Dave Ramsey ohjeistaa tekemään nollabudjetin (cero based
budget), jossa jokaiselle eurolle annetaan tehtävä ennen kuin kuu alkaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos tiedät saavasi 1.000 euroa kuussa
rahaa niin jokaiselle eurolle tästä 1.000 eurosta annetaan tehtävä etukäteen. Tell your money where to go, instead of wondering where it went.
Itse pidän tästä budjetointitavasta, mutta tässä on ollut
yksi ongelma. Heti kun palkka on tullut tilille, olen tehnyt tilisiirrot
säästötileille, rahastoihin tms ja jättänyt käyttötilille vain tasan tarkkaan sen
summan minkä olen sille kuulle budjetoinut.
Alkukuusta tämä toimii ihan jees, mutta loppukuussa alkaa
tulla haasteita ja koin aina jonkinlaista stressiä, kun tilin saldo lähenee
nollaa. Koin stressiä vaikka tiesin, ettei enää mitään menoja/laskuja ole
tulossa. Mutta eihän sitä voi koskaan tietää. Ja pankit velottavat
tilinylityksestä niin tästäkin syystä pelko tilinylityksestä vahingossa
aiheutti stressiä. Loppukuussa oli aina vähän epämiellyttävä tunne, että
paljonkohan siellä tilillä on nyt rahaa, jos meni vaikka kahville/syömään tms.
Piti oikein laskea, että paljonko tämä kahvila-lasku tulee olemaan nyt ja
samalla laskin, että onko käyttötilillä tarpeeksi saldoa vai tarvitseeko tehdä ylimääräinen
tilisiirto säästötililtä.
Jossain vaiheessa aloin pitämään 100 euron bufferia tilillä.
Jo tällöin vähän haaveilin, että kuinka siistiä olisi, jos bufferi olisi 1.000
euroa. Vielä minulla ei vain ollut tällaiseen varaa, koska kaikki ylimääräinen
meni ensin vararahaston kasvattamiseen, sitten vuokravakuuden ja muuttorahojen
keräykseen ja sitten viimeiseksi asunnon ostamiseen. Mutta nyt kesällä asunto
tuli ostettua ja muutenkin rahaa tuntui tulevan ovista ja ikkunoista (bonukset,
palkankorotus ja lomarahat sekä palkankorotusten&bonuksen&lomarahojen lisämaksut
takautuvasti siksi, että uusi palkka tuli voimaan jo alkuvuodesta) niin rahaa
jäi sen verran yli, että jätin käyttötilille 1.000 euron puskurin.
Näin muutaman kuukauden kokemuksen perusteella olen tullut
siihen tulokseen, että ylimääräinen 1.000 euron puskuri käyttötililä on
nerokkainta mitä olen ikinä tehnyt. Homma menee siis niin, että palkkakuukauden
viimeisenä päivänä tilillä on jäljellä tämä 1.000 euroa eli käyttötilini ei ole
ikinä nollassa. Tämä vie täysin sen stressin, jos tulee jokin tilanne eteen,
että yhtäkkiä pitäisikin käyttää rahaa enemmän kuin olen budjetoinut niin voin
näin tehdä ilman mitään tilinsiirtokikkailuja tms. Ei myöskään tarvitse ikinä
miettiä, että paljonko kuun lopussa on rahaa tilillä kun aina voi olla varma,
että siellä on rahaa.
Tämä myös toimii silloin, kun rahaa tulee eri aikoina kuussa
(omalla kohdalla lähinnä päivärahat). Teen edellisen kuun matkalaskun aina kuun
ensimmäisenä päivänä ja jos matkalasku menee sellaisenaan läpi niin saan rahat
noin viikon sisällä. Mutta ei ole ollut yksi kerta, kun olen saanut laskun
takaisin ja on pitänyt korjata alveja ynnämuuta kirjauksia (rasittavaa!) ja
tästä johtuen päivärahat tulevat joskus tilille vasta lähempänä uutta
palkkapäivää. Lasken päivärahat normibudjettiin mukaan eli voi olla, että kuun
lopussa käyttörahaa ei ole enää tarpeeksi, koska olen laskenut saavani
päivärahat kuun alussa. 1.000 euron puskurin myötä tili voi huoletta mennä
”miinukselle” ja odottaa tasausta, kun päivärahat maksetaan.
Tämä toimii myös osakeostojen kanssa – ostan osakkeita
yleensä 1.000 euron summalla ja summa veloitetaan käyttötililtä pari päivää
ostosta. Rahat osakeostoja varten ovat eri tilillä ja minun tarvitsee aina
siirtää ko summa käyttötilille, kun kauppa on mennyt läpi. Tämä 1.000 euron
puskuri mahdollistaa sen, että minulla on tililllä aina rahaa maksaa
osakeostot, jos jostain syystä unohdan tehdä rahasiirron (kuten tässä juuri
taannoin kävi matkan takia).
Näin luottokorttivastaisena ihmisenä huomaan kehittäneeni
itselleni oman luottokortin. Olen myöntänyt itselleni 1.000 euron korottoman luoton
:D Minulla on joka kuukaudelle 1.000 luottoraja, jonka voin sitten kuluttomasti
maksaa seuraavassa kuussa takaisin. Omasta mielestäni tämä on nerokkainta
ikinä! Toki joku toinen myöntäisi tämän 1.000 euroa minulle ilman, että minun
pitää sitoa omaa pääomaa tähän, mutta henkilökohtaisesti minulle sopii tämä
malli paremmin. Suosittelen kokeilemaan, jos olet samanlainen kuin minä, että
luottokortin käyttö tuntuu epämukavalta.
On tässä kyllä yksi ongelma ja tästä päästään myös tähän
”villiin” ideaani. Minun hätävarapuskurini on 12.000 euroa (DV-askel 3), joka
on omalla tilillään. Nyt tämän 1.000 euron käyttötilipuskurin myötä minun
hätävarapuskurini onkin yhtäkkiä itseasiassa 13.000 euroa...
Lisäksi minulla on erillinen tili extra-asuntolyhennystä varten,
jossa on nyt reilut 2.000 euroa. Lisäksi
minulla on tili, jossa on rahat osakeostoja varten sekä rahat extra-käyttöä varten.
Tällä tilillä on vähän vajaa 2.000 euroa. Eli tosiasiassa minulla on eri
tileillä yhteensä noin 17.000 euroa käteisenä (ja inflaation syötävänä). Toki
tästä 4.000 - 5.000 euroa on tarkoitus jossain vaiheessa käyttää, mutta
tosiasia kuitenkin on, että rahat saattavat hengailla tileillä useammin
kuukauden, jopa vuoden. Nyt vielä kun sijoituksissa on myös se yli 10.000 euroa
niin olen oikeasti alkanut kyseenalaistamaan, onko minun järkeä pitää enää noin
suurta hätävararahastoa kuin 12.000 euroa.
Olen kuitenkin vakituisessa työssä ja irtisanomisaikani on 4
kuukautta ja vajaan vuoden päästä se on 6 kuukautta. Suomen lainsäädännöstä
johtuen minut voidaan irtisanoa vain YT-neuvottelujen seurauksena. YT-neuvottelujen
kesto on minimissään 6 viikkoa. Jos YT-neuvottelut alkaisivat tänään ja saisin
niiden seurauksena potkut niin palkka lakkaisi tulemasta 5,5 kuukauden jälkeen.
Ensi vuonna palkka lakkaisi tulemasta 7,5 kuukauden jälkeen. Eli minulla olisi
joka tapauksessa noin puoli vuotta aikaa varautua ja valmistautua mahdolliseen
työttömyyteen. Lisäksi Suomen anteliaan työttömyysjärjestelmän ansioista saisin
irtisanomisen jälkeen vielä noin 1,5 vuotta ansiosidonnaista päivärahaa ja
koska palkkani on mielestäni erittäin hyvä niin ansiosidonnainen tulee olemaan
enemmän kuin riittävä. Eli irtisanomistilanteessa oikeisiin ongelmiin rahallisesti
(esimerkiksi ettei minulla ole varaa maksaa asuntolainaani) tulen törmäämään
vasta noin kahden vuoden päästä tästä, olettaen että työpaikallani alkaisi
tänään YT-neuvottelut, joiden seurauksena minut irtisanottaisin.
Toinen tilanne on sitten, jos sairastun vakavasti.
Rehellisesti sanottuna tästä minulla ei ole paljoa tietoa, että miten homma menee.
Ymmärtääkseni pidemmän sairasloman tullessa kohdalle, työnantaja maksaa
normipalkkaa noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen ”tiputaan” kelakorvauksen
piiriin. En tiedä paljonko kelakorvaus on. En tiedä kuinka nopeasti Suomen terveydenhoito
toimii vakavan sairauden kohdalla. Oman isäni kohdalla homma on toiminut hyvin (sepelvaltimotauti,
pallolaajennukset tms), mutta äitini kohdalla ei niin hyvin (vähän
epämääräisempi juttu, ei selkeää sairausdiagnoosia, mutta ei siis mitään
hengenvaaraa). Minulla on vakavan sairauden vakuutus, mutta suoraan sanottuna
en tarkkaan muista, että mitä kaikkea se korvaa ja miten homma toimii. Pitäisi
varmaan selvittää...
Kolmas tilanne on sitten, jos vammaudun pysyvästi. Tähän
minulla on myös vakuutus, mutta en muista mitä se pitää sisällään. Pysyvän
vammautumisen kohdalla minun varmaankin pitäisi hakea sitten jotain sairas/vammaiseläkettä..
Eli huh ja huh. En tiedä voiko tällaiseen varautua etukäteen. Ja 12.000 euroa
ei kovin pitkälle tässä varmaankaan vie.
Pitkän tarinan päätteeksi villi ideani siis on, että olen
tässä harkinnut laskevani hätävararahastoni 10.000 euroon. Huimaa! :D Laittaisin
tämän 2.000 euroa sijoituksiin. Mulla tuntuu niitä puskureita olevan nyt vähän
siellä sun täällä enkä koe, että tämä 2.000 euroa hätävararahastossa tekee
suurta lisäarvoa turvallisuuden tunteelleni. Viisinumeroisen luvun haluan kyllä
hätävararahastossa pitää, joten mihinkään 5.000 euroon en tule sitä laskemaan. Mutta
josko nyt tuosta 2.000 eurosta uskaltaisin päästää irti. Joka tapauksessa olen
päättänyt tehdä tämän radikaalin liikun aikaisintaan ensi vuonna. Kirjoittelen
tästä sitten tarkemmin, jos näin päätän lopulta tehdä. Katsotaan, katsotaan.
Hienoja lukuja sulla. Osakesijoittamisen tuskan jaan, olen oikeastaan jättäytynyt niistä pois ja tyydyn muutamaan isoon rahastoon. Onnistumisprosentti parempi ja stressi pienempi. 10.000 euron puskuri tuntuu isolta, mutta nämähän on niitä henkilökohtaisia mukavuusjuttuja. Jollekin riittää vähemmän, joku tarvitsee enemmän. Olen ajatellut, että 6000 puskuri riittäisi itselleni vaikka se on tuloihini nähden vähän. Mutta jos tulot katkeavat, niin asuntolaina menisi lyhennysvapaalle. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ei hyvätuloiselle ole kyllä kummoinen, siinä iskee leikkurit aika nopeasti. Jos taas joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, se lasketaan nykytulojen ja niiden kehityksen mukaan, joten siinä hyvätuloinen ei tipahda tulokuiluun. Sellaisia ajatuksia tuli mieleen, kun lueskelin näitä pohdintojasi.
VastaaPoistaKiitos pitkästä vastauksesta!
PoistaAiniin olin unohtanut tuon asuntolainan lyhennysvapaan! Sekin on tosiaan mahdollista.
Mahdollisesti itsekin jossain vaiheessa alan enemmän keskittymään rahastoihin - kaikki rahastoni ovat plussalla eli selkeästi parempi onnistumisprosentti kuin osakkeissa, joista osa on miinuksella...
Sairauspäiväraha on noin 70 % normaalista tulotasosta, tosin suuremmissa tuloluokissa (yli 30 962 e vuositulot) ei näin hyvä. Kelan laskurilla määrän voi tarkistaa. Sairausajan palkanmaksun kesto vaihtelee aloittain ja työsuhteen keston mukaan, omasta työehtosopimuksesta voi sen tsekata. Siltä osin kuin työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, maksaa Kela sairauspäivärahan työnantajalle. Sairauspäivärahaa voi saada noin vuoden ajan sairastumisesta, jonka jälkeen työkyvyttömyyden jatkuessa on haettava työkyvyttömyyseläkettä.
VastaaPoistaHei, tämä olikin hyvä tietopaketti, kiitos paljon! :)
Poista