lauantai 30. marraskuuta 2019

Konmari osa 10 – muuttuiko elämä konmarin johdosta ja mitä tapahtuu konmarinoinnin jälkeen

Marie Kondo lupailee kirjassaan aika radikaalejakin elämänmuutoksia. Uusi työpaikka, uusi parisuhde, lapsia ja mitä vielä. Kondo puhuu myös ns loksahduspisteestä, jolloin kaikki kolahtaa kohdalleen kotona ja huomaat olevasi valmis prosessissa.  
 
Itse en voi sanoa, että mitään kovin radikaalia yksittäistä konkreettista muutosta tapahtui kohdallani. En löytänyt täydellistä parisuhdetta, työpaikkaa tai uutta kotia - tosin en kyllä etsinytkään. Ehkä kohdallani radikaalein muutos oli, että aloin olla tyytyväisempi siihen tilanteeseen, missä olin. Esimerkiksi ennen Konmaria haaveilin isommasta asunnosta; halusin kolmannnen huoneen, koska kaksi huonetta yhdelle tuntui liian pieneltä. Konmarin jälkeen luovuin tällaisista ajatuksista kokonaan ja aloin vain entistä enemmän viihtymään silloisessa kodissani. 

Loksahduspisteen kyllä koin. Oli jännä tunne, kun yhtäkkiä kaikki vain meni paikalleen ja olin rauhallinen. Valmis. Ei ollut enää tarve tehdä enempää. Kaikilla asioilla oli oma paikkansa ja tiesin missä kaikki on. Kotini pysyi siistinä ja tavarat paikoillaan. Siivoaminen oli kivaa. Toki edelleen aina välillä homma pääsi käsistä kiireen tai muun vuoksi, mutta kodin takaisin järjestykseen saaminen vei oikeasti vain jonkun 10 minuuttia. Kaapeissa oli tilaa ja tunsin kuinka pystyin paremmin hengittämään. Fiilis oli mahtava. Viihdyin kodissani aivan älyttömän hyvin. Ehkä jopa liiankin hyvin.

Koska loksahduspisteessä on vain yksi mutta. Loksahduspiste on minun mielestäni täysin sidonnainen siihen kotiin, missä marituksen olet tehnyt. Muutin tästä konmari-kodista aikalailla tasan kaksi vuotta sitten pois. Uuteen kotiin ei loksahdusta noin vain siirretä. Uusi koti on erilainen: pienempi tai isompi, kerrostalohuoneisto tai omakotitalo, parveke tai terassi, pieni keittokomero tai avokeittiö. Tavarat mitkä sopivat ja loksahtelivat maritettuun kotiin, eivät nyt enää loksahtelekaan uuteen kotiin. Verhot eivät käy, ruokapöytä on liian iso, siivouskomero on liian pieni, astiakaapit ovat erimuotoiset, biöjäteastia ei mahdu kunnolla minnekään. En ole vielä keksinyt miten uuden kodin loksahduksen saa aikaiseksi. En jaksaisi (enkä koe tarpeelliseksi) tehdä maritusta uudelleen. Olen jo aikaisemminkin tainnut kirjoittaa, että minusta maritus tehdään vain kerran elämässä. Lupaan kirjoittaa vielä aiheesta, jos ja kun löydän loksahduspisteen nyt uudessa kodissa. 

Mutta palataan vielä niihin muutoksiin. Tosiaan ehkä isoin muutos kohdallani oli se kuinka paljon konmaritus helpotti kodin siisteyden ja järjestyksen ylläpitämistä. Tämä heijastui myös muuttoon ja tilanne ei missään nimessä ole mitenkään paha nyt uudessakaan asunnossa. Uudessa asunnossa tavarat eivät ole löytäneet paikkojaan, mutta saan kyllä kodin siistiksi edelleen noin 15 minuutissa – minulla ei vain ole ihan selkeitä paikkoja minne laittaa tavaroita ja tästä syystä yksi lipastoni laatikko on väliaikainen hätäromulaatikko (tällaista minulla ei vanhassa kodissa ollut). Olen luonteeltani aika epäsiisti – tai siis minulta tavarat usein jäävät niille sijoilleen, mille jäävät, enkä niitä enää huomaa ennenkuin jonkin ajan kuluttua. Kun tavaraa oli paljon ja niille ei ollut oikein järkeviä paikkoja niin sitä kertyi ympäri ämpäri kämppää. Ja kun tavaraa oli ympäri ämpäri niin imuroiminen tms oli aika iso urakka. Ensin kun piti raivata kaikki pois lattioilta, pinnoilta tms ja sitten vasta pääsi itse siivoamiseen. Raivaaminen saattoi viedä ennen 1-2 tuntia aikaa. Harvoin oli enää raivaamisen jälkeen aikaa saati energiaa aloittaa varsinainen siivous. Konmarituksen jälkeen sen kun otit imurin kaapista ja imuroit.

Iso asia tosiaan oli tämä, että konmarin jälkeen imuri oli vain otettavissa kaapista. Ennen imuri oli siivouskaapissa kaikenlaisten tavaroiden alla eli 1) jouduit ensin poistamaan tavarat imurin päältä 2) ottamaan imurin pois kaapista 3) laittamaan tavarat takaisin kaappiin imuroinnin ajaksi 4) imuroimaan 5) ottamaan tavarat pois kaapista 6) laittamaan imurin kaappiin 7) laittamaan tavarat takaisin imurin päälle. 

Usein jätin väliin askeleet 5-7, josta syystä imuri hengaili lattialla viikkokausia. Nyt kun askeleet ovat vain 1) ota imuri pois kaapista 2) imuroi 3) laita imuri takaisin kaappiin niin homma on paljon helpompi. Enää imuri ei hengaile ympäri lattioita. Samanlaisia innovaatioita tapahtui myös muiden kodintavaroiden kanssa – muunmuassa ennen säilytin leikkuulautoja keittiönlaatikossa. Aina leikkaamisen jälkeen, huuhtelin/pesin leikkuulauden ja jätin sen sinne ja tänne kuivaamaan. Usein se kuivui keittiön hanan takana seinää vasten. Sitten kun se oli ns kuiva niin laitoin sen laatikkoon. Usein se piti ottaa sieltä välittömästi takaisin käyttöön eli leikkuulauden säilytyspaikka oli seinää vasten hanan takana. Nyt minulla on kuivauskaapissa alahylly varattuna kahdelle leikkuulaudalleni eli ne voi heti pesun jälkeen laittaa sinne kuivumaan. Kuivauskaapin alahylly on niiden virallinen säilytyspaikka eikä mun enää tarvitse siirrellä niitä sinne sun tänne. 

Tosiaan mitään radikaalia elämänmuutosta konmari ei saanut aikaiseksi, mutta esimerkiksi taloudelliseen tilanteeseeni konmarilla oli itseasiassa iso vaikutus. En tiedä olisinko kokenut taloudellista heräämistä ilman konmaria. Tähän on kaksi syytä:

  1.  Kun myi tavaroitaan eikä ostanut mitään uutta tilalle niin ensinnäkin sai ylimääräistä rahaa ja rahaa jäi säästöön tosi paljon.
  2. Seurasin Konmari-aiheisia vloggaajia youtubessa ja kovin nopeasti youtube alkoi ehdottomaan minulle myös talousaiheista vloggaajia, joita sitten aloin seuraamaan. Kovin moni konmari-vloggaaja samalla sivusi talousaiheita. Tai talousvloggaaja sivusi konmari-aihetta.

Eli heräsin siis vihdoin siihen, että tavaroiden ostelun sijasta voisin laittaa rahani tuottavampiin juttuihin. Ja siitä se kaikki sitten alkoi ja nyt 3,5 vuotta myöhemmin tässä sitä ollaan. Huomattavasti paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin silloin aikoinaan. 

Se minkä myös konmari toi mukanaan oli tyytyväisyys jo omistamiaan juttuja kohtaan. Aiemmin jotenkin olin koko ajan vähän tyytymätön ja halusin ostaa kivempaa ja parempaa. Nyt huomaan, että ihan hirveästi en hingu uusia tavaroita ja nämä kaikki tavarat mitä on ympärilläni, alkavat olla jo melko iäkkäitä. Ja pidän niistä edelleen! Uusin huonekalu on lipasto, jonka ostin kaksi vuotta sitten muuttaessani Helsinkiin (eikun eteisen peili, jonka ostin 1,5 vuotta sitten kun muutin Helsingin asunto nro kakkoseen, vanha peili meni entisen asunnon mukana). Ja kun nyt katson tässä ympärilleni niin näen vain esineitä joita olen omistanut jo vuosia (+5 vuotta). Asunto itsessään on toki melko uusi.

Toki haluan uusia asioita! Etenkin nyt kesällä muuttaessa tuli sellainen olo, että haluan kaiken uutta! Onneksi tunne meni ohi aika nopeaa ja olen jatkanut tyytyväisellä linjalla vanhoihin tavaroihini. Verhot kyllä haluan uudet, mutta se johtuu siitä, että vanhat verhoni ovat noin 60cm liian lyhyet. Ovat vähän hölmönnäköiset. 

Mutta siis mitään maailmaamullistavaa sanottavaa mulla ei ole Konmarin läpiviemisestä :) Sehän on selvä, että siistissä ja roinattomassa asunnossa on helpompi olla ja hengittää. Kun tavaroita on järkevä määrä ja niillä on oma paikka niin asiat löytävät nopeasti. Tietyllä tavalla elämä yksinkertaistuu. Osalla Konmari johtaa minimalismiin ja hetkellisesti itsekin olin sillä tiellä. Peruutin kyllä aika nopeasti, minimalismi ei ole mun juttu. Konmari ei siis ole minimalismia; Konmarin idea on pitää jokainen tavara mikä tuottaa iloa, oli sillä funktiota vai ei. Konmarin myötä vain usein huomaa sen, ettei niin moni tavara tuotakaan iloa ja karsiminen tapahtuu vähän sitä kautta. Mutta missään nimessä Konmari ei tarkoita sitä, että kaikesta tarvitsee luopua ja kodin pitää olla tyhjä. 

Itse olen ehkä enemmän sellainen funktionalisti eli mielelläni säilytän vain tavaroita, joilla on jonkinlainen käyttöarvo. Tosiaan melko vähän mulla on koriste-esineitä ja yritän tulla toimeen minimaalisella määrällä tavaroita. Vaikka tässäkin on vähän vaihtelua. Tulin kolmisen vuotta toimeen kahdella kylpypyyhkeellä kunnes nyt muuton yhteydessä laitoin ne kierrätykseen (olivat aika loppuunkuluneita ja haisivat) ja ostin tilalle 5 erilaista Marimekon pyyhettä. Piti ostaa kolme, mutta kaupassa oli niin monta ihanaa, että päädyin ostamaan viisi erilaista. Ja voi kun nämä tuottavatkin iloa joka käyttökerralla! On oikein vaikea valita minkä niistä kulloinkin ottaa. Ja on ilo katsoa pyyhepinoa kaapissa aina kun kaapin oven avaa. 

Eli todellakin ilon kautta! 

PS. Olen lukenut Marie Kondon avaamasta verkkokaupasta. Olen tästä uutisesta melkoisen pettynyt. Ensin siivotaan miljoonien kodit ja viedään jätesäkeittäin tavaraa kodeista pois. Sitten avataan oma verkkokauppa ja mainostetaan, että jokainen tavara siellä sparks joy, että osta näitä kotisi täyteen. Siellä on muunmuassa myynnissä keittiövälineille tarkoitettu kulho 275 dollaria. Että sellaista. Vähän meni maku, jos nyt ihan rehellinen olen :/ 

PPS. Aikalailla vuosi meni tämän Konmari-sarjan kirjoittamiseen. Ensimmäisen osan kirjoitin tammikuussa. Mitään aikataulua mulla ei ollut näiden kirjoittamiseen ja mitään stressiä näiden kirjoittamisesta en ottanut. Aloin sitten kirjoittamaan, kun tuli flow. Ja jännä kyllä flow aina tuli – joidenkin tekstien kohdalla tein muutaman peräkkäin ja välillä oli muutama kuukausi väliä. Jonkun tekstin sain kerralla valmiiksi, joitain tekstejä muokkailin ja haudoin useamman päivän tai jopa viikon. Mutta valmiiksi nämä kaikki tulivat!

Sarjan kaikki osat löydät täältä: https://glendoraraha.blogspot.com/p/konmari-sarja.html
 

4 kommenttia:

  1. Miksi ei Kondo pitäisi verkkokauppaa? Moni on kiinnostunut hänen tyylistään. Ei hän ole käskenyt heittämään pois mitään, mistä on hyötyä tai iloa. Katsoin valikoimaa, mutta ei siellä ole minulle mitään enkä monesta härpäkkeestä edes tiedä mikä se on, mutta ne kai ovat lähinnä lahjaksi sopivia ylellisyystuotteita. Teet ja teevehkeet vähän kiinnostaisivat, mutta ovat kalliita ja saa niitä täältäkin. Muuten, mikä on kierrätyspaikka loppuunkuluneille ja haiseville pyyhkeille? Minä panisin sekajätteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin miksipä ei :) Eihän sieltä tosiaan pakko ole mitään ostaa ja tosiaan moni varmaan pitää hänen tyylistään. Itselleni se vain aiheutti jotenkin tosi ei-ei-tällaista reaktion.

      Laitoin sekäjätteeseen. Tämä on hankala rasti, koska ihan tarkkaan ei ohjeisteta missään, että mihin käyttökelvottomat pyyhkeet laitetaan. Ainoa info mitä olen löytänyt on sekajäte, koska se menee sieltä polttoon. Missään nimessä käyttökelvottomia tavaroita ei saa laittaa vaatekeräyksiin tms. Yhden ohjeen löysin, että voisi leikata siivousräteiksi tms sellaiseen uusiokäyttöön. Mahdollisesti johonkin eläinsuojiin voisi tarjota, mutta en tiedä ottavatko hekään vastaan (en kyllä kokeillut).

      Poista
  2. Mä olen vienyt vanhoja, joskaan en haisevia, pyyhkeitä HESYn eläinsuojaan. Samoin H&M ottaa vastaan myös lumppua. Joskaan myyjätyttönen ei osannut tarkemmin kertoa mitä tekstiilijätteelle tapahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oikein saanut selkeää kuvaa, että mitä kaikkea H&M:lle voi viedä, netissä on mainittu vain lakanat. Mutta kiitos tuosta HESY vinkistä!

      Poista

Työmatkalla

Vaikka elämässä on parhaillaan sellaista hyvää kiirettä, niin vähän harmittaa, että se vie aikaa tältä blogilta nyt, kun mulla pitkästä aika...