sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Myin asuntoni

Olen tällä hetkellä 100% velaton. Toukokuussa sain päähäni, että mitä jos palaisinkin Tampereelle jo nyt. Toukokuun lopulla sovin asiasta esimieheni kanssa ja lähdin etsimään välittäjää. Kesäkuun alussa asunto tuli myyntiin ja vuorokausi tästä olin hyväksynyt täyden rahan ostotarjouksen. Kesäkuun lopussa asuntokaupat oli tehty, rahat olivat tililläni ja asuntolaina kuitattu. Asunnon pitää olla tyhjä heinäkuun lopussa.

Nyt tässä sitten taas kerran pakkaillaan ja mietitään, että mites tässä nyt näin kävi.

En ole oikein missään vaiheessa viihtynyt täällä Helsingissä. Olen paljon miettinyt sitä, että kauanko aikaa pitää antaa jollekin ennenkuin saa sanoa, että ei ole mun juttu. Luovutanko liian nopeaa? Yksi syy pelkooni tunnustaa, että väärän ratkaisun teit, on ollut myös raha. Tämä Helsinki-askel on maksanut mulle aika paljon rahaa.

Ostin asuntoni sijoittajalta pari vuotta sitten ja nyt varmaan jo uskallan julkisesti tunnustaa, että maksoin asunnosta liikaa. Tämä on ahdistanut ja harmittanut minua melko paljon. Jotenkin tuntuu, että nämä Helsinki-vuodet ovat olleet omalla kohdallani yhtä sekoilua suuntaan sun toiseen. Olen tehnyt enemmän huonoja ratkaisuja kuin hyviä. Mutta olempa nyt tehnyt ainakin ratkaisuja :D Ja ei tässä nyt mitään katastrofaalista ole tapahtunut. Elämä on ja välillä se elämä maksaa rahaa.

Sain kuitenkin loppujen lopuksi 8.000 euroa enemmän asunnosta kuin mitä tästä maksoin. Kun tästä miinustaa välityspalkkion ja varainsiirtoveron niin lopullinen ”tappio” on vain noin 4.000 euroa. Ja lyhensin kuitenkin lainaa 12.000 euroa tässä vuoden aikana, jonka sain nyt ns takaisin – kuin jos vaikka vertaa siihen, että olisin maksanut vuokraa saman ajan. Asuntotililläni on nyt 113.000 euroa odottamassa uuden asunnon ostoa niin en nyt sanoisi, että tilanteeni mitenkään huono on.

Eikä taaksepäin pitäisi katsoa. Mutta jos nyt sekunnin verran kuitenkin katsotaan taaksepäin niin näinä Helsinki-vuosina olen käyttänyt rahaa vuokriin 18.000 euroa, muuttoihin sellaiset 1.500 euroa, varainsiirtoveroon ja muihin lainannosto-pankkikuluihin 7.000 euroa. Mulla oli vanhasta Tampereen asunnostani myynnin hetkellä lainaa jäljellä 67.000 euroa. Jos nyt hieman herkutellaan sillä ajatuksella, että nämä kaikki ”tuhlailut” olisin laittanut ylimääräisinä lyhennyksinä sisään normilyhennysten kanssa niin mulla olisi lainaa jäljellä sellaiset 30.000 euroa ja olisin parin vuoden sisällä omistanut täysin velattoman asunnon.

No mutta eipäs katsota sitten enää tämän enempää taaksepäin vaan nyt vihdoin voidaan alkaa katsomaan eteenpäin! Uuden asunnon hankinta on siis edessä ja yritän ostaa mahdollisimman nopeasti. Yritän välttää vuokralle menemistä ja aion pari seuraavaa kuukautta vähän tässä sluibailla asuntojen välillä. Tavarani menevät erääseen paikkaan väliaikaissäilytykseen ja itseni yritän parkkeerata johonkin. Tein jo yhden tarjouksen yhdestä asunnosta, mutta sain vastatarjouksen, jota en hyväksynyt (eli en suostunut korottamaan omaa tarjoustani, en tiedä ihan tarkkaan näitä termejä).

Asuntolainavelaton en tule olemaan parin vuoden sisään, mutta ottaen huomioon Tampereen asuntojen hinnat niin lainani tulee olemaan huomattavasti pienempi kuin täällä Helsingissä. Kuinka paljon pienempi; se jää nähtäväksi – aika laidasta laitaan olen nyt asuntoja katsellut. Aina välillä jopa kolmioita! Nimimerkillä 4 kuukautta etätöitä 40 neliössä alkaa riittää. 

Olen pitkästä aikaa levollinen. Toki jossain määrin stressaa se, että millä aikataululla löydän uuden asunnon ja kauanko tässä pitää vielä elää ”välielämää”, mutta olen joka tapauksessa matkalla oikeaan suuntaan. Tuntuu, että saan elämäni takaisin. Helsinki on ihana kaupunki, mutta ei minulle. Onneksi tänne pääsee aina välillä käymään, mutta en halua asua täällä. Miksi se olikin niin vaikea myöntää?   

keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Heinäkuun rahahaaste

Okei - tämä vähän epäilyttää, koska heinäkuu on lomakuukausi minulle ja tässä tulee muutenkin olemaan aikamoisia tapahtumia. Yleensä kesälomalla mulla rahankäyttö on aika railakasta - luvallisesti kylläkin säästetyillä rahoilla - joten katsotaan olisiko tästä haasteesta apua edes vähän rajoittamaan ja miettimään kaksi kertaa, että mitä ostan. 

Seuraan youtubessa Budget Girl vloggaajaa ja hän julkaisi heinäkuun rahahaasteen. Yksinkertaisuudessaan haaste menee niin, että joka kerta kun käytät rahaa johonkin niin heti sillä hetkellä kirjoitat kulun paperille tms. Budget Girl itse julkaisee kulut insta-feedissään päivittäin suht heti. Tarkemmat jutut löytää tuolta youtubesta, linkki alla.

Budget girl - Easy July money challenge:


Koska itselläni ei ole blogille instaa niin päätin tehdä tämän niin, että julkaisen kulut ja kuvat täällä blogissa heinäkuun ajalta. Todennäköisesti en päivittäin, mutta aina silloin tällöin (monta päivää siis samassa).

Tervetuloa seuraamaan mun heinäkuun kulutusta ja siinä myös selvennee vähän muitakin asioita mitä heinäkuu tuo mun elämääni! Vähän jännittää, että kuinka jaksan tämän, koska tosiaan aika vauhdikas kuukausi on tiedossa. Haastan teidät muutkin mukaan kuka nyt vain innostuukaan!

Tässä kuun ensimmäiseltä päivältä mun kulut:

Ruokakaupassa


Hain pitsan illalla

torstai 18. kesäkuuta 2020

Kesäkuun palkkakausi

Mun kesäkuun palkkakauden (20.5. – 17.6) budjetti meni ruokajuttujen osalta jokseenkin pieleen. En jotenkin tajunnut, että ravintolat avautuvat ja tämä aiheuttaa taas ravintolaliikennettä mullekin. Muutamalla terassilla kävin syömässä vaikka itse ravintolaan sisäänmeno ei vielä oikein houkuta. Pari kertaa haettiin työkaverin kanssa lounasta puistoon, jota ei voinut maksaa epassilla eli laitoin nämä ravintolakuluihin.

Itse ruokakauppakulut myös ylittyivät. Tämä johtuu siitä, että päätin laittaa ruokakauppa-nuukailun romukoppaan ja ostaa mitä tarvitsen/haluan. Tämä mun kuntoprojekti on siten sujunut hyvin, että urheilut sujuvat tosi hyvin ja ei ole vaikeaa löytää motivaatiota lähteä lenkille tms. Urheilen 5-6 kertaa viikossa 1-2 tuntia kerralla. Alkukevät meni tosi hyvin ja ruokailutkin pysyivät hallinnassa kunnes huomasin tuossa huhti-toukokuulla, että mun makeansyönti alkoi päästä käsistä. Söin melkein joka päivä jotain karkkia, kakkua, jäätelöä tms. Asiaa ei auttanut, että innostuin leipomaan tässä kotona 24/7 kökkiessä. Lopputulos on ollut, että aktiivisista urheilumääristä huolimatta paino junnaa paikallaan. Lähdettiin sitten tätä purkamaan mun PT:n kanssa, kirjoittelin noin viikon ruokapäiväkirjaa ja sieltähän se syy löytyi. Syön aivan liian vähän mun treenimäärät huomioon ottaen. Nyt on ihan uudet kuviot ja reilun viikon ajan, kun olen malttanut syödä kunnolla niin makeanhimo on oikeastaan kadonnut ihan kokonaan. Olen siis syönyt kunnolla ja oikeita ruoka-aineita. Hyvät rasvat puuttuivat kokonaan ruokavaliosta. Näistä syistä johtuen en ole enää katsonut ruokajuttujen hintaa vaan olen ostanut huoletta avokadoja, pähkinöitä, kalaa, marjoja, hedelmiä, erilaisia vihanneksia ja aina välillä jopa jotain valmis-salaattimiksejä. Aion jatkaa näin ainakin tämän kesän, koska haluan saada tämän painonkin liikkeelle! Omalla kohdallani toteama, että ruoka voi olla samaan aikaan joko halpaa ja hyvää, hyvää ja terveellistä tai terveellistä ja halpaa, tuntuu pitävän paikkaansa. Tästä varmaan moni on eri mieltä, mutta näin koen asia olevan omalla kohdallani juuri nyt. Katsotaan kun saan tämän uuden ruokavalion toimimaan niin opinko vähän soveltamaan ja saamaan taas ruokakustannukset kuriin.

Palkka oli onneksi vähän normaalia suurempi, koska työnantajani maksoi jokaisella 500 euron korona-lisän kattaaksemme kotonatyöskentelystä aiheutuvia kuluja. Mielestäni tämä oli aika reilusti tehty! Tosiasiahan on, että kyllä tämä jatkuva kotonaolo näkyy sähkölaskussa ja vesilaskussa. Ja esim kahvikuluissa – ennen mulle kesti paketti kahvia noin kuukauden, nyt menee 2-3 kuussa :D Työnantaja kyllä myös aika paljon säästää matkakuluissa, päivärahoissa tms, koska normaalisti useampi sata työntekijää lentelee ja yöpyy ympäri Eurooppaa ja Aasiaa, kun taas nyt 100% henkilöstöstä on istunut viimeiset 3,5 kuukautta kotona. Voisin kuvitella, että matkustusbudjetti näyttää aikamoista hymynaama, joten kait sieltä vähän ekstraa voi maksaa :)

Lisäksi tuli osinkoja Sampolta ja Tokmannilta. Viime vuonna kirjoittelin passiivisista tuloistani (https://glendoraraha.blogspot.com/2019/05/passiiviset-tulot-toinen-katsaus.html) ja että tavoite olisi nelinkertaistaa passiiviset tulot tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Vielä ollaan aika takamatkalla, mutta syksyllä pitäisi vielä jotain tulla niin katsotaan sitten loppuvuodesta. Tämä vuosi on joka tapauksessa aika erilainen osingonmaksujen kanssa koronan vuoksi. Tällä hetkellä osinkoja siis tullut huimat 192 euroa (nettona) ja tilikorkoja 41 euroa (netto). Yhteensä 233 euroa. Tavoite on siis 500 euroa. Osinkoja pitäisi vielä olla tulossa 140 euroa ja saa nähdä mitä TietoEvry päättää (toistaiseksi holdaavat osinkojen maksuja). Ja katsotaan nyt mitä osakkeita loppuvuonna vielä plakkariin kertyy. Äkkiseltään näyttäisi etten 500 euroon pääse, mutta mitä tahansa voi tapahtua.   

Mutta ruokakuluja lukuunottamatta budjetti toteutui itseasiassa ihan hyvin, kun nyt tarkemmin asiaa katselin. Muutama ihonhoitotuote oli loppumassa niin kosmetiikkaan meni hieman rahaa, mutta tämä oli tiedossa ja budjetoitu. Ostin vähän säilytysastioita keittiöön kuivatavaroille. Yllätyskuluja oli jonkin verran, mutta ei mitään radikaalia. Pitkästä aikaa oli muutaman kerran vuodessa tulevia kuluja eli liitonmaksu ja vakuutusmaksut. Hyväntekeväisyyteen meni vähän enemmän, peruskuukausilahjoitusten lisäksi osallistuin erääseen korona-aiheiseen lahjoituskohteeseen Suomessa.

Säästöön sain hyvät summat. Osakkeita en ostanut lainkaan, koska kurssit tuntuvat taas ponnaanneen ihmeellisen ylös. Palkkapäivää ennen tilillä oli vielä ruhtinaalliset 5 euroa 80 senttiä eli sain nämä vielä lisättyä säästötilille.

Mennyt kuukausi on ollut aika käänteentekevä omalla kohdallani. Jotkut ehkä arvaavat jo mitä olen täällä alkanut puuhaamaan, mutta kirjoittelen tästä sitten tarkemmin, kun asiat ovat vähän varmempia. Muutoksia on joka tapauksessa tulossa ja sanoisinko että erittäin positiivisia!

Juhannuksen aion ottaa todella rauhallisesti ja olla lähinnä vain kotona. Kaipaan sitä nyt aika hektisen kesän aloituksen jälkeen. Suunnitelmissa on syödä, saunoa, uida, urheilla ja lukea. Onneksi sää näyttää erittäin lupaavalta. Tänään myös maksettiin vuosibonukset, jotka kohdallani olivat aika isot tänä vuonna, jei. Eli sanoisinko että fiilikset täällä ovat juuri nyt aika todella hyvät!

Kivaa juhannusta kaikille!


Tarkemmat luvut


 

lauantai 6. kesäkuuta 2020

Mihin tuhlaisin miljoona euroa

Kuten varmaan moni muu niin olen aina välillä pohdiskellut, että mihin käyttäisin miljoona euroa, jos sellaisen summan rahaa sattuisin saamaan – esimerkiksi vaikkapa voittamaan lotossa. Kerran sisareni kanssa automatkalla Savonlinnasta Tampereelle huvitimme itseämme pohtimalla mitä tehtäisiin, jos saataisiin yhtäkkiä miljoona euroa. Homma lähti todella laukalle ja ideointi alkoi siitä, että kävelisimme autoliikkeeseen ja ostaisimme jaguaarin, suuntaisimme jonnekin kylpylään, jossa ottaisimme kaikki mahdolliset hoidot ja hengaisimme pari yötä siellä. Siitä suuntaisimme lentokentälle, josta ottaisimme äkkilähdön Balille. Harvinaisen viihdyttävä automatka kyllä oli. Ideoita rahantuhlaukseen kyllä löytyi.

Törmäsin tässä hiljattain erääseen blogikirjoitukseen, jossa spekuloitiin, että mitä miljoonalla eurolla tekisi, jos sellaisen saisi. Innostuin itsekin ihan konkreettisesti kirjoittamaan aiheesta, koska sävelethän ovat selvät vaikka todennäköisyys on nolla (esim en lottoa ikinä).

Ensimmäisenä maksaisin nykyisen asuntoni asuntolainan: 200.000 euroa

Seuraavana laittaisin nykyisen asuntoni vuokralle ja palaisin takaisin Tampereelle ja ostaisin sieltä asunnon suht keskustasta: 300.000 euroa (max tämä summa, ostaisin myös vähemmällä jos onnistuisin, mutta tässä asiassa en kitsastelisi – hyvänkuntoinen, suht uusi ja iso keskustakaksio – 60-70 neliötä maksaa kyllä tämän verran).

En tiedä miten tämä käytännössä toimii, mutta jotenkin laittaisin siskonlapsilleni 50.000 euroa per tyttö jonnekin ja täysi-ikäisenä saisivat nämä rahat joillain ehdoilla käyttöön. 150.000 euroa siis yhteensä.

200.000 euroa laittaisin sijoituksiin jossain muodossa. Hankkisin tähän todennäköisesti jonkinlaista neuvontaa (en kyllä yhtään tiedä mistä tällaista saa). En kaikkea tietystikään kerralla laittaisi mihinkään yhteen sijoitukseen. Ajallisesti hajauttamalla summan sijoittamiseen menisi jokunen vuosi (ihan oma mutu-tuntuma).

40.000 euroa jättäisin vain tililleni ns oikein kunnon hätävaraksi (eli nykyisen 10.000 euron lisäksi hätävarapuskurini olisi 50.000 euroa).

50.000 euroa antaisin vanhemmilleni jossain muodossa, jos he suostuisivat nämä ottamaan.

Lopusta 60.000 eurosta antaisin jossain muodossa todennäköisesti siskolleni jonkin verran (esim 10.000 euroa), tuhlaisin läheisiini (esim veisin syömään kivoihin paikkoihin, kylpylälomia, kustantaisin siskoni ja minun suunnitteleman Caribian risteilyloman). Mahdollisesti hankkisin itselleni jotain materiaa, kuten yhden valaisimen josta olen haaveillut jo kauemmin (ja minkä osto peruuntui tässä alkuvuodesta, kun laitoinkin tähän hankintaan varatut rahat pörssiin). Todennäköisesti antaisin näiden loppujen eurojen jossain määrin lojua tilillä ja käyttäisin niitä sitten, kun on hyvä aika. Jos löytäisin jonkun hyvän hyväntekeväisyyskohteen niin mahdollisesti antaisin isomman summan hyväntekeväisyyteen.

Ja siinäpä se miljoona tuli nopeaa käytettyä.

En siis irtisanoutuisi työstäni. Mutta palaisin Tampereelle, josta työtäni myös voi tehdä. Jättäisin tosiaan nykyisen Helsingin asuntoni vuokralle, koska pidän tästä asunnosta ja eritoten pidän tästä alueesta, jolla asunto sijaitsee. Taloyhtiö on hyvä ja talous on hyvällä tolalla.

Alkaisin pohtia kylläkin uranvaihtoa. Todennäköisesti alkaisin opiskelemaan jotain ja vaihtaisin työpaikkaa jollain aikataululla. Jatkaisin edelleen sijoittamista ja alkaisin tähtäämään noin puolen miljoonan sijoitussalkkuun. Ilman asuntolainaa palkastani saisi aika hyviä summia säästöön per kuukausi. Ja siihen lisäksi saisin vielä joitakin satasia vuokratuloja verojen ja muiden kulujen jälkeen. Pitkän aikavälin suunnitelmana olisi siis saada ns perustoimeentulo vuokratuloista + osinkotuloista ja sen lisäksi tekisin jotain töitä (ei 40h viikossa). Tosiaan kovin suuria elämänmuutoksia en tekisi. Esimerkiksi en ostaisi sitä autoa vaikka siitä juuri muutama viikko sitten haaveilin. Nostaisin ruokabudjettini 300 eurosta vähän korkeammaksi, ehkäpä 400 euroa. En lakkaisi budjetointia vaan edelleen budjetoisin kuukausittain samaan vanhaan malliin.

Mielestäni minulla ei ole mitään järjettömiä toiveita. Laittaisin rahaa itselleni tärkeisiin juttuihin eli omaan kotiin, tulevaisuuden taloudelliseen turvaamiseen ja siihen ettei jokaista ravintolakäyntiä tarvitsisi laskea. Aikaan läheisten kanssa. Olisi ihanaa jos voisi aina välillä tarjota läheisille illallisen ja vaikka viedä teatteriin. Yksi hyvä ystäväni on menossa naimisiin ja olen hänen kaasonsa tänä kesänä – he menevät ns salassa naimisiin ja aikovat kertoa läheisilleen vasta myöhemmin ja täten siis suunnittelen pitäväni polttarit ystävälleni ihan kahden kesken. Olisi ihanaa jos ei budjetti tulisi vastaan eli voisin valita juuri sen hotellin minkä haluan, sen ravintolan minkä haluan ja kaikki ne hemmottelujutut mitkä haluan ilman, että pitää laskea budjettia. Juuri nyt en voi näin tehdä, koska ei minulla ole rahaa määrättömästi ja pitää laskea, että mihin minulla on yksin varaa.

Jännä huomata, että mistä asioista oikeasti haaveilen. Velattomasta asunnosta ja paluusta Tampereelle. Siitä että voisin vain poiketa siskoni luona illalla ilman, että pitää matkustaa junalla ja sopia majoituksista ym. Siitä, että voisin mennä ystävieni kanssa illalla syömään ja teatteriin ilman, että pitää sopia, että kummassa kaupungissa. Että sen teatterin jälkeen voisin mennä kotiin yöksi. Pistää nyt kyllä vähän miettimään.  

torstai 28. toukokuuta 2020

Plussalla

Koska olen suht tuore sijoittaja ja aloitin sijoittamisen aikalailla huipulta vuonna 2017 ja siitä eteenpäin, niin helmikuussa alkaneen pörssiromahduksen aikana minun sijoitukseni ovat kyllä iloisesti näyttäneet punaista kautta linjan.

Jokainen omistamani rahasto tipahti miinukselle ja samoin jokainen omistamani osake. UPM otti vähiten osumaa, koska onnistuin sattuman kaupalla ostamaan sitä vuoden 2019 heinäkuussa hintaan 22,50 ja alimmillaan UPM meni helmi-maaliskuussa vain vähän alle 22 euron. Jos en olisi myynyt syksyllä Marimekon osakkeitani niin ne olisivat porskuttaneet kovastikin plussalla.

Sivuhuomautuksena jonkin verran kyllä kaduttaa, että menin myymään Marimekkoni. Toisaalta omistin osakkeita vain 30 kappaletta, joten rahallisesti tällä ei ollut suurta merkitystä. Suurin syy myynnille oli, etten ollut varautunut niin huimaan kurssinousuun ja se alkoi vähän pelottaa. Strategiani on osta ja pidä, mutta olin etäisesti pohtinut, että sitten jos osakkeen hinta tuplaantuu ostohintaan verrattuna niin myisin. Siinä vaiheessa kun osakehinta oli triplaantunut niin olin vähän hämmentynyt (tässä vaiheessa myin, osakehan vielä nelinkertaistui). Toisena syynä oli se, että sijoitusoppaissa varoitellaan osakkeisiin rakastumista ja niin minulla oli Marimekon kanssa käynyt. Marimekon osakkeet olivat ensimmäinen osakeostoni ja samalla myös parhaiten onnistunut ostos (säkää). Jotenkin suhtauduin näihin osakkeisiin todella tunteella ja se kait ei ole hyvä juttu. Eli päädyin sitten myymään, joka hieman kaduttaa, koska olen edelleen rakastunut Marimekkoon ja yrityksellähän vaikuttaa huitelevan ihan jees! Yritän ostaa näitä takaisin jollain aikasyklillä, mutta odotan, että menevät alle 20 euroan. Mahdollisesti näin ei tule tapahtumaan, mutta aika näyttää. Jaksan kyllä odottaa. Melkein tuossa oli 20 euroa jo lähellä, mutta nyt on taas nousua.

Pahimmillaan sijoitukseni olivat reilut 3.000 euroa miinuksella eli olin laittanut sijoituksiiin reilut 15.000 euroa ja niiden arvo oli se 12.000 euroa. Nyt toukokuun nousun ansiosta olen pitkästä aikaa inasen plussalla huimat 400 euroa. Sijoitusten arvo on 16.600 euroa eilisten kurssien perusteella. Katsotaan kauanko tätä kestää. Onhan se ollut taas kivempaa katsoa nousevia kursseja, mutta toivoisin kyllä, että tulisi W-käyrä. Nyt taas rahaa alkaa olla tilillä ostoja varten ja kesäkuun lopussa on tulossa lisää. Eli olisin valmiina!

Jonkin verran myyntejä ja ostoja olen tässä tehnyt. Päädyin myymään kaksi oman kivijalkapankkini rahastoa. Toisen otin syksyllä 2018 kun vaihdoin pankkia ja kyseessä oli yhdistelmärahasto, joka tämän 1,5 vuoden aikana on tuottanut aika huonosti. Jotenkin tosi nihkeä fiilis koko rahastosta. Toinen rahasto oli täydellinen virheostos, jonka tein vuoden vaihteessa – oli tarkoitus ostaa erästä kiinteistörahastoa, mutta ostin vahingossa ihan normirahastoa. Älkää kysykö miten tämä onnistui, en todellakaan ymmärrä. Sijoitettu summa oli onneksi vain 300 euroa, mutta rahasto ei tainnut kertaakaan oikein mennä plussalla edes alkuvuodesta ja nyt se romahti ihan kunnolla. Hävisin tässä noin 100 euroa eli 1/3 osan. Aikamoinen säätö. En suosittele.

Onni onnettomuudessa; näistä tappiollisista rahastoista saaduilla rahoilla onnistuin ostamaan Fortumin osakkeita suht hyvällä hinnalla ja ne ovat jo 12% voitolla. Eli ainakin toistaiseksi kannattava muutos! 

Tässä pörssiromahduksessa olen siis ostanut seuraavia osakkeita:

  • Sampoa maaliskuun alussa (lasku oli vielä edessä, joten hinta oli vielä suht kallis 32, Sampo kävi alimmillaan 24 eurossa)
  • Tokmannia maaliskuun lopulla (hintaan 9,50, tämä vielä laski 8,94 euroon, mutta suht alhaalta luulen ostaneeni)
  • Nordeaa huhtikuun alussa (tässä taisin onnistua suht pohjalta eli hintaan 4,90, alimmillaan näytti käyneen 4,76)
  • Fiskarsia ostin nyt toukokuun puolivälissä (hintaan 9,78 – osake lasketteli vielä tämän jälkeen pari päivää 9,50 euroon, mutta nyt ollaan taas toistaiseksi nousussa)

Teen 1.000 euron kertaostoja, joten isoista rahoista ei ole kyse, mutta jokainen toimii omalla budjetillaan.

Kuukausirahastosäästöt ovat menneet entiseen malliin koko ajan. 

Tällaisen piensijoittajan ei välttämättä kannattaisi keskittyä suoriin osakeostoihin vaan indeksirahastot olisivat se järkevin vaihtoehta. Mutta tästä huolimatta osakepoiminta on tällä hetkellä se mikä kiinnostaa. Olen suunnitelut asian niin, että nyt vielä ennen 45-vuotispäivääni (olen nyt 39) keskityn osinkoja maksavien yhtiöiden osakepoimintaan ja sitten vanhemmiten alan keskittämään enemmän rahastoihin ja/tai etf:n. Tällä hetkellä ostan vain suomalaisia yrityksiä, mutta hieman houkuttaisi ostaa myös suoria osakkeita Yhdysvalloista. Rahastojen kautta haen maantieteellistä hajautusta eli minulla on Amerikka-rahasto sekä Kehittyvien maiden rahasto. Lisäksi minulla on Nordnetin Suomi indeksirahasto, jonka mielekkyyttä olen pohtinut, koska ostan myös suoraan suomalaisia osakkeita. En laita tänne tällä hetkellä mitään rahaa, mutta annan sen nyt olla, koska tuotto on hyvä ja kulut olemattomat. Lisäksi minulla Nordnet smart-rahastoa, joka tuntuu kyllä virheostolta juuri nyt. Ei huvita laittaa sinne yhtään lisää rahaa, mutta yritän nyt olla myymättä sitä.

Olen aika pedantti mun osakeostojen kanssa eli olen myynyt vain kerran, mutta jostain syystä rahastojen kanssa veivaan edestakaisin. Olen omistanut 8 rahastoa, joista olen myynyt 4 muutaman vuoden omistamisen jälkeen. Ei kovin kannattavaa. Kaipaisin jonkinlaista järkevää rahastostrategiaa, mutta tuntuu, että aina valitsen rahastot, joiden valintaa sitten kadun jossain vaiheessa. No oppirahoja oppirahoja.

Tällä hetkellä onneksi kaikki rahastoni ovat plussalla paitsi se hiton smart-rahasto, joka tippui yhtä jyrkästi romahduksen alettua, mutta jäi pohjalle yksinään, kun muut lähtivät taas nousuun. Osakkeistani 4 ovat plussalla ja 5 miinuksella. Ja näistä miinuksella olevista kolme ovat miinuksella vain vähän (esim Fiskars yhden euron). Tämä kyllä voi muuttua tässä mikä päivä vain.

Ensimmäisen kurssilaskun aiheuttaman shokin ja ahdistuksen jälkeen olen ollut melko rauhallinen. Siihenkin näemmä tottuu, että sijoitusten arvo on miinuksella. Toki suurta huojennusta aiheuttaa se, että nyt olemme olleet taas nousussa. Mielenkiinnolla odotan, että jos uusi lasku tulee niin palaako ahdistus vai pystynkö olla heti alusta asti suht neutraali. Todella mielenkiintoista puuhaa tämä sijoituspuuha!

Tosiaan nyt tällä viikolla olen ensimmäistä kertaa taas plussalla sitten helmikuun lopun. Tai no 400 euron plussa on varmaan plus-miinus-nolla, mutta tällaisenä piensijoittajana jokainen euro on plussaa.

Jatketaan harjoituksia :) Mielenkiintoista sijoituskesää kaikille!


 *Tämä kirjoitus ei ole sijoitussuositus vaan kirjoittajan oman henkilökohtaisen tilanteen jakamista. Jokainen vastaa omista sijoituksistaan ja päätöksistään, ja jokaiseen sijoitukseen liittyy riski siitä, että voi hävitä kaikki sijoitetut rahat. 

Myin asuntoni

Olen tällä hetkellä 100% velaton. Toukokuussa sain päähäni, että mitä jos palaisinkin Tampereelle jo nyt. Toukokuun lopulla sovin asiasta es...