Q3 2022 sijoituskatsaus

Kirjoittelin tämän jo lokakuun alussa, mutta jäi julkaisematta, koska en saanut hiottua tekstiä julkaisukuntoon. Julkaisen tämän nyt vaikka vähän tuntuu hölmöltä, koska lokakuussa on tapahtunut paljon ja tilanne jo näyttää paljon positiivisemmalta. 

Huh. Tämä on vaikea kirjoittaa. Mieluummin sulkisin silmäni ja odottaisin parempia aikoja. Siedän tätä markkina-alakuloa ja ei aiheuta mitään suuria tunteita (välillä ärsyttää), mutta on todella vaikea katsoa omia sijoituksiaan. Mutta jotta oppisin jotain niin ei auta muu kuin paljastaa numerot ja miettiä vähän, että miksi ollaan tässä tilanteessa (toki maailmantilanteen lisäksi).

 

 

Kuten kuvasta näkyy niin punaiselta näyttää ja miinuksella ollaan. Olen laittanut enemmän rahaa pörssiin kuin mikä on salkkuni arvo. Tätä ei nyt isona onnistumisena voi pitää ja näen tähän kaksi syytä.

Aivan liian iso Suomi-osakepaino

Tämä on ollut tietoinen valinta osinkojen vuoksi. Olen saanut tänä vuonna osinkoja reilu 1.400 euroa (netto), joten en ihan hirveästi osaa katua näitä ratkaisuja. Vaikka suurin osa osakkeistani on miinuksella tällä hetkellä niin olen sinut omistamieni osakkeiden kanssa. Isointa riskiä omasta mielestäni pitää sisällään kiinteistöosakkeeni (YIT, Kojamo ja Kreate), mutta ainakin toistaiseksi haluan pitää salkussani myös kiinteistösektoria. Riski on myös kulutushyödykeosakkeilla inflaation vuoksi. Mutta nämäkin haluan salkussani pitää ja uskon niihin. Näin jälkikäteen miettien olisi ollut järkevää myydä Tokmannista ainakin puolet viime vuonna, mutta enpä myynyt.  

Joku ehkä huomasi, että Modulight uupuu listalta. En ole näitä myynyt, mutta poistin osakkeet listalta, koska pidän näitä hävittynä rahana. Harmittaa, etten myynyt ajoissa (silloin kun huideltiin 14 eurossa :D), mutta tässä vaiheessa en näe syytä myydä (ei ole väliä saanko 0 vai 200 euroa niin sama se on holdata). Olen hämmentynyt firman toiminnasta liittyen talousasioihin enkä ymmärrä, miten siellä on voitu mokata homma niin pahasti. Enkä ymmärrä miten CFO edelleen saa pitää työpaikkansa, mutta seurataan nyt tilannetta. Katsotaan tilanne 10 vuoden päästä, että miten firman kävi. Itse olen hyväksynyt tappioni. Eipä sinne mennyt kuin vähän reilu tonni.

Olisi tosiaan ollut järkevämpää keskittyä ensin hajauttamaan salkkua maailma-indeksiin tms muihin "stabiileihin" indeksirahastoihin, luoda sijoitussalkun pohja näillä ja vasta sen jälkeen alkaa leikkimään suorilla osakkeilla. Noh. Jälkiviisaus on aina kivaa.

Liian nuoret ja volatiilit rahastosijoitukset

Viime vuosien aikana olen vaihtanut pankkia muutaman otteeseen ja tästä syystä vaihtanut rahastojani useasti lyhyiden aikavälien sisällä. Siihen on syynsä, että monissa rahastoissa lukee ” ei suositella sijoittajalle, joka aikoo myydä rahaston 5-7 vuoden sisällä”. Niinpä. Olisi tosi mielenkiintoista nähdä mikä tilanne olisi, jos minulla olisi muutama rahasto sijoitusurani alusta alkaen (vuodesta 2016). Mutta eipä ole. Ainoa plussalla oleva rahasto on maailma-indeksi, muut ovat (etenkin Aasiaan sijoittavat) miinuksella. Avasin Aasia-rahastoni pahalla hetkellä kesällä 2021 kun Kiina alkoi todella sakkaamaan. No mutta nyt jos koska on aika vaan sitkeästi jatkaa sijoittamista eikä ainakaan myydä. Kiina on kyllä yhtä riskinen kuin Venäjä, mutta ei mulla ole kuin pari tonnia kiinni Aasia-rahastoissa. Ja siis siellä on muitakin maita kuin vain Kiina.

Maailma-indeksini on reilut 10% plussalla. Palaan aiempaan kommenttiini, että olisi kannattanut tehdä perusta kunnolla ennen kuin lähdin kikkailemaan suorilla osakkeilla ja erikoisrahastoilla.

Kolmannen kvartaalin aikana laitoin yhteensä 400 euroa rahastoihin (pääasiassa maailma ja USA, mutta hieman myös tuonne Aasiaan) ja 830 euroa suoriin osakkeisiin (Kreate, Orthex, Valmet). Tästä voimme siis päätellä, että en ole oppinut mitään. Jostain syystä suorat osakkeet edelleen vetävät puoleensa… Katsotaan opinko koskaan ja millaisen rökäletappion se vaatii :D

Tein allaolevan graafin, kun opettelin käyttämään exceliä. Mulla on aika paljon dataa excelissä mun sijoitusurani alusta asti. Valitettavasti data löytyy vain salkun kulloisesta arvosta, joten en saa tehtyä hienoa vertailua paljonko olen laittanut rahaa sisään. Eli tässä näkyy vain arvonmuutos vuosien varrella. Ihan mielenkiintoinen kaavio ja vielä mielenkiintoisempaa on seurata, että mihin päin käyrä kääntyy. Lokakuun alussa lähti salkku jo nousuun niin siksi lopun pieni nousu on näkyvissä.    

      

Korkeimmillaan salkkuni oli tämän vuoden tammikuussa. Katsotaan mihin vuosi loppuu ja koska päästään tammikuun 2022 numeroihin.

Kahdessa asiassa olen mielestäni onnistunut: 

• Yrityshajautuksessa (ei maantieteellisesti) – olen jakanut salkkuni aika moneen eri kohteeseen eli ei ole niin suuri katastrofi jos yksittäinen kohde kaatuu kokonaan (kuten nyt se Modulight). Siten en ole osakkeista vielä huolissani, koska järjestään kaikki ovat pudonneet (paitsi Sampo ja UPM). Osakevalintani onnistumiset näkee vasta sitten, kun osakkeet lähtevät taas nousuun ja näen että nousevatko omat valintani vai jäävätkö kyntämään pohjamutia. 
• Toisekseen olen sijoittanut vain rahaa, jonka voin hävitä. Luonnollisestikaan EN halua hävitä 40.000 euroa ja tämä summa EI ole minulle mikään pikkusumma. Mutta suoraan sanottuna ei mulla ole rahalle mitään muutakaan käyttöä. Jos yhtäkkiä 40.000 euroa tipahtaisi tilille niin en tietäisi mitä sillä tehdä. Lyhentäisin varmaan asuntolainaa. Tai oikeastaan laittaisin ne rahat sijoituksiin :D

Budjettihahmotelmaa opintovapaalle sekä opintovapaan säästöt

Sain elokuun lopulla virallisen päätöksen aikuiskoulutustuesta. Tulen saamaan bruttona 2058 euroa, joka oli juuri se summa minkä sain myös aikuiskoulutustukilaskurista eli sen lukuun voi siis hyvin luottaa (laita sinne vuositulot jaettuna 12 eli sis. lomarahat, bonukset tms). Veroa aikuiskoulutustuesta menee joko 20% automaattisesti tai sitten voit lisätä työllisyysrahaston sivuille oman verokorttisi ja vero menee sitten sen mukaan. Huom. verokortti pitää olla etuutta varten, ei palkkaa varten. Korjattu virheellinen tieto 4.11. luulin ensin että ennakonpidätysprosentin lisäksi menee vielä tyel-maksu, mutta näin ei ole. 

Jos laskuni menivät oikein niin tulen saamaan käteen 1575 (JK 4.11. laskin tämän väärin, lisätietoa myöhemmissä postauksissa) euroa aikuiskoulutustukea. Alla hahmotelmani marraskuulle. Tämä pitää sisällään vain kulut marraskuulle ja tässä kuussa ei nyt satu olemaan sähkölaskua, liitonmaksua tms. Nämä budjetoin sitten sille kuukaudelle kuin ne sattuu. 

Oikea laina+korkomenoni on 788 euroa, mutta opintovapaan ajan olisi suunnitelmissa maksaa 600 euroa. Minulla on Nordean lyhennysjousto lainassani eli pystyn itse tietyin rajoituksin muokkaamaan maksamaani summaa. Vastike on mikä on, tähän en luonnollisestikaan pysty vaikuttamaan. Ruokabudjetin pidän entisellään. Toki keskityn tähän enemmän ja toivottavasti alitan budjetin, mutta ruoanhinnan nousun vuoksi haluan kuitenkin pitää tämän suht korkealla tasolla. Pidän siis 300 euron ruokabudjettiani melko isona. Olen muinoin pärjännyt 200 euron ruokabudjetilla, mutta nykyään olen ollut aika huoleton ruokabudjetin kanssa (koska miksi ei). Enää en aio olla yhtä huoleton, mutta ruoanhinnan nousun vuoksi en uskalla sitä laskea. Katsotaan miten käy. 

Uusina kuluina ovat puhelin ja tietoturva. iCloud-maksun siirsin palvelukategoriasta nyt pakollisin kuluihin. Puhelinlaskuni tulee olemaan 30 euroa, tietoturva on 7 euroa ja iCloud yhden euron niin 40 euroa pitäisi riittää. 

Vapaa-aikaan budjetoin 100 euroa. Todella paljon jännittää, että riittääkö tämä. Tämä kategoria on ollut aina kompastuskiveni. Palveluihin ja tavaroihin budjetoin rahaa, mutta tarkoitus ei ole näitä joka kuukausi käyttää. Säännöllisiä sokerointikäyntejä aion jatkaa, mutta tulen näitä harventaman kerran kuusssa käynnistä 6-8 viikon välein käyntiin (kesällä varmaan useammin, koska en pysty sheivaamaan ihon rikkoutumisen vuoksi ja toistaiseksi en ole niin itsevarma ihminen, että voisin patsastella tuosta noin vain menemään karvaisilla säärillä).

Muutin hyväntekeväisyysbudjetin hyväntekeväisyys/lahjat kategoriaksi. Hyväntekeväisyyteen minulla menee 30 euroa joka kuukausi, pari kymppiä jätän mahdollisia lahjoja varten. Asuntosäästöön aion laittaa 100 euroa ja sijoitussäästöön (=rahastoihin) 100 euroa. Yllätyskuluihin laitoin aika paljon rahaa ihan vain sen vuoksi, että haluan bufferia. Voi kestää jonkin aikaa ennen kuin saan kulutukseni alemmalle tasolle kuin mitä se on nyt ollut viime vuodet (noin 2.500 euroa kuussa). Sanomattakin selvää, että tämä minua hieman jännittää. 

Säästöistä minulla on tarkoitus ottaa 200 euroa kuussa. Alkuperäinen tarkoitus oli ottaa 500 euroa, mutta yritän selvitä ottamalla vain 200 euroa. Opintovapaa tulee kestämään aika pitkän aikaa ja vaikka tässä välissä tulen saamaan palkkaa ja bonuksia ensi kesänä ja tarkoitus on myös alkaa etsimään töitä (ainakin osa-aikaisia) syksyllä 2023 niin haluan yrittää pitää kiinni säästöistäni mahdollisimman paljon. Mielelläni tekisin myös jotain adhoc töitä (haaveilen vaalitoimitsijan hommasta ensi kevään eduskuntavaaleissa), mutta katsotaan nyt miten asiat menevät. Tarkoitus tässä alussa on keskittyä 100% opiskeluihin eli ihan heti en ala etsimään mitään töitä.

Minulla on nyt seuraavanlaisesti säästöjä opintovapaata varten:

• 6.000 euroa ihan vain peruselämiseen (tuo 200 euroa tulee täältä)
• 1.800 euroa asuntosäästötilillä. Tästä 1.000 euroa on ihan vain sitä varten jos jokin kodinkone hajoaa (10 vuotta vanha telkkarini todellakin vetelee viimeisiään)  ja sitten loput on paniikkisäästöjä korkojen nousun takia. Haluan kerätä hieman bufferia ylimääräisiä lainanlyhennyksiä varten ja tälle tilille olisi tarkoitus säästää joka kuukausi 100 euroa.
• 2.000 käyttösäästötilillä on ihan vain sitä varten, jos haluan tehdä/hankkia jotain isompaa tms. Näillä ei oikein ole mitään tarkoitusta, mutta ovat nyt siellä. Tulen kyllä tarvitsemaan farkut ja uusia sukkia. 

Lisäksi minulla on ”emergency fundini” eli 11.000 euroa sekä sijoitukseni. Sijoitukseni ovat tänään lokakuun alussa aika tasan 40.000 euroa. Nyt on kovaa volatiliteettia ja henkisesti valmistaudun, että vielä alaspäin mennään. Mutta näihin rahoihin ei ole tarkoitus koskea ellei tilanne mene todella katastrofaaliseksi. Lisäksi minulla on 500 euroa sijoitussäästötilillä, mutta näille ei oikein ole mitään tarkoitusta. Ostan varmaan jotain osaketta jossain välissä pienen määrän. Tosiaan en pysty sijoittamaan enää isoja summia, mutta kunhan pikkasen pystyisin koko ajan, niin olen tyytyväinen.

Eli reilut 20.000 euroa mulla on yhteensä ihan käteisenä tileillä. Lisäksi tulen saamaan noin 1.600 euroa kuussa aikuiskoulutustukea. Kesäkuussa 2023 saan bonuksia, arviolta nettona joku 2.000 euroa ja sitten heinäkuussa saan ihan oikean palkan, arviolta nettona noin 3.500 euroa. Syksyllä 2023 tarkoitus olisi alkaa etsimään töitä – joko kokoaikaisia tai osa-aikaisia. Hieman vaikea vielä sanoa tarkkoja suunnitelmia, koska en tiedä missä vaiheessa opintoni ovat silloin ja kuinka paljon opinnot tulevat viemään aikaa päivästä.

Odotan kyllä mielenkiinnolla, että miten kaikki tulee menemään. Miltä se tuntuu kun ei enää pysty käyttämään rahaa entiseen malliin. Ja pystynkö olla käyttämättä rahaa. Nyt on vähän kinkkinen tilanne, kun säästötileillä on rahaa itselleni tosi paljon niin osaanko olla käyttämättä niitä. Niiden vain pitäisi nyt riittää 1,5 vuodeksi, joten ei voi mitenkään ajatella, että rahaa olisi nyt yllin kyllin. Niitä pitää säännöstellä. Nähtäväksi myös jää mihin asti korot nousevat ja mikä on asuntolainalyhennykseni syksyllä 2023.

Mutta juuri nyt tällaisella suunnitelmalla eteenpäin! Vasta tulevaisuus näyttää miten kaikki oikeasti menee.

Ensimmäinen opintovapaapäivä

Perjantaina oli viimeinen työpäivä. Olen vastannut sata kertaa kysymykseen, että miltä nyt tuntuu. Ihan vinkkinä kaikille (itsellenikin myös): älkää kysykö tuollaista. Ensinnäkään siihen ei ole vastausta ja toisekseen ihan jokainen muukin kysyy sitä. Tosi hankalaa vastata sata kertaa kysymykseen johon ei ole vastausta.

Tai no vastaus on että ei tunnu yhtään miltään ja samaan aikaan tuntuu ihan kaikelta. 

Eihän tätä tilannetta oikein ymmärrä. 

Outoa on: 

• olla katsomatta työsähköpostia. Työsähköposti puhelimessa on vähän kuin hyttysenpisto. Sitä on koko ajan vähän pakko raapia vaikka tietää ettei siitä ole mitään hyötyä. 
• avata oma tietokone. Tämä on myös vähän pelottavaa. Jos koneelle tapahtuu jotain mitä en ymmärrä niin ei ole helpdeskiä mihin soittaa ja valittaa. 
• avata oma puhelin. Ja varmasti tulee olemaan outoa maksaa oma puhelinlasku. Puhelimessa ei ole tekstiä: "Tätä iPhonea valvoo ja hallitsee XXX (työpaikkani nimi)."
• huolehtia itse, että sekä tietokoneessa ja puhelimessa on tietoturva, jonka olet itse asentanut ja josta ITSE MAKSAT. 

Pelottavaa on: 

• tajuta, etten tule saamaan palkkaa pitkään aikaan. Perjantai-lauantai välisen yön valvoin tämän takia kun ajatus ahdisti. Tulenko pärjäämään? Onneksi pelko ainakin toistaiseksi siirtyi taka-alalle.
• menettää arjen tukiverkot. Ei ole ketään kenen kanssa puhua päivittäin (okei - ei nyt koronan takia ole ollut pariin vuoteen, mutta viime aikoina olen ollut toimistolla tosi paljon ja alkanut taas pikkuhiljaa tottua vuorovaikutukseen ihmisten kanssa - nyt se taas poistui) eikä voi viestiä tutulle työterveyshoitajalle että mitä nyt kun jostain jotain kolottaa tai resepti tarvitsee uusimista. En pääse ilmaiseen influenssarokotukseen. Kukaan ei soita mulle ja kysy että missä olen ja onko mulla aikaa ja voinko auttaa. En voi itse soittaa kenellekään ja pyytää apua.  
• menettää kaikki työpaikan tuomat rahalliset edut eli epassin kautta halvat lounaat, liikunta- ja kulttuurirahan, julkinen liikenne rahan, hieronta-edut, ilmaisen fyssarin, uuden hiiren tai uudet kuulokkeet välittömästi kun vanhat hajoavat.

Stressiä tuottaa: 

• tätä on odottanut niin pitkään, että näin ekana päivänä tuntuu että kaikki pitäisi olla tehtynä nyt jo heti: raivosiivota koti, urheilla kuukauden urheilut, nukkua vuoden univelat, tehdä terveellistä ruokaa, nähdä läheisiä, tehdä opinnot, suorittaa kaikki harrastukset, tehdä se tämä ja tuo. Tänään olen lähinnä keskittynyt sanomaan itselleni, että rauhoitu - sulla on aikaa. 
• päästää irti ajatukset työasioista. Ajatuksissa juoksee, että teinkö kaiken, muistinko kaiken, mitä pitäisi vielä kertoa seuraajallani. Tunnen syyllisyyttä monista asioista, jotka jäivät tekemättä tai ovat kesken tai jotka tiedän hoitaneeni huonosti. Toivottavasti aika auttaa tähän. 

Onnea tuottaa: 

• vapauden tunne. Saan itse valita mitä teen seuraavat tunnit, päivät ja kuukaudet. 
• tänään on ensimmäinen päivä ja tätä vapautta on tiedossa 18 kuukautta. Nyt ei ole kyse siitä, että kolmen viikon päästä palaan töihin vaan olen oikeasti nyt pois töistä. Vastuuni kuuluvat muille ihmisille. En tule palaamaan tilanteeseen missä kaikki työt ovat vain tekemättä ja alan kuromaan tekemättömiä töitä kasaan ja "maksamaan lomani lunnaita". 3.000 lukematonta viestiä inboksissa ovat nyt siellä koneella mihin en enää pääse. 
• huuma, että tätä todella on tiedossa 18 kuukautta. Minulla on oikeasti nyt aikaa ja mahdollisuus irtautua oravanpyörästä. On ihan käsittämätöntä, että tällainen on mahdollista. Koen aina välillä todella isoja onnentunteita tästä, että sain tällaisen mahdollisuuden. 
• ilo siitä, että mulla on oikeasti taas aikaa nähdä muitakin ihmisiä kuin vain työkavereita ja tehdä muitakin asioita kuin vain työhön liittyviä juttuja. 

Eli olo on tällä hetkellä kaikenlainen. Tunteet vaihtelevat suuresti. Etupäässä olen tosi väsynyt, enkä ole oikein jaksanut tehdä mitään. Suunnittelin siivoavani tänään koko asunnon (täällä on ihan tosi paha kaaos), mutta sain ainoastaan tyhjennettyä pöytäpinnat vaatepinoista ja muista tavaroista, pesin pyykkiä, vaihdoin lakanat ja siivosin makuuhuoneen. Kävin kaupassa ja tein vähän koulujuttuja. Muuten olen aikalailla pelannut yhtä peliä ja katsonut yhtä sarjaa. Olo on jotenkin saamaton. Yritän olla ottamatta tästä stressiä ja antaa itselleni aikaa. Päätin, että olen lomalla tämän ekan viikon ja ensi viikon alusta alan suunnitelmallisemmin tehdä opintoja. Huomenna minulla on opon kanssa zoom ja käyn läpi muutaman epäselvän asian, mutta muuten yritän nyt rauhoittaa tämän viikon oikeasti vain olemiselle.