahan menisi. Ihan mahtava tapa päättää salitreeni. Sunnuntain-treenistä pidin kiinni, koska se oli helppo toteuttaa lenkki+kotitreenimuodossa, jos en jaksanut lähteä uimallille. Kotitreeni sai olla vaikka vain 10 minuutin pituinen. Perjantai-illan jooga on yin-joogaa ja on itsessään niin rentouttavaa, ettei sitä tule mieleenkään jättää väliin vaikka kuinka väsyttäisi. Ja se on ihan naapurissa.  

Ja toki jos treenipäivänä en ole paikalla niin silloin treeni jäi välistä. En ottanut tästä pulttia enkä yrittänyt korvata väliin jääneen päivän treeniä minään muuna päivänä. Se vain yksinkertaisesti jäi sitten tekemättä ja jatkoin normiviikkorytmistä sitten sinä päivänä kun pystyin. 

Näillä tavoilla olen nyt taklannut tämän ajan läpi. Tällä kyseisellä viikolla sairastamisen ja työmatkan vuoksi treenit jäi vain maanantain PT-tapaamiseen, joka otettiin aika rauhassa. Eilen perjantaina kävin joogassa ja koska antibioottien vuoksi olo on jo normaali niin sunnuntaina on tarkoitus ainakin käydä tunnin lenkillä. Tänään lauantaina en aio tehdä mitään muuta kuin hengailla. Onneksi ehdin taas ruokakauppaan ja voin tehdä ruokaa kotona ja syödä ”mitä haluan”. Ensi viikko on melkein kokonaan normaali – kunnes perjantaina on vielä yksi työmatka ja sen jälkeen joulunviettoon sukulaisiin. Joulunaika on taas oma haasteensa, mutta sekin otetaan askel kerrallaan. 

Silloin syyskuun alussa PT-kartoitustapaamisessa haastattelija sanoi, että ensikertalaisille he tarjoavat vain pidempiä pätkiä, minimissään kuusi kuukautta. Hän selitti, että tärkeintä on oppia miten homma hoidetaan muuttuvissa olosuhteissa eli juurikin kun kiire painaa päälle, ja tulee sairastumisia ja työmatkoja ja lomia. Ei treeniohjelmaa ja ruokavaliota voi noudattaa 24h seitsemänä päivää viikossa ja 52 viikkona vuodessa. Elämä ei ole niin yksinkertaista. Olisihan se hienoa, jos olisi aina aikaa treenata ohjelman mukaan ja syödä oikein, mutta minun elämäni ei ainakaan mene näin. Niin on hyvä opetella sitten sen mukaan miten tämä elämäni oikeasti menee. 

Ja tähän lopuksi vielä, että onko siis niitä tuloksia tullut. En ole käynyt puntarilla, mutta vatsani on kyllä selkeästi pienentynyt, käsivarsissa alkaa taas näkyä lihakset ja ihan kuin jalatkin näyttäisivät kiinteytyneen vähän :D Yleinen olotila on parempi ja tuntuu taas kivalta olla omissa nahoissaan. Ei tunnu enää niin turvonneelta, mikä fiilis oli tuossa alkusyksystä aika usein päällä (ja suurin syy ylipäätään tähän hommaan hakeutumiseen). Minun on helpompi kantaa itseäni. Vatsani toimii paremmin, minulla on enemmän energiaa ja oikeasti jaksan tehdä kotona juttuja enkä vain katso telkkaria tai youtube-videoita. En tosiaan tiedä paljonko on lähtenyt kiloissa, arvioisin että max ehkä joku 1-2 kiloa. Vanhemmillani on puntari niin tarvitsee käydä siellä joulunaikaan niin vähän näkee, että missä mennään. 

Itse olen joka tapauksessa kovasti tyytyväinen! 

Ja vielä tähän ihan lopuksi vähän rahasta, koska tämä nyt on talousblogi. Urheilu siis vaatii myös rahaa ja salitreeni ei ainakaan nyt ilmaista ole. Olen aikoinaan ollut vuosikausia erään salin jäsenenä ja maksoin kuukausimaksua. Luovuin tästä aikoinaan, kun löysin tanssin ja tanssitreenejä alkoi olla useamman kerran viikossa eikä enää ollut aikaa ryhmäliikuntaan. Nyttemmin en enää oikeastaan halua maksaa mihinkään mitään kuukausijäsenyyttä, jostain syystä ajatus sitoutua kuukausijäsenyyteen ahdistaa (ja ne ovat oikeasti tosi kalliita!). Eli miten sitten nämä salitreenit hoidetaan? 

Käyn työpaikkani vieressä olevan hotellin salilla. Yrityssopimushinta on 8 euroa kertamaksu. Sali on luonnollisesti melko pieni, koska hotellinsali, mutta kuten aiemmin jo kirjoitin niin saunatilat ovat tosi kivat. Ja salilta löytyy kaikki tarvittava. Toisekseen löysin uimahallit, joissa viikonloppuisin, kun menet ennen klo 14.00 niin sali+uinti maksavat 7 euroa. Käyn naapurissa olevassa joogasalissa, jossa 10-kerran kortti maksaa 135 euroa. Olen osan maksanut tästä liikuntaseteillä. Baletti maksoi 100 euroa syksy. Tosin nyt keväällä vaihdan vähän eri tanssilajiin ja kotiani lähempänä olevaan paikkaan niin kevään hinta tulee olemaan 115 euroa. 

Kävelylenkit (ja toivottavasti keväämmällä taas juoksulenkit) ovat ilmaisia ja tosiaan PT:n on tehnyt minulle myös kotitreenejä, joita voin tehdä missä vain. Toivon, että talvella pääsisin edes muutaman kerran hiihtämään. 

Tammikuuksi minulla olisi suunnitteilla ottaa kuukauden jäsenyys jonnekin (tässä lähellä on onneksi pari eli tämäkin on mahdollista), mutta en vielä ole ihan varma. Ajattelin hyödyntää ainakin muutaman ilmaisen kokeilukerran ;) Tammikuu on siis hyvin rauhallinen kuukausi, joten ajattelin keskittyä tähän projektiin ihan kunnolla. 

Tälle kuulle laitoin oman rivin urheilukuluille 40 euroa. Tämä on varattu näihin sali- ja uintimaksuihin. Jatkossa varmaan systeemi tulee jotenkin hiotumaan, mutta haluan jollain tasolla seurata tätä kulutusta ja olla tietoinen, että paljonko rahaa menee kuukausitasolla. Luulempa kyllä, että jos oikeasti innostun tästä salilla käynnistä niin jonkinlainen salikortti olisi kyllä hyvä. Aika sen näyttää sitten. Siihen en ainakaan lähde, että kuukausimaksut rullaa ja joka kuukausi vain totean, että auts en tässäkään kuussa ehtinyt kertaakaan.

Ajatuksia sotakassasta

Olen tässä miettinyt tätä sotakassaa. Seuraan useampaa sijoitusryhmää facebookissa ja nyt pörssiromahduksen ollessa käsillä tämä termi sotak...